KYMPPITALO ÄÄNEKOSKENTIE 1305 44200, ÄÄNEKOSKI Sweco Rakennetekniikka Oy
Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY 1 (27)
Sisältö 1 HANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 KOHDE JA SIJAINTI... 3 1.2 HANKKEEN OSAPUOLET... 3 2 YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET... 4 2.1 URAKOITSIJAN SUORITUSVAATIMUKSET... 4 2.2 NOUDATETTAVAT SÄÄDÖKSET JA ASIAKIRJAT... 4 2.3 PURKUTYÖSUUNNITELMA... 5 2.4 PURKUJÄTTEET... 7 2.5 SUOJAUSTOIMENPITEET... 8 3 PÖLYNHALLINTA PURKUTYÖSSÄ... 9 4 PURKUTYÖT... 10 4.1 YLEISTÄ... 10 4.2 HAITTA-AINEIDEN PURKU... 11 4.3 PURKUTYÖN LAAJUUS JA PURETTAVAT RAKENTEET... 13 4.3.1 PURETTAVA RAKENNUs... 14 4.3.2 RAKENTEIDEN TYÖNAIKAINEN KESTÄVYYS... 19 4.4 LVIAS- ASENNUSTEN PURKU... 20 4.4.1 SÄHKÖLAITTEET JA -ASENNUKSET... 20 4.4.2 ILMANVAIHTOLAITTEET JA -ASENNUKSET... 20 4.4.3 PUTKILAITTEET JA -ASENNUKSET... 20 4.5 PURKUALUEEN LOPPUTYÖT... 20 LIITTEET... 20 2 (27)
1 HANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1 KOHDE JA SIJAINTI Tämä työselostus koskee Äänekosken Suolahdessa sijaitsevan asuinkerrostalon purkamista. Rakennus on aikanaan rakennettu Suojarinteen työntekijöiden asuintaloksi. Purkurajat on esitetty jäljempänä tässä selostuksessa sekä liitteenä olevissa piirustuksissa. Kohteen osoite on Äänekoskentie 1305, 44200 Äänekoski. Purettava rakennus on rakennettu 1968. Rakennus on ollut useita vuosia kylmänä ja ilkivallan kohteena ja on täten erittäin huonokuntoinen. Rakennuksessa on kellarikerros ja kahdeksan maanpäälliskerrosta. Rakennuksen kantava pystyrunko koostuu paikalla valetuista ja/tai elementtirakenteisista teräsbetonisista väli- ja ulkoseinistä. Välipohjat ovat paikalla valettuja teräsbetonilaattoja. Julkisivut ovat betonisia kuorielementtejä tai sandwich-elementtejä. Ensimmäisessä maanpäälliskerroksessa on sisäänvedettyä julkisivua, joka on puupintainen. Ulkopuolinen savupiippu on muurattu. Kellarissa on teräsbetoninen väestönsuoja. Vesikatteena on huopakate. 1.2 HANKKEEN OSAPUOLET TILAAJA / RAKENNUTTAJA: Äänekosken kaupunki Tekninen toimisto Hallintokatu 4 44100 Äänekoski Hannu Saarela p. 040 760 9252 RAKENNESUUNNITTELU: Sweco Rakennetekniikka Oy Vasarakatu 27 A 40320 Jyväskylä Jouko Rossi (jouko.rossi@sweco.fi) p. 050 3680 282 Antti Kokko (antti.kokko@sweco.fi) p. 0400 909 623 3 (27)
2 YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET 2.1 URAKOITSIJAN SUORITUSVAATIMUKSET 4 (27) Tässä sekä liitteenä olevissa asiakirjoissa purkutyön suorittavalla urakoitsijalla tarkoitetaan rakennuttajan kanssa sopimussuhteen tekevää urakoitsijaa (= purku-urakoitsija), joka vastaa kaikista urakkakohteen purkutöiden suorituksista siten kuin tässä selostuksessa ja muissa urakka-asiakirjoissa on määritelty. Urakoitsijan on tarvittaessa käytettävä osasuorituksiin (mm. asbestipurku sekä muiden haitallisten aineiden purku) kyseisen alan hallitsevaa erikoisurakoitsijaa aliurakoitsijana. Urakoitsijan on hyväksytettävä rakennuttajalla mahdollisesti käyttämänsä aliurakoitsijat. Urakoitsija vastaa käyttämiensä aliurakoitsijoiden työstä kuten omasta työstään. Tämä työselostus täsmentää mahdollisen urakkaohjelman ja urakkarajaliitteen purkutyöohjeita. Purkutyön suorittajan tulee ennen tarjouksen antamista tutustua paikan päällä työkohteeseen ja purkualueeseen sekä selvittää mahdolliset purkusuunnitelmien epäselvyydet. Mikäli johonkin tilaan ei ole pääsyä, on siitä ilmoitettava kirjallisesti rakennuttajan edustajalle ennen tarjousasiakirjojen jättämistä. Hyvissä ajoin ennen purkutöiden aloittamista tulee urakoitsijan laatia kustannuksellaan ja hyväksyttää rakennuttajalla sekä viranomaisilla työmaan kokonaisjärjestelysuunnitelma ja yksityiskohtainen purkutyösuunnitelma sekä työaikataulu. 2.2 NOUDATETTAVAT SÄÄDÖKSET JA ASIAKIRJAT Urakoitsijan tulee suorituksessaan noudattaa rakennusten purkamisessa ja rakennustyössä noudatettavaksi määrättyjä lakeja ja asetuksia sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä. Noudatettava on myös Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esitettyjä määräyksiä ja ohjeita sekä rakennuspaikkakunnan rakennusjärjestystä. Noudatettavat ohjeet ja määräykset: - Työturvallisuuslaki 2002/738 - Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta VNa 205/2009 - Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2015 - Työturvallisuuden varmistaminen rakennushankkeen suunnittelussa RIL 191-1998 - Työtelineet ja suojarakenteet RIL 142-2010
- Korjausrakentaminen VI (Työturvallisuus). RIL 174-6-1995 - Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta: 798/2015 - Asbestia sisältävien rakenteiden purku RATU 82-0347 - Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät Ratu 82-0383 - Kivihiilipikeä sisältävien rakenteiden purku RATU 82-0381 - PCB:tä ja lyijyä sisältävien saumausmassojen purku. Menetelmät RATU 82-0382 - Pölyntorjunta rakennustyössä RATU S-1225 - Työturvallisuusliite Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston asetusta asbestityön turvallisuudesta annettuja määräyksiä. Asbestipitoiset materiaalit poistetaan asbestipurkutyönä. 2.3 PURKUTYÖSUUNNITELMA Urakoitsijan on laadittava purkutyösuunnitelma. Ennen purkutöiden aloittamista purkutyösuunnitelma on hyväksytettävä rakennuttajalla ja rakennuttajan osoittamilla suunnittelijoilla. Purkutyösuunnitelmassa tulee urakoitsijan esittää ainakin seuraavat asiat: Purettavien rakenteiden materiaalit Purettujen materiaalien varastoiminen tontille sekä lajittelu ja poiskuljetus Rakennesuunnitelmissa ja haitta-ainekartoituksissa esitettyjen haittaaineiden purkutyömenetelmät ja purkutöiden osastointi. Haitta-aineilla tarkoitetaan ympäristölle tai henkilöiden terveydelle haitallisia aineita kuten: o o o o o o o Asbesti Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) Metalliyhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB-yhdisteet) Öljyhiilivedyt ja BTEX-yhdisteet Kloorifenolit Torjunta-aineet (DDT) Varautuminen purkutyönaikaisiin haitta-aine-esiintymien löydöksiin 5 (27)
Rakennusosakohtainen purkujärjestys Purettavat koneet ja laitteet Materiaalien siirrot ja niistä aiheutuvat kuormitukset nykyisille rakenteille Mahdollisten väliaikaisten tuentojen ja sidontojen suunnitelmat Pölyn- ja kosteudenhallinta Kantavien rakenteiden purkumenetelmät ja niihin liittyvät turvallisuustoimenpiteet kuten sortumis- ja putoamisvaarojen torjunta Ympäristön suojaukset Purkutyömaa-alueen eristäminen muulta liikenteeltä Melun ja tärinän rajoittaminen (mahdolliset mittaustoimenpiteet) Purkutyön riskienhallinta ja riskeihin sekä vahinkotapauksiin varautuminen Purkutyön vastuuhenkilöt Purkutyöstä tiedottaminen eri osapuolille Purkutyösuunnitelman laatijat Purkutöiden katselmukset Purkutöiden organisointi ja yhteensovitus sekä purkutöihin opastus LVIS- muutostyöt urakka-alueella (irtikytkennät sähkö-, vesi- ja viemäriverkostosta) Kaivantojen luiskaus ja tarvittavat tuennat Purkutyösuunnitelma tulee toimittaa rakennuttajalle ja rakennuttajan osoittamille suunnittelijoille. Purkutyösuunnitelman hyväksyttämisen jälkeen urakoitsija järjestää purkutyön aloituskatselmuksen, jolloin mahdolliset tarvittavat tuentatoimenpiteet sekä työnaikaiset suoja-aidat on tehty. Rakennuttajan hyväksynnöistä huolimatta urakoitsija kantaa kuitenkin täyden vastuun työn suorituksesta ja asianmukaisesta lopputuloksesta. Alueella olevat säilytettävät kaapelit, lämpö- ja vesijohdot, viemärit yms. asennukset on urakoitsijan selvitettävä ennen purkutöiden aloittamista. Tarvittavat LVIS- asennusten muutokset sekä irtikytkennät on tehtävä ennen purkutöiden aloitusta. Urakoitsijan tulee käyttää sellaisia työmenetelmiä ja -tapoja, ettei purkutyöstä aiheudu vaaraa työtä suorittaville työntekijöille tai sivullisille. 6 (27)
Työturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työturvallisuuteen liittyvät asiat on selostettu tarkemmin Työturvallisuusasiakirjassa. Purku-urakoitsija vastaa VNa 2009/205 12 :n mukaisista päätoteuttajan velvollisuuksista ja niistä seuraavista työturvallisuuteen liittyvistä velvoitteista purkutyön aikana. Rakennuttajalle ei siirry tämän asiakirjan tai muiden urakka-asiakirjojen kautta mitään purkutyömaata koskevia päätoteuttajan velvoitteita. Urakoitsija laatii työmaalle yhteiset purkutyötä koskevat työturvallisuusohjeet ja vastaa siitä, että jokainen omaan, aliurakoitsijan tai sivu-urakoitsijan henkilöstöön kuuluva perehdytetään työmaan turvallisuusohjeisiin ennen heidän työmaalle tuloaan. Vastuu purkutöistä on täysin urakoitsijalla. Ks. urakkaohjelma. Vaikka vahinko- ja vauriotapauksissa tässä työselostuksessa mainittuja ohjeita tai määräyksiä on noudatettu, eivät ne vähennä urakoitsijan vastuuta. Urakoitsijan tulee antaa kaikki viranomaisten vaatimat ilmoitukset (kuten työnjohtaja-, aloitus-, pöly- ja meluilmoitukset) sekä huolehtia, että kaikki viranomaisten vaatimat ja tässä työselostuksessa määritellyt katselmukset suoritetaan ajallaan. Työmaa on pidettävä siistinä ja hyvässä järjestyksessä. Erityisesti on huolehdittava purkujätteen poiskuljetuksesta riittävän usein. Työn edistyessä on poistettava tarpeettomiksi käyneet tarvikkeet ja välineet. 2.4 PURKUJÄTTEET Purkujätteet kuormataan, kun sitä syntyy, suojatulle jätelavalle. Jätteiden käsittely ja siirrot on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle pölytai muuta haittaa. Purkujätteiden lajittelu, mahdollinen välivarastointi ja kappaleiden kuljetus kaatopaikalle tulee suunnitella etukäteen. Purkujätteiden käsittely esitetään purkutyösuunnitelmassa. Purkujätteille järjestetään lain edellyttämät lajittelumahdollisuudet. Asbestijätteitä sisältävät pakkaukset on suljettava huolella ja merkittävä näkyvällä tekstillä seuraavasti: Asbestijätettä Pölyn hengittäminen vaarallista 7 (27)
Purkujätteiden varastoinnissa, lajittelemisessa ja kuljettamisessa noudatetaan jätelakia (646/2012) ja valtioneuvoston asetusta jätteistä (179/2012). Urakoitsijan tulee pitää kirjaa ja antaa lain määräämät tiedot purkujätteen määrästä, laadusta ja sijoittamisesta viranomaisille ja rakennuttajalle. Purku-urakoitsijan tulee toimittaa dokumentit kaatopaikalle sekä ongelmajätelaitokseen toimitettujen jätteiden määristä. Betonijätteen kierrätys Rakennuksesta purettava betonijäte kierrätetään ja se käytetään uudelleen maanrakennusaineena. Betonijätteestä erotellaan puhdas betonijäte uusiokäyttöä varten. Betoni murskataan työkohteessa ja siitä poistetaan teräkset. Murskaus suoritetaan siten, että maksimi murskauksessa syntyvä raekoko on 150mm. Betonimurskeen tulee täyttää luokan BeM II vaatimukset. Betonimurske läjitetään tontille, tilaajan kanssa sovittuun paikkaan. Tilaaja hankkii betonimurskeen kierrätykseen tarvittavat luvat viranomaiselta. 2.5 SUOJAUSTOIMENPITEET Suoja-aita Purkutyömaan ympärille asennetaan metallirakenteinen suoja-aita (korkeus > 2 m) sekä riittävät varoituskyltit estämään sivullisten pääsy purkutyöalueelle. Muiden mahdollisten suoja-aitojen ja lippusiimojen tarve sekä paikat sovitaan tilaajan kanssa pidettävissä urakkaneuvotteluissa. Kaiteet ja suojavarusteet Työkohteessa on käytettävä riittäviä kaiteita ja muita suojarakenteita niin, että työmaalla työskenteleville tai sivullisille ei aiheudu putoamisvaaraa, eikä vaaraa joutua putoavien esineiden alle. Käytettävät suojarakenteet eri purkutyövaiheissa on määriteltävä urakoitsijan laatimassa purkutyösuunnitelmassa. Mikäli kaiteita ei jostain syystä voida tehdä (mm. vesikaton purkutyöt), on käytettävä itsekelautuvia turvavaljaita. Urakoitsija hankkii kaikki työssä tarvittavat suojavarusteet, työvälineet, koneet ja laitteet ja vastaa niiden tarkoituksenmukaisesta ja turvallisesta käytöstä. Ympäristölle (ihmisille, rakennuksille ym. omaisuudelle) ei saa aiheutua terveydellisiä eikä aineellisia vaurioita tai muuta haittaa. Urakoitsijan työnjohdon on huolehdittava siitä, että jokainen työntekijä käyttää asianmukaisia henkilösuojaimia, joilla varmistetaan työn turvallinen 8 (27)
toteuttaminen. Urakoitsija vastaa siitä, että kussakin työvaiheessa käytettävät henkilösuojaimet ovat suojausteholtaan riittävät. Purkutyössä tulee huomioida myös vakuutusyhtiöiden suojarakenteista laatimat ohjeet. Melu Työmenetelmät ja käytettävä kalusto valitaan siten, ettei viranomaisten vaatimuksia melun tai tärinän sallituista ohjearvoista ylitetä ympäristössä. Urakoitsija määrittelee valitun purkukaluston purkutyösuunnitelmassa. Melun ylärajana voidaan pitää 80 db niillä yleisillä alueilla, joilla ulkopuoliset henkilöt voivat oleskella. Melutasoa on pidettävä tätäkin alhaisempana, mikäli viranomaiset niin vaativat. 3 PÖLYNHALLINTA PURKUTYÖSSÄ Purkutyön aikaisella pölynhallinnalla varmistetaan, että työntekijät ja muut työalueen lähiympäristössä liikkuvat eivät altistu purkutyössä syntyvälle pölylle haitallisissa määrin (Ks. HTP-arvot 2014, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:2). Lisäksi pölynhallinnalla varmistetaan, ettei vaarallisiksi tai haitallisiksi luokitelluista rakennusmateriaaleista, kuten asbesti tai PAH-pitoinen kivihiilipiki, peräisin oleva pöly leviä purkualueen ympäristöön ja että se saadaan luotettavasti kerättyä talteen asianmukaista jatkokäsittelyä varten. Urakoitsijan tulee laatia pölynhallintasuunnitelma, jossa esitetään - Työalueiden suojaustarpeet - Viereisten rakennusten huomioiminen siten, että purkutyöstä peräisin oleva pöly ei pääse niiden ilmanvaihtojärjestelmiin. - Pölynhallinnassa käytettävät koneet ja laitteet, kohdepoistolaitteet, imurit yms. - Työmenetelmien valinnat - Jätteenkäsittelyratkaisut Ikkunoiden ja ovien purkamisen jälkeen asennetaan aukkoihin muovit tai kevytpeitteet, joilla estetään pölyn leviäminen rakennuksen ulkopuolelle sisärakenteiden purkuvaiheessa. Julkisivu- ja runkorakenteet kastellaan pölyämisen estämiseksi. 9 (27)
4 PURKUTYÖT 4.1 YLEISTÄ Ennen purkutöiden aloittamista tehdään tarvittavat LVIAS asennusten muutostyöt ao. suunnitelmien mukaan. Rakennuksessa on sekalaista arvottomaksi luokiteltua irtaimistoa, kiintokalusteita ja muuta tavaraa, joista suurin osa on rikottu ja levitelty ympäri rakennusta. Näiden poistaminen ja hävittäminen kuuluvat urakkaan. Kaikki urakkaan kuuluvat työt on suoritettava asiakirjojen mukaisesti hyväksi tunnettuja työtapoja noudattaen. Työn suorituksessa on käytettävä riittävää, työn luonteen vaatimaa ammattitaitoista ja pätevää työnjohtoa ja työvoimaa. Vastuunalainen purkutyön johtaja tulee esittää rakennuttajan ja viranomaisten hyväksyttäväksi. Vastuunalainen työnjohtaja vastaa urakoitsijan puolesta työn teknillisestä suorituksesta sekä työn valvonnasta varmistaen näin työn turvallisen toteuttamisen. Työnjohtajalla tulee olla johdettaviin töihin nähden riittävä pätevyys eli riittävä kokemus purkutöistä sekä kyky arvioida purettavien rakenteiden staattista toimintaa purkutyön eri vaiheissa ja kyky valita turvalliset ja säädökset täyttävät työmenetelmät. Ellei toisin mainita, on purkutyössä periaatteena se, että kantavat rakenteet pyritään purkamaan päinvastaisessa järjestyksessä kuin ne on rakennettu. Purettavan rakennuksen osan stabiiliuden säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Julkisivua purettaessa on kiinnitettävä huomiota kuorielementtien purkamiseen. Kuorielementtien sidonnat sisäkuoreen voivat olla erittäin huonossa kunnossa ja kuoret voivat irrota tahattomasti muun purkutyön yhteydessä ja aiheuttaa vaaraa pudotessaan. Ohjeellinen purkujärjestys on seuraava (ylhäältä alas): 1. Ei- kantavat rakenteet (ikkunat, ovet, ei- kantavat väliseinät, eristeet, julkisivuverhoukset yms.) 2. Vesikattorakenteet ja ulkopuoliset katokset 3. Kantavat yläpohjarakenteet 4. Kantavat seinät kerroksittain 5. Välipohjarakenteet 6. Lattiat sekä lattian alla olevat kanaalit 10 (27)
7. Sokkelit ja perusmuurit 8. Perustukset 9. Kaikki maassa olevat putket (lämpö-, vesijohto- ja viemäriputket), kaapelit sekä kaivot Kellarin seiniä rasittava maanpaine on poistettava ennen kellarin lattian ja välipohjarakenteiden purkamista. 4.2 HAITTA-AINEIDEN PURKU Asbestipurku Kohde on rakennettu 1960-luvulla, jolloin asbestipitoisten sekä PAH- yhdisteitä sisältävien rakennusmateriaalien käyttö oli melko yleistä. JT-Asbesti Jyväskylä Oy on tehnyt rakennukseen asbesti- ja haittaainekartoituksen, joka on tämän selostuksen liitteenä. Kartoitusraportin (16.01.2017) mukaan rakennuksessa esiintyy asbestipitoisia materiaaleja. Tilaajan mukaan rakennuksessa on jo suoritettu asbestipurkutöitä JT-Asbestin raportin mukaisissa paikoissa mm. putkieristeiden osalta ja porrashuoneen finnflex-laattojen osalta. Urakoitsijan on ennen tarjouksen jättämistä tutustuessaan rakennukseen tutustuttava asbestipurun laajuuteen. Kohteessa käynnin perusteella rakennuksessa on todennäköisesti vielä asbestipitoista materiaalia, jota ei ole JT-Asbestin kartoituksessa tutkittu: WC-tilojen alakattolevyt vaikuttavat silmämääräisesti kuitusementtilevyltä, joka voi sisältää asbestia. Rakennuksessa on myös muita levytyksiä ja kotelointeja, joista osa on lastulevyä ja osa asbestipitoista kuitusementtilevyä. Kellarin ja porrashuoneen seinien ja lattian tasoitteet voivat sisältää asbestia. Rakennuksen julkisivu on vanhoissa piirustuksissa merkitty tiileksi, mutta silmämääräisesti arvioituna se on toteutettu betonista, joko kuorielementtinä tai sandwich-rakenteena. Elementtisaumat voivat sisältää lyijyä ja/tai PCB:tä. Vesikatteena on huopakate ja 60-luvulla niissä on usein ollut asbestia. Ainakin kellarissa on mahdollisesti sementtipohjaisia jalkalistoja, jotka voivat sisältää asbestia. Rakennuksen maanvarainen laatta on todennäköisesti kaksoislaatta ja sen mahdollisissa eristekerroksissa voi olla asbestia. 11 (27)
Hormeihin ei ole tehty rakenneavausta, hormit voivat sisältää asbestia. Öljykattiloissa, savukanavissa, vesisäiliöissä ja -varaajissa voi olla asbestia mm. eristekerroksissa. Mikäli purkutyön aikana löytyy asbestia tai muita terveydelle haitallisia aineita muualtakin, kuin raporteissa mainituista rakenteista, tulee työ keskeyttää välittömästi ja ilmoittaa asiasta valvojalle ja rakennuttajalle, jotka antavat ohjeet ko. kohdan purkamiselle. Asbesti- ja haitta-aineiden purkutyön saa toteuttaa vain sellainen urakoitsija, jolle työsuojeluviranomainen on antanut luvan suorittaa ko. töitä. Työkohde on merkittävä asianmukaisin varoituksin ja kieltotauluin. Ennen asbestipurkutyön aloittamista on urakoitsijan tehtävä asbestityön alkamisilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Mikäli viranomainen niin vaatii, tulee urakoitsijan laatia työstä erillinen työsuunnitelma. Purkutyöalue on alipaineistettava siten, että asbesti- ja muu pöly ei pääse missään vaiheessa urakka-alueen ulkopuolelle tai ympäristöön. Asbestijätteitä sisältävät pakkaukset on suljettava huolella ja merkittävä näkyvällä tekstillä seuraavasti: Asbestijätettä Pölyn hengittäminen vaarallista Home- ja mikrobipurku Purettavassa rakennuksessa on runsaasti kosteus-, home- ja mikrobivaurioita. Lähes kaikki eloperäinen materiaali on kosteus- ja homevaurioitunutta. Näiden materiaalien purkutöissä on noudatettava ohjekortissa Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku, Menetelmät Ratu 82-0383 annettuja ohjeita. Työkohde on merkittävä asianmukaisin varoituksin ja kieltotauluin ja työn aikana on huolehdittava siitä, että pöly ei pääse missään vaiheessa leviämään ympäristöön. Muut haitalliset aineet Purettavassa rakennuksessa on mahdollisesti PAH- yhdisteitä sisältäviä sekä lyijypitoisia materiaaleja. Valurautaisten putkien liitoksissa on todennäköisesti lyijyä. JT-Asbestin kartoitusraportissa ei ole otettu näytettä kellarin maanpaineseinän vedeneristeestä. Maanpaineseinä voi olla eristetty esimerkiksi kivihiilipiellä ja sisältää runsaasti PAH-yhdisteitä. 12 (27)
Kellarin maanvaraisesta lattiasta ei ole myöskään otettu näytteitä. Kellarissa on kattilahuone, jossa on kaksi öljypoltinta, joten on mahdollista, että kellarin betonilaatassa on öljyhiilivetyjä. Maanvarainen lattia on todennäköisesti kaksoislaatta-rakenne, jolloin siinä voi olla PAH-yhdisteitä sisältävä pikikerros. Seinien ja lattioiden maaleista tulee tutkia lyijy- ja muut haitalliset metalliyhdistepitoisuudet, joita on käytetty mm. pigmentteinä. Julkisivun betonielementtien saumamassasta tulee tutkia pcb- ja lyijypitoisuudet. Ennen purkutyötä suositellaan tehtävän rakenneavauksia ja asbesti- sekä haitta-aine-tutkimuksia ainakin ulkoseinään, maanvaraiseen lattiaan, wctilojen alakattoon, sisäänvedon alakattoon, putkihormiin, yläpohjaan, kellarin maanpaineseinään ja käytävän sekä kellarin tasoitekerroksiin. Edellä mainittujen tutkimusten kustannukset tulee sisällyttää purkutyötarjoukseen. 4.3 PURKUTYÖN LAAJUUS JA PURETTAVAT RAKENTEET Purkutyö sisältää rakennuksen purkamisen kokonaisuudessaan. Purkutyöhön sisältyy myös rakennuksen sisäpuolella ja ulkopuolella olevan irtaimiston, kiintokalusteiden, laitteiden, romun ym. purkaminen ja hävittäminen. Irtaimistoa, rakenteita, kalusteita yms. on särjetty ja levitelty ympäri taloa ja pihamaata. Lähes kaikki ikkunat on rikottu ja kohde on todella epäsiistissä ja huonossa kunnossa. Rakenteet puretaan perustuksineen ja maan alla olevine kanaaleineen ja kuiluineen. Myös kaikki maahan upotetut kaapelit, putket, salaojat ja kaivot poistetaan. Purettavan rakennuksen laajuus käy ilmi liitteenä olevista alkuperäisistä piirustuksista. Kohteesta on hyvin niukasti suunnitelmia, ja urakoitsijan on käytävä tutustumassa kohteen laajuuteen ja rakenteisiin ennen tarjouksen jättämistä. Urakka-alueelta puretaan myös tontilla olevat lämpötolpat, mattotelineet, keinut ym. 13 (27)
4.3.1 PURETTAVA RAKENNUS Purettava rakennus on kerrostalo. Rakennus on merkitty liitteenä olevaan karttapohjaan. 14 (27) Rakennuksessa on kahdeksan maanpäällistä kerrosta ja maanalainen kellarikerros. Ylin kerros on alaltaan pienempi kuin muut kerrokset. Rakennuksen korkeus on noin 23m maanpinnasta harjalle. Rakennus on rakennettu 1968. Rakennuksen kantavina pystyrakenteina ovat paikalla valetut tai elementtirakenteiset teräsbetoniseinät. Kantavana vaakarakenteena on paikalla valetut teräsbetoniset välipohjalaatat. Rakennus on todennäköisesti perustettu maanvaraisesti. Perustuksista ei ole piirustuksia, joten on teoriassa myös mahdollista, että perustukset on paalutettu. Alapohja on teräsbetoninen maanvarainen laatta. Yläpohja on paikalla valettu teräsbetonilaatta, jonka päälle on rakennettu huopakatto sisäpuolisella vedenpoistolla. Rakennuksessa on hissi kellarista toiseksi ylimpään kerrokseen. Hissikuilu on teräsbetonia. Kellarissa on mm. väestönsuoja ja lämmönjakohuone. Ylimmässä kerroksessa on mm. hissikonehuone ja iv-konehuone. Rakennuksen yhdessä päädyssä on teräsbetonirakenteinen parveketorni. Teräsbetonisiin parvekelaattoihin liittyy teräsbetoniset kaide-elementit. Kohteesta on hyvin vähän piirustuksia käytettävissä, eikä ollenkaan rakennesuunnitelmia. Tässä työselostuksessa esitetyt asiat perustuvat muutamaan vanhaan arkkitehdin piirustukseen ja aistinvaraisiin havaintoihin
kohteessa, sekä tietoihin 60-luvulla yleisesti käytetyistä rakennustavoista ja materiaaleista. Arviot rakennuksen rakenteista ovat pääosin seuraavat: Perustukset: Perustukset ovat todennäköisesti jatkuvia maanvaraisia teräsbetonisia nauhaanturoita. Maanvaraiset alapohjat (yleensä): - pintakäsittely - tb-laatta ~50 mm - vuoraushuopa tms. - mahdollinen eristekerros, esim. kevytsora ~100 mm - piki - tb-laatta ~80 mm - hiekkakerros ~200 mm - mahdollinen lisätäyttö - perusmaa Maanvaraiset alapohjat (polttoainevarasto ja kattilahuone): - pintakäsittely - tb-laatta ~50 mm - mahdollinen tasaushiekka ~15 mm - piki - tb-laatta ~80 mm - hiekkakerros ~200 mm - mahdollinen lisätäyttö - perusmaa Maanvaraiset alapohjat (väestönsuoja): - pintakäsittely - tb-laatta ~50 mm - piki - tb-laatta ~400 mm - betoni ~60 mm - hiekkakerros ~200mm 15 (27)
- mahdollinen lisätäyttö - perusmaa Ulkoseinät (maanpaineseinät kellarissa yleensä): - pintakäsittely - verhomuuraus ~75 130mm poltetusta tiilestä - ilmarako tai vuorivillalevy ~50 100 mm - piki (tai muu vedeneriste) - tb-seinä ~200mm ~300mm o valun sisällä yläreunassa mahdollisesti noin 500mm 700mm syvyydelle ~50mm lastuvillasementtilevyä, korkkia tai muuta eristettä - maa Ulkoseinät (maanpaineseinät kellarissa kylmäkellari): - sisäpinnan pintarakenteet on jo purettu - vaakakoolaus rimoilla ~22x50 K~450 - pystyrunko 50x100 K~600 + mineraalivilla 100mm - piki (tai muu vedeneriste) - tb-seinä ~200mm ~300mm o valun sisällä yläreunassa todennäköisesti noin 500mm 700mm syvyydelle ~50mm lastuvillasementtilevyä, korkkia tai muuta eristettä - maa Ulkoseinät (väestönsuojan seinät): - pintakäsittely - paikalla valettu tb-seinä ~400mm - mahdollinen kosteuseristys (piki tms.) - maa Ulkoseinät (sisäänvedetty puuverhoiltu julkisivu): - pintakäsittely - tb-seinä ~160mm - pystyrunko 50x100 K~600 + vuorivilla ~100mm - tuulensuojapaperi - vaakakoolaus laudoilla 22x100 K~600 16 (27)
- puupanelointi Ulkoseinät (yleensä): - pintakäsittely - tb-seinä ~160mm - vuorivilla ~100mm + mahdollisesti ansaat - tb-kuori ~60mm Ulkoseinät (ullakkokerros): - pintakäsittely - siporex ~300mm - pintakäsittely Väliseinät: - ei kantavat väliseinät: o kellarissa, ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa (kuvissa pohjakerros ) ja ullakkokerroksessa pääasiassa tiilimuurattuja väliseiniä o muissa kerroksissa kevytbetoni- ja/tai betonielementtejä ~60 ~100 mm - kantavat väliseinät: o paikalla valettuja ja/tai elementtirakenteisia tb-seiniä ~160mm o väestönsuojan seinät paikalla valettuja tb-seiniä ~160mm ~400mm Välipohja (asunnoissa yleensä): - muovimatto - tasoite - tb-laatta ~40mm - tb-laatta ~160mm - pintakäsittely Välipohja (laatoitetut lattiat): - laatoitus - tasoite - tb-laatta ~40mm - mahdollinen pikieriste 17 (27)
- tb-laatta ~160mm - pintakäsittely Välipohja (sisäänvedon kohdalla): - muovimatto - tasoite - tb-laatta ~40mm - tb-laatta ~160mm - mineraalivilla ~100mm - tuulensuojapaperi / levy - harvalaudoitus ~22x100 - ripustusrakenne 50x100 + 22x100 - verhouslaudat Välipohja (väestönsuojan katto): - pintakäsittely / -materiaali - tb-laatta ~50mm 65mm - vuoraushuopa (pikipaperi) - mahdollinen eristekerros, esim. toja-levy, villa tms. ~50 100mm - tb-laatta ~400mm - pintakäsittely Yläpohja: - huopakate ja singeli - umpilaudoitus - puurakenteiset kattotuolit - mineraalivillaa ~150mm - tb-laatta ~200mm 18 (27) Muuta: - Savupiippu rakennusrungon ulkopuolella o vaakasuora savukanava kattilahuoneessa terästä, kanavan eristeet saattavat sisältää asbestia o varsinainen piippu tiilimuurattu sisäkuorimuuraus tiilistä ~130mm eristekerros/ilmarako 50mm (eriste voi sisältää asbestia) ulkokuorimuuraus tiilistä ~260mm
o tikkaat piipun kyljessä - Lattian alla voi olla betonisia putkikanavia - Sisäportaat teräsbetonia, kattilahuoneen ja sen ylätason välinen porras teräsrakenteinen - Väestönsuojan hiekkasuodatin ja pakokuilu teräsbetonia, rakenteiden paksuudet arviolta ~150mm 200mm - Väestönsuojassa vesisäiliö ja väestönsuojakoneet - Kattilahuoneessa teräsrakenteinen ritilätaso, jonka kantavina vaakarakenteina ovat teräksiset I-palkit ja pystyrakenteena teräspilarit - Kattilahuoneessa vanhat öljykattilat 2kpl o kattilarakenteet ovat osittain muuratut ja osittain teräsrakenteiset o eristeet voivat sisältää asbestia - Kattilahuoneessa vanha kaukolämpökeskus - Vanhat öljysäiliöt ovat todennäköisesti pihalla maan alla. o sijaintia ei ole piirustuksissa, eikä säiliöitä ole paikallistettu o säiliöiden kunnosta ei ole tietoa - Ylimmässä kerroksessa hissikonehuoneessa hissin laitteistot - Ylimmässä kerroksessa myös iv-kone ja vesisäiliö - Rakennuksen ympärillä on todennäköisesti tiilisalaojat ja salaojakaivoja Edellä olevat rakennepaksuudet ovat ohjeellisia, vanhoista suunnitelmista arvioituja ja rakentamisaikaan yleisesti käytössä olleisiin rakennustapoihin perustuvia tietoja, eikä niitä voida käyttää tarkkojen määrien laskemiseen. Rakenteiden paksuudet voivat vaihdella rakennuksen eri osissa. Rakennuksissa esiintyy todennäköisesti myös muunlaisia rakennetyyppejä. Urakoitsijan on itse arvioitava todelliset purkumäärät kokemuksensa sekä kohteeseen tutustumisen perusteella. 4.3.2 RAKENTEIDEN TYÖNAIKAINEN KESTÄVYYS Mikäli purkutyössä tulee laatoille ja palkeille käyttötilannetta huomattavasti suurempia kuormituksia, on rakenneosien kestävyydestä varmistuttava tapauskohtaisesti, ennen ko. rakenteiden rasittamista. Purkamattomien ylä- ja välipohjalaattojen kuormituskestävyys on yleensä 150 kg/m2 tasaista kuormaa. 19 (27)
4.4 LVIAS- ASENNUSTEN PURKU 4.4.1 SÄHKÖLAITTEET JA -ASENNUKSET Sähköasennusten tekeminen jännitteettömiksi ja kaikki purkutyöt kuuluvat purkuurakkaan. Kierrätykseen menevät laitteet puretaan ehjinä. 4.4.2 ILMANVAIHTOLAITTEET JA -ASENNUKSET Kaikkien IV- asennusten ja laitteiden purku kuuluu purku-urakkaan. Kierrätykseen menevät laitteet puretaan ehjinä. 4.4.3 PUTKILAITTEET JA -ASENNUKSET Kaikkien putkiasennusten ja laitteiden purku kuuluu purku-urakkaan. Myös rakennuksen ulkopuolella olevat putkiasennukset puretaan tontin rajalle saakka. Kierrätykseen menevät laitteet puretaan ehjinä. 4.5 PURKUALUEEN LOPPUTYÖT Kun kaikki urakkaan kuuluvat työt on tehty ja purkujätteet poistettu tontilta, työalue siistitään. Erityisesti on huolehdittava siitä, että maahan ja täyttöihin ei jää mitään purkujätteitä. Jäljelle jäävä kaivanto täytetään soralla kerroksittain tiivistäen ja tasataan ympäröivän maanpinnan tasoon. Pintamaita yms. ei saa käyttää täyttöihin. Lopuksi poistetaan purku-urakoitsijan tekemät väliaikaiset rakenteet. Antti Kokko LIITTEET - Valokuvia purettavasta rakennuksesta - Asbesti- ja haitta-ainekartoitus (JT-Asbesti Oy) 16.1.2017 - Purettavien rakennusten piirustukset asiakirjaluettelon () mukaan 20 (27)
Valokuvia purettavasta rakennuksesta Kuva 1: Putkistoja Kuva 2: Hissi Kuva 3: Porrashuone Kuva 4: Sisääntulokerros Kuva 5: Kellari, vss-ovi Kuva 6: Vss-sulkutila 21 (27)
Kuva 7: Väestönsuoja Kuva 8: Säiliö väestönsuojassa Kuva 9: Väestönsuoja Kuva 10: Vss-koneet Kuva 11: Vss-pakokuilu Kuva 12: Vss-hiekkasuodatin 22 (27)
Kuva 13: Kattilahuone Kuva 14: Kattilahuone Kuva 15: Kattilahuone Kuva 16: Kattilahuone Kuva 17: Kattilahuoneen terästaso Kuva 18: Kattilahuoneen teräsporras 23 (27)
Kuva 19: Savukanava kattilahuoneessa Kuva 20: Kattilahuone Kuva 21: Sähkökeskus kattilahuoneessa Kuva 22: Kattilahuoneen ylätaso Kuva 23: Varasto kellarissa Kuva 24: Sähkökeskus kellarissa 24 (27)
Kuva 25: Kylmävarasto kellarissa Kuva 26: Kylmävarasto kellarissa Kuva 27: Pohjakerros, satunnaista irtaimistoa siellä täällä Kuva 28: Pohjakerros, häkkivarasto Kuva 29: Asunto Kuva 30: Asunto, wc 25 (27)
Kuva 31: Asunto, keittiö Kuva 32: Porrashuone, parveke Kuva 33: Porrashuone, parveke Kuva 34: Asunto, kylpyhuone Kuva 35: Ullakko, saunatilat Kuva 36: Ullakko, saunatilat 26 (27)
Kuva 37: Ullakko, saunatilat Kuva 38: Ullakko, hissikonehuone Kuva 39: Ullakko, säiliö Kuva 40: Ullakko, iv-konehuone Kuva 41: Pihaa, lämpötolppia parkkialueella Kuva 42: Osa irtaimistosta levitelty pihalle 27 (27)