Päätös Nro 62/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/109/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.8.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Hilmonsalmen ruoppaus, Kannonkoski Vuoskosken osakaskunta Vuoskosken osakaskunta on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 14.12.2011 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaukseen ja ruoppausmassojen läjitykseen Kannonkosken kunnassa Vuosjärven Hilmonsalmessa. Ruoppauksella halutaan estää lahden umpeenkasvu, turvata veneilymahdollisuudet, helpottaa kalastusta ja kohentaa vesimaisemaa. Avovesialuetta halutaan samalla laajentaa niittämällä vesikasvillisuutta alueelta. Ruoppaus tehdään talvityönä jään päältä. Niittäminen tehdään heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Hilmonsalmen ruoppausalue on noin 500 m pitkä ja väylän pohjan leveys 10 metriä. Ruopattava massamäärä alueelta on noin 5 000 m 3 0,2 metrin ylikaivuvaralla laskettuna. Kanavasaaren ruoppausalue on noin 180 m pitkä ja väylän pohjan leveys 5 metriä. Ruopattava massamäärä alueelta on noin 1 500 m 3 0,2 metrin ylikaivuvaralla laskettuna. Ruoppausalueiden teoreettinen luiskakaltevuus on 1:3. Ruoppaus tehdään tasolle N 60 +105,40 m, joka on keskialivedenkorkeutta noin 1,5 metriä alempana. Tällä mahdollistetaan veneily myös alhaisilla vedenkorkeuksilla. Vesikasvillisuuden palautuminen on myös hitaampaa, kun ruoppaussyvyyttä on riittävästi. Ruoppaustöiden aikana huolehditaan siitä, että öljyä ja muita vettä pilaavia aineita ei pääse vesistöön. Jäätä voidaan joutua vahvistamaan työkoneita kantaviksi esimerkiksi poistamalla lumi säännöllisesti tai pumppaamalla vettä jään päälle. Kaivukoneen alla voidaan käyttää tukilavoja. Jään tehollinen paksuus tarkastetaan, jotta varmistetaan riittävä kantavuus työkoneita varten. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Ruopattavat massat kuljetetaan maansiirtokalustolla suunnitelluille läjitysalueille. Läjitysalueina toimivat kiinteistöt Autio RN:o 5:107 ja Peltola RN:o
Kuvaus maa- ja vesialueesta 5:143. Kiinteistön Keitaanniemi RN:o 5:136 läpi tehdään työmaatie läjitysalueelle. Ruoppausmassat kuljetetaan osakaskunnan vesialueelle jäädytettyä työmaatietä pitkin. Työmaateiden tarkka paikka sovitaan maastossa kiinteistön omistajien kanssa. Työmaatien pituus Aution tilalle on noin 0,5-0,8 km ja Keitaanniemeen noin 0,6-1 km. Massoja saa läjittää työn aikana korkeintaan 2 metriä korkeiksi kasoiksi. Läjitysalueen pinta-ala on noin 3,3 ha, joten kaikki massat mahtuvat alueille. Läjitysalueen maisemointityöt voidaan tehdä aikaisintaan seuraavana syksynä ruoppauksesta, jotta lietteen seassa olleet jäät ovat ehtineet sulaa. Massat muotoillaan siten, ettei pintavesien poisvaluntaa estetä eikä alueella ole muotoilun jälkeen yli 1,5 metrin korkuisia kumpuja nykyisestä maanpinnasta mitattuna. Hankkeeseen kuuluu myös vesikasvillisuuden niitto noin 10 ha:n alueelta. Kasvijäte kuljetetaan ja läjitetään rannalle, niin kauas rantaviivasta, ettei niittojäte kulkeudu takaisin vesistöön. Niitto uusitaan kahtena seuraavana vuotena. Hilmonsalmi sijaitsee noin 7,5 km koilliseen Kannonkosken keskustasta, Vuosjärven länsiosassa. Vuosjärven valuma-alue on 260 km 2 ja järvisyys 16,2 %. Vuosjärvi purkautuu Huopanankosken kautta Muuruejärveen. Vuosjärvellä hankealueesta noin 100 metrin päässä sijaitseva Vuohisaari ja hankealueelta noin 450 metriä pohjoiseen sijaitseva Haapasaari kuuluvat Kylkisaari-Raakkipuron metsä-pohjoiskallio Natura-alueisiin. Vuosjärven vedenkorkeudet vuosijaksolla 1960-2009 ovat: Ylivedenkorkeus N 60 +107,93 m, keskiylivesi N 60 +107,56 m, keskivedenkorkeus N 60 +107,19 m, keskialivesi N 60 +106,92 m ja alivedenkorkeus N 60 +106,67 m. Vuosjärven vesi on vaaleanruskeaa, lievästi humuspitoista ja vesistö on lievästi rehevä. Hilmonjoen vesi on kirkkaampaa, lievästi hapanta ja vähähumuksista. Vedenlaatuluokitukseltaan Hilmonjoen vesi on lievästi rehevä. Vuosjärven keskiosien syvänteiden veden laatu on parempaa kuin Hilmonlahdessa. Ruopattavan alueen pohja on liejua/mutaa, ja kova pohja sijaitsee arvioiden mukaan ainakin yli metrin syvyydessä liejukerroksen alla. Vuosjärveen on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, kirjolohta, siikaa, planktonsiikaa, järvisiikaa ja haukea. Hilmonjoki on tärkeä lohikalojen luontainen lisääntymisalue. Alue on virkistyskäytössä. Hilmonsalmen ja Hilmonlahden rannalla ruopattavan väylän ja läjitysalueen läheisyydessä on noin 15 kesämökkiä tai vakituista asuntoa. Hilmonlahdessa veneillään ja kalastetaan. Lahtea ympäröi asutus, pellot ja mökit. 2
3 Alueen kaavoitus Hankealue kuuluu vahvistettuun Vuosjärven rantaosayleiskaavaalueeseen. Ruoppausmassojen läjitysalueella on voimassa rantaosayleiskaavan yleiskaavamääräys 2, jonka mukaan läjitysalueella ovat sallittuja metsänhakkuutoimenpiteet, joissa noudatetaan Tapion rantametsien käsittelyohjeita. Avohakkuut eivät ole sallittuja. Rakennusten ja rantaviivan välistä puustoa ja pensaistoa tulee säilyttää vesistömaisemallisin perustein. Rantakivikoitten ja erillisten suurten vierinkivien muuttaminen tai louhiminen ei ole sallittua. Arvio vaikutuksista Maa- ja vesialueen omistajan suostumus HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ruoppaustyöstä aiheutuu ainoastaan vähäisiä ja lyhytaikaisia haittoja vesiluonnolle ja vesistön käyttäjille. Näkyvin ruoppauksista aiheutuva haitta, vesistön samentuminen, ei häiritse vesistön käyttöä, sillä kunnostus tehdään talvityönä, jolloin vesi ehtii kirkastua ennen kevättä. Kalataloudelliset vaikutukset jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi. Pohjaeläimet palautuvat ruopatulle alueelle muutamassa vuodessa. Hilmonjoen ja Vuosjärven välillä mahdollisesti vaeltavat järvitaimenet huomioidaan kunnostuksessa siten, että joen ja järven välille saadaan selkeä kulkureitti ja houkutusvirtaus kaloille. Hanke voi vaikuttaa suotuisasti veden laatuun, sillä Hilmonlahden vedenvaihtuvuus voi parantua paikallisesti ruoppauksen jälkeen. Nyt matalikko eristää Hilmonlahden Vuosjärvestä. Hilmonjoesta virtaa parempilaatuista vettä Hilmonlahteen, mutta joen vedet eivät juurikaan lisää vedenvaihtuvuutta hankealueella. Niitoista hyötyy Hilmonlahden virkistyskäyttäjien lisäksi alueen vesilinnusto. Vesimaisema kohentuu avovesialueiden lisääntymisestä ja kalastus helpottuu. Vesilinnusto hyötyy niitoista, sillä ne tarvitsevat avovesialueita mm. lentoon lähtöön. Niitot ajoitetaan heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, jolloin pesiviä lintuja tai kutevia kaloja ei häiritä. Vaikutusalueella mahdollista haittaa tai vahinkoa kärsivien rantakiinteistöjen omistajien kanssa on sovittu kirjallisesti hankkeen toteuttamisesta. Vesialueen omistaja on luvan hakijana. Ruoppausmassojen läjitysalueina toimivat kiinteistöt ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa läjityksen toteuttamisesta. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kannonkosken kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipitei-
MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET den esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 21.6.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille ja viranomaisille. 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue lausuu, että lyhytaikainen veden samentuminen ei aiheuta merkittävää haittaa alueen virkistyskäytölle tai luontoarvoille, kun työ tehdään talviaikana. Vesikasvien niitto ajoittuu 15.7. - 15.8. väliselle ajanjaksolle, jolloin hankkeesta ei aiheudu merkittävää haittaa läheiselle Vuohisaaren Naturaalueelle eikä hankkeen vaikutusalueen muillekaan luonto-arvoille eikä merkittävää haittaa alueen linnustolle. Niitoista hyötyvät Hilmonlahden virkistyskäyttäjien lisäksi myös alueen vesilinnusto, sillä vesilinnut tarvitsevat avovesialueita mm. lentoon lähtöä varten. Hanke sijaitsee rantayleiskaavalla, mutta kyseinen ruoppaushanke ei ole kaavan vastainen. Suuren kokonsa vuoksi se edellyttää vesilain mukaista lupaa. Ruoppausmassojen läjitysalueella on voimassa rantayleiskaavan yleiskaavamääräys 2, jonka mukaan läjitysalueella ovat sallittuja metsänhakkuutoimenpiteet, joissa noudatetaan Tapion rantametsien käsittelyohjetta. Avohakkuut eivät ole sallittuja. Rakennusten ja rantaviivan välistä puustoa ja pensaistoa tulee säilyttää vesistömaisemallisin perustein. Rantakivikoitten ja erillisten suurten vierinkivien muuttaminen tai louhiminen ei ole sallittua. Ruoppausmassojen läjittämisessä tulee siten noudattaa alueen kaavamääräyksiä. Hankkeesta ei aiheudu yleisen edun haittaa ja hanke on tarpeellinen mm. vesialueen virkistyskäyttöä varten. Lupapäätökseen esitetään merkittäväksi seuraavat määräykset: - Ruoppaushanke tulee toteuttaa virkistyskäyttökauden ulkopuolella 1.10.- 30.4. välisenä aikana. Ruoppaushanke tulee ensisijaisesti toteuttaa yhdellä kertaa, jotta samentumahaitta vesialueella olisi mahdollisimman lyhytaikainen. - Kaikki ruoppausmassat tulee läjittää maalle tulvarajan yläpuolelle, lupahakemuksessa esitetylle alueelle, kaavassa edellytetyllä tavalla sekä maanomistajien suostumuksissa esitetyillä tavalla. Ruoppausmassat eivät saa päästä kulkeutumaan takaisin vesistöön. Rantapuustoa tulee säilyttää kaavassa edellytetyllä tavalla. - Ruoppausmassat tulee maisemoida suunnitelmassa ja kaavassa edellytetyllä tavalla ja ympäristöön sopivalla tavalla. Viimeistelytyöt tulee tehdä riittävän huolellisesti. - Kaikki niitetyt vesikasvit tulee heti niiton jälkeen poistaa vesialueelta ja läjittää maalle maanomistajan luvalla. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä katsoo, että hakijalle voidaan myöntää haettu lupa, mikäli ruoppaustyöt ja vesikasvillisuuden niitot tehdään lupahakemuksessa esite- 4
tyllä tavalla. Hanke parantaa kohdealueen kalataloudellista merkitystä ja se voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. Hankkeesta ei aiheudu kompensoitavaa haittaa yleiselle kalatalousedulle. Veden samentumista ja laatua tulee kuitenkin tarkkailla työn aikana ja sen valmistumisen jälkeen. Ruoppaus tulee toteuttaa tekniikalla, joka sekoittaa ruoppausmassaa mahdollisimman vähän vesimassaan. Ruoppausmassat tulee läjittää maalle siten, että ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. Ruopattavaksi suunnitellulla alueella on matalissa rantavesissä ja vesikasvillisuuden joukossa kutevien kalalajien kuten hauen kutualueeksi soveltuvaa matalaa heinikkoista rantaa. Ruoppaaminen tulee ennalta arvioiden tuhoamaan jonkin verran mm. hauen kutualueita. Ruoppaustöiden aiheuttama samentuminen ja pohjan liettyminen lähialueella aiheuttavat myös kalojen ainakin tilapäistä karkoittumista alueelta sekä pohjan liettymisestä johtuvaa mahdollisten ruoppausalueiden läheisten alueiden muuttumista ja mädin tuhoutumista. Hilmonsalmi on merkittävä lohensukuisten kalojen vaellusreitti Kivijärven ja Vuosjärven välillä. Hilmonsalmeen laskeva Hilmonjoki on merkittävä virkistyskalastuskohde. Hilmonjoki on määritetty lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Kaiken kaikkiaan hanke tulee parantamaan kalojen elinolosuhteita Hilmonsalmessa veden virtausten lisääntyessä ja kalojen nousumahdollisuuksien parantuessa. 3) Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomainen lausuu, että suunnitellulla ruoppauksella ja vesikasvien niitolla voidaan vaikuttaa myönteisesti Hilmonlahden vedenlaatuun, vesimaisemaan ja vesialueen käyttömahdollisuuksiin. Ruoppaustyö tulisi toteuttaa mahdollisimman pienen virtaaman oloissa. 5 HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään vastannut, että Hilmonsalmen ruoppaus suunnitellulla tavalla olisi erittäin tärkeä toimenpide alueen kalastuksen, veneilyn ja maiseman turvaamiseksi. Toimenpide olisi myönteinen asia myös vesilintujen elinolojen kannalta. Ilman mitään toimenpiteitä Hilmonsalmea uhkaa umpeen kasvaminen. Ruoppaussuunnitelma on saanut vakituisilta- ja kesäasukkailta hyvän vastaanoton ja toimenpiteen toteuttamista odotetaan Vuosjärven alueella suurella mielenkiinnolla. Veden virtaaminen täytyisi saada palautettua vanhaan uomaansa, jonka edellytyksenä väylän ruoppaaminen ja niitto ovat. Näin vesikasvillisuuden kasvua saataisiin hillittyä ja veden vaihtuminen lahdella käyntiin. Haittavaikutukset pyritään minimoimaan ajoittamalla työ pienen virtaaman ajankohtaan. Myös työn jälkien maisemointiin kiinnitetään erityistä huomiota, luontoarvot ja rantojen käsittelyohjeet otetaan toimenpiteessä huomioon. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vuoskosken osakaskunnalle luvan ruoppaukseen sekä niittoon Hilmonsalmessa Kannonkosken kunnassa. Työt on tehtävä lupahakemuksen liitteenä 2 olevan 7.10.2011 päivätyn suunnitelmakartan (mittakaava 1: 2000) mukaisesti.
Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 6 Lupamääräykset 1) Hilmonsalmea saa ruopata 5 000 m 3. Ruoppaus on tehtävä hakemuksen liitteenä 3.1 olevan 7.10.2011 päivätyn leikkaukset Hilmonsalmi piirustuksen (mittakaava 1: 100/1: 1 000, 1: 200) mukaisesti. Kanavasaarta saa ruopata 1 500 m 3. Ruoppaus on tehtävä hakemuksen liitteenä 3.2 olevan 7.10.2011 päivätyn leikkaukset Kanavasaari piirustuksen (mittakaava 1: 100/1: 1 000, 1: 200) mukaisesti. 2) Ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys on tehtävä siten, että vesistölle ja sen käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa. Ruoppausmassat eivät saa missään olosuhteissa päästä valumaan takaisin vesistöön. Ruoppausmassat on läjitettävä ja maisemoitava hakemuksessa esitetyille ja suostumuksen antaneille kiinteistöille. Työt on toteutettava 1.10. - 30.4. välisenä aikana. Ruoppaustyö on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Rantapuusto sekä rantakivikko tulee huomioida kaavassa edellytetyllä tavalla. Jäälohkareet on läjitettävä erikseen paikkaan, jossa jään ja rantaviivan välillä on kiintoainetta pidättävä kasvillisuusvyöhyke. Niitot on toteutettava 15.7.-15.8. välisenä aikana. Kaikki niitetyt vesikasvit tulee heti niiton jälkeen poistaa vesialueelta ja läjittää maalle maanomistajan luvalla. 3) Ruoppausmassojen kuljetuksessa on huolehdittava siitä, etteivät massat pääse valumaan takaisin vesistöön. 4) Alueet, joissa työn vuoksi rikotaan jäätä tai jään kantavuus on huonontunut merkittävästi, on merkittävä asianmukaisesti. 5) Luvan saajan on selvitettävä ruoppausalueella mahdollisesti olevat putket, johdot ja kaapelit. Työt on tehtävä näitä vaurioittamatta. 6) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai edunmenetyksestä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva välittömästi ilmenevä vahinko on korvattava vahingon kärsijälle. 7) Työt on tehtävä loppuun viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 8) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Keski-Suomen elinkeino-, lii-
kenne- ja ympäristökeskukselle ja Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7 Perustelut Hanke parantaa vesialueen tilaa, estää lahden umpeenkasvun ja lisää vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ruoppaus aiheuttaa samentumista töiden suorittamisen aikana, mutta haitta jää hyvin pieneksi, kun ruoppaus tehdään talviaikana. Hankkeesta saatava hyöty on haittaan verrattuna huomattava. Hanke ei estä rantaosayleiskaavan toteuttamista. Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet eivät heikennä vedenlaatua pysyvästi, eikä hankkeen toteuttaminen ennalta arvioiden aiheuta Keski- Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman vastaisia seurauksia. Maa- ja vesialueen omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa suunnitelman mukaiselle hankkeelle ja ruoppausmassojen sekä kasvijätteen läjitykselle. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen KÄSITTELYMAKSU Aluehallintovirasto on ottanut asiasta annetut muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kalatalousryhmän vaatimaa tarkkailuvelvoitetta ei ole katsottu tarpeelliseksi ruoppausajankohta huomioon ottaen. Tämän päätöksen käsittelymaksu on 2790 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu on määräytynyt valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain mukaisen 4 000 20 000 m 3 ktr ruoppaushankkeen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2790 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vuoskosken osakaskunta Jäljennös päätöksestä Kannonkosken kunta Kannonkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) 8 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksen tiedoksiantovaiheessa muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja Kannonkosken kunnan virallisella ilmoitustaululla.
9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Ville Salonen Piia Nieminen Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Ville Salonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen. PN/TKa
10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 17.9.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valitus-kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.