1 Naturewatch-raportti Löytöjä ja tuloksia 2009-2010
Naturewatch 2009-2010: Kestävää elämäntapaa etsimässä WWF:n ympäristökasvatustoiminnassa vietettiin lukuvuotena 2009-2010 Ilmastonmuutos ja ekologinen jalanjälki -teemavuotta. Teemavuoteen liittyen Naturewatch-ohjelma sai elokuussa 2009 käyttöönsä jälleen kaksi uutta teemaa. Naturewatch Koulussa ja Naturewatch Ostoksilla laajensivat ohjelman tutkimuskohteita rakennettuun ympäristöön ja kestävään elämäntapaan. Molemmat teemat on otettu verkoston kouluissa hyvin vastaan. Olen saanut myönteistä palautetta jopa suoraan itseltään tutkijoilta, oppilailta. Uudet teemat ovat tuoneet mukanaan myös muutamia uusia Naturewatch-kouluja, mikä on aina ilahduttavaa! Oppilaiden tekemät löydöt olivat varsin kiinnostavia: koulun viihtyisyyttä, arjen ekotekoja, kauppojen esteettömyyttä ja vaatteiden kestävyyttä oli pohdittu perusteellisesti. Vanhoista, tutuista teemoista Metsässä keräsi jälleen eniten tutkijoita. Runsasluminen talvi innosti paria koulua tekemään tutkimuksia myös talvisessa metsässä. Rantatutkimuksissa puolestaan ilahduttavaa oli, että tutkituissa vesistöissä oli mukaan kaksi jokea, Porvoonjoki ja Sipoonjoki. Järven rannalla -materiaali sopii tosiaan käytettäväksi myös muilla sisävesillä kuin järvillä. Lämmin kiitos kaikille WWF:n tutkimusverkostossa mukana oleville oppilaille, opettajille sekä muille yhteistyökumppaneille. Toimitaan jatkossakin yhdessä paremman tulevaisuuden puolesta! Kuva: Laura Rahka/WWF Essi Aarnio-Linnanvuori Ympäristökasvattaja WWF WWF:n ympäristökasvatusohjelma Naturewatch Naturewatchin tavoitteena on tutustuttaa oppilaita lähiympäristöönsä ja lisätä kiinnostusta ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen. Retket ja tutkimusten tekeminen ovat lähtökohtana ympäristötietoisuuden lisäämiselle ja aktiiviseksi toimijaksi kasvamiselle. Naturewatchin tehtäväkokonaisuudet keskittyvät monimuotoisuuteen ja kestävään elämäntapaan, joita WWF haluaa edistää. Teemoina ovat metsät, suot, sisävedet, merenrannat, kaupunkiluonto sekä kestävä elämäntapa. 2
2009-2010 Naturewatch-tutkimustuloksia palauttaneet koulut Huopalahden seurakunnan päiväleiri Hämeenlinnan normaalikoulu Itä-Suomen koulu Jokipuiston koulu Joutsan yhtenäiskoulu Juvanpuiston koulu Koivulan koulu Kotkan keskuskoulu Käpylän peruskoulu Kyminkartanon koulu Liesjärven talkooleiri Linnajoen koulu Mikkolan koulu Mukkulan peruskoulu Palokan yläkoulu Pitäjänmäen peruskoulu Pääskytien koulu Rajakylän koulu Sorrilan koulu Vuoksenniskan koulu Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori / WWF 3
... metsässä... Metsä-tutkimukset olivat jälleen koulujen suosiossa. Tutkimuksia tehtiin tänä vuonna Lahdessa, Helsingissä, Joensuussa, Imatralla, Espoossa, Kotkassa, Porvoossa, Valkeakoskella, Vantaalla, Tammelassa, Hämeenlinnassa ja Jyväskylässä. Lisäksi metsän talvea tutkittiin Jyväskylässä ja Imatralla. Tutkimuksia tekivät Vuoksenniskan koulu, 4 Metsässä Kyminkartanon koulu, Juvanpuiston koulu, Linnajoen koulu, Mukkulan peruskoulu, Itä- Suomen koulu, Pitäjänmäen peruskoulu, Koivulan koulu, Sorrilan koulu, Mikkolan koulu, Palokan yläkoulu ja Hämeenlinnan normaalikoulu sekä Liesjärven talkooleirin lapset.
koulun oppilaiden viesti roskaajille olikin selkeä: Pistäkää roskat roskiin, kiitos! Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori / WWF Tasaikäisiä tutkimusmetsiä Tutkittujen metsien puut olivat useimmiten melko tasaikäisiä. Metsien ikä vaihteli nuoresta metsästä 60-70-vuotiaisiin puihin, eli todella vanhoja metsiä ei tutkimusalueilla tällä kertaa ollut. Paksuja, vanhoja puita, joiden ympäri oppilaiden kädet eivät yltäneet, esiintyi kuitenkin noin puolessa tutkimusmetsistä. Kaikki ryhmät löysivät merkkejä metsätaloudesta. Tavallisimmat merkit olivat sahatut kannot ja puiden tasaikäisyys. Muita merkkejä ihmistoiminnasta olivat etenkin äänet ja roskaisuus. Ihmisen toiminnasta aiheutuvia ääniä, etenkin liikenteen melua, kuului jälleen kaikilla tutkituilla alueilla. Roskaisuus vaihteli paljon. Osa metsistä oli varsin siistissä kunnossa, ja oppilaat löysivät niistä vain muutaman roskan. Kotkan Karhulassa ja Lahden Ritaniemessä oppilaat kuitenkin keräsivät useita pussillisia roskia pois maastosta, Kotkassa peräti 13 pussillista! Kyminkartanon Viehättävät jäkälät ja kiinnostavat selkärangattomat Useimmissa metsissä puiden ja kivien pinnalta löydettiin sormijäkälää tai muita pieniä runkojäkäliä, mutta erittäin hyvästä ilmanlaadusta kertovaa naavaa löysivät ainoastaan Palokan yläkoulun science-ryhmäläiset Pappilanvuorelta Palokasta. Kyminkartanon koulun 2. luokkalaiset puolestaan ihastelivat jäkälien monenlaisia värejä myös kauniin keltaista jäkälää löytyi metsästä. Kasvilajeja kasviruudusta löydettiin tavallisimmin 4-12 lajia. Vantaalaisen Mikkolan koulun 8. luokkalaiset löysivät peräti 22 eri lajia. Tavallisimmat tunnistetut lajit olivat yleensä varpuja ja puulajeja. Suurin osa ryhmistä löysi vain muutamia selkärangattomia. Sen sijaan Mukkulan ja Sorrilan koulujen oppilaita onnisti, molemmat luokat pääsivät toiselle kymmenelle selkärangattomien lukumäärässä. Sorrilalaiset löysivät 11 lajia ja mukkulalaiset peräti 18 eri lajia! Tavallisimpia selkärankaishavaintoja olivat hämähäkit ja muurahaiset. Nisäkkäiden kohdalla havaintoja tehtiin lähinnä syömisjälkien, papanoiden ja kolojen perusteella. Oravan syömiä käpyjä löysivät useat luokat. Myös jäniksistä, hirvistä, metsämyyristä ja koirista tehtiin havaintoja. Löydetyistä koloista ja tunneleista ei aina pystytty päättelemään, mikä eläin oli kyseessä, mutta epäilemättä ne olivat nisäkkäitten koloja. Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori / WWF 5
Kasvit: Selkärangattomat: Linnut: haapa ampiainen harakka hieskoivu hyttynen hömötiainen kanerva hämähäkki isokoskelo kataja kaarnakuoriainen kalalokki kerrossammal kastemato korppi kielo kekomuurahainen koskikara kuusi kimalainen käpytikka kynsisammal kovakuoriaisia naakka käenkaali kärpänen naurulokki metsäimarre leppäkerttu peippo mustikka lukki räkättirastas mänty muurahainen sinisorsa oravanmarja seppä sinitiainen paju tuhatjalkainen talitiainen Pihlaja tuhatjalkainen varpuspöllö puolukka änkyrimato rahkasammal rauduskoivu seinäsammal sianpuolukka vanamo viiltosara Lisäksi: saniaisia heiniä sammaleita Kuva: Emilia Raunio/WWF 6 Luminen talvi innosti tutkimuksiin Talvi oli poikkeuksellisen luminen, mikä houkutti kouluja tekemään tutkimuksia myös lumen ja pakkasen vaikutuksesta metsään. Talvitutkimusten tuloksia palauttivat jyväskyläläinen Palokan yläkoulu ja imatralainen Vuoksenniskan peruskoulu. Lumi aiheutti puihin jälkiä: oksat olivat taipuneet ja puissa oli katkenneita oksia ja tykkylunta. Hangelta löydettiin ainakin jäniksen, oravan ja ketun jalanjälkiä. Myös ihmisen jälkiä havaittiin: ulkoilureittejä, latuja, polkuja lumessa sekä jalanjälkiä. Lumi oli hapanta sekä Jyväskylässä että Imatralla, Jyväskylässä ph oli 4,9 ja Imatralla 5. Tämä on ollut Palokassakin luminen ja vähän kylmäkin talvi. Osalla oppilaista oli käytössä lumikengät, ja niillä olikin mukava etsiä eläinten jälkiä lumisen Pappilanvuoren jyrkänteen alta. Yksi ryhmän pojista oli aivan innoissaan kalliolta riippuvasta pitkästä, lasimaisen kirkkaasta jääpuikosta, jossa maaliskuun aurinko välkehti hienosti. Liito-oravapuun (haapa) juurelta ei löytynyt merkkejä asukkaasta kuten viime keväänä. Markku Tossavainen Kuva: Laura Rahka/WWF Palokan yläkoulun opettaja WWF:n Naturewatch-raportti 2008-2009
... kaupunkiluonnossa... 7 Kaupunkiluontotutkimuksia tehtiin tänä vuonna vain Helsingin Mustasaaressa Huopalahden seurakunnan päiväleirillä. Leiriläiset tutkivat Mustasaaren päärakennuksen pihapiiriä.
Upean monimuotoinen pihapiiri Suurikokoinen piha todettiin varsin monimuotoiseksi. Ryhmien saamat tulokset pihan monimuotoisuusselvityksessä vaihtelivat 39 ja 41 pisteen välillä hiukan tulkinnasta riippuen. Pihapiiristä löytyikin monenlaisia elinympäristöjä: varjoisia ja avoimia paikkoja, kuivia ja kosteita paikkoja sekä korkeaa ja matalaa kasvillisuutta. Koloja, lehtikasoja, aidanrakoja ja onttoja puita löytyi myös eläimille suojapaikoiksi. Tutkimuksia tehneet oppilaat tunsivatkin itsensä melkein salapoliiseiksi pihan ominaisuuksia etsiessään. Mustasaaressa tarkkailtiin myös lintuja. Valkoposkihanhet tulivat lähelle leiriläisiä poikasineen ja kakkasivat nurmikolle. Sinitiainen oli tehnyt pesän pönttöön. Myös variksia, harakoita ja lokkeja nähtiin. Nisäkkäitä ei havaittu, mutta leiriläiset arvelivat ainakin oravan, hiiren ja jäniksen voivan viihtyä pihapiirissä aamuisin ja iltaisin ihmisten lähdettyä. Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori / WWF Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori / WWF info Näin vaalit monimuotoisuutta pihallasi perusta nurmikon sijasta pihalle niitty tai kukkaketo anna pihallasi kasvaa monenlaisia kasveja asenna pihalle linnunpönttöjä älä raivaa kaikkia lehti- tai risukasoja pihalta pois älä päästä aggressiivisesti leviäviä tulokaslajeja, kuten lupiinia, villiintymään vältä keinolannoitteita ja torju rikkakasvit kitkemällä 8
... vesistöt ja Itämeri... Vesistötutkimuksia tekivät tänä vuonna Itä-Suomen koulu, Jokipuiston koulu, Käpylän peruskoulu, Linnajoen koulu, Vuoksenniskan peruskoulu sekä Huopalahden seurakunnan päiväleiri. Järvistä tutkittiin Immalanjärveä Imatralla sekä Pyhäselän Honkaniemen rantaa Joensuussa. Joista tutkittiin Sipoonjokea ja Porvoonjoen suistoaluetta. Itämeritutkimuksia tehtiin tällä kertaa vain kahdella Helsingin rannalla: Kuusiluodossa ja Mustasaaressa.
Useita reheviä sisävesiä Tutkitut järvet olivat hiekkapohjaisia mutta jokien pohjilta löytyi myös mutaa. Joet sekä Immalanjärvi arvioitiin runsasravinteisiksi, mutta Pyhäselkä oli tutkijoiden mukaan niukkaravinteinen järvi. Rantojen arveltiin sopivan monenlaisille selkärangattomille ja kaloille. Erilaisia elinympäristölaikkuja löytyi tutkituilta rannoilta kolmesta seitsemään. Rannat olivat oppilaiden mielestä hienoja ympäristöjä. Linnajoen koulun oppilaita viehätti erityisesti joenrannan järviruokokasvustojen mutkittelu. Pyhäselän vesi tuoksui raikkaalta, kun taas muissa tutkituissa vesistöissä havaittiin levän, mudan tai kalan hajua. Sipoonjoen vesi oli väriltään ruskeaa, kun muiden vesistöjen vesi todettiin kirkkaaksi tai lievästi keltaiseksi. Tutkituista vesistöistä Sipoonjoen vesi oli neutraalia, kun muut vesistöt olivat lievästi happamia (ph 5-6). Oppilaat arvelivat vesistöihin päätyvän ravinteita asutuksesta, teollisuudesta, veneistä ja maataloudesta. Helpoimmiksi tavoiksi vähentää ravinnekuormitusta he ehdottivat parempaa jätevesien käsittelyä sekä suojavyöhykkeiden rakentamista peltojen ja joen väliin. Riittävät suojavyöhykkeet ovatkin erittäin tärkeä keino maatalouden ravinnepäästöjen vähentämisessä. Ikävä yllätys rantakivikossa Itä-Suomen koulun oppilaat tekivät Pyhäselän rannalta ikävän löydön: rantakivikosta löytyi auton öljysuodatin. Myös veden pinnalla nähtiin joitakin suodattimesta peräisin olleita öljyläikkiä. Muutenkin ranta oli yllättävän roskainen. Onneksi oppilaat siivosivat rannan yhdessä! Eniten roskia keräsivät mukaansa Jokipuiston koulun oppilaat, yhteensä neljä pussillista. Tavallisimmat roskat rannoilla olivat erilaiset paperit ja pahvit, lasipullot ja -sirpaleet, muovipakkaukset sekä tupakantumpit. Suuren osan roskista olisi voinut helposti kierrättää. Kiehtova mutta rehevöitynyt Itämeri Itämeritutkimuksia tehtiin tänä vuonna vain Helsingin rannoilla: Kuusiluodon uimarannalla sekä Mustasaaressa. Tutkimuksia tekivät Käpylän peruskoulun 7. luokkalaiset ja Huopalahden seurakunnan päiväleiriläiset. Merenrannalta löytyi hienoja asioita: joutsenia, pikkueliöitä, kasvillisuutta sekä kaunista silokalliota. Retkillä tehtiin kuitenkin myös havaintoja rehevöitymisestä. Merivesi tuoksui levältä ja suolaiselta. Väriltään se oli Mustasaaressa kellertävää ja Kuusiluodon rannalla ruskeaa. Näkösyvyys ei kummallakaan rannalla ollut kovin suuri: Kuusiluodossa 30 cm ja Mustasaaressa 80 cm. Oppilaat arvioivat rantojen Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori / WWF 10
olevan rehevöityneitä ja perusteluitakin maisemasta löytyi: rannan yleisilme oli suttuinen ja värit haaleat, rihmalevät peittivät rakkolevät tai rakkolevää ei löytynyt, ja lisäksi kaloja havaittiin harvakseltaan. Oppilaat arvelivat rannalle valuvan ravinteita laivoista ja veneistä, kaduilta ja liikenteestä, asuintaloista sekä teollisuudesta. Helpoimmin arveltiin voitavan vähentää ravinteita vaihtamalla käyttämään ympäristöystävällisiä pesuaineita tai puhdistamalla teollisuuden päästöt paremmin. Käpylän peruskoulun 7. luokkalaiset pohtivat myös, voisiko Kuusiluodon ympärille rakentaa muurin tai padon, niin, etteivät liiat ravinteet pääsisi rannalle. Merenrannan selkärangattomia: kirva leväkatka liejusimpukka limakotilo sudenkorennon toukka sydänsimpukka vesipunkki tunnistamattomia hyönteistoukkia Rannoilla nähtyjä lintuja: kalalokki kyhmyjoutsen naakka naurulokki sinisorsa sinitiainen valkoposkihanhi varis Ötököiden etsiminen haavilla oli kivointa! Mustasaaren leiriläinen Luonnontutkimus on kivaa. Jokipuiston koulun 5. luokkalaiset Sammakkoa ei saa tappaa, muuten tulee 17 euroa sakkoa. Opittiin, mistä löytyy vesiskorpioneja. Vuoksenniskan koulun 7. luokkalaiset 11 Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori / WWF
... koulussa ja ostoksilla... Koulussa ja Ostoksilla -tehtäväkokonaisuudet olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa Naturewatch-verkoston käytössä. Koulututkimuksia tekivät Pääskytien koulu Porvoossa, Rajakylän koulu Vantaalla, Kotkan keskuskoulu sekä Joutsan yhtenäiskoulu. Kauppatutkimuksia tehtiin Porvoossa ja Joensuussa Linnajoen koulun ja Itä-Suomen koulun oppilaiden toimesta. 12
Lisää väriä koululle, ei tupakointia eikä roskaamista Oppilaiden mielestä mukavia asioita koulussa oli esimerkiksi viihtyisä, vastaremontoitu oppimisympäristö, ruoka, hyvä opetus, opettajat, taito- ja taideaineet, kaverit sekä turvallisuuden tunne. Tutkitut koulut olivat melko viihtyisiä, tai ainakin viihtyisyyttä lisääviä seikkoja löydettiin enemmän kuin viihtyisyyttä vähentäviä. Hiljaisia paikkoja kouluista löytyi jonkin verran. Joutsan yhtenäiskoulun oppilaat totesivat vessat hiljaisimmiksi, kun taas Pääskytien koulun oppilaiden yllätykseksi hiljaisimmat paikat olivat luokissa. Ikäviä, korjattavia asioitakin oli, esimerkiksi isojen oppilaiden luvaton tupakointi pihalla, vessojen huono siisteystaso, riitelevät ihmiset sekä roskat lattioilla. Kotkan keskuskoulun oppilaat olisivat myös mielellään vaihtaneet luokkien verhoja, pulpetteja ja tuoleja sekä lisänneet kasveja koulussa. Väriä kaivattiin lisää! Yläkoulujen oppilaat haluaisivat mielellään vaikuttaa enemmän oleskelutiloihin, tuotetun jätteen määrään, kiusaamiseen, sisätilojen siisteyteen, oppilaskunnan toimintaan, istumajärjestyksiin luokassa, ruokalan ruokiin sekä opetusmenetelmiin. Jätteiden synnyn ehkäisytapoja kouluilla: saa ottaa ruokaa itse lajittelupiste käytetään materiaali uudelleen esim. kuvistunnilla kaksipuoliset kopiot oppikirjakierrätys omat eväsrasiat ja pullot retkille pullokeräys suurtalouspakkaukset laitteiden järkevä käyttö Ruokaa sopiva määrä Jätteiden lajittelua oli opeteltu kaikilla kouluilla. Parantamisen varaakin kuitenkin vielä oli. Esimerkiksi Pääskytien koulun oppilaat laskivat, että seitsemän kymmenestä oppilaasta osasi lajitella jätteet oikein. Opettelemista olisi myös siinä, että oppilaat osaisivat ottaa ruokaa sopivan määrän: biojätteeseen menee 10-40 oppilaan päiväannos joka koulussa. Kotkan keskuskoululla pohdittiin myös mahdollisuuksia vähentää lämmönhukkaa ovista ja ikkunoista. Tiiviimmät ovat ja ikkunat sekä lämpöpatterien sijoittaminen muualle kuin ikkunan alle ovatkin oikein hyviä ehdotuksia lämmönhukan vähentämiseksi. Rajakylän koulun oppilaat puolestaan toimivat energiaa säästäen kulkemalla koulumatkat jalan, pyörällä tai julkisilla kulkuvälineillä. Saimme hiippailla koulun salaisimmissakin paikoissa! Saimme käyttää mm. desibelimittaria Koulututkija -lätkät rinnuksissa. Pääskytien koulun oppilaat Kuva: Essi Aarnio-Linnanvuori / WWF 13
Puutteita kauppojen esteettömyydessä ja energiansäästössä Kauppatutkimuksissa tutkittiin yhteensä neljää ruokakauppaa ja viittä vaateliikettä. Tutkitut kaupat sijaitsivat kaupunkien keskustoissa tai esikaupunkialueilla. Osaan pääsi kätevästi kävellen, mutta noin puoleen kaupoista oli helpointa mennä autolla. Yhdessä kaupassa pyörätuolilla liikkuvan henkilön tarpeet oli huomioitu hienosti (arvosana 10) mutta useimmissa kaupoissa esteettömyydessä oli vielä parantamisen varaa. Oppilaiden kaupoille erilaisten asiakkaiden huomioimisesta antamat arvosanat vaihtelivat välillä 5-10. Kangaskasseja sai ostaa kaikista tutkituista ruokakaupoista. Sen sijaan muissa kaupan ympäristöteoissa oli jonkin verran puutteita. Esimerkiksi kylmien juomien kaapeissa oli ovet vain yhdessä kaupassa, vaikka ovien avulla kauppa voisi säästää merkittävästi energiaa. Oppilaat kuitenkin arvioivat kauppojen huolehtivan ympäristöasioistaan melko hyvin. Ympäristösertifikaatti oli kuitenkin vain yhdellä kaupalla. Kalatiskeistä löytyi etupäässä sellaisia kotimaisia kalalajeja, jotka eivät ole uhanalaisia. Ylikalastettujakin lajeja kuitenkin löytyi, kuten tonnikalaa ja Itämeren lohta. Pesuainehyllystä löytyi sekä fosfaatittomia tai lähes fosfaatittomia pesuaineita että sellaisia pesuaineita, joissa fosfaattia oli runsaasti (25%). Oppilaat myös huomasivat kaupassa runsain määrin erilaisia tarjous- ja mainoslappuja peräti 22 lappua yhden kauppakierroksen aikana. Oppilaiden omasta mielestä olisi ollut mukavaa ostaa omenoita, karkkia, purukumia tai suklaata. Hauraita ja kestäviä vaatteita Vaatekauppatutkimuksia tehtiin viidessä liikkeessä, joissa tutkittiin nuorten, miesten ja naisten vaateosastoja. Oppilaat arvioivat vaatteiden kestävyyttä. Nuorten ja naisten osastoilta löytyi mm. vaatteita, joiden kangas oli kovin ohut ja koristelut vaikuttivat helposti irtoavilta. Näiden oppilaat arvelivat menevän pian rikki. Sen sijaan mm. hyvin ommellut farkut sekä villakangastakki arvioitiin kestäviksi vaatteiksi. Omien vaatteiden ympäristökuormaa oppilaat vähentäisivät ensisijaisesti kierrättämällä vaatteita. Tuunaaminen ja järkevien ja ajattomien vaatehankintojen tekeminen saivat myös kannatusta. Lisäksi pohdittiin mahdollisuutta valita luomupuuvillaisia, Reilun Kaupan tai lähellä tuotettuja vaatteita. Kalliin ja halvan vaatteen välillä löytyi järkeviä eroja: Kalliin vaatteen saumat olivat tarkemmin ommeltuja, ja kangas oli kalliimpaa. Myös malli oli vaikeampi tehdä. Kuitenkin osassa tutkituista vaatteista näytti maksavan ainoastaan kalliimpi tuotemerkki. Oman koulun oppilaille tehdyssä kulutuskyselyssä kävi ilmi, että oppilaiden ympäristötietoisuus kuluttajina vaihteli. Linnajoen koulussa tutkimusta tehneet oppilaat arvioiva, etteivät nuoret välitä kovin paljon vaatteiden aiheuttamasta ympäristöongelmista. Ostokset tehdään yleensä kaupassa, ei kirpputorilla. Kuitenkin myös ympäristötietoisia kuluttajia oli joukossa. Kuva: Hanna Nordström/WWF 14
...Muuta WWF:n ympäristökasvatustoimintaa 2009-2010... 15
Teemana ilmastonmuutos ja ekologinen jalanjälki WWF:n ympäristökasvatuksen teemana oli koko lukuvuoden ajan ilmastonmuutos ja ekologisen jalanjäljen pienentäminen. Tämä näkyi sekä syksyllä julkaistussa opetusmateriaalissa että lukuvuoden varrelle sijoittuneissa tapahtumissa. Alakouluilla oli syksyllä mahdollisuus osallistua Mahdollista ratkaista -mediataitokilpailuun, jossa visioitiin tulevaisuutta, jossa ilmastonmuutos olisi ratkaistu. Kilpailu tuottikin hienoja ja hauskoja mediatöitä: julisteita, sarjakuvaa, powerpoint-esityksiä ja videoita. Lasten ideat ilmastonmuutoksen ratkaisukeinoiksi olivat monipuolisia ja luovia. Kilpailun voitti Hämeenlinnan normaalikoulun neljäs luokka, joka pääsi palkinnoksi WWF:n järjestämälle luontoretkelle. Kunniamaininnan saanut Pihkapuiston ala-asteen neljäs luokka pääsi esittelemään oman tulevaisuusvisionsa ulkoministeri Alexander Stubbille. Kevätlukukauden kohokohtia oli yli sadan koulun osallistuminen WWF:n Earth Hour -tapahtumaan maaliskuun lopulla. Kansainvälisen ilmastokampanjan keskeinen ajatus on osoittaa oma huoli ilmastonmuutoksesta päättäjille sammuttamalla valot tunniksi. Stipendit Joutsaan ja Porvooseen Tällä kertaa Naturewatch-stipendin jakoivat keskenään Joutsan yhtenäiskoulu Joutsasta sekä Linnajoen koulu Porvoosta. Stipendit myönnetään ansiokkaasta ympäristökasvatustoiminnasta Naturewatch-tutkimusverkostoon kuuluvalle koululle. Joutsan yhtenäiskoulu palkittiin monipuolisesta ja pitkäjänteisestä ympäristökasvatustyöstään. Joutsan yhtenäiskoululla ympäristökasvatusta tehdään suunnitelmallisesti koko koulun voimin ja ympäristömyönteiset arvot näkyvät myös arjen käytännöissä. Koulu on mukana myös mm. Vihreä lippu ohjelmassa. Naturewatch-ohjelmaan Joutsan yhtenäiskoulun edeltäjä Joutsan- Luhangan yläaste liittyi jo vuonna 2003. Linnajoen koulu palkittiin monipuolisesta Naturewatch-ohjelman soveltamisesta koulun ympäristökasvatustyössä. Koululla tehtiin lukuvuoden aikana Naturewatch-tutkimuksia kolmesta teemasta kolmen luokka-asteen voimin. Oppilaat tekivät myös uuteen Ostoksilla -teemaan liittyviä tutkimuksia ansiokkaasti. Sademetsää pelilaudalla ja lähettiläsvierailulla WWF:n ympäristökasvatusverkoston kouluilla oli mahdollisuus tilata itselleen hieman tavallisuudesta poikkeava oppimateriaali, kun Sademetsän sankarit -lautapeli julkaistiin syksyllä 2009. Värikäs lautapeli monipuolisine kysymyksineen saikin heti paljon kiinnostusta osakseen. Peli julkaistiin osana WWF:n Sademetsä yhteinen aarteemme, yhteinen vastuumme -kasvatushanketta. WWF-lähettiläät jatkoivat sademetsäaiheisten kouluvierailuiden tekemistä innokkaasti. Syksyn ja kevään aikana vierailuita tehtiin eri puolilla Suomea. Kevätlukukaudelle sademetsäaiheen ohella kouluilla oli mahdollisuus pyytää lähettiläs kertomaan Earth Hour -tapahtumasta. Muumin kanssa opittiin Itämerestä Muumipeikko viettää vuonna 2010 65-vuotissyntymäpäiviään ja juhlistaa sitä Itämereen liittyvällä kampanjalla yhdessä WWF:n kanssa. Koko vuoden moomin65.com-verkkosivuilla toimii WWF:n ideoima Muumin merikoulu, jossa lapset voivat tutustua Itämeren elämään ja lajeihin. Kesäkaudelle 2010 Muumin merikoulu jalkautui lapsiperheiden suosimiin kohteisiin. Naantalin Muumimaailmassa ja TallinkSiljan laivoilla toteutettiin WWF:n suunnittelemia Itämereen liittyviä ympäristökasvatusohjelmia, joiden arvioitu osallistujamäärä oli yhteensä yli 100 000 lasta. Kuva: Miina Poikolainen/WWF 16
Päivätyökeräyksen 2009-2010 WWF:n hyväksi tehneet koulut: Päättyneenä lukuvuotena päivätyökeräyksen kohteena oli WWF:n itämerityö. Aihe koettiin tärkeäksi, koska päivätyökeräykseen osallistujien määrä kasvoi uuteen ennätykseensä, 137 kouluun! Koulujen tekemät lahjoitukset ovat erittäin tärkeä WWF:n ympäristötyön mahdollistaja. Lämpimät kiitokset kaikille osallistujille! Ahtialan koulu, Ahtialan koulu, Aleksis Kiven koulu, Amurin koulu, Brändö gymnasium, Espoo International School, Espoo International School, Eurajoen yhteiskoulu, Gymnasiet Lärkan, Gymnasiet Svenska normallyceum, Hakunilan koulu, Hankasalmen lukio, Harjavallan lukio, Hartolan yhtenäiskoulu, Haukilahden lukio, Helilän koulu, Helsingin yhteislyseo, Helsingin yhteislyseo, Hirvelän koulu, Hiskinmäen koulu, Hämeenkyrön yhteiskoulu, Hämeenlinnan yhteiskoulu, Iston koulu, Joroisten yläkoulu, Juvanpuiston koulu, Järnefeltin koulu, Kaarilan lukio, Kaarinan lukio, Kalajärven koulu, Kangasalan lukio, Karjasillan koulu, Karkkilan yhteiskoulu, Kartanon koulu, Kauhajoen lukio, Kauhajoen yhteiskoulu, Kaurialan koulu, Kaustisen keskuskoulu, Kaustisen keskuskoulu, Kimpisen lukio, Kinnulan Keskuskoulu ja lukio, Kittilän yläaste, Kiukaisten koulu, Kiuruveden yläaste, Kivimaan koulu, Kiviniityn lukio, Kolarin lukio, Korkalovaaran peruskoulu, Korsholms Gymnasium, Korsholms Högstadium, Kristinestad gymnasium, Kruununhaan yläaste, Kungsvägens skola, Kuninkaanhaan koulu, Kuoppanummen koulutuskeskus, Kuuhankaveden koulu, Käpylän yhtenäiskoulu, Lagstads skola, Laukaan lukio, Lavian lukio, Leppävaaran lukio, Liedon Keskuskoulu, Linikkalan peruskoulu, Linnainmaan koulu, Lintumetsän koulu, Lovisanejdens högstadium, Lumijoen peruskoulu, Lyseon koulu, Maijamäen koulu, Matti Lohen koulu, Munksnäs högstadieskola, Mustasaaren keskuskoulu, Männistön koulu, Naantalin lukio, Nisulanmäen koulu, Nurmeksen lukio, Närpes högstadieskola, Nöykkiön koulu, Paanan koulu, Paimion lukio, Pattasten koulu, Pellonpuiston koulu, Peltolan koulu, Perhon lukio, Perniön yläaste, Pielisjoen koulu, Pitkäjärven koulu, Pitäjänmäen peruskoulu, Pogostan yläkoulu, Porin suomalaisen yhteislyseon koulu, Punkalaitumen yhteiskoulu, Pyhäselän koulu, Pyhäselän lukio, Pyynikin koulu, Päiviönsaaren koulu, Pääskytien koulu, Rauman lyseon peruskoulu, Riistaveden koulu, Ruusuvuoren koulu, Sammonlahden koulu, Siilin koulu, Simonkylän koulu, Sompion koulu, Sotkamon lukio, Sottunga grundskola, Suininlahden koulu, Sulkavan lukio, Sydän-Laukaan Koulu, Sääksjärven koulu, Tammelan koulukeskus, Tapainlinnan koulu, Tapiolan lukio, Tegengrenskolan, Tervakosken yhteiskoulu, Teuvan Yhteiskoulu, Tuusniemen yläaste, Töysän Yläaste, Ulkosaariston koulu, Ulvilan lukio, Ulvilan yhteiskoulu, Vaasan Rudolf Steiner koulu, Valkeavuoren koulu, Variskan koulu, Vehmersalmen koulu, Veikkolan koulu, Vesannon lukio, Vihdin lukio, Viherlaakson yläkoulu, Viialan koulu, Viikaisten koulu, Viinijärven koulu, Viitasaaren keskuskoulu, Vimpelin lukio, Vuosaaren peruskoulu, Ylämäkelän koulu, Ähtärin lukio, Ähtärin yhteiskoulu, Äänekosken lukio 17
WWF:n ympäristökasvatustyötä tukevat seuraavat yritykset Julkaisija: WWF Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki Puhelin: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 Internet: www.wwf.fi ja www.panda.org Lahjoitustili: Nordea 157230 11189 Teksti: Essi Aarnio-Linnanvuori/WWF Ulkoasun suunnittelu ja toteutus: Henna Uronen Kannen kuvat: Essi Aarnio-Linnanvuori, Laura Rahka ja Emilia Raunio Yläpalkkien kuvat: Essi Aarnio-Linnanvuori, Antti Lappo, Laura Rahka ja Emilia Raunio WWF Suomi, 2010