Erikoislääkärikoulutuksen uudistus missä mennään? Satakunnan Lääkäripäivä, Pori 20.7.2018 Hannu Halila Varatoiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Terveydenhuollon hallinnon dosentti, emba Lääkärikouluttajan erityispätevyys
Sidonnaisuudet Suomen Lääkäriliitto, varatoiminnanjohtaja Helsingin yliopisto, terveydenhuollon hallinnon dosentti Sivutoiminen ammatinharjoittaja yksityislääkäri, Aava Kamppi ja Terveystalo Kaari UEMS, Euroopan erikoislääkäriliitto, Past President (2002-05), CME/CPD Working group chairman 2012 - Rome CME/CPD Working Group (supported by The Society for Worldwide Medical Exchange) Erikoistumisen koordinaatiojaoston jäsen (STM) 2015-2
Erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuu OKM:stä STM:ään 1.2.2015 Tutkintomuotoisuudesta luovuttiin samalla, nykyisin todistus koulutuksesta, ei tutkinnosta yliopistoista, Valvira laillistaa edelleen STM:ssä parempi substanssiosaaminen erikoislääkärikoulutukseen kuin OKM:ssä Ymmärrettävää, että STM järjestelmän pääasiallisena rahoittajana haluaa myös hallinnollista koordinaatiota itselleen Perustettiin erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaosto, mukana mm. yliopistot, palvelujärjestelmä, Lääkäriliitto, NLY
Nuoret lääkärit näkivät itsensä auttajiksi ja työryhmän jäseniksi Miehet ja naiset kokivat ammatti-identiteettinsä hieman erilaisiksi. Miten hyvin seuraavat lääkärin työtä kuvaavat ilmaisut vastaavat Sinua lääkärinä? Vuosina 2002 2011 valmistuneiden lääkärien melko hyvin ja erittäin hyvin vastanneiden osuus (%) sukupuolen mukaan. Lääkäri 2013 4
Harvat kokivat itsensä johtajiksi tai yrittäjiksi Nuorten lääkäreiden mielestä ilmaisut kuten johtaja ja yrittäjä kuvasivat ammatti-identiteettiä melko heikosti. Miten hyvin seuraavat lääkärin työtä kuvaavat ilmaisut vastaavat Sinua lääkärinä? Vuosina 2002 2011 valmistuneiden lääkärien melko hyvin ja erittäin hyvin vastanneiden osuus (%) sukupuolen mukaan. Lääkäri 2013 5
6
Tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseen Nuorista lääkäreistä 75 % oli vähintäänkin melko tyytyväisiä omaan erikoislääkärikoulutukseensa. Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön EOS Jos olet erikoistunut tai erikoistumassa, niin miten tyytyväinen olet omaan erikoislääkärikoulutukseesi? Lääkäri 2013 7
Erikoislääkärikoulutus vastaa hyvin työtä Lisäksi 80 % katsoi, että saatu erikoislääkärikoulutus vastasi erittäin tai melko hyvin heidän nykyistä työtään. Erittäin hyvin Melko hyvin Kohtalaisesti Melko huonosti Miten saamasi erikoislääkärikoulutus vastaa työtäsi? Erittäin huonosti Lääkäri 2013 8
Yksityislääkärin työhön ja opetustyöhön liian vähän opetusta erikoislääkärikoulutuksessa Vastaajista noin kaksi kolmesta katsoi, että yksityislääkärin työhön ja opetustyöhön oli saatavilla liian vähän opetusta. Missä määrin sait erikoislääkärikoulutuksessasi opetusta seuraaviin asioihin? Vain valmiiden tai erikoistumassa olevien lääkärien (n = 791-814) vastaukset vastausvaihtoehtojen aivan liian vähän tai liian vähän osalta (%). Lääkäri 2013 9
Missä määrin seuraavat seikat vaikuttavat / vaikuttivat erikoisalasi valintaan? Melko paljon tai Erittäin paljon vastanneet (%). n = 4829-4876 YHTEENSÄ Monipuolinen ala 77 Alan kollegojen hyvä esimerkki 52 Myönteiset työkokemukset alalta opiskeluaikana 50 Työllisyysnäkymät 50 Kohtuullinen päivystysrasitus 41 Hyvä mahdollisuus sovittaa yhteen työ ja perhe 37 Sattuma 30 Mahdollisuus säädellä oman työn määrää 29 Ansiomahdollisuudet 27 Alan arvostus 26 Mahdollisuudet edetä uralla 23 Mahdollisuudet toimia yksityissektorilla 23 Laadukas erikoistumisohjelma 20 Tutkimus 19 10 Lääkäri 2013 -tutkimus, Lääkäriliitto sekä Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot 10
Jos nyt olisit aloittamassa erikoistumistasi, valitsisitko saman erikoisalan? Erikoislääkärien vastaukset En valitsisi (%) Anestesiologia ja tehohoito 18 Yleislääketiede 17 Muut erikoisalat 15 Psykiatriset alat 14 Työterveyshuolto 12 YHTEENSÄ 11 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 11 Kirurgiset alat 9 Naistentaudit ja synnytykset 9 Sisätautien erikoisalat 9 Radiologia 8 Neurologia 8 Lastentaudit 5 Silmätaudit 2 Lääkäri 2013 -tutkimus, julkaisematon tieto 2020 11
Algoritmi lääketieteen opiskelijoille erikoisalan valintaan persoonallisuuden piirteiden mukaan BMJ 24-31 December 2005
Osoitteessa erikoisalani.fi Julkaistu Lääkäripäivillä 2016 Palvelua käytettiin ensimmäisen vuoden aikana 63 000 kertaa. Erillisiä kävijöitä palvelussa 44 000.
Valintamenettely erikoistumiseen : Lääkäriliiton näkemyksiä Jatkossa erikoistuva lääkäri pyrkii erikoistumisohjelmaan, ei enää vapaata ilmoittautumista Valintakriteerien tärkeä olla monipuolisia ja avoimia Valinnassa voidaan käyttää ammatillista kokemusta, tietyissä tapauksissa tieteellisiä meriittejä sekä haastattelua Päätöksen tulisi perustua monijäsenisen ryhmän kokonaisarviointiin eikä olla yhden henkilön päätöksen varassa Yhteistyö valinnassa yliopiston ja palvelujärjestelmän kesken Erikoistumista suunnitteleville tarjolla tietoa erikoisalojen sisällöistä ja erikoistumisnäkymistä
Erikoislääkärikoulutuksen Koordinaatiojaoston toimenpideohjelma v. 2017-19
Mikä koulutuksessa on pielessä? oppimistavoitteita ei ole määritelty sijoituskohtaiset koulutusjaksot ovat lyhyitä koulutuksen tavoitteiden toteutumisen seuranta puuttuu tutor-lääkäriä ei ole nimetty ja/tai tapaamisille ei ole järjestetty aikaa työkuorma on suuri ja se estää opiskelun työajalla
Aika- ja paikkaperustaisuudesta osaamisperustaisuuteen Onko totta, että - Työskenteleminen x vuotta paikassa y varmistaa erikoislääkärin taidot? - Tentti on paras tapa arvioida osaamista? - Hyvä erikoislääkäri on automaattisesti myös hyvä opettaja? - Paras tapa opettaa, on heittää juniori syvään päähän ja katsoa osaako se uida?
STM Koordinaatiojaosto OY Sähköinen seurantajärjestelm ä ja tentti Koordinoitu yhteistyö Vastuutehtävät Yhteiset toimintatavat ja käytän Toteutumisen seuranta TY EHL painopiste, osaamisperustaisuus Mika Martikainen Valtak unnalline n AJT ITY Koulutuksen laatu Terhi Savolainen HY Osaamisperustais uus TAY Koulutustarve Valintamenettely Johanna Rellman Kristiina Tolvanen
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta sekä yleislääketieteen erityiskoulutusta sääntelevä lainsäädäntö (L 559/1994 ja A 56/2015) uudistetaan joustavammaksi tässä toimenpideohjelmassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti Tavoite 2019: Uusittu lainsäädäntö on voimassa. Alustavia suuntaviivoja: 50/50-sääntöä ja 9 kk tk-palvelua harkitaan huomioiden palvelujärjestelmässä tapahtuvat muutokset Kuulustelun sisältymisestä koulutukseen ei säädetä Koulutuksen pituudesta säädetään samoin kuin ammattipätevyysdirektiivissä (2005/36/EY) Pitkällä tähtäimellä tavoitteena päästä osaamisperusteiseen (competence based) koulutuksen arviointiin
Erikoistumisen valintamenettely Tiedekuntien ammatillisten jatkokoulutustoimikuntien (AJT) puheenjohtajien ehdotus lausunnoilla keväällä 2018 Voisi hakea yhtä aikaa kuuteen koulutusohjelmaan Pisteytysehdotus : Kliininen työskentely: max 10 pistettä Tutkimustyö : max 10 pistettä Motivaatiokirje (ei pisteitä) Haastattelu : max 10 pistettä
Lausuntokierroksen perusteella : Ilmeisesti vähennettäisiin hakukohteiden määrää kolmeen Tutkimustyöstä 8 pistettä max 10 pisteen sijaan Ensisijaiseen hakukohteeseen 2 pistettä Alkuperäinen aikataulu : käyttöön syksyllä 2019 Ilmeisesti siirtyy syksyyn 2020, sitä ennen pilotteja muutamalla alalla Haku kaksi kertaa vuodessa
Lääkärikoulutuksen sisäänotto 2017 Naisia % Sisäänpääsy % Helsinki suom 119 59 8 ruots 33 67 11 Kuopio 164 53 12 Oulu 145 51 11 Tampere 147 59 10 Turku 145 61 11 Yhteensä 753 52 10,5 Sisäänpäässeiden keski-ikä 21.0 22,3 vuotta eri kaupungeissa.
Lääkärivaje-% erikoisaloittain 4.10.2017 Huom! - Yhden sairaanhoitopiirin tiedot vuodelta 2016. - Yksi sairaanhoitopiiri tulkitsee vajeen eri tavalla.
Erikoisalojen kehitys ryhmittäin 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 Kirurgian Operatiiviset Medisiiniset Sisätautien Muut Diagnostiset Psykiatriset 80
Erikoisalakohtainen koulutustarve vuoteen 2030 Erikoisalakohtainen koulutustarve/vuosi Hyks Tyks Tays Kys Oys Yht. v. 2006-14 Akuuttilääketiede 6 2,8 3,6 2,4 2,4 17 Anestesiologia ja tehohoito 10,4 4 5,1 4,3 4,2 28 33 Endokrinologia 1,3 0,6 0,7 0,8 0,6 4 4 Foniatria 0,8 0,2 0,2 0,2 0,1 2 1 Fysiatria 4 2 2,3 1,9 2 12 5 Gastroenterologia 1,7 0,9 1,1 1 0,7 6 5 Gastroenterologinen kirurgia 3,9 1,6 2 1,3 1,5 10 11 Geriatria 4,7 2,5 3 3 2,8 16 17 Ihotaudit ja allergologia 2,7 1,5 1,6 1,3 1,2 8 9 Infektiosairaudet 1,7 1 0,7 0,7 0,4 5 5 Kardiologia 4,3 1,9 2,7 2 1,9 13 13 Keuhkosairaudet ja allergologia 3 1,9 2,5 2 1,5 11 5 Kl. farmakologia ja lääkehoito 1,5 0,4 0,1 2 1 Kl. fysiologia ja isotooppilääket. 1,7 0,8 0,8 0,7 0,4 4 3 Kl. hematologia 1,5 0,7 0,9 0,6 0,6 4 4 Kl. kemia 1,3 0,7 0,7 0,6 0,6 4 2 Kl. mikrobiologia 1,6 0,7 0,7 0,6 0,5 4 3 Kl. neurofysiologia 1,7 0,9 1 0,9 0,7 5 3 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 4,3 2 2,5 1,9 2 13 11 Käsikirurgia 1 0,4 0,7 0,4 0,4 3 3 Lastenkirurgia 0,7 0,4 0,5 0,5 0,4 3 3 Lastenneurologia 2 0,7 0,7 0,7 0,6 5 4 Lastenpsykiatria 4,1 2,2 2,9 1,9 2 13 10 Lastentaudit 8,4 3,6 5 3,7 3,6 24 24 Liikuntalääketiede 1 0,3 0,5 0,4 2 2 Pienten erikoisalojen osalta tulee huomioida ensisijaisesti kokonaiskoulutusmäärä. Viime vuosien koulutusmäärät tulisi jopa kaksinkertaistaa: fysiatria keuhkosairaudet psykiatria laboratoriolääketieteen alat
Hyks Tyks Tays Kys Oys Yht. v. 2006-14 Naistentaudit ja synnytykset 9,5 4,3 5,2 3,9 3,3 26 24 Nefrologia 1,5 0,5 1 0,5 0,6 4 4 Neurokirurgia 1 0,6 1 0,7 0,5 4 4 Neurologia 5,3 2,4 3 2,2 2,1 15 13 Nuorisopsykiatria 3,7 1,6 2 1,7 1,6 11 8 Oikeuslääketiede 0,9 0,2 0,2 1 1 Oikeuspsykiatria 0,5 0,5 1,2 2 2 Ortopedia ja traumatologia 5 2,5 2,9 1,9 1,6 14 22 Patologia 2,5 1,2 1,5 1,1 1 7 5 Perinnöllisyyslääketiede 0,9 0,3 0,4 0,3 0,2 2 1 Plastiikkakirurgia 1,5 0,7 0,7 0,4 0,5 4 6 Psykiatria 16 7 9,7 6,7 6,7 46 27 Radiologia 8,7 4,8 5,1 3,9 3,5 26 21 Reumatologia 2,1 0,9 1,5 1 0,6 6 4 Silmätaudit 4,8 2,8 2,3 1,9 2,3 14 19 Sisätaudit 6,7 2,7 3,2 2 2,5 17 30 Suu- ja leukakirurgia 1,6 2 1 Sydän- ja rintaelinkirurgia 1,2 0,5 0,7 0,4 0,4 3 2 Syöpätaudit 2,8 1,7 2,1 1,9 1,6 10 8 Terveydenhuolto 2 1 1 1 1 6 6 Työterveyshuolto 16,8 7,2 8,3 6,3 5,3 44 47 Urologia 1,7 0,9 1,3 0,9 0,9 6 5 Verisuonikirurgia 1,2 0,4 0,6 0,5 0,5 3 3 Yleiskirurgia 0,7 0,9 1,1 0,9 1,2 5 3 Yleislääketiede 28 15 25 16 15 99 76 Yhteensä 202 95 122 91 84 595 523 Suurin suhteellinen koulutuksen vähennystarve: ortopedia plastiikkakirurgia silmätaudit Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutusta tulisi lisätä perusterveydenhuollon vahvistamiseksi
Erikoistumisen kesto, keskiarvo vuosina Lääkärit, joiden LL-tutkinto on suoritettu 1980-2000 Sisätaudit Neurologia Psykiatria Radiologia, Ortopedia Silmätaudit 9 Naistentaudit ja Lastentaudit 7 8 10 11 Yleislääketiede 5 6 Anestesiologia, Knk-taudit 12 Työterveyshuolto 13
Kiitos! 29