Palautekooste: JHS XXX Kansalaishavainnot 11.12.2017 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 11 - Artova ry - Yksityishenkilö - Museovirasto - Suomen ympäristökeskus - Helsingin kaupunki - Ilmatieteen laitos - Ilmatieteen laitos - Espoon kaupunki - Verohallinto - Maanmittauslaitos - Open Knowledge Finland /Open Science Finland 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: 11 3. Yleiskommentit Vastaajien määrä: 9 - Varsin standardipitoinen suositus, joka kohdistuu etupäässä niihin havaintojärjestelmiin, jotka ovat jo olemassa. "Vallitsevaa asiantilaa koskevien faktojen ja toisaalta havaitsijan tilanteen kehitystä koskevien toiveiden ja pelkojen sekoittuminen ei tyypillisesti tue toiminnan tarkoitusta pitkällä tähtäimellä. Havaitsijoiden havaittavaa aihetta koskevien toiveiden ja huolien tunnistaminen ja huomioiminen suunnittelusta toteutukseen mahdollisesti omina kerättävän aineiston osa-alueinaan puolestaan voi motivoida eri tahoja toiminnan tueksi." - tämä jälkimmäinen lausuma on aika kevyt suosituksen muuhun sisältöön nähden. - Teksti on nyt paikoin hieman "kapulakielinen", kielenhuollon ammattilainen vois tehdä siitä luettavampaa. Teksti on myös melko pitkä, onko mitään mitä voisi jättää pois tai teknisesti lyhentää? Olisi hyvä olla myös erillinen kappale, joka pohtisi mittaamisen laadunvarmistusta ja ohjeistaisi, miten varmistetaan kylliin laadukas operationalisointi: miten varmistetaan, että haluttua ilmiötä mitataan mahdollisimman "oikein". Yksi laatukriteeri voisi olla, että julkishallinnon aineistot tuotetaan siten, että otannan suunnittelussa on aina mukana vähintään tohtoritasoinen tutkija/asiantuntija kultakin tutkimuksen kannalta relevantilta alalta. Vältyttäisiin useammin tilanteelta, että kerätty aineisto on joltain osin oleellisesti huonolaatuista tai jopa käyttökelvotonta vain epäonnistuneen operationalisoinnin takia. Tämä tulee esiin hyvin usein mm. kyselyissä, jotka voisivat tuottaa laadukasta aineistoa, kun takana on tehokas aineistonkeruukoneisto esim. osallistavan suunnittelun prosesseissa. Jos kuitenkin kyselyjä laativat suunnitteluprosessin kohteen ammattilaiset ilman kyselytutkimukseen erikoistuneita tutkijoita, esimerkiksi ympäristösosiologeja ja -psykologeja, on suuri riski, että kyselyn sisältö on vakavasti ohjaava tai puutteellinen ja tieteellisesti käyttökelvoton, vaikka aineistomäärä ja alkuperäinen kysymyksenasettelu olisivat voineet johtaa myös tieteellisiin läpimurtoihin, jos aineiston tuotto olisi ollut kyllin laadukasta. - Kansalaishavaintoja koskeva suositus on erittäin ajankohtainen ja hyödyllinen. Suosituksessa käsitellään hyvin kansalaistiedon keräämistä yleensä, erilaisia tapauksia, prosessia ja osallistamista sekä motivointia. Se että käyttöehtoja ja tietosuojaa käsitellään myös ohjeessa on tarpeellista. Kiitettävää että huomioiaan myös tietojen poistotilanteet ja että tietoja ei välttämättä saa poistaa kun ne kerran on annettu. Kokonaisuutena suositus on kattava ja selkeästi toteutettu. - Kyseessä on kokonaisuutena erittäin kannatettava ohjeistus. Osa vastauksista luonnoksen kysymyksiin jää auki, ja lisäksi kansalaisten osallistamiseen pyrkivien mobiiliapplikaatioiden, verkkosivujen ja muiden verkon palveluiden kenttä on hyvin hajanainen. Tästä syystä on hyvä että Lynetissä ja jatkossa Tulanetissä on työryhmä näitä asioita käsittelemässä. Näiden ryhmien työhön osallistumista voitaisiin Helsingistäkin harkita.
Dokumentissa ei päästy kovin konkreettiselle tasolla ihan peruskysymyksestä kuten kuinka kansalaishavaintojen kerääminen käytännössä tulisi toteuttaa. Tämä on varsin ymmärrettävää kun kyseessä oli koko julkista hallintoa koskeva suositusluonnos. Yleisenä kommenttina koko aiheesta, mikäli kansalaishavainnointina pyritään keräämään lajien esiintymistietoja, oli sitten kyse fenologisesta esiintymisestä (leskenlehden puhkeaminen tai ensimmäisen peipon laulu kotipihalla) tai lajien esiintymisen havaintotietoja (esiintyy / ei esiinny), havainnot tulisi kerätä ja kirjata kaikissa projekteissa Suomen lajitietokeskuksen järjestelmään yhteensopivalla tavalla. Tietojen tallentaminen mielellään suoraan Laji.fi portaaliin. Uusien erilaisten kansalaishavainnointikanavien (nettisivujen) opettelu on maalikkokäyttäjälle aina aikaa vievää ja havaintojen kirjaaminen voi olla korkeankin viitsimiskynnyksen ylittämisen takana. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan luomalla Suomen lajitietokeskus ja sille mahdollisimman hyvä ja käyttäjäystävällinen portaali (laji.fi). Jos se ei johonkin projektiin taivu niin sitten laji.fi portaalia tulisi muokata mieluummin kuin luoda taas jokin uusi portaali. Tämä siis liittyen lajiasioihin, joka on vain pieni siivu kansalaishavaintojen keräämisen kokonaisuudesta. Suositukset kansalaishavaintojen keräämisen yleisistä periaatteista oli oikein perusteellisesti käsitelty tässä dokumentissa. Kansalaishavainnoinnin ohessa tulisi kehittää myös tiedon käsittelyyn liittyviä osallistamisprosesseja nk. citizen science-menetelmää hyödyntäen, johon dokumentissakin viitataan. Kansalaisten tekemä aineiston luokittelu mahdollistaa suurien aineistojen nopean käsittelyn lyhyessä ajassa. Tästä on mainiona esimerkkinä Internet:ssä toimiva Zooniverse-sivusto (www.zooniverse.org), joka hyödyntää tehokkaasti ympäri maapalloa olevien kansalaisten tekemää luokittelua biologisten, historiallisten ja muiden aineistojen käsittelyssä. Valtiolla ja kunnilla on hallussaan suuria tietokantoja, joiden käsittelyä ja tutkimusta voitaisiin huomattavasti tehostaa citizen science-menetelmää hyödyntämällä. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi erilaiset jo digitalisoidut aineistot (esim. sotapäiväkirjat, kirkonkirjat), joiden sisällöt voitaisiin kansalaisten avulla nopeasti luokitella asiantuntijoita hyödyntävään muotoon (esim etukäteen määriteltyjen asiasanojen osalta: henkilön nimi, paikannimi, tapahtuma, päivämäärä jne.). Aineistojen käsittely vaatisi siihen käyttöön tarkoitetun portaalin kehittämisen ja ylläpidon. - Hyvä ja hyödyllinen dokumentti organisaatioille, jotka ovat aikeissa hyödyntää joukkoistamista. Tuo asiaa ymmärrettäväksi myös esimerkkien kautta. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia, joten suositus- dokumentti saattaa vanheta melko nopeastikin. - Sanoisinko, että yllättävän selkeästi kirjoitettu teksti, joka olisi tietysti ollut kiva olla saatavilla vuosi sitten, kun meillä omaa pilottiamme aloitettiin. Ennen kaikkea pidin siitä, että teksti sisältää hyviä mainintoja mm. viestinnästä, lisenssiasioista, listauksia esim. siitä mitä asioita tulee ottaa huomioon ja tuo esiin erilaisia näkökulmia havaintojen keräämiseen sekä avaa hyvin anonymisoinnin asioita (vaikutukset puolesta ja vastaan). Kiitos että olen saanut osallistua tähän, mielenkiintoista settiä! - Suositusluonnos on mielestämme kannatettava. - Suositusluonnos on tehty vahvasti ympäristöhavainnoinnin näkökulmasta. Suosituksen nimi tulisi vaihtaa kuvaamaan sen sisältöä, esim. ympäristöhavainnoinnin kansalaishavainnot. Osa suositusluonnoksen tekstistä on kirjoitettu sekä sisällöllisesti että esitystavaltaan tieteellisestä näkökulmasta, mikä on hyvin vierasta julkisen hallinnon suosituksessa. Paikoin tekstistä tulee mieleen tieteellinen artikkeli. Tätä korostaa myös esimerkkien ripottelu tekstin sekaan. Suositusluonnoksen tavoite on ajoittain hukassa, koska se pyrkii esittelemään myös tavoitteen ulkopuolisia asioita liian laajasti (mm. palvelupolut). Tekstin kansanomaistaminen ja tiivistäminen (mm. poistamalla toistoa, tiivistämällä tavoitteen ulkopuoliset seikat) sekä luonnoksen tekstien uudelleen jäsennyksellä (mm. keskittämällä esimerkit yhteen) olisi mahdollista edistää suosituksen käyttökelpoisuutta ja hyödynnettävyyttä. Suositusluonnoksen tekstin oikeinkirjoitus tulisi tarkistaa, nyt mm. tekstistä puuttuu häiritsevän paljon suomen kieliopin mukaisia pilkkuja. Suositusluonnos sisältää värittyneitä adjektiiveja (kuten helppo, yksikertainen, hankala, arvokas, pyyteetön), joiden tarpeellisuutta kokonaisuuden kannattaa pohtia. - Open Knowledge Finland pitää kansalaishavaintojen hyvien käytäntöjen keräämistä ja ohjeistuksen luomista hyvänä hankkeena. Kansalaistiede on myös tulevaisuudessa hyvä ja osallistava tiedonrakentamisen tapa.
Terminä kansalais-alku on tosin lievästi ongelmallinen, mutta parempaa lienee tuskin toistaiseksi keksitty. Kansalaishavaintoja ja joukkoistamista on käytetty pitkään myös kulttuurin tutkimuksen eri aloilla ja olisi syytä pohtia, kannattaisiko suosituksen kohdetta määritellä laajemmin, sillä esimerkiksi paikannimien keruu on myös sidoksissa paikkatietoon ja ympäristön havaitsemiseen. Kulttuuriympäristöä ei ole syytä jättää kansalaistieteen ulkopuolelle. Lisäksi joukkoistamista ja tiedonkeruuta tehdään myös muussa kulttuurintutkimuksessa ja esimerkiksi pienille arkistoille suosituksesta saattaisi olla apua sähköisen ja aineettoman kulttuuriperinnön keräämisen ja rikastamisen yhteydessä. Suositus helpottaa myös eri alojen aineistojen yhteentoimivuuden edistämistä. Suosittelemme koodistojen lisäksi Finto.fi ynnä muiden ontologien ja kontrolloitujen sanastojen hyödyntämistä yhteentoimivuuden lisäämiseksi, sekä datan linkittämistä. On tärkeää, että osallistuvalla henkilöllä on selkeä käsitys tiedonkeruun tarkoituksesta ja että hänelle tarjotaan mahdollisuus seurata tiedon kertymistä ja siitä syntyvää tutkimusta. Kerättävät tiedot on syytä selkeästi lisensoida jo ennen luovuttamista esimerkiksi CC-lisenssillä, jotta pelisäännöt ovat kaikille osapuolille selvät. Tiedon luovuttajan on esimerkiksi ymmärrettävä mikäli hänen on jälkikäteen mahdoton pyytää havaintotietojen poistamista. 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: 11 5 4 3 2 1 Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen 8 3 0 0 0 11 4,73 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla 2 5 3 0 1 11 3,64 3 5 2 1 0 11 3,91 Yhteensä 13 13 5 1 1 33 4,09 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: 11
6. Vastustusperusteet Ei vastauksia. 7. Muutosehdotukset kappaleeseen 1. Johdanto - Joukkoistaminen tuodaan kovin helposti teemaksi, kun ottaa huomioon että missään aiemmissa menettelyissä ei ole ollut tällaista aateperustaa. Ne ovat vain edenneet, osin vastuuviranomaisen varsin vastahakoisella myötävaikutuksella. Mm pintavesien laatuun liittyvää seurantaa palvelevat järejestelmät ja aloitteet ovat olleet aika epämääräiset. Esim vertailukelpoista seurantatietoa tietyn kohteen vedenlaadulle on ollut liki mahdotonta saada. - Kansalaishavaintotoiminta kirjoitetaan yhteen. Johdanto kaipaa selkeän määritelmän kansalaishavaintotoiminnalle (ks. s. 4: Tässä suosituksessa keskitytään nimenomaan havaitsijasta riippumattomien luonnontieteellisten tai muuten konkreettisesti havaittavissa olevien ja mitattavien asioiden ja ilmiöiden havainnointiin. ) Johdannon viimeinen kappale kuuluu mieluummin lukuun 2 Soveltamisala. - Kultturiperinnön kerääminen ja tietojen rikastaminen, maininta. Kansalais-termin käyttö on hankala ja harhaanjohtava. Se peittää helposti alleen todellisten osallistettavien yksilöiden ja ryhmien määrittelyn tarpeen. Olisi hyvä tehdä nähtäväksi esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt, tähti- yms tieteelliset seurat, koululaiset, partiolaiset, maahanmuuttajat tai vaikka sukututkijat mahdollisina yhteistyökumppaneina. 8. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala - Sinänsä täysin korrekti kohdistus, mutta edistäisikö asiaa jos myös muut kuin hallintotoimijat olisivat tässä suosituksessa osallisia - edellyttäisi popversiota jossain muodossa. 9. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Viittaukset - Tässä tulisi olla vain selvät ja oleellisesti tämän suosituksen aihepiiriin kuuluvat viittaukset. Pelkkä tietojärjestelmiä säätelevä lainsäädäntö on paljon laajempi kuin nyt tässä luetellut kohdat. Nyt luettelo näyttää sattuman varaisesti tätä löyhästi sivuavien JHS:ien luettelolta. JHS 136 ei kuulu tänne, koska se on lähtökohta suositustyössä. JHS 146 ei asiallisesti kuulu tämän suosituksen aihepiiriin eikä siihen kannata viitata. Se on voimassa oleva, mutta sisällöllisesti vanhentunut ja on korvattavissa JHS 179:n kuvauksilla. 10. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Termit ja lyhenteet - tänä päivänä kansalaiskäsite voisi vaatia jonkinlaista liudentamista; suuri määrä havainnoijia voi olla henkilöitä, joilla ei ole maamme kansalaisuutta - Olisiko syytä määritellä henkilö, joka havainnon tekee? Nyt luonnoksessa käytetään useita termejä: havaitsija, havainnoija, havainnoitsija. 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Suositukset - mm. 5.3.2 Tietosuoja, 5.4.1 Havannoijat, 5.5.3 Tunnistaminen
Havainnon ilmoittaja, havainnoija, havannoitsija, havaitsija, havaintotieto, havaintoaineisto, havaintotapaukset o Mikä ero on esim. havainnoitsijalla ja havaitsijalla? Termit olisi hyvä selittää kohdassa 4 Termit ja lyhenteet. Julkisella sektorilla puhutaan nykyisin niin paljon selkeästä kielestä. Lisäksi ymmärrettävyys on yksi avoimen hallinnon ohjelmakauden 2017-2019 teemoista. - Tämä luku on turhaa sisällysluettelon toistoa, kannattaa poistaa tai tiivistää rajusti. Lisäksi luonnoksessa on käytetty termiä kappale, kun olisi pitänyt käyttää termiä luku. Myöskään lainausmerkkien käyttö ei ole suomen kielen mukaista. 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.1 Kansalaishavaintotoiminnan suunnittelu Vastaajien määrä: 7 - Tässä luvussa ja sen esimerkeissä havaintokohteet on varsin selvästi sidottu luonnontieteellisiin tekijöihin, paitsi niistä epämääräisin, 'havainnot some-työkaluilla'. Tämän asetelman ulkopuolelle jää kokonaan yhteiskunnallisia oloja koskevat havainnot, kuten liikenneturvallisuus tai liikenneväylien ja -välineiden käytettävyys, kaupunkiympäristön terveysominaisuudet ja muut laatutekijät. Jotkut tällaiset ilmestyvät kylläkin kohtaan 5.2 - puut ja kuopat. Kansalaishavaintoesimerkit ovat myös vahvasti yksilösidonnaisia; puuttuu ne yhteisöt, joiden toimintaan sisältyy omien ympäristöjensä seuranta - esim. partiolaiset, metsästysseurat, venekerhot, muut harrasteyhteisöt. Tämä tasapainottuu kylläkin jossain määrin kohdissa 5.4.1-5.4.2 - Kansalaishavainnoinnilla voi olla kauaskantoista vaikutusta siihen osallistuvien elämään, niin työ- kuin arkielämään (esim. uudet valmiudet ja taidot, jopa uramahdollisuudet tai elämäntapamuutokset). kansalaishavainnointia suunniteltaessa on tiedostettava ja hyvä tunnistaa näitä vaikutuksia sekä mahdollisuuksia tukea positiivisia vaikutuksia. Kansalaisilla voi olla hyvin erilaisia motiiveja osallistua kansalaishavainnointiin, esim. kiinnostus havainnoitavaa ilmiötä kohtaan, tiedon hyödyllisyys oman harrastus tai liiketoiminnan tai työn kannalta, viihdearvo ja ajanviete, sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteisöllisyys. Motiivien erilaisuuden tunnistaminen auttaa kansalaishavainnoinnin suunnitteluvaiheessa luomaan sopivia kannusteita halutulle kohderyhmälle. vinoumat: olisi hyvä tuoda esiin erilaisia tapoja tunnistaa ja oikaista vinoumia, joita kansalaishavainnoinnissa on käytössä - Ao. virkettä piti tavata muutamaan kertaan ennen kuin sen ymmärsi. Voisi pilkkoa pariin virkkeeseen. "Kerättävän havaintotiedon ohella tuloksina syntyy esimerkiksi yleistä mielipidettä suurempaa kiinnostusta havaittavaan ilmiöön ja sen vaikutuksiin, mielikuvia havai ntotoimintaa järjestävistä tahoista ja varsinkin havaitsijoiden keskuudessa parempaa ymmärrystä havaittavaan ilmiöön liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista, biologisista yms. prosesseista" - IL:n Sää -sovellus pitää avata eli Ilmatieteen laitoksen Sää mobiilisovellus, koska turhankin monelle IL on Iltalehti (sama koskee liitettä 3). Secchi3000-astia ei sano mitään, mutta taulukossa on mainittu, että se liittyy vedenlaadun havainnointiin. Avaisin sen myös tekstissä. - Tämä luku tulisi siirtää pois päädokumentista liitteeksi. Teksti on liian tieteellistä ja vaikeaa, kuten Havaitsijoiden havaittavaa aihetta koskevien toiveiden ja huolien tunnistaminen ja huomioiminen suunnittelusta toteutukseen mahdollisesti omina kerättävän aineiston osa-alueinaan puolestaan voi motivoida eri tahoja toiminnan tueksi. Tekstin seassa sanat taulukko ja kuva kirjoitetaan pienellä. Taulukot ja kuvat eivät kuulu suosituksen päädokumenttiin. Ne kuvaavat jonkin ajankohdan tilannetta jonkun tai joidenkin mielestä. Tästä puuttuu sekä arviointihetki että arvioinnin tekijät. Kuinka selkeästi lukija tietää, että kansalaishavainnoilla tarkoitetaan tilannetta, jossa Havaitsija voi osallistua havaitsemiseen jopa tiedostamattaan? Olisiko ollut parempi rajata ainakin tämä tapaus suosituksen ulkopuolelle, koska tähän tilanteeseen liittyy paljon seikkoja, joita tämä suositus ei ota huomioon? - Tiedottamisen suunnittelu ja yhteisön ylläpito vaatii osaamista ja resursseja viestinnän ja johtamisen alalla. Erityisen tärkeää on suunnitella yhteistyöverkostot (esim. opiskelijat, yhdistykset, opettajat, media) ja varmistaa
jatkuva palaute/tiedonsaanti osallistujille. Havainnointi voi myös olla raportointia esimerkiksi kulttuuriympäristön ilmiöistä. 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.2 Määrittelyn ja tavoitteenasettamisen prosessi - " On syytä myös riittävän nopeasti edetä havainnonteon käytännön kokeiluihin jotenkin rajatulla työryhmällä" - tässä kohdassa olisi hyvä tarkastella tilannetta, jossa aloitteentekijänä tai muuten herti alkuvaiheessa mukana olevana toimijana on jokin ryhmä, kuten kelitapauksessa SKAL. Teksti on tässä kokonaisuudessaan järjestäjähallinnon toimiin keskittyvä - havainnoijien toimintamallit saattavat tällöin käydä yllättäviksi. - Tässä lukija kokee, että suositusluonnos pääsee vihdoin asiaan. Mutta miksi kysymyssetti on kirjoitettu todella huolimattomasti, liian löyhästi ja anteeksipyytävästi. Teksti on todella hankalaa lukea. Teksti tulisi normalisoida, esimerkit pois sekä lainausmerkit pois, lauseet eivät saa alkaa vain-sanalla. Toinen kappale (alkaa Kehitystyö ) tulee tiivistää. Kuvasta 3 puuttuu ylläpitovaihe - 9. Millaisia tavoitteita voidaan keräykselle asettaa tiedottamis- tai valistusmielessä? Ketä aiheeseen perehtyminen voisi hyödyttää? (esim koululaiset) 10. Miten syntyvää dataa voisi avata ja tehdä ymmärrettäväksi? Miten aineistoja voisi julkaista ja hyödyntää? 11. Millaisia tietorakenteita ja standardeja on olemassa, myös kansainvälisesti? Miten aineistosta voidaan saada yhteismitallista? 12. Miten havannoijaksi tuleminen tapahtuu, entä muu kommunikaatio? (Palvelusuunnittelun prosessi, tärkeä esim oikeuksien hallinnan takia) 14. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.3 Käyttöehdot ja tietosuoja 15. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.3.1 Käyttöehdot 16. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.3.2 Tietosuoja - Kappaleessa ei mainita tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 lainkaan. Sitä sovelletaan IL:ssa kuten muissakin organisaatioissa 25.5.2018 alkaen. Asetus korvaa mm. henkilötietolain. Asetukseen toimeenpanoon valmistaudutaan parhaillaan IL:ssa ja muissa organisaatioissa. Siksi sen voisi mainita JHS:ssa. Tosin asetusta ei vielä sovelleta - EU:n uudistetun tietosuoja-asetuksen mainitsemisesta on varmaan jo tullut palautetta, mutta laitetaan sekin listalle. Se olisi hyvä saada mukaan, koska kohta sitä pitää alkaa noudattaa ja ennen kaikkea miten sitä pitäisi noudattaa. Voi sen lisätä julkaisun jälkeenkin, jos on tarkoitus tehdä suositukseen päivityksiä. - Tietosuoja kohdistuu mielestämme ratkaisun koko elinkaareen. Siksi ehdotamme, että tekstiin tehtäisiin tietosuojan toteuttamisen organisointia koskeva ehdotus. Mielestämme ratkaisun kaikissa elinkaaren vaiheissa on tärkeää huolehtia siitä, että työssä olisi mukana tietosuoja-asiantuntija arvioimassa ratkaisua tietosuojan näkökulmasta. GDPR on varsin monimutkainen sekä edellyttää tällaisen asiantuntijan nimeämistä. Ohjeen viittaus tietosuojavaltuutetun sivulle ei välttämättä käytännössä riitä ja siksi tämä olisikin luontevasti tietosuojavastaavan tehtäväkenttää. 17. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4 Kansalaisten osallistaminen - "Kun suunnitellaan kansalaishavaintojen hyödyntämistä jonkin asian seuraamisessa tai selvittämiseksi, on hyvä miettiä asiaa kansalaisen näkökulmasta: miten, missä, milloin ja miksi hän osallistuisi juuri näiden
havaintojen keräämiseen." - varsin keskeinen lausuma. Jo tässä olisi paikallaan korostaa että havainnoiva kansalainen on varsin usein tietyn ryhmän tai yhteisön jäsen ja hän reagoi tämän pohjalta. - Alaluku 5.4.1: esimerkkinä käytetään metsästäjiä ryhmänä jonka saavutettavuus on helppo. Samalla kuitenkin voisi tuoda esiin myös ongelmat ja haasteet, joita yhden vahvan intressiryhmän mobilisoimisesta voi koitua. Aiheutuuko esimerkiksi aineiston vinouman riskiä? Tai onko järjestelmä haavoittuvainen esimerkiksi intressiryhmän protesteille (kuten susikannan arvioinnin kohdalla on käynyt)? Miten ja million osallistumispohjaa kannattaa laajentaa? 5.4.2 palkitsemisesta: palkitsemisen tapojen tunnistaminen edellyttää motivaatiotekijöiden tunnistamista. Kiittäminen on aina tärkeää, mutta osallistujille voi olla palkitsevaa myös esimerkiksi mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden osallistujien tai tutkijoiden kanssa, viihteellisyys tai tieto siitä, miten omaa panosta on hyödynnetty (ts. millaisia tuloksia tai mitä on saavutettu havaintoaineistoa hyödyntäen). Myös tieto sinänsä voi olla palkkio (avoin käyttö). - Tämä luku tulisi siirtää johdantoon. 18. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.1 Havainnoijat 19. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.2 Motivaatiotekijät - " hankalaan lomakekyselyyn" - näitä ei sitten saa enää tehdä yhtään, niitä on ollut jo liikaa vuosien saatossa. "Sopimukseen perustuva kansalaishavainnointi toimii yleensä hyvin, kunhan on olemassa luonteva sopimuskumppani, kuten järjestö tai yritys, jonka toimintaan havaintojen teko ja tiedon kerääminen sopii" - tämä näkökohta olisi ollut hyvä tuoda näkyviin jo asiakirjan alussa - Jossain kohtaa voisi tuoda vielä esiin, että havaitsijan motivaatiota saattaa parantaa, jos hän ja koko yhteisö voi nähdä tehdyt havainnot välittömästi jossain käyttöliittymässä - vaikkapa wwww- sivuilla tai mobiilisovelluksessa. - Motivaatiotekijöiden arviointi on toiminnan kannalta tarpeen, mutta niiden monisanainen esittely suosituksessa ei ole tarpeen (kuulostaa näin esittelemällä enemmän tieteeltä). Esimerkit (ympäristöhavainnointiin liittyen) eivät kuulu motivaatiotekijöiden esittelyyn. Ne tulee poistaa tai siirtää muualle. Kansalaishavainnointi on nyt määritelty: Vapaaehtoisesti tai oman muun toiminnan ohella tehtyä havaintojen keräämistä yhteistä käyttöä varten. Kansalaishavaintoja ei tehdä velvoittavan suunnitellun ohjelman mukaan erillisestä toimeksiannosta, vaan havaitsijan omasta aloitteesta esimerkiksi harrastusten yhteydessä. Kuuluuko rahalla palkitseminen kansalaishavainnointiin? Tämä piirre tulisi lisätä määritelmään, mikäli näin on. Kuuluuko sopimus kansalaishavainnointiin? Luonnoksessakin pohditaan, että Sopimuksia tehtäessä on pohdittava, missä vaiheessa vapaaehtoinen talkootyö muuttuu toimeksiannoksi erilaisine velvoitteineen. Edellä oleva teksti tulisi olla myös johdannossa. 20. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.3 Viestintä - Kansalaishavaintojen viestinnässä voisi hyödyntää avoindata.fi sivustoa. Kansalaishavainnot voisivat siis näkyä siellä. Usein kuulee valituksia, että julkisen sektorin tieto on niin hajallaan. https://www.avoindata.fi/fi - Kaikki esimerkit pois tai muualle tästä luvusta, hankaloittavat itse asian ymmärtämistä. Sama koskee lukuja 5.4.3.1 ja 5.4.3.2.
21. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.3.1 Kampanjat 22. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.3.2 Verkostot (oikein hyvä osuus) 23. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.3.3 Palvelupolut - Palvelupolku-menetelmä ei kuulu viestinnän alle. 24. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5 Havaintoaineistojen kerääminen 25. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.1 Fyysinen tiedonsiirto - Esimerkiksi vuonna 2015 Turun yliopiston tutkijat pyysivät kansalaisia lähettämään heille kirjeitse punkkeja eri puolilta Suomea. Näytteitä lähetettiin yli 6 600 kappaletta. Edellä oleva tieto on kiva yksityiskohta kansalaisten aktiivisuudesta, mutta ei liity julkisen hallinnon suositukseen. 26. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.2 Digitaalinen tiedonsiirto - Voisi olla hyvä mainita tietoturva sekoista; IoT-laitteet kun saattavat puskea dataa verkkoon käyttäjän tietämättä ja toisaalta pitää varautua sekä manuaali- että automaattispammiin tiedonsiirtoratkaisua toteuttaessa (DDOS). - Palvelumuotoilu on toki in-sana tällä hetkellä, mutta on korvattavissa tässä palvelun kehittämisellä. 27. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.3 Tunnistaminen - Tästä kohdasta puuttuu tunnistamisen ja tietosuojan (henkilörekisterin syntymisen) pohdinta. Tietosuoja on esitelty irrallisena luvussa 5.3. 28. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.4 Moderointi - - Kannattaa mainita, että moderoinninkin voi joukkoistaa eli siihen voi saada apua yhteisöltä/aktiiveilta, vrt. URSAn Taivaanvahti. 29. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.5 Havaintoihin liittyvät lisätiedot
30. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.6 Havaintojen hyödyntäminen 31. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.6.1 Laadun arviointi 32. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.6.2 Tiedon hyödyntäminen prosesseissa - Kohta aliarvioi todennäköisesti tiedon täysmittaisen hyödyntämisen vaikutusta prosessiin ja eritysesti sen tietojärjestelmiin 33. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7 Tekninen toteutus - Käytännössä liite 3 vain esittelee järjestelmiä eikä sisällä tekstin mukaisia tarkempi viitteitä teknisistä ratkaisuista. 34. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7.1 Yhteentoimivuuden varmistaminen - Ajantasaiset ja tarkemmat yhteentoimivuuden kuvaukset ovat luettavissa www.yhteentoimivuus.fi -verkkosivustolla. Ko. verkkosivu ei toimi ja muutoinkin suosituksessa ei kannata liiaksi viitata muualle. 35. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7.2 Metatiedot 36. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7.3 Tietojärjestelmät 37. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7.4 Havaintojen arkistointi - Kansalaishavainnot ovat potentiaalista tutkimusaineistoa, joten olisi hyvä ottaa huomioon myös tutkimusaineistojen vaatimukset esim metatietojen ja dokumentaation suhteen. 38. Muutosehdotukset kappaleeseen 6. Opastavat tiedot - Tulisi laatia jonkinlainen 'kansalaisen havainnointiopas' tämän suosituksen popularisoimisena
39. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.1 Lähdemateriaali 40. Muutosehdotukset kappaleeseen 7. Liitteet - Lukiessa tuli sellainen tunne, että liite 1 tulisi sisällyttää varsinaiseen dokumenttiin. Liitteessä 3 on runsaasti linkkejä ja esimerkkejä, jotka vanhenevat. Eivät kuulu suositukseen. Liitteissä olevat ohjeet tulisi viedä päädokumenttiin ja kaikki esimerkit joko pois tai ne voisi kapseloida yhteen liitteeseen. 41. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 1. Kansalaishavaintojen tietosisältö Vastaajien määrä: 1 42. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2. Osallistaminen Vastaajien määrä: 1 43. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 3. Miten kansalaishavaitsija voi tuottaa havaintoja? Vastaajien määrä: 1 44. Muutosehdotukset liitteeseen 2. Palvelupolkujen laatiminen - Liitteessä ei kuvata yleisesti palvelupolkuja ja siksi liite tulisi nimetä osuvammin, esim. kansalaishavainnoinnin palvelupolku. 45. Muutosehdotukset liitteen 3 kappaleeseen 1. Käyttöehdot - Turhaa, JHS 189 on jo mainittu päädokumentissa. Samoin tietosuoja. 46. Muutosehdotukset liitteen 3 kappaleeseen 2. Kansalaishavaintoja kerääviä tietojärjestelmiä - Turhaa. Tämä tieto ei kuulu suositukseen. Vanhenevaa tietoa. 47. Muutosehdotukset liitteen 3 kappaleeseen 3. Avoimen lähdekoodin järjestelmiä Vastaajien määrä: 1 48. Muutosehdotukset liitteen 3 kappaleeseen 4. Semanttinen yhteentoimivuus ja tietotekninen yhteistyö
Vastaajien määrä: 1