Tausta ja historia Itämeren yhteisymmärryspöytäkirja -koulutus (IMoU) 22.5.2018 Trafi, Auditorio Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
ADR/RID/ADN/malli- ja testisääntöjen kehittyminen 14.10.1890 Sveitsin Bernissä allekirjoitetaan kansainvälistä rautateiden tavaraliikennettä koskeva sopimus (Convention internationale concernant le transport des marchandises par chemins de fer, CIM) 1.1.1893 CIM astuu voimaan. Ensimmäiset säädökset vaarallisten aineiden kuljettamisesta kansainvälisissä rautatiekuljetuksissa (Réglement concernant le transport international ferroviaire des marchandises dangereuses, RID) ovat CIMsopimuksen liitteessä 1 1953 New Yorkissa YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) perustaa tilapäisen vaarallisten aineiden kuljettamiseen keskittyvän neuvoa antavan asiantuntijakomitean 30.9.1957 Eurooppalainen sopimus vaarallisten aineiden tiekuljetuksista (ADR) julkistetaan allekirjoitettavaksi 1959 YK:n neuvosto hyväksyy vaarallisten aineiden kuljetussuositukset ja perustaa vaarallisten aineiden pysyvän komitean Geneveen 1968 ADR-sopimus astuu voimaan ja sen yksityiskohtaiset säädökset julkistetaan. Ensimmäiset tekniset säädökset johdetaan RID:stä 1984 ECOSOC hyväksyy ensimmäisen version vaarallisten aineiden testien ja kriteerien ohjeistuksesta (Manual of Tests and Criterias) 26.5.2000 Genevessä UNECE:n diplomaattisen konferenssin yhteydessä allekirjoitetaan vaarallisten aineiden sisävesikuljetuksia koskeva sopimus (Accord européen relatif au transport international des marchandises dangereuses par voie de navigation intérieure, ADN) 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 2
IMDG-koodin kehittyminen IMDG-koodin kehitys alkoi jo vuonna 1960 meriturvallisuuskonferenssista (Safety of Life at Sea Conference), jossa suositeltiin, että hallitusten tulisi hyväksyä yhteinen kansainvälinen säännöstö vaarallisten aineiden kuljetuksesta merellä täydentääkseen samana vuonna SOLAS-yleissopimukseen lisättyjä kohtia IMOn edeltäjäjärjestön (Inter-Governmental Maritime Consultative Organization, IMCO) meriturvallisuuskomitean työryhmä alkoi valmistella IMDG-säännöstöä vuonna 1961, läheisessä yhteistyössä YK:n asiantuntijoiden kanssa ensimmäinen IMDG-koodi hyväksyttiin IMCOn kokouksessa vuonna 1965 SOLAS-yleissopimuksen VII lukuun (vaarallisten aineiden kuljetus) tehdyt muutokset, jotka hyväksyttiin vuonna 2002, muuttivat IMDG-koodin pakolliseksi 1.1.2004 alkaen IMDG-koodin soveltaminen ei ennen 1.1.2004 ollut pakollista, ja sen vapaaehtoisen soveltamisen alkuaikoina se ei sisältänyt määräyksiä ro-ro-liikenteelle 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 3
Yhteisymmärryspöytäkirjan alkuvaiheet lyhyillä merimatkoilla sovellettavista vaarallisten aineiden maantiekuljetusten määräysten sovellettavuudesta Tanskan salmiin käytiin alustavia keskusteluja vuonna 1978 Helsingborgissa ja Helsingissä alun perin mukana Saksa (Liittotasavalta), Tanska, Suomi ja Ruotsi ensimmäinen kokous vaarallisten aineiden kuljetuksista käytiin Saksassa tammikuussa 1979 ensimmäinen Itämeren yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin maaliskuussa 1980, ja se tuli voimaan saman vuoden lokakuussa (Merenkulkuhallituksen tiedotuslehti 22/80) Liikenteen turvallisuusvirasto
Tanskan salmet Tanskan salmet -termiä käytetään Kattegatin ja varsinaisen Itämeren välisistä salmista, jotka sijaitsevat Jyllannin niemimaan ja Etelä-Ruotsin sekä merialueen saarten välissä Merkittävimmät salmet Juutinrauma (Øresund, Öresund) Samsøn Belt Iso-Belt (Storebælt) Langelandin Belt Fehmarnbelt Vähä-Belt (Lillebælt) 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 5
Kokouspaikkoja tai -menettelyt XXXVII 2017 Lübeck, Saksa XXXVI 2016 Bonn, Saksa XXXV 2014 kirjallinen menettely XXXIV 2012 kirjallinen menettely XXXIII 2011 Klaipèda, Liettua XXXII 2009 Haapsalu, Viro XXXI 2007 Helsinki, Suomi XXX 2006 Hampuri, Saksa XXIX 2005 Szczecin, Puola XXVIII 2004 Kööpenhamina, Tanska XXVII 2003 Tukholma, Ruotsi XXVI 2002 Riika, Latvia XXV 2001 Tallinna, Viro XXIV 2000 Maarianhamina, Suomi XXIII 1999 Würzburg, Saksa XXII 1998 Rönne, Tanska XXI 1997 Göteborg, Ruotsi XX 1996 Berliini, Saksa XIX 1995 Swinousjcie, Puola XVIII 1994 Helsinki, Suomi XVII 1993 Norrköping, Ruotsi XVI 1992 Kööpenhamina,Tanska XV 1991 Bonn, Saksa XIV 1990 Helsinki, Suomi XIII 1989 Visby, Ruotsi XII 1988 Bremen, Saksa 1985 m/s Trelleborg, Tanska 1983 Göteborg, Ruotsi 1982 m/s Peter Pan, Ruotsi ja Saksa 1980 Tukholma, Ruotsi I 1979 Lübeck, Saksa Liikenteen turvallisuusvirasto
Yhteisymmärryspöytäkirjan merialueiden määritelmiä 1) matala-aallonkorkeus matalan aallonkorkeuden alue on merialue, jossa merkitsevä aallonkorkeus ei ylitä 2,3 metriä enempää kuin 10 % vuodesta Esillä olleita merialueen määritelmiä yhteistyöpöytäkirjalle: 2) siltoja korvaava liikenne 3) lyhyet merimatkat merimatka kansainvälisen merimatkan aikana, jolloin alus on enintään 200 mailin päässä satamassa tai paikassa, jossa matkustajat ja miehistö voidaan päästää maihin turvallisesti. Määrä- ja lähtösataman etäisyys ei saa ylittää 600 mailia. Lopullinen määräsatama on viimeinen satama, jossa alus aikataulun mukaisesti aloittaa paluumatkan siihen maahan, jossa matka alkoi 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 7
Yritys liittää Itämeren yhteisymmärryspöytäkirjan ehdot IMDG-koodiin 1 Itämerellä tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuustaso ja - kulttuuri ovat kansainvälisesti tunnustetusti hyvät, elleivät jopa erinomaiset IMDG-säännöstö mahdollistaa yleiset poikkeukset ja ne pitää notifioida IMOlle Poikkeus on voimassa enintään viisi vuotta, ja tämän viiden vuoden aikana aloitteen poikkeuksesta tehneen toimivaltaisen viranomaisen tulee esittää sen sisällyttämistä IMDG-koodiin Poikkeuksena IMDG-koodista yhteisymmärryspöytäkirjan ensimmäinen viiden vuoden määräaika poikkeuksena oli raukeamassa vuoden 2009 lopulla Yhteistoimin päätettiin yrittää sisällyttää IMOn DSC-alakomitean 11. istunnossa Lontoossa syyskuussa 2006 Saksa esitti DSC 11-kokouksessa ehdotuksen uudeksi IMDG-säännöstön 7.9.1.5 kohdaksi: 7.9.1.5 Sea areas with limited wave heights Competent authorities may jointly authorize any other provision by equivalent arrangement in sea areas with limited wave heights if satisfied that such provision is at least as effective and safe as provided by the IMDG Code. A copy of the arrangement shall be sent to the International Maritime Organization. A copy of the equivalent arrangement or an electronic copy thereof shall be maintained on board each ship transporting dangerous goods in accordance with the arrangement. 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 8
Yritys liittää Itämeren yhteisymmärryspöytäkirjan ehdot IMDG-koodiin 2 Suomi esitti ehdotusta tukevan tiedotuspaperin: Itämerta vastaavia matalan aallonkorkeuden vesialueita maailmalla ovat Egeian meri, Adrian meri ja Pohjois- Amerikan suuret järvet Itämeren yhteisymmärryspöytäkirjan ulkopuolisista valtioista ainoastaan Kreikka asettui varauksetta tukemaan muutosehdotusta 2006 Kuitenkin IMOn tulkinnan mukaisesti sopimuspuolet pystyivät jatkamaan yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaoloa 7.9.1 IMDG-koodin poikkeamamääräysten nojalla ja se voidaan vastaavalla menettelyllä kuten aiemmin Yhteisymmärryspöytäkirjalla on tunnustettu vakaa asema kansainvälisesti 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 9
Ro-ro -liikenne Suomen satamista yksikköliikenteessä kontit hallitsevat maailmankaupassa trailerit Euroopan välisessä liikenteessä kansainväliseen vaarallisten aineiden merikuljetukseen tulee soveltaa SOLASyleissopimuksen ja IMDG-säännöstön määräyksiä Suomessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta säädetään VAK-lailla (719/1994) ja sen nojalla annetussa vaarallisten aineiden kuljetuksesta kappaletavarana aluksessa annetulla valtioneuvoston asetuksella (666/1998) Itämeren yhteisymmärryspöytäkirjassa annetaan ne erityissäännöt, joiden mukaisesti RID-määräysten ja ADR-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia vaarallisia aineita voidaan kuljettaa ro-ro-aluksissa Itämerellä nyt Itämeren yhteisymmärryspöytäkirja on saatettu kansallisesti voimaan Valtioneuvoston voimaansaattamisasetuksella aiemmin Itämeren yhteistyöpöytäkirja saatettiin voimaan viranomaisen määräyksellä yhteisymmärryspöytäkirjan soveltaminen on rajattu ro-ro- ja ropax-aluksiin, jotka liikennöivät varsinaisella Itämerellä, Pohjanlahdella, Suomenlahdella ja Itämeren suulla, jonka pohjoisena rajana on Skagenin ja Lysekilin välinen linja 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 10
Vaarallisten aineiden kuljettaminen ro-ro-aluksissa Itämerellä Itämeren yhteisymmärryspöytäkirjan soveltamisesta on tiettyjä etuja sekä rahdinkuljettajalle että laivaajalle etenkin matalan aallonkorkeuden alueilla liikennöitäessä sopijamaat: Saksa, Tanska, Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola yhteisymmärryspöytäkirjalla helpotetaan logistiikkaketjun toimivuutta ja parannetaan kustannustehokkuutta Itämeren maiden välillä yhteisymmärryspöytäkirja mahdollistaa rahdinkuljettajalle alusten lastauksen suunnittelun ja lastauskapasiteetin tehokkaan käytön IMDG-koodista poikkeavat ro-ro-yksiköiden ahtausmääräykset ADR-sopimuksen/RID-määräysten R001-pakkausmääräyksen ( peltipurkit ) kohdan 4.1.4 soveltaminen on sallittu vain matalan aallonkorkeuden alueilla 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 11
Itämeren yhteisymmärryspöytäkirjan uudistaminen Itämerenyhteistyöpöytäkirjan uudistaminen aloitettiin Saksan esityksestä Bonnin konferenssissa touko-kesäkuussa 2016 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 12
Itämeren yhteisymmärryspöytäkirjan uudistaminen yhteisymmärryspöytäkirjan rakenne muutettiin vastaamaan IMDG- koodin sekä RIDmääräysten ja ADR-sopimuksen rakennetta nimen täsmennys määräyksiä ja erityisesti kansilehteä selkeytettäisiin siten, että sopimus kuvastaa paremmin sitä, että yhteisymmärryspöytäkirja olisi SOLAS-yleissopimuksen IMDGkoodin 7.9.1 kohdassa tarkoitettu poikkeus määräysmuotoilu vain IMDGkoodista poikkeavista kuljetusmääräyksistä Kansilehti 1 Soveltamisala 2 Määritelmät 3 Määräysten soveltamisesta vapautetut vaaralliset aineet 4 Koulutus 5 Luokitus 6 Pakkausten käyttö 7 Säiliöiden käyttö 8 Irtotavaran kuljetus 9 Kollien merkintä ja varoituslipukkeet 10 Lastinkuljetusyksiköiden suurlipukkeet ja merkintä 11 Asiakirjat 12 Lastinkuljetusyksiköiden ahtaus 13 Lastinkuljetusyksiköiden erottelu 14 Lastinkuljetusyksiköiden pakkaaminen 15 Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot 16 Siirtymämääräykset Liitteet: kartta ja Periaatteet tämän yhteisymmärryspöytäkirjan muuttamisesta 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 13
Tausta ja historia Itämeren yhteisymmärryspöytäkirja -koulutus (IMoU) Tiivistelmä ja loppupäätelmät Itämeren yhteisymmärryspöytäkirjassa annetaan ne erityissäännöt, joiden mukaisesti RID-määräysten ja ADR-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia pakattuja vaarallisia aineita voidaan kuljettaa ro-ro-liikenteessä Itämerellä yhteisymmärryspöytäkirjan aiemmin yhteistyöpöytäkirja tavoitteena jo 1970-luvulta lähtien oli mahdollistaa kustannustehokas sujuva ja turvallinen vaarallisten aineiden kuljetuksen ro-ro- ja ropax-liikenne Itämerellä IMDG, ADR ja RID ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana eri tahtia, eri vaiheissa ja eri sisällöin tätä nykyä Mallisääntöjen ( Oranssikirja ) harmonisoi tehokkaasti kaikkien kuljetusmuotojen sisältöä yhdenmukaiseksi Yhteisymmärryspöytäkirja on elävä sopimus, sen puitteissa on kokoonnuttu säännöllisesti jo noin 37. kertaa ja työ jatkuu Yhteisymmärryspöytäkirjan keskeiseksi käsitteeksi on muotoutunut vuosien varrella matala-aallonkorkeus nyt viimeksi yhteisymmärryspöytäkirjan rakenne on muutettu vastaamaan IMDG/ADR/RID rakennetta samalla selkeyttäen itse pöytäkirjaa Itämerellä tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusten korkea turvallisuustaso ja -kulttuuri on tunnustettu kansainvälisesti 23.5.2018 Liikenteen turvallisuusvirasto 14
Vaarallisten aineiden kuljettaminen ro-roaluksissa Itämerellä 31. kokous 2007 Liikenteen turvallisuusvirasto