Pöytäkirja 1 (8) Prosessityöryhmän kokous 4.6.2018 Aika 4.6.2018 klo 9.00 14.00 Paikka Duetto Business Park, Läkkisepäntie 23, 00620 Helsinki nh. Kuolajärvi Läsnä Marjut Puukangas (pj.) Kerttu Korpelainen (siht.) Esa Pietarinen Fredrik Södö (asialistan kohdissa 1-3) Raimo Toivanen PKS Sähkönsiirto Oy Tiina Leppälahti Helen Sähköverkko Oy Tomi Mäkelä Elenia Oy (klo 12.00 eteenpäin) Jari Rusanen Loiste Sähköverkko Oy Kaisa Ylipeura Energiapolar Oy Saku Ruottinen Caruna Oy Esa Kaario Tampereen Sähköverkko Oy Monika Lindberg Fortum Markets Oy Poissa Jari Nykänen Paikallisvoima ry Arttu Lahtinen Fortum Markets Oy Vesa Mäkilä SPS Energiapalvelut Oy 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 9.03 ja kävi läpi edellisen kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirjaan ei tullut kokouksen yhteydessä enää kommentoitavaa ja se hyväksyttiin. Edellisessä pöytäkirjassa mainittu ylätason kuvaus mittausalueiden muutosprosessista, joka jäi Fingridin puolelta lähettämättä sovitussa aikataulussa, löytyy nyt ProjectPlacesta työryhmän materiaaleista. Seuraava versio Sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit datahubissa dokumentista sovittiin julkaistavaksi syksyllä ja päivitetty versio annetaan työryhmän läpikäytäväksi loppukesästä ennen julkaisua. Ajankohtaisten asioiden läpikäynnin yhteydessä työryhmässä nousi esiin kysymys, onko varttitase-projekti ja käyttöönotto sidottu datahub-projektiin vai pohjoismaiseen yhteiseen käyttöönottoaikatauluun? Todettiin että parhaillaan on käynnissä selvitystyö käyttöönottoaikataulun osalta ja vaikutuksista mikäli Suomi jättäytyisi pois Pohjoismaisesta käyttöönottoaikataulusta. Varttitaseen käyttöönottoaikataulu puhuttaa nyt paljon toimialalla ja useat samanaikaiset sähkömarkkinamuutokset asettavat yhtiölle suuria haasteita. Puheenjohtaja kertoi, että parhaillaan ollaan muodostamassa varttitasetiimiä, joka aloittaa implementointisuunnittelutyön varttitaseen osalta. Datahub-projekti seuraa tiivisti varttitase-projektin etenemistä. 2 Projektin tilannekatsaus Puheenjohtaja kertoi lyhyesti projektin ajankohtaiset kuulumiset. Datahub järjestelmähankinnan osalta on saatu lopulliset tarjoukset. Järjestelmän hankinta on tarkoitus saada päätökseen aikataulun mukaisesti Q2/2018.
Pöytäkirja 2 (8) Sähkömarkkinalakimuutoksiin eli datahub-lakimuutoksiin saatiin toimialan lausuntakierroksella 20 kommenttia. Eniten kommenteissa tuotiin esiin henkilötunnusten keräämistä sekä tietoturvaa & kyberturvallisuus asioita. Ilmoitetun aikataulun mukaisesti esitys on lähdössä eduskuntaan 14.6, näin ollen lain voimaantulo, mikäli ilmoitettujen aikataulujen osalta ei tule yllätyksiä, ajoittuu joulukuuhun. Keskustelussa nousi esiin kysymys onko lainsäädännön kautta tulossa sähkömarkkinaosapuolille mahdollisuus henkilötunnusten hakemiseksi väestörekisteristä. Todettiin, että lakiluonnokseen on kirjattu, että yhtiöillä olisi mahdollisuus saada henkilötunnuksia väestörekisterin kautta. Keskustelua herätti myös maininta, että yhtiöillä on 3kk lain voimaantulosta aikaa tehdä yhtiökohtaiset datahub-käyttöönottosuunnitelmansa. Puheenjohtaja kertoi, että Fingrid tulee valmistelemaan ohjeistuksen tästä toimialalle ja tätä tullaan käymään läpi seuraavassa datahub-ajankohtaiswebinaarissa 15.6. Ruottinen kertoi varttitasereferenssityöryhmässä tehdyn huomion, siitä että tunnin jakaminen neljällä aiheuttaa häviökäyrää verkkoyhtiöille, huomio nousi esiin vasta datahub-lakimuutosten kommentoinnin jälkeen varttitaseen referenssityöryhmässä. 3 Titta-palvelun ajankohtaiset Fredrik Södö kävi läpi tietokonversion tilannekatsauksen. Tietokonversion pilottiprojekti valmistui maaliskuussa. Tittaan teetettiin vielä toteutusprojektin jälkeen uusi tietoturvaauditointi. Tittaan on teetetty myös kokonaisvaltainen tietosuoja-arviointi, joka valmistui huhtikuussa. Toukokuussa käynnistettiin laajennettu pilotti uusien toimijoiden kanssa, Tittaa käyttää tällä hetkellä jo 64 markkinaosapuolta (36 verkkoyhtiötä & 28 myyntiyhtiötä). Tietojen laatu krittisyysluokan 1 suhteen varsinkin myyntiyhtiöillä on oikein hyvällä tasolla. Tietokonversiosuunnitelmaan on tulossa isompi päivitys ja sen tavoitteena on kertoa täsmällisesti mitä markkinaosapuolten tulee tehdä päästäkseen tietokonversion tavoitteisiin. Tietokonversion päivitetty versio annetaan myös prosessityöryhmälle luettavaksi ennen sen julkaisua. Parhaillaan työn alla on asiakastietojen ja osoitteiden oikeellisuuden tarkastuksen toteutus Titassa Postin rekisteripalvelun kautta. Puheenjohtaja kysyi tuleeko Tittaan myös yhdistystietojen tarkastus. Södö vastasi, että todennäköisesti yhdistystietojenkin tarkastus on mahdollinen, mutta tämä varmistuu myöhemmin. Puheenjohtaja kertasi viime kokouksessa läpikäydyn asian, että PRH:lta saadun tiedon mukaan myös yhdistykset tulevat saamaan y-tunnuksen ensi vuoden aikana. Lopuksi Södö kertoi osoitetietojen tarkastuksesta Titassa. Titta tekee tarkastukset datastandardin mukaisesti eli Titta ei esimerkiksi yritä selvittää onko koko katuosoite kirjoitettu kadunnimeen tai onko porrastunnus ja huoneisto kirjoitettu talonnumero-kenttään. Keskustelun yhteydessä nousi esiin kysymys, mikäli verkkoyhtiöllä on tarkempi osoite kuin Postin rekisteripalvelussa, eihän tarkastuksessa hylätä verkkoyhtiön osoitetietoa. Södö kommentoi, ettei hylätä missään tapauksessa verkkoyhtiön lähettämää osoitetta vaan Titta antaa korjausehdotuksen erovaisuuksien osalta. Keskustelussa esiin nousi myös se, että varsinkin pienemmille yhtiöille tietojen tarkastus Titassa voi olla hankalaa mikäli aiempaa kokemusta vastaavasta palvelusta ja sen käytöstä ei löydy. Södö kommentoi, että siirtotiedosto-ohjeistus on tehty työn avuksi, mutta on mahdollista myös tehdä ohjevideoita tukemaan ohjeistusdokumentaatiota.
Pöytäkirja 3 (8) 4 Käyttöönottotyöryhmän terveiset Sihteeri kertoi työryhmäläisille datahub käyttöönottotyöryhmän ajankohtaisista asioista. Käyttöönottotyöryhmä kokoontui viimeksi 15.5. Nykyisen PRODAT-sanomaliikenteen alasajosuunnitelmaan, joka esiteltiin 4.5 pidetyssä ajankohtaiswebinaarissa, ei kokoukseen mennessä ollut vielä saatu yhtään kommenttia toimialalta. Kommentointiajan loppuun mennessä (25.5) saatiin kahdelta toimijalta kommentteja, jotka tullaan käymään läpi käyttöönottotyöryhmän seuraavassa kokouksessa 4.9. Alasajosuunnitelma viedään osaksi käyttöönottosuunnitelmaa seuraavan versiopäivityksen yhteydessä. Käyttöönottosuunnitelman versio 2.0 julkaistaan vuoden loppuun mennessä. Toukokuun kokouksessa käytiin läpi datahubin käyttöönottoon liittyvää toimialan näkökulmasta tehtyä riskilistaa ja sen päivitystarpeita. Riskilistaan on tulossa muutoksia päivityksen yhteydessä esim. uudeksi riskiksi listalle haluttiin nostaa samanaikaiset sähkömarkkinamuutokset, jotka aiheuttavat muutoksia datahubin toiminnallisuuksiin, aikatauluun ja/tai resurssitarpeisiin. Osan top10-listalle aiemmin nostettujen riskien toteutumisen todennäköisyyden katsottiin laskeneen, esimerkiksi riski 28: Datahubiin järjestelmistä siirrettävä tieto on virheellistä tai puutteellista nähtiin ryhmän arvion mukaan laskeneen Titta-palvelun onnistuneen toteutuksen myötä. Ylimpänä riskilistalla on edelleen riski 35: Järjestelmätoimittajien resurssien riittämättömyys / aikataulussa pysyminen, josta on tullut palautetta myös prosessityöryhmän kautta. Ensimmäistä kertaa toukokuun kokouksessa käyttöönottotyöryhmän keskusteluun nostettiin myös käyttöönottosuunnitelman valmiussuunnitelma, palautumissuunnitelma ja katastrofitilanteiden hallinnan suunnittelu. Valmiussuunnitelma / varautuminen mahdollisiin katastrofitilanteisiin on olennainen osa käyttöönottosuunnittelua ja mikäli katastrofitilanne toteutuu, on myöhäistä vasta tuolloin alkaa perustaa työryhmää ja miettiä miten tullaan etenemään. Käyttöönottosuunnitelmaan onkin tärkeää jo hyvissä ajoin miettiä mahdollisia skenaarioita katastrofitilanteista sekä mahdollisia toimintamalleja, mikäli skenaario toteutuu. Käyttöönottotyöryhmän kokouksessa keskusteltiin esimerkiksi siitä, mikä olisi maksimiaika ydinjäädytysjakson venymiselle ja minkä ajan kuluttua palautumissuunnitelman käynnistämiseen jouduttaessa voitaisiin suunnitella uutta käyttöönottoa. Ydinjäädytysjakson maksimiaika alkoi hahmottua markkinaprosessien, taseiden, resurssitarpeiden ja päätavoitteen asiakkaalle huomaamaton näkökulman kautta. Sekä riskilistan päivitystarpeet, että valmius- ja palautumissuunnitelman sisällön läpikäynti tulivat käyttöönottotyöryhmäläisille vielä kotitehtäväksi miettiä yhdessä yhtiöidensä taustaryhmien kanssa ja aiheisiin palataan syyskuun kokouksessa. 5 Prosessityöryhmän jäsenten kuulumiset Ruottinen havainnollisti jo aiemmin esille tuomaansa ongelmaa varttitaseeseen liittyen, eli siitä mitä häviöille tapahtuu kun tuntiarvo jaetaan neljällä 15 minuutin arvoiksi. Esityksessään Ruottinen totesi, että kun rajapisteiden kulutukset jakaa neljällä häviöt heilahtelevat tunnin sisällä epärealistisesti eikä useammasta laskutapakokeilusta huolimatta ongelmaa saataisi kokonaan poistettua. Laskelmien pohjalta hänen havaintonsa on, ettei sähkön kulutusta voitaisi arvioida jakamalla tuntiarvoa neljällä, sillä se ei antaisi riittävän todenmukaista kuvaa 15 minuutin kulutuksesta. Asia on noussut esille varttitasereferenssiryhmässä ja se tulisi hänen mielestään huomioida myös lainsäädännössä. Ruottinen totesi, että varttitaseeseen siirtyminen aiheuttaa suuria järjestelmämuutostarpeita (suurempia
Pöytäkirja 4 (8) kuin datahub) ja mikäli varttitaseen käyttöönotto toteutuu nyt ilmoitetun aikataulun mukaisesti, projektit valmistautumisen osalta olisi jo pitänyt käynnistää. Työryhmäläisten yhtiöissä on asiakastietojärjestelmä-projektit etenemässä, loppusuoralla ja yksi jo maalissa. Huomioksi nousi, että toimittajan kanssa datahub-määrittelyiden suhteen on oltava tarkkana ja datahubin prosessit tulisi käydä huolellisesti ja yksityiskohtaisesti oman tietojärjestelmätoimittajan kanssa läpi. Tällaisen läpikäynnin myötä on jo löydetty joitain tarkennustarpeita datahubin prosesseihin. Ryhmäläiset kertoivat, että järjestelmätoimittajilta on myös toivottu yhteisiä asiakastapahtumia/tilaisuuksia järjestelmää käyttävien yhtiöiden kesken. Ainakin yksi järjestelmätoimittaja onkin jo kuulemma järjestämässä asiakkailleen tämän tyyppistä asiakastilaisuutta. Henkilötunnusten keräys vanhoilta asiakkailta on haasteellisinta, tunnuksia on kerätty eri menetelmin ja muutenkin tietojen siivous on edelleen käynnissä. Titan osalta tuli terveisiä, että palvelusta saatu korjaustarpeiden määrä lähdedataan on yllättänyt positiivisesti eli tiedon pidempiaikainen eheytys on tuonut tuloksia. Titta-palvelun käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. Rusanen kertoi jälleen laittaneensa Energiateollisuus ry:n datahub-jakeluun kokouksen agendan etukäteen, mutta ei saanut tällä kertaa yhtään kommenttia kokouksen aiheisiin liittyen. 6 Käsiteltävien asioiden listan läpikäynti Puheenjohtaja kertoi, että ProjectPlacessa ylläpidettävästä käsiteltävien asioiden listasta on viety uusi versio ProjectPlaceen, sillä vanhan version päivittymisen kanssa on ollut ongelmia. 6.1 Sähköpostiosoitteen pituus Sähköpostiosoitteen pituudeksi datastandardissa on määritelty 90 merkkiä. Datastandardissa on myös määritelty, että muoto noudattaa RFC 3696-standardia. Tuossa standardissa on pituus määritelty seuraavasti: That limit is a maximum of 64 characters (octets) in the "local part" (before the "@") and a maximum of 255 characters (octets) in the domain part (after the "@") for a total length of 320 characters. Päätettiin, että noudatetaan pituudessa standardia, sillä sen on järkevää olla yhdenmukainen standardin kanssa. 6.2 Poikkeavat irtisanomisehdot Prosessidokumentissa on määritelty poikkeavan irtisanomisehdon käsittely ainoastaan yritysasiakkaille. Taustalla tässä on ollut se, että kuluttajilla sopimus voi olla myyntiehtojen mukaan joko toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Toimialalta on tullut kysymys siitä, että koska kuluttajillekin tehdään hintakiinnityksillä olevia sopimuksia, niin tulisiko poikkeavaa irtisanomisehtoa käyttää myös tällaisilla kuluttajien sopimuksilla. Mikäli poikkeavat irtisanomisehdot pitäisi olla myös kuluttajille, tarvittaisiin perusteet miksi ja myös esimerkki siitä, millainen sopimus voisi olla. Työryhmässä ei nähty mahdollisena nykyisten sopimusehtojen ja lainsäädännön nojalla, että nykyisiä prosesseja lähdettäisiin muuttamaan tältä osin.
Pöytäkirja 5 (8) 6.3 Asiakasraportointi Toimialalta on ET:lle tullut viestiä siitä, että asiakkaalle mietitty vertailutiedon raportointi poistettaisiin kokonaan datahubin prosessimäärittelyistä. Tarve kuitenkin on saada vertailutietoa datahubista myyjille sen tiedon perusteella mitä datahubissa on, esimerkiksi käyttöpaikan käyttäjäryhmäluokituksen perusteella. Uudessa sähkömarkkinalaissa on kirjoitettu niin, että on myyjän velvollisuus toimittaa tätä kulutukseen liittyvää vertailutietoa loppuasiakkaalle, joten alalla nähdään tämä päällekkäisenä toimintona sen osalta ja näin ollen turhana datahubissa. Vertailutieto sovittiin poistettavaksi asiakasportaalista. Tarvittava vertailutieto toimitetaan myyjille, jotta he voivat halutessaan hyödyntää sitä. Tarkempi tapa vertailutiedon toimitukselle tullaan sopimaan järjestelmän tarkemmissa määrittelyissä. 6.4 Kytkentäpyyntö Toimialalta on saatu kysymys kytkentätuotteen ja sen hintojen osalta. Onko mahdollista, että verkko voisi ilmoittaa tuotetiedoissa kytkentätuotteen ja hinnan? Tämä helpottaisi myyjän toimintaa, koska kaikki ei täytä/käytä ediel.fi sivuilla olevaa taulukkoa. Hinnoittelu voi olla erilainen eri aikoina, mutta uskoisin että verkot pystyisivät tuotteella tarkentamaan oikean hinnankin. FG: Prosessidokumentaatiossa on luvussa 3.4.1 sanottu näin: "Jakeluverkonhaltijoiden hinnastot tullaan kokoamaan määrämuotoiseen taulukkoon, jotta myyjä voi helposti tarjota lisätietoa kytkentöjen ja katkaisujen kuluista asiakkaalle", riittääkö tämä vai onko tarve lisätä vastaavanlainen käsittely kuin siirtotuotteelle? Kannustetaan verkkoyhtiöitä päivittämään puuttuvia tietoja EDIELfi-palveluun. Toistaiseksi ei nähty tarvetta viedä vielä näitä tietoja datahubiin. Datahubin tuoterakenne ei estä kytkentätuotetietojen viemistä datahubiin. Pidetään kuitenkin mahdollisuus avoimena viedä kytkentätuotetaulukko datahubiin, jos sille myöhemmin nähdään selvä tarve. 6.5 GS1-tunnus ja GLN tunnus Edellisessä kokouksessa käsiteltiin GLN muotoista yritystunnusta ja sitä onko yritystunnukset mahdollista tallentaa EDIELfi-portaaliin. Tähän liittyen oli tullut kysymys siitä tarkoitetaanko tällä GS1-muotoisia käyttöpaikkatunnuksia. - yritysten osapuolitunnukset eli GLN tunnukset voidaan tallentaa EDIELfi portaaliin kaikkien saataville vaikka erilliseen excel-taulukkoon. Tämä GLN-tunnus koostuu GS1-yritystunnisteesta, osapuolitunnisteesta sekä tarkistusnumerosta. - GS1-yritystunnistetta käytetään käyttöpaikkoja muodostettaessa ja tätä yritystunnistetta ei tallenneta EDIELfi-portaaliin. Portaaliin käyttöpaikkarekisteriin ei myöskään tallenneta GS1-muotoisia käyttöpaikkatunnuksia, koska palvelu poistuu datahubin käyttöönoton myötä. FG tulee tarjoamaan vertailutaulukon nykyisen käyttöpaikkatunnuksen ja GS1- muotoisen käyttöpaikkatunnuksen näyttämiseen, mutta se missä ja miten on vielä mietinnässä.
Pöytäkirja 6 (8) 6.6 Sähköisen laskutuksen soveltamisohje Uuden toimialan soveltamisohjeen mukaisesti alalla tulee ottaa käyttöön laskutusyksiköille omat koodit. Soveltamisohjetta tehneiden kanssa (Heinimäki, Kuusisto, Stål) käydyn keskustelun perusteella ehdotettiin, että tuotteiden yksilöille ilmoitettaisiin yksikkötiedon lisäksi siihen liittyvä koodi. Lisätietoa soveltamisohjeesta ET:n sivuilta https://energia.fi/files/2464/et_soveltamisohje_v_10_19-02-2018_lopullinen.pdf Työryhmässä nähtiin tarpeellisena lisätä tuote- ja laskurivitietoihin uusi kenttä "laskutusyksikön koodi". Kenttä on ainakin alkuvaiheessa valinnainen. 6.7 Osoiterakenne 6.8 Laskurivit Osoiterakenne datastandardissa katuosoitteen osalta on pilkottu, samoin osoiterakenneohjeessa. Tietokonversion osalta on lähdetty rakentamaan osoitetietojen tarkastusta Postin palveluun. Palvelussa käsitellään katuosoite yhtenä kenttänä. Tämä aiheuttaa tarkastuksessa haasteita. Mikäli osoitteet ovat edelleen pilkottuna, on datahubin validoinneista päästettävä läpi myös virheelliset osoitteet, mutta niistä voidaan palauttaa virheilmoitus lähettäjälle. Datastandardin vastaisia osoitteita voidaan myös raportoida. Tähän osoiteasiaan liittyen toimialalta tuli kysymys osoiterakenneohjeen ja datastandardin kenttien määräävyydestä, eli kumpi on määräävä. Lisäksi tuli kysymys voiko katuosoitteessa talonnumeroon laittaa esim. kiinteistötunnuksen kaksi viimeistä numeroa yksilöimään käyttöpaikkoja joissa ei ole varsinaista katuosoitetta. Säilytetään nykyisin määritetty rakenne. Datahubin käytössä ei hylätä ilmoituksia, joissa osoite ei ole jaettu standardin mukaisesti. Jakeluverkonhaltijan on mahdollista yksilöidä esim. kiinteistötunnuksella käyttöpaikan osoite, jossa ei ole varsinaista katuosoitetta. Datahubista tullaan koostamaan raportti, jonka perusteella voidaan selvittää poikkeamat standardiin nähden. Osoiterakenneohjeen osalta on myös tarkistettava, että se on linjassa datastandardin kanssa. Laskurivitietojen osalta käytiin keskustelua edellisessä kokouksessa sen osalta onko laskurivitietojen välitys jatkossa tarpeellinen prosessi datahubissa. Ennen kuin tämän osalta voidaan tehdä päätöksiä, on mietittävä miten mm. kokonaistoimitussopimusten osalta palvelumaksukomponentit voidaan toimittaa verkolta myyjälle, miten tarvittaessa voidaan toimittaa tieto laskutuspalvelun tarjoajalle, onko kaikkien läpilaskutettavien toimintamalli nyt ja tulevaisuudessa pelkästään finvoicen välityksellä, miten suhtautuu pohjoismaiseen harmonisointiin. Tässä vaiheessa ei nähty järkeväksi lähteä muuttamaan laskutukseen liittyviä prosesseja. Huomioiksi se, että laskutusrivitiedoilla datahubin yhteydessä tarkoitetaan sitä laskutustietoa, jotka liikkuvat osapuolelta toiselle. Osapuolet saavat laskutusta varten tarvittavat
Pöytäkirja 7 (8) tiedot datahubista, Fingrid ei laskutustietoja mitenkään muuten prosessoi eli datahub toimii alustana mistä osapuolet voivat ko. tietoja hakea. 6.9 Mittaustietojen välitys Edellisessä kokouksessa nousi esiin se, jääkö verkkoyhtiöille jatkossa enää mitään tietoa mittaustiedon lisäksi mitä pitäisi välittää MSCONS sanomilla sanomaliikenneoperaattorien välityksellä. Tästä pyydettiin työryhmää tarkastamaan omasta yhtiöstään tilannetta. Käydään läpi tilanne. Ainakin lämpötilaan liittyviä aikasarjoja ei voida nykymäärityksillä välittää datahubin kautta, mutta näiden tiedonvaihdolle on kuitenkin tarve. Spot-aikasarja tulisi myös olla saatavilla datahubista. Tuotantoyksiköille ja rajapisteille lisätään loissähkötiedot prosessidokumenttiin. Tehdään kysely alalle MSCONS ja sanomaliikenneoperaattorien käytöstä ja selvitetään missä määrin tietoja ei voida välittää datahubin kautta nykymäärityksillä. Kyselyyn myös arvio siitä, kuinka paljon osapuolella on tällaista tiedonvaihtoa ja minkä tyyppisiä tietoja vaihdetaan. 6.10 Kuolinpesät / perikunnat Työryhmässä nousi esiin kysymys kenellä on vastuu selvittää kuolinpesien osakkaat ja miten tiedot tulisi välittää PRODAT-sanomilla ja jatkossa datahubissa? Nykyisten käytäntöjen osalta kysymys on selvityksessä Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmässä. Prosessityöryhmä seuraa mihin ET:n työryhmä päätyy linjausten suhteen asiassa ja tähän voidaan palata myöhemmin. 6.11 Rajapistemittaustietojen toimitusten valvonta Ruottinen toi esille, että käydessä datahubin mittaustietoprosessia oman toimittajansa kanssa läpi havaittiin, että rajapisteiden osalta mittaustietojen toimitusten valvonnassa ei ole mainittu, valvotaanko molempia mittaussuuntia erikseen. Joillain rajapisteillä voi olla siirtoa esimerkiksi vain yhteen suuntaan ja virheelliseen suuntaan ilmoitetut mittaustiedot tulisi voida havaita. Sovittiin, että tarkennetaan valvontaprosessia siten, että molempia suuntia valvotaan erikseen. Jakeluverkonhaltijan tulee datahubin käyttöliittymässä määrittää rajapisteelle, mihin suuntiin siirtoa oletetaan tapahtuvan. Kuvausta tullaan tarkentamaan prosessidokumenttiin ja mahdollisesti myös datastandardiin. 6.12 Mitkä mittaukset Titassa ovat tuntimittauksia? Toimialalta saatiin kysymys, miten tietokonversioon tuotavien mittaustietojen osalta tuntimittaus määritetään (tietokonversioon tuodaan mittaustietoja vain siltä osin, kun käytössä on ollut tuntimittaus)? Kun siirretään mittaustietoja Tittaan, tuntimittauksen piiriin kuuluivat nykyiset kuormituskäyrät nro. 0, 8 ja 9. Siinä vaiheessa, kun siirrytään datahubiin, kaikista kohteista toimitetaan vain tuntiaikasarjaa.
Pöytäkirja 8 (8) 7 Muut asiat 7.1 Prosessikuvien päivitys datahub-dokumentaatioon Viime kokouksessa kerrotun mukaisesti prosessikuvia tullaan datahub prosessidokumentaatioon selkeyttämään/yksikertaistamaan, jotta ne olisivat helpompia lukea. Puheenjohtaja näytti työryhmälle ensimmäisen Fingridin päivittämän yksinkertaistetun prosessikuvan sopimuksen ilmoitusprosessista. Sovittiin, että Fingrid lisää päivitettyjä prosessikuvia ProjectPlaceen ryhmäläisten läpikäytäväksi sitä mukaa kun niitä saadaan valmiiksi. Tarkoitus on, että liitteenä tulee edelleen löytymään alkuperäiset yksityiskohtaisemmat kuvat ja nämä yksinkertaistetut versiot ovat tekstin ymmärrettävyyttä tukemassa itse dokumentissa. Ryhmästä tuli pyyntö saisiko myös päivitettyihin kuviin vietyä eri prosessivaiheiden numerot, josta näkyy mihin kohtaan dokumentissa viitataan. Puheenjohtaja totesi, että mikäli tuo sama numerointi saadaan järkevästi istumaan myös yksinkertaistettuihin kuviin, tullaan se niihin viemään. Työryhmästä tuli ehdotus myös kannustaa toimialan yhtiöitä käymään prosessikuvia läpi järjestelmätoimittajiensa kanssa. 8 Seuraava kokous ja kokouksen päätös Puheenjohtaja kertoi, että datahub-järjestelmäprojektin käynnistyessä tullaan toimittajan kanssa sopimaan tarkemmin aikataulut mm. suunnittelulle ja tässä yhteydessä sovitaan myös aikataulu prosessien tarkastelulle. Prosessityöryhmän kokouksia ajatellen tämä voi mahdollisesti vaatia tiiviimpää kokousaikataulua. Tiiviimmästä kokousaikataulusta johtuen kokousmateriaaleja ei välttämättä aina ehditä toimittaa hyvissä ajoin työryhmäläisille, joka täytyy myös huomioida. Todettiin myös, että tarvittaessa voidaan yksittäisiä asioita käsitellä myös Skype-palavereissa. Työryhmäläiset eivät nähneet tiiviissä aikataulussa ongelmia. Fingrid tulee toimittamaan projektin käynnistyttyä aikataulurungon työryhmän kokouksille, mutta jo nyt työryhmässä nähtiin hyväksi ideaksi aikatauluttaa loppuvuodelle lisää kokouksia, joita voidaan sitten tarvittaessa perua jos tilanne siltä näyttää. Seuraavat kokoukset loppuvuoden osalta sovittiin pidettäviksi: 8.10.2018 8.11.2018 3.12.2018 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.46 Seuraava kokous 8.10.2018 pidetään Duetossa klo 9.00-15.00 Liitteet Esitysmateriaali Jakelu Prosessityöryhmä Fredrik Södö