Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Samankaltaiset tiedostot
Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

Kuinka paikallisen ja valuma-aluetason pohjavesipintavesiyhteyksiä. kunnostustoimissa?

Pohjavesialueet. Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson. Kunnostusojitus pohjavesialueilla työpaja , Tapio Oy

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

Rakentamisen uuden DI-koulutuksen sisältö

Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Pohjavesienergia. Kokkola Material Week, Teppo Arola

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

Lounais-Suomen vesihuoltopäivät Lieto

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

Oulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus Aleksinkulma

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO oppituolin haltija, Tampereen Teknillinen Yliopisto (TTY) " Suomalaisen vesihuollon tulevaisuuden haasteet

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin

OULUN YLIOPISTON TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN NYKYPÄIVÄ

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Prosessimetallurgian opintosuunta

Verkostovesien mikrobiologiset uhat havaintoja 20 vuoden ajalta

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

NÄKÖKULMIA VESIOSUUSKUNTIEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Ammattikorkeakoulujen investointiyhteistyö yliopistojen kanssa. Rehtori Tapio Varmola, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Säkylän Pyhäjärven RAPU-hanke selvittää raputalouden riskejä ja mahdollisuuksia

Prosessimetallurgian opintosuunta

Vesihuollon rakennemuutos

VEDENJAKELU- JA VIEMÄRIVERKOSTON ENERGIATEHOKKUUS MALLINTAMALLA Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

STIMULANTTI- HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

Jätevedenpuhdistamot ja hulevedet mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää?

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Hulevesien laadun hallinta

40 vuotta mallikoetoimintaa. Otaniemessä

BENTO -ohjelma. KYT seminaari,

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

Smart Mine Water Treatment System SEEWAY Tekes/Greenmining -programme project Janne Kankkunen Geological Survey of Finland/Kuopio

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

CW Solutions Oy (1) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

Katko T.S. Ke 12 TTY

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Prosessimetallurgian opintosuunta

ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN VARAUTUMINEN SUOMEN VESIHUOLLOSSA

Vesivastuusitoumus haaste yrityksille kestävään veden käyttöön ja hallintaan

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: INTERREG IVC-hanke

CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Pyhäjärven suojeluohjelma Ajankohtaista 01/2018

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

VVY:n Hallinto- ja talousryhmä. Vesilaitostekniikka ja hygienia -opas on päivitetty. Uutiskirje 1/5

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Savilahden alueella tekee päivittäin on töitä n henkilöä.

Miten kaupungissa varaudutaan muuttuviin vesimääriin?

Projekti-insinööri, DI Maija Renkonen Vesihuoltolaki (119/2001) uudistui

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat työkaluna. Iisalmen reitti-seminaari Sari Pyyny

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka)

Karjala hankkeet Käymäläseura Huussi ry Projektikoordinaattori Susanna Pakula

Tutkimus- ja innovaatioyhteistyö Case HAMK. OKM Janne Salminen HAMK

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Putkeen menee! hanke

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Transkriptio:

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pekka Rossi Tutkijatohtori Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto

Esityksen sisältö Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Vesihuolto Suomessa Vedenoton haasteita Mallinnus työkaluna Vesihuolto osana Oulun yliopiston yhdyskuntatekniikan opetusta Oulun yliopisto

Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Henkilökuntaa n. 25 (9 eri maasta) Johtajana Professori Björn Klöve 8 post-doc-tutkijaa 15 jatko-opiskelijaa Noin 20 diplomityötä per vuosi Noin 20-30 tieteellistä julkaisua per vuosi Useita hankkeita (TEKES, Akatemia, EU, EAKR, säätiöt jne.) jatkuvasti käynnissä Budjetti n. 1-1.5 M /vuosi http://www.oulu.fi/water/ 3

Laboratorio- ja tutkimustilat Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Vesi- ja ympäristötekniikan kenttätutkimuslaitteistot Vesikemian laboratorio (KPT + muut yhdessä) Ajantasaiset tietokoneohjelmistot laskentaan ja mallintamiseen

Vesihuolto Suomessa Vesihuolto Suomessa verrattain hyvällä tasolla: vesijärjestelmät kattavia ja jäteveden puhdistus laajamittaista Suomessa on noin 1500 erikokoista veden tuottajaa: Suurimmista kaupungeista pieniin, käyttäjien perustamiin vesiosuuskuntiin 60 % talousvedestä on pohjavettä, pintavesi käytössä erityisesti isommissa kaupungeissa (esim. Helsinki, Oulu) Klöve B. et al. 2017. Overview of groundwater sources and water-supply systems,and associated microbial pollution, in Finland, Norway and Iceland. Hydrogeol J 25 (4): 1033 1044

Vedenoton haasteita Pienten vesilaitosten toiminta monimutkaistuvassa vesihuollon kentässä Vanheneva henkilöstö Saneerausvelka erityisesti verkostoissa Pohjavedenoton hyväksyttävyys uusissa hankkeissa (esim. Turku, Oulu, Joensuu, Forssa) Tarkempi ymmärrys pohjavedestä ja sen rooleista esim. eri ekosysteemeille tuo vaatimuksia vedenoton parempaan hallinnointiin Vesilaitosyhdistys. 2017. Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle

Mallinnus työkaluna Matemaattinen tarkastelu havaittuun ongelmaan tai dynamiikan ymmärtämiseen Vesihuollossa voidaan mallintaa esimerkiksi johtoverkoston toimintaa, hulevesien dynamiikkaa, vedenlaatua tai vedenoton vaikutuksia pohjaveteen

Mallinnus työkaluna: Pohjaveden mallinnus Voidaan tarkastella veden kulkua sateesta maan pinnalle, josta kulkeutuen maan alla lopulta järviin tai jokiin Uusinta mallinnusrutiinia edustavat pohjavesi-pintavesimallit Vedenoton vaikutusten tarkastelu: mitkä vaikutukset eri vesimäärillä tai kaivon paikalla voi olla? Muuttuuko esim. Pohjavesiriippuvaisen järven vesitase huomattavasti? Ala-aho P. et al. 2015. Fully integrated surface subsurface flow modelling of groundwater lake interaction in an esker aquifer: Model verification with stable isotopes and airborne thermal imaging. J Hydrol 522 (2015): 391-406

Mallinnus työkaluna: Pohjaveden mallinnus Maankäytön vaikutus muodostuvaan pohjaveteen Mahdollistaa maankäytön ja vedenoton yhtenäistämisen Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja vedenoton vaikutusten vertailu pohjaveden määriin Ala-aho P. et al. 2015. Estimation of temporal and spatial variations in groundwater recharge in unconfined sand aquifers using Scots pine inventories. Hydrol. Earth Syst. Sci. 19: 1961-1976. Rossi P.M. et al. 2014. Impact of peatland drainage and restoration on esker groundwater resources: modeling future scenarios for management. Hydrogeol J 22 (5), 1131-1145.

Mallinnus yhdistettynä muihin työkaluihin hallinnoinnin tukena Mitattu pohjaveden virtaus järveen Veden isotooppien mittaukset Pohjavesimalli 10

Mallinnus yhdistettynä muihin työkaluihin hallinnoinnin tukena Lämpökamera Mitattu pohjaveden virtaus järveen Veden isotooppien mittaukset Pohjavesimalli 11

Mallinnus yhdistettynä muihin työkaluihin hallinnoinnin tukena Ahveroinen Ala-aho P. et al. 2015. Fully integrated surface subsurface flow modelling of groundwater lake interaction in an esker aquifer: Model verification with stable isotopes and airborne thermal imaging. J Hydrol 522 (2015): 391-406

Vesihuolto osana Oulun yliopiston yhdyskuntatekniikan opetusta Omana moduulinaan rakennusja yhdyskuntatekniikan opiskelijoille Puhdistuslaitokset Verkostot Kaupunkivedet Pohjavedet Tiivis yhteistyö pohjoisten vesilaitosten kanssa esim. diplomitöiden muodossa Oulun yliopisto

Kiitos! Oulun yliopisto