EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.6.2013 2013/0029(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta (COM(2013)0029 C7-0025/2013 2013/0029(COD)) Liikenne- ja matkailuvaliokunta Esittelijä: Saïd El Khadraoui PR\937470.doc PE513.018v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_COD_1amCom Menettelyjen symbolit * Kuulemismenettely *** Hyväksyntämenettely ***I Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen käsittely) ***II Tavallinen lainsäätämisjärjestys (toinen käsittely) ***III Tavallinen lainsäätämisjärjestys (kolmas käsittely) (Menettely määräytyy säädösesityksessä ehdotetun oikeusperustan mukaan.) Tarkistukset säädösesitykseen Parlamentin tarkistuksissa ehdotetut säädösesityksen muutokset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösesityksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt. Säädösesityksellä muutettavaan olemassa olevaan säädökseen tehtävän tarkistuksen tunnistetiedoissa mainitaan kolmannella rivillä muutettavan säädöksen tyyppi ja numero ja neljännellä rivillä tarkistettavan tekstinkohdan paikannus. Kun parlamentin tarkistukseen sisältyy olemassa olevan säännöksen tai määräyksen tekstiä, johon säädösesityksessä ei ole ehdotettu muutoksia, kyseinen teksti lihavoidaan. Merkintä [...] tarkoittaa, että kyseisestä kohdasta on poistettu tekstiä. PE513.018v01-00 2/34 PR\937470.doc
SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI.5 PERUSTELUT...31 PR\937470.doc 3/34 PE513.018v01-00
PE513.018v01-00 4/34 PR\937470.doc
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta (COM(2013)0029 C7-0025/2013 2013/0029(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0029), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0025/2013), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Luxemburgin edustajainhuoneen, Ruotsin valtiopäivien, Alankomaiden parlamentin ylähuoneen, Alankomaiden parlamentin alahuoneen, Ranskan senaatin ja Liettuan parlamentin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean... antaman lausunnon 1, ottaa huomioon alueiden komitean... antaman lausunnon 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan, ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0000/2013), 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. 1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. 2 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. PR\937470.doc 5/34 PE513.018v01-00
1 Johdanto-osan 5 kappale (5) Rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten välistä koordinointia olisi parannettava perustamalla koordinointikomitea infrastruktuurin hallinnan ja käytön tehostamiseksi. (5) Rataverkon haltijoiden ja rautatieyritysten välistä koordinointia olisi parannettava perustamalla koordinointikomitea infrastruktuurin hallinnan ja käytön tehostamiseksi. Jotta toiminnan sujuvuus varmistetaan verkon päivittäisessä hallinnoinnissa, liikenteen valvonnasta vastaavan rataverkon haltijan olisi koordinoitava toiminta rautatieyritysten kanssa ilman, että se vaarantaa riippumattomuutensa ja vastuunsa verkon hallinnoimisesta ja voimassa olevien sääntöjen toteuttamisesta. Perustelu Rataverkon haltijan ja rautatieyritysten yhteistyötä teknisellä tasolla olisi parannettava, jotta verkon tehokasta hallinnointia vahvistetaan. Tämä olisi toteutettava rataverkon haltijoiden riippumattomuutta ja asemaa vaarantamatta. 2 Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) (6 a) Rataverkon haltijaa olisi direktiivissä säädettyjen asianmukaisten toimien toteutuksessa vaadittava käyttämään toimivaltaansa parantamaan jatkuvasti rautatieinfrastruktuurin hallinnan tehokkuutta, jotta sen käyttäjille tarjotaan korkealaatuisia palveluita. PE513.018v01-00 6/34 PR\937470.doc
Perustelu Rataverkon haltija saa lisää toimivaltaa komission 3.2 artiklaan ehdottamien muutosten vuoksi. Sen olisi käytettävä toimivaltaansa, jotta käyttäjille, rautatieyrityksille ja matkustajille tarjotaan korkealaatuisia palveluita. Rataverkon haltijoiden olisi jaettava kaikkialla EU:ssa samanlainen tehtävänkuvaus. 3 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Kun otetaan huomioon verkkojen kokoa ja tiheyttä koskeva heterogeenisuus sekä kansallisten, paikallisten tai alueellisten viranomaisten hallintorakenteiden erilaisuus sekä niiden kokemukset markkinoiden avaamista koskevassa prosessissa, kaikille jäsenvaltioille olisi tarjottava riittävästi joustavuutta järjestää verkkonsa siten, että voidaan saada aikaan rataverkkojen vapaan liikenteen palvelujen ja julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisten palvelujen optimaalinen yhdistelmä, jotta kaikille matkustajille varmistetaan korkealaatuiset palvelut; 4 Johdanto-osan 19 kappale (19) Jotta rautateiden henkilöliikenteen houkuttelevuutta voitaisiin parantaa, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia kotimaan liikennettä harjoittavien rautatieyritysten osallistuvan yhteiseen tietojärjestelmään ja integroituun matkalippujärjestelmään matkalippujen, (19) Jotta rautateiden henkilöliikenteen houkuttelevuutta voitaisiin parantaa, jäsenvaltioiden olisi vaadittava kotimaan ja kansainvälistä liikennettä harjoittavien rautatieyritysten osallistuvan yhteiseen tietojärjestelmään ja suorien lippujen järjestelmään matkalippujen, suorien PR\937470.doc 7/34 PE513.018v01-00
suorien lippujen ja paikkavarausten tarjontaa varten. Jos tällainen järjestelmä perustetaan, olisi varmistettava, että se ei luo markkinavääristymiä eikä syrjintää rautatieyritysten välille. lippujen ja paikkavarausten tarjontaa varten. Tällaisen järjestelmän ei pitäisi luoda markkinavääristymiä eikä syrjintää rautatieyritysten välille. Perustelu Tämä johdanto-osan kappale koskee erityisesti rautateiden henkilöliikenteen suorien lippujen järjestelmän luomista. 5 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) Perustelu (19 a) On tärkeää, että rautatieyritykset osallistuvat integroitujen matkalippujärjestelmien kehittämiseen erityisesti paikallisessa ja alueellisessa liikenteessä, jotta rautateiden henkilöliikenteen houkuttelevuutta lisätään Tällaisten järjestelmien ei pitäisi luoda markkinavääristymiä eikä syrjintää rautatieyritysten välille. Tämä johdanto-osan kappale koskee intermodaalisia matkalippujärjestelmiä, jotka määritellään integroiduiksi matkalippujärjestelmiksi. 6 Johdanto-osan 19 b kappale (uusi) (19 b) Matkustajien olisi voitava käyttää palveluita suorien lippujen järjestelmien ja integroitujen matkalippujärjestelmien PE513.018v01-00 8/34 PR\937470.doc
avulla. Tällaisilla järjestelmillä rautateiden käyttö olisi matkustajille houkuttelevampi liikennemuoto. Jäsenvaltioiden rautatiealan kehittämät suorien lippujen järjestelmät olisivat keskenään yhteensopivia, jotta luodaan unionin laajuinen kaikki henkilöliikenteen harjoittajat kattava järjestelmä. 7 Johdanto-osan 19 c kappale (uusi) (19 c) Kansallisen sääntelyelimen olisi hyväksyttävä henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt tai pyydettävä niihin muutoksia. Tähän voi sisältyä siirrettävään henkilöstöön sovellettava harkinta-aika. Sääntelyelimen olisi päätöstä tehdessään pyrittävä välttämään arkaluonteisten tietojen siirto rataverkon haltijalta integroituneeseen yritykseen kuuluvalle toiselle yksikölle. 8 Johdanto-osan 19 d kappale (uusi) (19 d) Komission olisi laadittava direktiivin 2012/24/EU 57 artiklassa tarkoitetun sääntelyelinten verkoston kautta saadun kokemuksen perusteella lainsäädäntöehdotus eurooppalaisen PR\937470.doc 9/34 PE513.018v01-00
Perustelu sääntelyelimen perustamisesta. Tälle elimelle olisi annettava valvonta- ja sovitteluvaltuudet, jotta se voisi toimia rajatylittäviä ja kansainvälisiä ongelmia koskevissa tapauksissa ja käsitellä valituksia kansallisten sääntelyelinten tekemistä päätöksistä. Ei pidä unohtaa, että eurooppalaisen sääntelyelimen perustaminen on tarpeen yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamiseksi. Tämä on pyyntö, jonka parlamentti on esittänyt ensimmäisen rautatiepaketin uudelleenlaadinnasta saakka. 9 Johdanto-osan 19 e kappale (uusi) (19 e) Jotta saadaan toteutettua yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue ja kun otetaan huomioon alalla vallitseva kilpailu, komission olisi aktiivisesti tuettava ja kannustettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua unionin tasolla, jotta varmistetaan, että rautateiden työntekijät suojataan asianmukaisesti markkinoiden avaamista koskevilta haitallisilta vaikutuksilta ja että kehitetään yhteisiä ratkaisuja neljännen rautatiepaketin täytäntöönpanosta aiheutuviin haasteisiin. 10 Johdanto-osan 19 f kappale (uusi) PE513.018v01-00 10/34 PR\937470.doc
(19 f) Komission olisi varmistettava, että jäsenvaltiot panevat täysimääräisesti ja asianmukaisesti täytäntöön tietyistä yhteentoimivia rajatylittäviä rautatiealan palveluja suorittavien, liikkuvassa työssä olevien työntekijöiden työoloja koskevista seikoista Euroopan rautatieyhteisön (CER) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) välillä tehdystä sopimuksesta 18 päivänä heinäkuuta 2005 annetun direktiivin 2005/47/EY 1. EUVL L 195, 27.7.2005, s. 15. 11 Johdanto-osan 19 g kappale (uusi) (19 g) Kun otetaan huomioon yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen kehittyminen ja rautatieliikenteen markkinoiden avaamisen jatkaminen, jäsenvaltioiden olisi käytettävä edustavia työehtosopimuksia sosiaalisen polkumyynnin ja epäoikeudenmukaisen kilpailun välttämiseksi. 12 Johdanto-osan 19 h kappale (uusi) PR\937470.doc 11/34 PE513.018v01-00
(19 h) Komission olisi arvioitava tämän direktiivin vaikutuksia rautateiden junahenkilökunnan työmarkkinoiden kehitykseen ja tarvittaessa ehdotettava uusia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä pätevyystodistusten antamisesta rautateiden junahenkilökunnalle; 13 1 artikla 1 kohta c a alakohta (uusi) 3 artikla Perustelu c a) Lisätään uusi 32 kohta seuraavasti: (32) integroidulla matkalippujärjestelmällä lippujärjestelmää, jonka perusteella henkilö voi tehdä matkan, johon sisältyy vaihto saman liikennemuodon tai eri liikennemuotojen, kuten junien, linjaautojen, raitiovaunujen, metrojen, lauttojen tai lentokoneiden välillä. ; täydentää 7 d artiklan 2 kohdan f alakohtaa ja koordinointikomitean tehtävää, kun kyseessä on siinä ehdotetun integroidun lippujärjestelmän kehittäminen. 14 1 artikla 1 kohta c b alakohta (uusi) 3 artikla PE513.018v01-00 12/34 PR\937470.doc
Perustelu c b) Lisätään uusi 33 kohta seuraavasti: (33) suoralla lipulla lippua tai lippuja, jotka vastaavat kuljetussopimusta, joka on tehty yhden tai useamman rautatieyrityksen liikennöimien peräkkäisten rautatiematkojen tekemistä varten. Tämä on asetuksessa (EY) N:o 1371/2007 käytetty määritelmä. Se olisi sisällytettävä selvyyden vuoksi myös tähän direktiiviin, jossa on kyse samasta asiasta. 15 1 artikla 3 kohta 7 artikla 2 a kohta (uusi) 2 a. Rataverkon haltijan hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenet eivät saa rataverkon haltijan palveluksesta lähdettyään toimia kolmeen vuoteen missään ylemmän johdon tehtävissä kyseisen rataverkon haltijan verkossa toimivassa rautatieyrityksessä. 16 1 artikla 3 kohta 7 artikla 4 a kohta (uusi) PR\937470.doc 13/34 PE513.018v01-00
4 a. Edellyttäen, että 1 3 kohdassa säädettyä rataverkon haltijan institutionaalista eriyttämistä noudatetaan, että minkäänlaista eturistiriitaa ei synny ja että kaupallisesti arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus taataan, jäsenvaltiot voivat sallia, että rataverkon haltija voi tehdä yhteistyösopimuksia avoimella ja syrjimättömällä tavalla yhden tai useamman hakijan kanssa tietyllä reitillä tai verkon paikallisella tai alueellisella osalla siten, että hakijalle tarjotaan kannustin lisätä yhteistyön tehokkuutta asiaankuuluvalla verkon osalla. Näihin kannustimiin kuuluu alennuksia radan käyttömaksuista, jotka vastaavat rataverkon haltijalle yhteistyön tuloksena kertyviä mahdollisia kustannussäästöjä. Tällaisen yhteistyön pyrkimyksenä on toteuttaa häiriöiden, kunnossapitotöiden tai ruuhkaisen infrastruktuurin taikka viivästyksille alttiin tietyn reitin tai verkon osan suhteen tehokkaampi hallinta tai parantaa sen turvallisuutta. Sen kesto on enintään viisi vuotta. Rataverkon haltijan on tiedotettava 55 artiklassa tarkoitetulle sääntelyelimelle suunnitellusta yhteistyöstä. Sääntelyelimen on annettava etukäteen hyväksyntä yhteistyösopimukselle, pyydettävä sen muuttamista tai torjuttava se, jos edellä mainittuja ehtoja ei täytetä. Se voi vaatia sopimuksen muuttamista missä tahansa vaiheessa sopimuksen voimassaoloaikana. Rataverkon haltijan on tiedotettava 7 d artiklassa tarkoitetulle koordinointikomitealle suunnitellusta yhteistyösopimuksesta. PE513.018v01-00 14/34 PR\937470.doc
Perustelu Riippumattomilla rataverkon haltijoilla pitäisi olla mahdollisuus tehdä sopimuksia rautatieyritysten kanssa, jotta tietyn reitin tai verkon osan tehokkuutta parannetaan. Tällaiseen sopimukseen tarvitaan sääntelyelimen lupaa ja sen on oltava määräaikainen. 17 1 artikla 3 kohta 7 artikla 5 kohta Jos rataverkon haltija tämän direktiivin voimaantulopäivänä kuuluu vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen, jäsenvaltiot voivat päättää jättää soveltamatta tämän artiklan 2 4 kohtaa. Tällaisessa tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että rataverkon haltija suorittaa kaikki 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toiminnot ja on tosiasiallisesti organisaation ja päätöksenteon osalta 7a 7c artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti riippumaton kaikista rautatieyrityksistä. Jos rataverkon haltija kuuluu vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen, jäsenvaltiot voivat päättää jättää soveltamatta tämän artiklan 2 4 kohtaa. Tällaisessa tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että rataverkon haltija suorittaa kaikki 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toiminnot ja on tosiasiallisesti organisaation ja päätöksenteon osalta 7a 7c artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti riippumaton kaikista rautatieyrityksistä. Perustelu Jäsenvaltioiden olisi voitava valita myös tulevaisuudessa sen välillä, toteutetaanko rataverkon haltijan eriyttäminen rautatieyrityksistä vai integroitu rakenne. 18 1 artikla 4 kohta 7 a artikla 5 a kohta (uusi) 5 a. Rataverkon haltijan on pyydettävä 55 artiklassa tarkoitetulta sääntelyelimeltä PR\937470.doc 15/34 PE513.018v01-00
Perustelu lupaa ennen kuin se muuttaa rautatieinfrastruktuuria tai sen ylläpitämien palvelupaikkojen käyttöoikeuteen liittyvien maksujen rakennetta tai tasoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 56 artiklaa. Sääntelyelimen on varmistettava tämän direktiivin, jäsenvaltioiden määräämien hinnoittelupuitteiden ja -sääntöjen noudattaminen 29 artiklan mukaisesti, ja sen on vaadittava, että hinnoittelujärjestelmään tehdään tarvittavat muutokset. Sääntelyelimen olisi hyväksyttävä etukäteen kaikki muutokset infrastruktuurimaksuihin ja sillä pitäisi olla valtuudet tarkistaa tällaisia muutoksia. 19 1 artikla 4 kohta 7 b artikla 4 kohta 4. Rataverkon haltijan hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenet tai ylempään johtoon kuuluvat henkilöt eivät saa rataverkon haltijan palveluksesta lähdettyään kolmeen vuoteen toimia missään ylemmän johdon tehtävissä yhdessäkään vertikaalisesti integroituneen yrityksen muista oikeussubjekteista. Vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenet ja ylempään johtoon kuuluvat henkilöt eivät saa kyseisen oikeussubjektin palveluksesta lähdettyään kolmeen vuoteen toimia missään ylemmän johdon tehtävissä rataverkon haltijassa. 4. Rataverkon haltijan hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenet eivät saa rataverkon haltijan palveluksesta lähdettyään kolmeen vuoteen toimia missään ylemmän johdon tehtävissä yhdessäkään vertikaalisesti integroituneen yrityksen muista oikeussubjekteista tai muussa kyseisen rataverkon haltijan verkossa toimivassa rautatieyrityksessä. Vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenet eivät saa kyseisen oikeussubjektin palveluksesta lähdettyään kolmeen vuoteen toimia missään ylemmän johdon tehtävissä rataverkon haltijassa. PE513.018v01-00 16/34 PR\937470.doc
20 1 artikla 4 kohta 7 b artikla 5 kohta 5. Rataverkon haltijalla on oltava oma henkilöstö, ja sen toimitilojen on oltava erillään vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien toimitiloista. Pääsy tietojärjestelmiin on suojattava rataverkon haltijan riippumattomuuden varmistamiseksi. Sisäisillä säännöillä tai henkilöstön työsopimuksissa on selkeästi rajoitettava yhteydenpito vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien kanssa rataverkon haltijan tehtävien hoitamiseksi suoritettavaan viralliseen viestintään, jota suoritetaan myös vertikaalisesti integroituneen yrityksen ulkopuolisten muiden rautatieyritysten kanssa. Muun kuin c kohdassa tarkoitetun henkilöstön siirtyminen rataverkon haltijan ja vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien välillä sallitaan ainoastaan, jos voidaan varmistaa, ettei arkaluontoista tietoa välity niiden välillä. 5. Rataverkon haltijalla on oltava oma henkilöstö, ja sen toimitilojen on oltava erillään vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien toimitiloista. Pääsy tietojärjestelmiin on suojattava rataverkon haltijan riippumattomuuden varmistamiseksi. Sisäisillä säännöillä tai henkilöstön työsopimuksissa on selkeästi rajoitettava yhteydenpito vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien kanssa rataverkon haltijan tehtävien hoitamiseksi suoritettavaan viralliseen viestintään, jota suoritetaan myös vertikaalisesti integroituneen yrityksen ulkopuolisten muiden rautatieyritysten kanssa. Muun kuin 4 kohdassa tarkoitetun henkilöstön siirtyminen rataverkon haltijan ja vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden oikeussubjektien välillä sallitaan ainoastaan, jos voidaan varmistaa, ettei arkaluontoista tietoa välity niiden välillä. Rataverkon haltija voi tehdä yhteistyötä vertikaalisesti integroituneen yrityksen muiden yksikköjen kanssa, kun kyseessä on niiden tietojärjestelmien kehittäminen, jos varmistetaan, että rataverkon haltijan hallussa pitämä arkaluonteinen tieto suojataan asianmukaisesti. Sääntelyelimen on hyväksyttävä tämän kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt tai pyydettävä niihin muutoksia, jotta rataverkon haltijan riippumattomuus PR\937470.doc 17/34 PE513.018v01-00
Perustelu varmistetaan. Sääntelyelin voi pyytää integroitua yritystä toimittamaan sille kaikki tiedot, jotka saattavat olla tarpeen. Komission ehdotus on liian ohjaileva. Sääntelyelimen olisi varmistettava toimitilojen, tietojärjestelmien ja henkilöstön osalta, kun kyseessä ei ole ylin johtoporras, että järjestelyillä voidaan varmistaa rataverkon haltijan riippumattomuus. Nämä järjestelyt voivat vaihdella jäsenvaltioiden välillä. 21 1 artikla 4 kohta 7 d artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltijat perustavat ja organisoivat kutakin verkkoa varten koordinointikomitean. Tällaisen komitean jäsenyyden on oltava avoin ainakin rataverkon haltijalle, 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tunnetuille hakijoille sekä pyynnöstä mahdollisille hakijoille, niitä edustaville organisaatioille, rautateiden tavaraliikenteen ja henkilöliikennepalvelujen käyttäjien edustajille ja tarvittaessa alue- ja paikallisviranomaisille. Jäsenvaltioiden edustajat ja kyseinen sääntelyelin on kutsuttava koordinointikomitean kokouksiin tarkkailijoina. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltijat perustavat ja organisoivat kutakin verkkoa varten koordinointikomitean. Tällaisen komitean jäsenyyden on oltava avoin ainakin rataverkon haltijalle, 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla tunnetuille hakijoille sekä pyynnöstä mahdollisille hakijoille, niitä edustaville organisaatioille, rautateiden tavaraliikenteen ja henkilöliikennepalvelujen käyttäjien ja rautatiealan työntekijöiden edustajille ja tarvittaessa alue- ja paikallisviranomaisille. Jäsenvaltioiden edustajat ja kyseinen sääntelyelin on kutsuttava koordinointikomitean kokouksiin tarkkailijoina. PE513.018v01-00 18/34 PR\937470.doc
22 1 artikla 4 kohta 7 d artikla 2 kohta e alakohta e) ratakapasiteetin jakoprosessi, mukaan luettuina ensisijaisuussäännöt jaettaessa kapasiteettia infrastruktuurin eri käyttäjäluokkien välillä; e) ratakapasiteetin jakoprosessi, mukaan luettuina ensisijaisuussäännöt jaettaessa kapasiteettia infrastruktuurin eri käyttäjäluokkien välillä; koordinointia ohjaaviin periaatteisiin sovelletaan 46 artiklan 4 kohdan säännöksiä, kun kyseessä ovat keskenään kilpailevat hakemukset rautatiepalvelun harjoittamiseksi; Perustelu Koordinointikomitean olisi keskusteltava kapasiteetin jakamista koskevista prioriteettisäännöistä myös silloin, kun on kyse keskenään kilpailevista hakemuksista, minkä vuoksi viitataan 46 artiklan 4 kohtaan. Rataverkon haltija ei voi radan käyttöoikeutta koskevien kilpailevien hakemuksien tapauksessa suosia aiheettomasti suuria yrityksiä pienempien kustannuksella. 23 1 artikla 4 kohta 7 d artikla 2 kohta e a alakohta (uusi) e a) suorien lippujen järjestelmiin liittyvät kysymykset; PR\937470.doc 19/34 PE513.018v01-00
24 1 artikla 4 kohta Direktiivi 2012/034/EU. 7 d artikla 2 kohta f alakohta f) intermodaalisuuteen liittyvät kysymykset; f) intermodaalisuuteen liittyvät kysymykset, mukaan lukien integroitu matkalippu- ja aikataulujärjestelmä; Perustelu Koordinointikomitean olisi voitava keskustella rataverkon haltijan kanssa alueelliselle ja paikalliselle liikenteelle erityisen tärkeästä integroitua matkalippu- ja aikataulujärjestelmää koskevista kysymyksistä. 25 1 artikla 4 kohta 7 e artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltijat osallistuvat verkostoon ja tekevät siinä yhteistyötä unionin rautatieinfrastruktuurin kehittämiseksi, jotta varmistettaisiin erityisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon oikea-aikainen ja tehokas toteuttaminen; tähän sisältyvät ydinverkkokäytävät, asetuksen (EU) N:o 913/2010 mukaiset rautateiden tavaraliikennekäytävät ja päätöksen 2012/88/EU mukainen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönottosuunnitelma. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rataverkon haltijat osallistuvat verkostoon ja tekevät siinä yhteistyötä unionin rautatieinfrastruktuurin kehittämiseksi, jotta varmistettaisiin erityisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon oikea-aikainen ja tehokas toteuttaminen; tähän sisältyvät ydinverkkokäytävät, asetuksen (EU) N:o 913/2010 mukaiset rautateiden tavaraliikennekäytävät ja päätöksen 2012/88/EU mukainen Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) käyttöönottosuunnitelma. Tässä yhteistyössä olisi myös varmistettava näiden käytävien välinen yhteistyö. Verkkoon osallistuvat tarvittaessa kansalliset turvallisuusviranomaiset ja PE513.018v01-00 20/34 PR\937470.doc
Perustelu Euroopan rautatievirasto, jotta yhteentoimivuus varmistetaan erityisesti rajat ylittävillä osuuksilla. Käytävien välisiä yhteyksiä on vahvistettava. Rataverkon haltijoiden eurooppalainen verkosto on oikea väline paremman yhteistyön varmistamiseksi. Turvallisuusviranomaisten on voitava olla mukana kysymyksissä, jotka koskevat yhteentoimivuutta rajat ylittävillä osuuksilla. 26 1 artikla 4 kohta 7 e artikla 2 kohta 2. Verkosto osallistuu 15 artiklassa tarkoitettuun markkinoiden seurantaan ja vertailee rataverkon haltijoiden tuloksellisuutta yhteisten indikaattoreiden ja laatukriteerien perusteella; tällaisia kriteerejä ovat rataverkon haltijoiden verkkojen luotettavuus, kapasiteetti saatavuus, täsmällisyys ja turvallisuus sekä omaisuuden laatu ja käyttö, kunnossapito, uusiminen, parannukset, investoinnit ja talouden tehokkuus. 2. Verkosto osallistuu 15 artiklassa tarkoitettuun markkinoiden seurantaan ja vertailee rataverkon haltijoiden tuloksellisuutta yhteisten indikaattoreiden ja laatukriteerien perusteella; tällaisia kriteerejä ovat rataverkon haltijoiden verkkojen luotettavuus, kapasiteetti saatavuus, täsmällisyys ja turvallisuus sekä omaisuuden laatu ja käyttö, kunnossapito, uusiminen, parannukset, rajatylittävä yhteistyö pullonkaulojen poistamiseksi, investoinnit ja talouden tehokkuus. 27 1 artikla 4 kohta 7 e artikla 3 kohta PR\937470.doc 21/34 PE513.018v01-00
3. Komissio voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan verkoston yhteiset periaatteet ja käytännöt erityisesti vertailun johdonmukaisuuden varmistamiseksi, ja verkoston toiminnassa noudatettavat menettelyt. Nämä toimenpiteet hyväksytään täytäntöönpanosäädöksillä 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. 3. Komissio hyväksyy verkoston ehdotuksen perusteella toimenpiteitä, joilla vahvistetaan verkoston yhteiset periaatteet ja käytännöt erityisesti vertailun johdonmukaisuuden varmistamiseksi, ja verkoston toiminnassa noudatettavat menettelyt. Nämä toimenpiteet hyväksytään delegoidulla säädöksellä 60 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. 28 1 artikla 6 kohta a alakohta 11 artikla 1 kohta 1. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä käyttöoikeutta tietyn lähtöpaikan ja määränpään välisellä osuudella tarjottavan sellaisen henkilöliikenteen osalta, jos samasta tai vaihtoehtoisesta reitistä on tehty yksi tai useampi julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus ja jos kyseisen oikeuden käyttö vaarantaisi asianomaisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tai asianomaisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten taloudellisen tasapainon. ; 1. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa suurnopeusjunapalveluita lukuun ottamatta 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä käyttöoikeutta tietyn lähtöpaikan ja määränpään välisellä osuudella tarjottavan sellaisen henkilöliikenteen osalta, jos samasta tai vaihtoehtoisesta reitistä on tehty yksi tai useampi julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus ja jos kyseisen oikeuden käyttö vaarantaisi asianomaisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tai asianomaisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten taloudellisen tasapainon. Jos julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus myönnetään kilpailuun perustuvassa tarjouskilpailussa unionin oikeuden mukaisesti, jäsenvaltiot voivat rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) PE513.018v01-00 22/34 PR\937470.doc
Perustelu N:o 1107/70 kumoamisesta 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 1 mukaisesti rajoittaa julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen keston ajan tämän direktiivin 10 artiklan 2 kohdassa säädettyä käyttöoikeutta palveluihin tietyn lähtöpaikan ja määränpään välisellä osuudella, jotka kuuluvat julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen soveltamisalaan. Tieto käyttöoikeuden rajoittamisesta julkistetaan, kun tähän julkista palveluhankintaa koskevaan sopimukseen liittyvä tarjouskilpailu aloitetaan. Tässä alakohdassa tarkoitetulla rajoittamisella ei saa rajoittaa oikeutta ottaa ja jättää matkustajia kansainvälisellä reittiosuudella sijaitsevilla asemilla, myös niillä, jotka ovat samassa jäsenvaltiossa, paitsi jos tämän oikeuden käyttäminen vaarantaisi julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon. ; EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1. Komission ehdotuksen lisäksi vapaan liikenteen palvelujen toiminta olisi voitava kieltää, kun julkisen palvelun harjoittaminen myönnetään tarjouskilpailun perusteella. 29 1 artikla 6 kohta b alakohta 11 artikla 2 kohta 1 alakohta johdantokappale Määrittääkseen, vaarantuisiko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen Määrittääkseen, vaarantuisiko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen PR\937470.doc 23/34 PE513.018v01-00
taloudellinen tasapaino, 55 artiklassa tarkoitetun yhden tai useamman asianomaisen sääntelyelimen on tehtävä puolueeton taloudellinen arviointi ja päätöksensä ennalta määritettyjen perusteiden mukaisesti. Niiden on määritettävä tämä, jos jokin seuraavista toimittaa asiaa koskevan pyynnön kuukauden kuluessa aiottua henkilöliikennettä koskevan tiedon saamisesta 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti: taloudellinen tasapaino, 55 artiklassa tarkoitetun yhden tai useamman asianomaisen sääntelyelimen on tehtävä puolueeton taloudellinen arviointi ja päätöksensä ennalta määritettyjen perusteiden mukaisesti. Arvioitaessa, onko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino vaarantunut, olisi otettava huomioon ennalta määritettyjä perusteita kuten vaikutus minkä tahansa julkisia palveluhankintoja koskevaan sopimukseen sisältyvien palvelujen kannattavuuteen, mukaan lukien siitä aiheutuvat vaikutukset julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen nettokustannuksiin, matkustajien kysyntä, lippujen hinnoittelu, lipunmyyntijärjestelyt, väliasemien sijainti ja lukumäärä sekä ehdotetun uuden palvelun ajoitus ja vuorotiheys, jonka laatii 55 artiklassa tarkoitettu sääntelyelin noudattaen tämän artiklan 4 kohdan mukaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Arvioinnissa osoitetaan, vaikutetaanko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen palvelujen toteuttamiskelpoisuuteen. Tasapainon katsotaan vaarantuneen, jos voidaan osoittaa, että näiden julkisten palvelujen, joilla tarjotaan kohtuullinen laatutaso, taloudellinen toteutettavuus vaarantuu. Tällaisen arvioinnin ja asianomaisen sääntelyelimen päätöksen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää tai evätä haetun henkilöliikennepalvelun käyttöoikeus taikka muuttaa sitä taloudellisen arvioinnin mukaisesti sekä unionin lainsäädäntöä ja yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden PE513.018v01-00 24/34 PR\937470.doc
Perustelu periaatteita noudattaen. Sääntelyviranomaisen tai -viranomaisten on määritettävä tämä, jos jokin seuraavista toimittaa asiaa koskevan pyynnön kuukauden kuluessa aiottua henkilöliikennettä koskevan tiedon saamisesta 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti: Kriteerit, joilla määritellään taloudellinen tasapaino, on määritettävä paremmin. Tämä teksti perustuu direktiivin 2012/34/EU johdanto-osan 21 kappaleeseen ja komission vuonna 2010 antamiin tulkintaa koskeviin ohjeisiin. 30 1 artikla 7 kohta 13 a artikla otsikko Yhteiset tieto- ja integroidut matkalippujärjestelmät Yhteiset tieto- ja matkalippujärjestelmät Perustelu Tämä artikla koskee rautateiden henkilöliikenteen suorien lippujen järjestelmän luomista eikä intermodaalista matkalippujärjestelmää. 31 1 artikla 7 kohta 13 a artikla 1 kohta 1. Sanotun rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1371/2007 ja direktiivin 2010/40/EU 1. Kaikkia aikataulutietoja pidetään julkisena tietona ja annetaan saataville PR\937470.doc 25/34 PE513.018v01-00
soveltamista jäsenvaltiot voivat vaatia kotimaan henkilöliikennettä harjoittavia rautatieyrityksiä osallistumaan yhteiseen tietojärjestelmään ja integroituun matkalippujärjestelmään matkalippujen, suorien lippujen ja paikkavarausten tarjontaa varten tai päättää valtuuttaa toimivaltaiset viranomaiset perustamaan tällaisen järjestelmän. Jos tällainen järjestelmä perustetaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei se luo markkinavääristymiä eikä syrjintää rautatieyritysten välille ja että sitä hallinnoi julkinen tai yksityinen oikeussubjekti tai kaikkien henkilöliikennettä harjoittavien rautatieyritysten liitto. vastaavasti. Jäsenvaltioiden olisi vaadittava rautatieyrityksiä tekemään yhteistyötä perustamalla 12 päivään joulukuuta 2020 mennessä yhteinen matkatieto- ja lippujärjestelmä matkalippujen, suorien lippujen ja paikkavarausten tarjontaa varten kaikille alueellaan harjoitettaville henkilöliikenteen palveluille, tai niiden on valtuutettava asianomaiset viranomaiset perustamaan tällainen järjestelmä. Tällaisella järjestelmällä ei luoda markkinavääristymiä eikä syrjintää rautatieyritysten välille, ja sitä hallinnoi julkinen tai yksityinen oikeussubjekti tai kaikkien henkilöliikennettä harjoittavien rautatieyritysten liitto. Asianomaisen rataverkon haltijan on osallistuttava järjestelmään, sikäli kun tämä on tarpeen tietojen saamiseksi junaliikenteestä. Jäsenvaltiot voivat myös vaatia rautatieyrityksiä ja muilla liikennemuodoilla henkilöliikennepalveluja tarjoavia toimijoita osallistumaan yhteiseen yhteentoimivaan matkatietojärjestelmään ja integroituun matkalippujärjestelmään matkalippujen, suorien lippujen ja paikkavarausten tarjontaa varten tai päättää valtuuttaa asianomaiset viranomaiset perustamaan tällaisen järjestelmän. Jos tällainen järjestelmä perustetaan, PE513.018v01-00 26/34 PR\937470.doc
Perustelu jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei se luo markkinavääristymiä eikä syrjintää rautatieyritysten ja muiden henkilöliikennepalveluiden tarjoajien välille ja että sitä hallinnoi julkinen tai yksityinen oikeussubjekti tai kaikkien henkilöliikennettä harjoittavien yritysten liitto. Tällä artiklalla ei rajoiteta asetusta (EY) N:o 1371/2007 eikä direktiiviä 2010/40/EU. Suorien lippujen järjestelmän ja integroidun matkalippujärjestelmän välillä olisi tehtävä ero. On otettava huomioon, että rautatiealalla olisi luotava mahdollisimman pian toimiva suorien lippujen järjestelmä, ja toisessa vaiheessa olisi toteutettava integroitua matkalippujärjestelmää koskevia ratkaisuja eri liikennemuotoja yhdistäville matkalipuille. 32 1 artikla 7 a kohta (uusi) 19 artikla d alakohta Perustelu 7 a. Lisätään 19 artiklaan kohta seuraavasti: d a) on sitoutunut soveltamaan niiden jäsenvaltioiden vastaavia edustavia työehtosopimuksia, joissa yritys haluaa harjoittaa toimintaansa ; Jos rautateiden henkilöliikenteen markkinoista halutaan avoimemmat, on tehostettava vaatimuksia työolojen kunnioittamiseen liittyvästä hyvästä maineesta. Rautatieyrityksen on toteutettava ne luvan saamista varten, jotta vältetään työolojen huonontuminen kilpailun lisääntymisen vuoksi. PR\937470.doc 27/34 PE513.018v01-00
33 1 artikla 8 a kohta (uusi) Direktiivi 2012/34 46 artikla 4 kohta Perustelu 8 a. Korvataan 46 artiklan 4 kohta seuraavasti: 4. Yhteensovittamismenettelyä ohjaavat periaatteet on vahvistettava verkkoselostuksessa. Niissä on erityisesti otettava huomioon kansainvälisten reittien järjestämiseen liittyvät vaikeudet sekä vaikutukset, joita muutoksista saattaa aiheutua muille infrastruktuurin haltijoille. Kun kyseessä ovat keskenään kilpailevat hakemukset rautatiepalvelun harjoittamiseksi samalla markkinasegmentillä, rataverkon haltijan on kapasiteettia jakaessaan otettava huomioon ainoastaan kiistanalainen infrastruktuuri eikä keskenään kilpailevien hakijoiden pyytämän kapasiteetin kokonaismäärä. Jopa riippumaton rataverkon haltija voi haluta suosia suuria rautatieyrityksiä pienempien kustannuksella, koska suuremmat yritykset pyytävät yleisesti ottaen enemmän kapasiteettia, joten ne lisäävät rataverkon haltijan tuloja. Tässä tarkistuksessa selvennetään sitä, että rataverkon haltija ei voi radan käyttöoikeutta koskevien kilpailevien hakemuksien tapauksessa suosia aiheettomasti suuria yrityksiä pienempien kustannuksella. 34 1 artikla 9 kohta 63 artikla 1 kohta 1 alakohta PE513.018v01-00 28/34 PR\937470.doc
1. Komissio arvioi tämän direktiivin vaikutuksia rautatiealaan ja toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen sen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. 1. Komissio arvioi tämän direktiivin vaikutuksia rautatiealaan ja toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen sen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Tässä arvioinnissa olisi otettava huomioon työmarkkinaosapuolten näkemykset asiaankuuluvassa työmarkkinaosapuolten neuvottelukomiteassa. 35 1 artikla 9a kohta (uusi) 63 artikla 1 kohta 2 a alakohta (uusi) 9 a. Lisätään 63 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti: Komission olisi arvioitava viimeistään 18 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta sen vaikutuksia rautateiden junahenkilökunnan työmarkkinoiden kehitykseen ja tarvittaessa ehdotettava uusia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä pätevyystodistusten antamisesta rautateiden junahenkilökunnalle. 36 3 artikla 2 kohta PR\937470.doc 29/34 PE513.018v01-00
2. Edellä 1 artiklan 5 8 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018 [ajoissa 14 päivänä joulukuuta 2019 käynnistyvää aikataulukautta varten]. 2. Edellä 1 artiklan 5 8 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2019 [ajoissa 12 päivänä joulukuuta 2020 käynnistyvää aikataulukautta varten]. PE513.018v01-00 30/34 PR\937470.doc
PERUSTELUT I. Komission ehdotus Rautateiden kansallisia markkinoita on pyritty viime vuosikymmenen aikana avaamaan vaiheittain kolmella lainsäädäntökokonaisuudella eli ns. rautatiepaketilla ja siten parantamaan rautateiden kilpailukykyä ja yhteentoimivuutta. Rautateiden osuus EU:n sisäisestä liikenteestä on edelleen vähäinen, ja monia teknisiä esteitä on edelleen olemassa. Neljännellä rautatiepaketilla on tarkoitus vastata rautatiemarkkinoiden tehokkuutta rajoittaviin esteisiin, jotta parannetaan alan suorituskykyä ja luodaan yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue. Komissio katsoo tästä ehdotuksesta, että jäljellä olevat esteet liittyvät etupäässä kotimaan henkilöliikenteen markkinoille pääsyyn, mikä rajoittaa alan kehitystä ja luo eron rautatiemarkkinoidensa avanneiden ja muiden jäsenvaltioiden välille. Toinen ongelmakokonaisuus liittyy rataverkkojen haltijoiden hallinnointiin. Rataverkon haltijat ovat luonnollisia monopoleja, joten ne eivät aina reagoi markkinoiden tai rataverkon käyttäjien tarpeisiin, mikä aiheuttaa koko alan suorituskyvylle haittaa. Rataverkon haltijat eivät pysty suorittamaan monessa jäsenvaltiossa kaikkia tehtäviään, koska niiden toiminnot on hajautettu eri elimiin. Rataverkon haltijoiden rajatylittävää yhteistyötä olisi myös parannettava. Lisäksi monia markkinoille pääsyn esteitä syntyy tilanteissa, joissa rataverkon hallinta ja liikenteen harjoittaminen kuuluvat samaan integroituun rakenteeseen. Tällaisissa tapauksissa rataverkon haltijat voivat joutua eturistiriitatilanteeseen, ja tämä voi johtaa syrjintään, kun kyseessä on käyttöoikeuksien myöntäminen muiden rautatieyritysten rataverkkoon. Integroidut rakenteet tekevät myös paljon vaikeammaksi valvoa sitä, että rataverkon hallinnan ja liikennepalveluiden harjoittamisen kirjanpidon eriyttämisvaatimusta noudatetaan. Sääntelijöiden on vaikeaa jäljittää rahoitusvirtoja holding-yhtiön ja sen tytäryhtiöiden välillä. Ristiintukemiskäytännöt ja julkisten varojen siirtäminen rataverkon haltijalle rahoittamaan kilpailuun perustuvia toimintoja ovat vakava markkinoille pääsyn este uusille liikenteenharjoittajille ja lisäksi ne ovat valtiontuen laitonta käyttöä. II. Esittelijän kommentit Esittelijä yhtyy komission yleiseen tavoitteeseen luoda yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue. Rautateiden osuuden pitäisi nousta muihin liikennemuotoihin verrattuna, ja EU:n tavoitteena pitäisi olla se, että rautateistä tehdään jälleen kerran luotettava ja houkutteleva liikennemuoto. Vapauttamisesta ei itsessään pitäisi tulla tavoitetta, mutta sitä olisi pidettävä hyödyllisenä välineenä luoda kilpailukykyinen ala, jolla tarjotaan laadukkaita palveluita. Markkinoiden avaamiseen on liityttävä tiukat matkustajien oikeuksia koskevat säännöt, kun kyseessä ovat matkatiedot ja lipunmyynti, ja rautateiden työntekijöitä varten on vahvistettava sosiaalisia määräyksiä. PR\937470.doc 31/34 PE513.018v01-00
Markkinoiden avaamisen ja julkisen palvelun velvoitteen suojelemisen välillä on löydettävä oikeanlainen tasapaino kutakin jäsenvaltiota varten. Kaupallisesti houkuttelevien reittien valikointia olisi vältettävä samoin kuin vähemmän kannattavien reittien järjestelmällistä sulkemista. Esittelijä katsoo komission ehdotuksesta, että seuraaviin seikkoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. 1. Markkinoiden avaaminen ja julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset: tasapainoisempi lähestymistapa Rataverkkojen vapaan liikenteen palveluiden pitäisi olla mahdollisia silloin, kun ei ole julkisen palvelun velvoitetta. Jos palvelut kuitenkin suoritetaan julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti, markkinat olisi avattava komission suunnitelmia hitaammin. On tärkeää ottaa huomioon verkkojen kokoa ja tiheyttä koskeva heterogeenisuus sekä jäsenvaltioiden hallintorakenteiden erilaisuus. Jäsenvaltioilla on erilaisia kokemuksia markkinoiden avaamista koskevasta prosessista, joten niille olisi tarjottava riittävästi joustavuutta järjestää verkkonsa siten, että voidaan saada aikaan optimaalinen yhdistelmä rataverkkojen vapaan liikenteen palvelujen ja julkisten palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisten palvelujen välillä. Näin kaikille matkustajille varmistetaan korkealaatuiset palvelut. Jäsenvaltioiden olisi siten voitava valita useampien vaihtoehtojen välillä, jotta vapaan liikenteen ja julkisen palvelun velvoitteen välille saadaan aikaan oikeanlainen tasapaino. Komission ehdotuksen perusteella rautatieyritykset voivat käyttää rautatieverkkoa kaikkialla EU:ssa kaikenlaisten liikennepalvelujen, kuten tavara- tai henkilöliikenteen taikka kansallisten tai kansainvälisten palvelujen tarjoamiseksi. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa vapaata liikennettä suojellakseen julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten mukaisia palveluita, jos näiden sopimusten taloudelliseen tasapainoon vaikutetaan vapaan liikenteen palveluilla. Sääntelyelin tekee taloudellista tasapainoa koskevat testit, ja se voi niiden perusteella pyytää uuden palvelun muuttamista tai jopa estää sen. Tämän vaihtoehdon lisäksi vapaata liikennettä olisi voitava rajoittaa tapauksiin, joissa julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus on jaettu tarjouskilpailussa, ja siten antaa rautatiepalveluiden tarjoamista koskeva yksinoikeus sopimuksen saaneelle liikenteenharjoittajalle ilman, että on tehtävä taloudellista tasapainoa koskeva testi. Tällaisella menettelyllä varmistetaan edelleen riittävä kilpailu tarjouskilpailun järjestämisen vuoksi. Sillä annetaan samalla enemmän suunnitteluvarmuutta toimivaltaisille viranomaisille ja julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tarjoajalle, kun palvelu on käytössä. Tämä tasapainoista lähestymistapaa koskeva vaihtoehto antaa myös jäsenvaltioille ja toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden perehtyä vähitellen kilpailuun perustuviin tarjouskilpailuihin. Kun jäsenvaltio päättää rajoittaa vapaata liikennettä koskevaa oikeutta, tällä ei vaikuteta kansainvälistä kabotaasiliikennettä koskevaan oikeuteen, paitsi jos kyseisen julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino vaarantuu. On tarpeen, että taloudellista tasapainoa koskevan testin määritelmää täsmennetään ja että tarjotaan paremmat ohjaavat periaatteet, jotta jäsenvaltioissa varmistetaan tämän testin yhdenmukainen soveltaminen. PE513.018v01-00 32/34 PR\937470.doc
2. Rautatiealan parempi hallinto Tässä vaiheessa esittelijä ei ehdota mitään merkittäviä muutoksia rataverkon haltijan riippumattomuutta koskeviin säännöksiin. Yleensä ottaen, mitä vahvempi sääntelyviranomainen on, sitä joustavammat voivat olla vertikaalisesti integroituneen yrityksen rakennetta koskevat järjestelyt. Tietojärjestelmien ja henkilöstön siirtymistä koskeviin järjestelyihin liittyvät säännökset ovat liian ohjailevia, ja integroituneille yrityksille voidaan antaa enemmän liikkumavaraa asianmukaisten järjestelyjen toteuttamiseksi sääntelyelimen valvonnassa. Tähän ei kuitenkaan sisälly se, että tällaisen integroituneen rakenteen eri yksikköjen rahoituksen avoimuutta koskevaa joustavuutta lisätään. Esittelijä ei halua sen vuoksi kajota komission asiaa koskeviin säännösehdotuksiin. Ehdotuksiin sisältyy myös sääntelyelimen laajempi vahvistaminen. Tähän sisältyy valta hyväksyä ennakolta rataverkon haltijan määräämät maksut, kun se kuuluu integroituun yritykseen. Esittelijä korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden sääntelyelimillä on tarvittavat organisatoriset valmiudet täyttää direktiivin 2012/34/EU 56 artiklassa tarkoitetut tehtävänsä, kun otetaan huomioon niiden henkilöstövoimavarat ja aineelliset resurssit. Jos rataverkon haltija ja rautatieyritykset ovat täysin erillisiä yksikköjä, voi olla hyödyllistä sallia niiden yhteistyö konkreettisissa hankkeissa. Siten rataverkon hallintoa ja rahti- ja matkustajaliikenteen palveluita parannetaan. Tällaisen yhteistyön tai yhteenliittymän keston olisi oltava rajoitettu, sääntelyelimen olisi valvottava sitä, ja sen ei pitäisi vaarantaa rataverkon haltijan riippumattomuutta. Tavoitteena pitäisi olla sellaisten käytännön järjestelyjen toteuttaminen, joilla ratkaistaan erityisiä ongelmia, kuten liikenteen parempi järjestely sillä rataverkon osalla, jolla esiintyy usein viivästyksiä. 3. Matkustajien oikeudet asianmukaisen suorien lippujen järjestelmän käyttöönotto Asetuksen (EY) N:o 1371/2007 1 matkustajien oikeuksia koskevat säännökset ovat askel oikeaan suuntaan. Ne eivät ole kuitenkaan tarpeeksi vahvat, jotta niillä olisi näkyvä vaikutus EU:n laajuisen suorien lippujen järjestelmän kehittämiseen. Alalla kehitellään ratkaisuja, mutta kun ne saadaan käyttöön, ne ovat edelleen vapaaehtoisia. Tämä ei ole matkustajien oikeuksia koskevasta näkökulmasta riittävää. Esittelijä ehdottaa, että tällaisten palveluiden kehittäminen tehdään pakolliseksi kussakin jäsenvaltiossa vuoteen 2020 mennessä. Tämän määräajan perusteella alalla voitaisiin hyödyntää vapaaehtoista järjestelmää, jota kehitetään tällä hetkellä Euroopan rautatieviraston johdolla. Olisi kehitettävä integroitua matkalippujärjestelmää koskevia rinnakkaisia ratkaisuja, ja olisi otettava huomioon tällaisten järjestelmän hyödyllisyys erityisesti paikalliselle ja alueelliselle liikenteelle. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista. PR\937470.doc 33/34 PE513.018v01-00
Esittelijä katsoo, että aikatauluihin liittyvät tiedot olisi annettava kolmansien osapuolten saataville, jotta niitä käytetään kehittämään innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi reittisuunnittelusovelluksille. 4. Sosiaalisten määräyksien vahvistaminen Markkinoiden avaaminen ja kilpailun lisääminen on toteutettava yhdessä sosiaalisten määräysten vahvistamisen kanssa, jotta rautatiehenkilöstöön aiheutuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia rajoitetaan. Kilpailu ei saisi johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin. Rautatieyritysten olisi noudatettava kaikkia nykyisiä sosiaalisia ja työoloja koskevia määräyksiä, ja jos niitä rikotaan, tällä pitäisi olla kielteisiä seurauksia kyseiselle toimijalle. Esittelijä ehdottaa, että luvansaantivaatimuksiin lisätään rautatieyritysten sitoumus kunnioittaa olemassa olevia edustavia työehtosopimuksia niissä jäsenvaltioissa, joissa ne haluavat harjoittaa toimintaa. Olisi pyrittävä uudelleen ottamaan käyttöön junahenkilökunnan pätevyystodistukset, joita komissio ehdotti alun perin vuonna 2004, mutta joita neuvosto ei tuolloin tukenut. Koska kansainvälisen liikenteen oletetaan kasvavan, olisi otettava käyttöön EU:n laajuiset junahenkilökuntaa koskevat vähimmäisvaatimukset samalla tavoin, kuin on sovittu veturinkuljettajien tapauksessa. Komission olisi varmistettava, että jäsenvaltiot panevat neuvoston direktiivin 2005/47/EY asianmukaisesti ja täysimääräisesti täytäntöön. Lopuksi, jotta työolojen alalla luodaan tasapainoiset toimintaedellytykset, EU:n tasolla olisi otettava käyttöön jatkuva sosiaalinen vuoropuhelu. Näin varmistetaan sosiaalisten oikeuksien kunnioittaminen ja rautateiden henkilökunnan korkeatasoinen ammatillinen pätevyys. 5. Rataverkon haltijoiden eurooppalaisen verkoston tehtävän selkeyttäminen Ehdotettu rataverkon haltijoiden eurooppalainen verkosto on varmasti hyödyllinen tapa lisätä rataverkon haltijoiden yhteistyötä rajojen yli. Siitä puuttuu kuitenkin selkeyttä ja yksityiskohtia. Sen vuoksi ehdotetaan tiettyjä lisäyksiä ja täsmennyksiä, kun kyseessä ovat Euroopan laajuisten liikenneverkkojen käytävien ja tavaraliikennekäytävien välinen yhteistyö, kansallisten turvallisuusviranomaisten ja tarvittaessa Euroopan rautatieviraston osallistuminen sekä komission rooli verkostossa. PE513.018v01-00 34/34 PR\937470.doc