Jumalten Valittu Kappale 16 - Suunnitelmia Brandon oli herännyt keskellä yötä siihen, kun palatsiin oli tullut joku heppu. Brandon oli aina kyennyt kuulemaan lähestyvät askeleet hyvinkin kaukaa ja pohti usein, mistä moinen johtui. Oli kuitenkin ilmiselvää, ettei poika ollut haltia. Miksi? No, ensinnäkin siksi, että hän ei näyttänyt haltialta ja toiseksi, hän ei eläisi pitkään. Hän oli rosenican. Enkelipoika, kuten monet vastarintaliikkeen jäsenet, yleensä naiset, häntä kutsuivat. Poika ei kamalasti pitänyt siitä nimestä, koska hän koki sen jostain syystä loukkaavana. Syynkin hän oli tälle unohtanut jo kauan sitten, eikä jaksanut muistella asiaa. Miksi hitossa minä aloin tuota nyt pohtia keskellä yötä? Brandon mutisi istuessaan huoneessaan olevassa tuolissa, joka oli väriltään valkoinen. Hän oli saanut huoneen, joka oli varsin suuri ja siellä oli paljon kirjoja ja muuta tavaraa. Ilmeisesti äitijumalatar oli ajatellut, että Brandon on innokas lukemaan. No, se oli kyllä totta. Ja kun poika oli vielä alkanut lukea kirjahyllyjen kirjojaan, hän oli huomannut niiden kertovan suurimmaksi osaksi Farnian puolustusmekanismeista ja siitä, miten herttuakuntaan pääsee huomaamatta sisälle. Minun olisi kai parasta lähteä jälleen kuutamokävelylle, Brandon mutisi ja nousi seisomaan. Hän ei ollut laittanut kenkiä jalkaansa, ja kävelikin paljain jaloin käytäviä pitkin kohti ovea, joka vei ulos. Pihalla hän näki Zenin ja Marien, jotka juttelivat syvällisiä. Brandon ei oikein ollut koskaan ymmärtänyt heitä tai mitään muutakaan. Kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, ettei niiden perässä voinut edes pysyä. Loppujen lopuksi Brandon oli vain kulkenut perässä tajuamatta mistään mitään. Ihan kuin Aaronkin. Brandon kuitenkin siirsi moiset ajatukset mielestään ja alkoi pohtia hyvää suunnitelmaa Farnian herttuattaren tuhoamiseksi. Ensiksi hänen olisi päästävä ehjin nahoin Vaelleen, jossa koko vastarintaliike oli. Hmmm... Brandon mumisi kävellessään märällä ruohikolla, joka oli kastunut illalla sataneen veden vuoksi. Minun on päästävä Vaelleen. Ei tässä muu auta. Muut eivät edes tiedä, mitä heidän tulisi tehdä nyt ja minä olen täällä vaikka pitäisi olla siellä... hän mutisi ääneen. Ja minun pitäisi saada lisää porukkaa joukkooni, jotta saisin kunnon armeijan kokoon. Se naikkonen on saatava pois vallasta, jos hän kerran on niin vaarallinen. Yhtäkkiä hänen mielensä sai oudon ajatuksen. Aaron von Aranian. Aranian kruununperillinen ja samurai. Aaron voisi... mutta ottaisiko poika osaa sellaiseen? Aaron oli kuitenkin varsin epäileväinen persoona, eikä välttämättä tekisi mitään, mitä Brandon pyytää. Vaikka toisaalta, yrittäminen olisi ihan järkevää, koska prinssistä ei voinut tietää. Hän saattaisi sittenkin suostua auttamaan kapinallisia. Brandon virnisti itsekseen. Jos Aaron menee Rothenbergiin pyytämään apua ja Sean La Fieliin puhumaan Fromiyalle, ja joku hakee porukkaa muualta, me voisimme antaa sille naiselle selkään... hän naurahti ja oli varma, että Zen katsoi poikaa kuin tämä olisi ollut ihan sekopää. ****** Andren herätessä aamulla Maria oli jo hereillä ja näytti siltä, että halusi mennä kiireellä jonnekin. Hän ei sanonut edes huomenta rakkaalleen vaan otti Andrea kädestä kiinni saman tien pojan saatua paidan päälleen ja kiiruhti hämmentynyt poika mukanaan kokoushuoneeseen, jossa muut olivat jo istumassa ja odottamassa. Myös Maraifia oli paikalla opetuslapsineen. Kaikkien kasvoilla oli hyvin uteliaat ilmeet. Andre oli itse täysin pihalla. Hän katsoikin ympärilleen huoneessa ja huomasi sen seinien olevan tummanruskeat. Se pisti ensimmäisenä silmään, kun ajateltiin, että kaikki muut seinät olivat marmoria ja vettä. Seinillä oli myös tauluja ja Andre ei voinut olla huomaamatta suurta perhekuvaa huoneen takaseinällä Jaden perheestä, jossa nainen istui sinisessä mekossa jollain tuolilla Rhodry vierellään ruskeissa vaatteissaan ja Chris, Tiara, Zen ja Marie takana seisomassa. Chrisillä oli rennot matkaajan vaatteet päällään ja Tiaralla yksinkertainen vihreä mekko. Zenillä oli erittäin korea asustus: viininpunainen takki, valkoinen paita ja mustat housut päällään. Marie oli pukeutunut Jaden tavoin siniseen leninkiin.
Andren silmiin osui kuitenkin nuori pikkutyttö Jaden sylissä, jolla oli kirkkaan siniset silmät ja tummanruskeat hiukset. Hänellä oli päällään vaaleanvihreä mekko ja hän näytti siltä, että olisi halunnut olla leikkimässä mieluummin kuin kuvattavana. Kuka tuo pikkutyttö Jaden sylissä on? Andre kysyi ääneen tajuamattaan. Jade kääntyi katsomaan kuvaa ja hymyili. Hän oli meidän tyttäremme Jeanette. Nätti nimi, Maria sanoi. Emme tietenkään nimeä pian syntyvää lastamme Jeaneteksi, Jade jatkoi tyynesti ja hymyili sitten hänen katsoessa muiden ilmeitä, jotka olivat hämmentyneet. Mitä? Zen sanoi hetken hiljaisuuden päästä. Oletko sinä raskaana? hän kysyi Andren istuessa miehen viereen ja Marian istuutuessa Andren oikealle puolelle. Kyllä, isä, minä olen raskaana, Jade sanoi. Zen hymyili leveämmin kuin koskaan. Onnea, Lily sanoi pöydän toiselta puolelta. Andre katsoi jälleen ympärilleen ja näki paljon muitakin tauluja, joiden ihmiset olivat Andrelle tuntemattomia. Yhdessä kuvassa kuitenkin seisoi erittäin ryhdikäs nainen, jolla oli vaaleanvihreät silmät ja vaaleanruskeat hiukset. Hänen päällään oli kermanvärinen pitsi mekko. Naisen vierellä seisoi tummahiuksinen mies, jonka kasvot olivat hyvinkin komeat. Hänen silmänsä olivat tummat, mutta lempeät. Miehen päällä oli rento samuraiasustus, joka oli väriltään ruskea. Kuvan taustana oli La Fielin samuraikoulu. Kuvassa ovat Faeth ja Ray Fromiya, Filia sanoi pojan mielessä. No niin! Brandon hekumoi pöydän päästä. Minulla on suunnitelma! Mitä varten? Lily heitti saman tien. Että se kurja nainen kuolee! Brandon sanoi. Niinpä tietenkin, Lauren mutisi. Ja tämä suunnitelma on yhtä virheellinen kuin ne 70 muuta. Ei, tämä suunnitelma toimii. Tarvitsen kuitenkin kovasti apua, Brandon sanoi ja katsoi sitten Aaroniin ja Seaniin melkein aneleva ilme kasvoillaan. Me tarvitsemme Aranian ja La Fielin sotilaita, hän sanoi suoraan. Millä perusteella Arania muka auttaisi Vaellen vastarintaliikettä? Aaron kysyi. Ei sillä, että minulla on jotain sitä vastaan, että se hirviö kuolee... Hän uhkasi tuhota Aranian, Aaron, Andre sanoi ennen kuin ehti estää itseään. Aaronin asenne muuttui saman tien, eikä hän sanonut asiaan mitään. La Fiel saattaisi auttaa, Sean tuumi. Fromiya kuitenkin tietää tarkalleen, millainen se nainen on ja menneisyys on selvillä... Mitä? Brandon sanoi hämmentyneenä. Samurait miltei kuolivat Kuichessa, Brandon, Filia sanoi. koska silloinen Farnian herttuatar, joka oli pahan syövyttämä, aikoi pettää samurait ja tuhota heidät Kuichen mukana. No, sama se, Brandon sanoi estääkseen keskustelun menneisyyden haamuista tai jostakin ja jatkoi, Vaellen vastarintaliike tarvitsee lisää porukkaa joukkoihinsa. Minä en vaadi Araniaa auttamaan tai La Fieliä myöskään, mutta apu olisi mukavaa, koska se naikkonen uhkaa kuitenkin meidän rauhaamme. Ja sinä haluat kostaa hänelle, Andre sanoi ja hiljaisuus laskeutui joukon ylle. Eikö? hän jatkoi, kun Brandon katsoi Andreen hieman hämillään. Älä viitsi esittää, ettet muka halua kostaa hänelle, Filia sanoi hiljaa. Vaikka ymmärrän sinua kyllä, koska Barbarella tuhosi kuitenkin vastarintaliikkeesi miltei kokonaan. Siitä puheen ollen, Brandon sanoi jättäen Filian ja Andren huomiotta, eräs vakoojamme kävi täällä viime yönä ja kertoi minulle, että kaikki vangitut jäsenet on vapautettu, kun Vaellessa olleet ihmiset menivät Farniaan ja vapauttivat heidät. Mahtavaa, Lily sanoi. Se on, hopeahaltia. Minä en sanonutkaan ettei se olisi. Hiljaa, Sean sanoi. Jatka, Brandon, hän pyysi sitten johtajaansa. Kiitän, Brandon sanoi ja virnisti. Joukkomme ovat kuitenkin liian pienet Farnian herttuattaren joukkoihin verrattavissa. Siksi pyydän lisäjoukkoja Aranialta ja La Fieliltä. Aaron ei sanonut mitään siihen. Andren katsoessa häneen, poika näki prinssin pohtivan asiaa erittäin tarkasti, eikä kokenut mitään syytä häiritä Aaronia. Jotenkin Andresta tuntui, että Aaron
suostuu kuitenkin lopulta Brandonin pyyntöön. Se olisi Andren mielestä hyväkin asia, jos Arania ja La Fiel auttaisivat, koska jos Andren ja Marian oli päästävä huomaamatta Maierienin kimppuun, tarvittaisiin paljon joukkoja Brandonin aikaisemmin mainitsemaa harhautusta varten. Saanko sanoa jotain? Andre sanoi ääneen. Siitä vaan, Brandon sanoi. Sinähän se menet pamauttamaan sen akan ilmaan. Erittäin hauskaa. Ihan kuolen naurusta, Andre sanoi. No kuitenkin, hän jatkoi sitten reippaasti, Jos kerran minun ja Marian on päästävä huomaamatta sinne haisevaan kartanoon, olisi vain hieno homma, jos La Fiel ja Arania ojentavat auttavan kätensä. Ja... hän katsoi Nikolaihin, miksei Fromeciakin? Fromecia ei auta, Brandon sanoi heti. Millä perusteella ei? Andre heitti takaisin. Nikolai on fromecialainen ja auttaa meitä jo! Miten sinä voit väittää, että muut fromecialaiset auttavat? Brandon kysyi. Koska Farnia ja Fromecia ovat aina olleet sodassa keskenään, Zen sanoi. Se alkoi silloin, kun Fromecia kieltäytyi auttamasta Farniaa Kuichen sodassa. Onko näin? Brandon huudahti. Miksi minä en tiennyt tuota?! Koska sinä et lue kirjoja, Lily sanoi. Etkä voi komentaa Nikolaita lähtemään Fromeciaan. En niin, Brandon virnisti. Minä komennan teidät molemmat sinne. Heippa, hän jatkoi ja heilautti kättään. Onko tuo aina tuollainen? Aaron kysyi. Kuvitteletteko te todella, että kuningaskuntani auttaa tuota? Brandon on sekopää, sen myönnän, mutta myös hyvin älykäs, Lauren puolusti johtajaansa. Ja hän on oikeassa että me tarvitsemme lisää joukkoja. Ehkä, mutta minä en todellakaan koe tuollaista käytöstä kamalan uskottavana johtajan merkkinä, Aaron sanoi. Anteeksi siitä, mutta sanoin vain mitä ajattelen. Aaron on kyllä oikeassa, Zen sanoi. Mutta Brandon on älykäs, sen näkee heti. Hän olisi kuollut jo, jos hän olisi tyhmä. Kiitos vain, että puhutte minun älykkyysosamäärästäni, Brandon sanoi piikikkäästi. Älykkyyteni on mitattu ja se on 178, että kiitos vain. Sinä et voi komentaa Nikolaita ja minua noin! Lily huudahti. Tajuatko ollenkaan, että kun fromecialaiset näkevät meidän sormissamme kihlasormukset, he tulevat tappamaan meidät molemmat saman tien!? Lily, rauhoitu, Nikolai sanoi vaimolleen. Minä suojelen meitä kumpaakin. Mutta viimeksi minä sain melkein puukosta päähän, kun menin sinne... Mutta minä pelastin henkesi ja teen sen mielelläni uudestaan. Lily vaikeni. Hän ilmeisesti tiesi, ettei voinut estää Nikolaita lähtemästä. Ja lopulta haltia nyökkäsi sen näköisenä, että tähän oli tyydyttävä. Hän nousi sitten seisomaan. Lähdetään sitten, Nikolai. En minä tarkoittanut, että te lähdette saman tien, Brandon sanoi hämmentyneenä. Parasta lähteä heti, koska kuningas on hyvin jääräpäinen, Nikolai sanoi noustessaan seisomaan. Hän hymyili. Ja mikäs sen mukavampaa kuin matkata vaimon kanssa pitkin maita ja mantuja? hän lisäsi mennessään ulos huoneesta Lilyn perässä. No niin, Brandon sanoi. Jatketaanpas... Kuulostat ihan siltä kuin olisit halunnut Nikolaista ja Lilystä eroon, Lauren sanoi ja nauroi. Niin, että voin flirttailla kanssasi kun Lily ei ole mulkoilemassa, Brandon heitti vastaan. Lauren ei sanonut siihen mitään, vaan antoi asian olla, mutta muut näkivät selvästi, että jotain oli tekeillä ja Laurenin kasvot olivat hyvin punaiset. Ahaa, Andre ja Sean sanoivat yhteen ääneen. Brandon vain virnisti ja siirtyi takaisin käsillä olevaan asiaan kuin mitään ei olisi tapahtunut: No niin. Aaron von Aranian, alahan päättää, lähdetkö kiristämään kuningastasi vai et. Minä en kiristä isääni siksi, että sinun täytyy saada teurastaa farnialaisia, Aaron sanoi loukkaantuneena. Anteeksi kovasti, teidän korkeutenne, Brandon sanoi. Ilmeisesti sinä sitten vain höpötät mukavia isäsi kanssa ja mainitset sitten sivumennen, että Vaellen vastarintaliike tarvitsee apua. Mitä jos minä sanonkin, että olette rikollisia ja Andre räjähtävä pommi, joka johtaa teitä?
Sitten minä tulen ja hakkaan sinut, pikkupoika. Minä en välitä oletko prinssi, kuningas vai pappi. Tehän päädytte tappelemaan asiasta kohta, Sean hämmästeli. Sano tuolle tyypille sitten, että jättää minut rauhaan, Aaron sanoi. Mikset vain auta meitä, Aaron? Sean sanoi. Brandon on jääräpää. Hän juoksee perässäsi niin pitkään, että sanot lopulta meneväsi pyytämään apua. Älä viitsi, Aaron sanoi. Totta se on, Lauren sanoi kasvot edelleen punaisina. Aaron ei sanonut sanaakaan asiaan liittyen. Sen sijaan hän vaipui hiljaisuuteen, joka merkitsi sitä, että prinssi ajateli asiaa jälleen perinpohjaisesti. Se sai Brandonin murisemaan näreissään. Minä vihaan tuon takia periaatteen miehiä. Ne pohtivat kaiken maailman typerät hyvät ja huonot puolet läpi joka asiasta. Anna Aaronin pohtia syvällisiä, Sean sanoi. Jutellaan me vaikka siitä kuinka minä saan Fromiyan vakuutettua, että tämä on kannattavaa. Sanot, että hänen sukulaisensa on täällä, Brandon sanoi osoittaen Andrea. Fromiyat ovat tunnetusti hyvin kuuluisia mm. siitä, että he kuolevat toistensa puolesta. Tarkoitatko sitä kun silloin kauan sitten eräs Fromiya kuoli kaksoissisarensa vuoksi? Maraifia kysyi. Fromiyat eivät aina ole sellaisia. Sitä paitsi tämä henkilö, joka kuoli, ei ollut Fromiya vaan Paula Fromiyan sisar. Mutta hei, Brandon on oikeassa, Zen sanoi. Luulenpa, että Fromiya tulee paikalle, kun kuulee Andren olemassaolosta. Tai sitten hän pakenee kuulessaan millainen pommi hän on, Blea mutisi. Hiljaa siinä, Andaga ärähti. Blea ei sanonut mitään, mulkoili vain. Andaga mulkoili takaisin samalla mitalla. Voisin kyllä yrittää, Sean sanoi ja virnisti. Ehkä se mies suostuu... Juota hänet humalaan ja kysy sitten, Rhodry sanoi. Niin sinä tekisit. Minä, Jean ja Chris tekisimme ehdottomasti niin. Hiljaa, Jade sanoi. Minä lähden Seanin mukaan, Chris sanoi ja nousi seisomaan, kun Sean teki niin. En minä tarvitse apua, Sean sanoi. Tarvitset. Maierien on lähettänyt sotilaansa vahtimaan Farnian ja Aranian rajaa. Sotilaita on myös lähellä La Fielin rajaa. Aranian rajojen sisäpuolella?! Aaron huudahti. Tuollainen ei käy! Lähde sitten sanomaan siitä isällesi, Brandon sanoi ja virnisti, kun Aaron vaikeni ja käveli ovesta ulos. Brandon näytti hyvin omahyväiseltä. Tehtävä suoritettu. Bai bai, hän sanoi ja heilutti kättään Seanille ja Chrisille, jotka seurasivat Aaronia ovesta ulos. Olet ärsyttävä, Andre ilmoitti. Lähdemme nyt Vaelleen, Brandon sanoi. Entä Nikolai ja muut? Maria kysyi. He kyllä kokoontuvat puhumaan yhdessä ennen lähtöä, Brandon sanoi. Ei Lily turhaan ole neuvonantajani. Lily on neuvonantajasi?! Andre sanoi. Tietysti, idiootti, kuka muu olisi tarpeeksi älykäs siihen hommaan? En tiedä. Lily on tarpeeksi älykäs. Siksi hän ja sillä siisti. Sama se minulle. Etkö muka halua tietää, kuka keksi siepata sinut Farniassa? Enpä liiemmin. Se oli rakkaan Lilymme idea. Samoin se, että Sean kutsutaan mukaan joukkoihin. Lily ei keksisi mitään noin typerää. Hän keksi, Lauren puolusti siskoaan. ******
Ennen lähtöä Fromeciaan Lily oli komentanut kaikki Wippenbergistä lähtijät pihalle puhumaan asioista. Hän oli melkeinpä varma, että kun joukko tulisi takaisin tehtävältään, Brandon olisi siirtänyt muut Vaelleen. Hän oli sentään sekopäisen rosenican pojan neuvonantaja monissa tapauksissa. Joskus heille tuli paljon riitoja asioista kuin asioista, mutta ei se heitä haitannut kamalasti, koska Lily oli kuitenkin kuulemma sellainen persoona, joka ei mennyt sekaisin niin kutsutun Enkelipojan ulkonäöstä, kuten muut tytöt. Ainakin näin Brandon oli kuvannut Lilyä, kun oli valinnut itselleen uutta neuvonantajaa vanhan tilalle, joka oli ollut liian ihastunut Brandoniin. No, Lily olikin tuona aikana yrittänyt saada Nikolaita mielestään, kun oli tavannut miehen ensimmäisen kerran ja rakastunut tähän ensi silmäyksellä. Varsinkin sitten, kun mies oli pelastanut Lilyn hengen Fromeciassa käymällä rosvojen kimppuun, jotka olivat yrittäneet tappaa hopeahaltian. Mitä me täällä vielä keikutaan? Sean kysyi. Mennään! Emme mene minnekään, Lily sanoi. Emme vielä. Alatko sinä pomottaa meitä saman tien, kun Brandon jätti meidät rauhaan? Aaron murisi. Ajattelin vain sanoa, että Brandon ei välttämättä ole täällä enää, kun tulemme takaisin, Lily sanoi. Kun saamme tehtävämme hoidettua, menemme suoraan Vaelleen. Mieluummin yhdessä tietenkin. Eli meidän tulisi odottaa toisiamme jossakin niin kauan, että vaikkapa Aaron pääsee takaisin Rothenbergistä? Kyllä. Se olisi erittäin hyvä idea, Chris sanoi. Voisimme sitten kertoa miten meni toisillemme ja sitten Brandonille. Minä en kyllä lupaa, että isä auttaa vastarintaliikettä, Aaron sanoi. Sille emme mahda mitään. Toivotaan, että saisimme edes Fromecian ja La Fielin auttamaan. Olisi toki suotavaa, että myös Arania auttaisi, Lily sanoi. Aaron, yritä parhaasi. Minä teen niin, mutta epäilen, ettei apua tule. Varsinkaan jos isä kuulee Fromecian olevan mukana, Aaron sanoi. Minulla ei tietenkään ole mitään fromecialaisia vastaan henkilökohtaisesti, mutta isä on hyvin paljon perinteiden palvoja. Missä me tapaamme myöhemmin? Sean sanoi vaihtaen taitavasti puheenaihetta. Kävisikö Aranian Metsä? Nikolai sanoi. Se on liian lähellä rajaa, Lily sanoi. Ottaisimme kiinnijäämisen riskin. Jos tapaamme Maraifian metsäpalatsissa, emme jää kiinni, Chris sanoi. Se on metsän keskellä olevalla aukealla. Voimmeko me lähteä jo kulkemaan? Aaron kysyi. Araniaan on kuitenkin aika pitkä matka ja haluaisin sinne ennen kuin isä lähtee Sormusmantereelle tapaamaan sukulaisiaan äidin ja Roxannen kanssa. Hyvä on sitten, Lily sanoi. Hei, Aaron, Sean sanoi kaivellen taskujaan ja Aaronin katsoessa ystäväänsä utelias ilme kasvoillaan. Sean kaivoi taskustaan esiin kirjeen ja ojensi sitä Aaronille, joka katsoi sitä hetken ja Seania. Hän on liian nuori sinulle, Sean, prinssi sanoi, mutta pisti kirjeen taskuunsa. Minkä minä sille voin, että rakastuin häneen, Aaron? Sean valitti. Miksi sinulla on niin suloinen sisko? Miksi minä ikinä tutustuin sinuun ja annoin sinun tavata Roxannen? Aaron sanoi. Koska kohtalo oli pelissä, poika. Kohtalo on hulluja varten. Ihan sama. Samaa mieltä. Lähdetään eteenpäin ennen kuin on ilta ja liian myöhä lähtemiseen, Lily sanoi. Muut nyökkäsivät ja lähtivät kulkemaan eteenpäin. Lily ja Nikolai seurasivat muita vaitonaisina. Katsopas, Nikolai sanoi pian, kun kaksikko oli kävellyt hiljaisuuden vallitessa kaupungin ulkopuolelle. Taivas näyttää erittäin pilvettömältä eikä ole kylmäkään. Erittäin mukavaa kävellä täällä kanssasi, Lily. Se on erittäin mukavaa, Lily myönsi. Hän naurahti. En voi uskoa, että menemme takaisin Fromeciaan. Mitähän vanhempasikin sanovat, kun näkevät sormukset? He varmasti mulkoilevat minua samalla tavalla, kuten silloin kun alun perin aioin kosia sinua,
Nikolai sanoi. He olivat hirvittävän vihaisia ja komensivat minua jättämään sinut saman tien. Ja sinä teit niin, Lily sanoi. Se oli elämäni kamalin syntymäpäivä. Minä tajusin vasta jälkeenpäin mitä olin sanonut ja mikä päivä se oli. Olin ollut niin järkyttynyt vanhempieni suhtautumisesta asiaan, etten tajunnut mitä oli tekeillä. No, se on mennyttä nyt ja annamme sen olla, eikös niin? Lily sanoi ja kietoi kätensä Nikolain vyötärön ympärille. Nikolai kietoi omansa Lilyn olkapäiden ympärille. ****** Seuraavana aamuna Andre oli aikaisin hereillä ja kävelemässä puoli nukuksissa kohti Aranian Metsää, jonka kautta joukkio oli matkalla Farnian Metsään Sumujen Tasangon yli ja Vaelleen. Nyt he eivät olleet edes metsässä vielä ja se ahdisti Andrea. Nyt kun hän tiesi, että Maierienin sotilaita oli joka paikassa, hän tunsi olonsa hyvin turvattomaksi. Ja pahinta oli, ettei hän osannut käyttää magiaansa, vaikka olikin yrittänyt ottaa sitä hallintaansa eilen illalla Nikolain ja muiden mentyä. Hän ei kuitenkaan ollut onnistunut kovin ilahduttavasti ja se otti Andrea päähän todella paljon. Miten hänen oikein oletettiin käyvän Maierienin kimppuun voimien kanssa, joita hän ei todellakaan osannut käyttää? Ja miten Filia oikein aikoi suojata Andrea tulevalta kuolemalta? Se olikin mielenkiintoinen tapaus, kerrassaan. No, se jäisi nähtäväksi todelliseen tilanteeseen, joka oli lähempänä kuin koskaan ja Andre alkoi pelottaa entistä enemmän, kun ajatteli koko asiaa. Minähän en kuole sinne. Mitä ihmettä se likka oikein tarkoitti sillä, että aikoo suojella minua kuolemalta? Andre ärisi ääneen Marialle, joka pudisti päätään. Andre oli kuvitellut, että Maria olisi ehkä osannut auttaa, mutta niin ei ollutkaan ja se sai Andren entistä huonommalle tuulelle. Andre, sinun voimasi alkavat taas kasaantua yhteen, Maria sanoi. Rauhoitu. Minä yritän parhaani, mutta koko tämä touhu saa minut huonolle tuulelle, Andre sanoi. Älä ajattele asiaa, Andre. Niin minä teen ja pysyn hyvällä tuulella, Maria sanoi ja tarttui Andren käteen. En halua ajatella, että voisin menettää sinut, joten yritän olla ajattelematta koko asiaa. Andre päätti tehdä samoin, mutta huomasi sen olevan hankalaa. Hän ei kuitenkaan sanonut Marialle mitään, mutta tiesi tämän tuntevan Andren voimien voimakkuuden temppuilevan koko ajan. Hän ei kuitenkaan sanonut asiasta sanakaan, piti vain poikaa kädestä kiinni.