Ellada Pantou Festivaali Helsingissä Liiton 35-vuotisjuhla Hallituksen päätöksiä 24.10.2015

2/2015 numero 78 Ellada Pantou Festivaali Helsingissä Liiton 35-vuotisjuhla Hallituksen päätöksiä 24.10.2015 1

PUHEENJOHTAJALTA Ellada Pantou Festivaali Saimme viime keväänä mielenkiintoisen tarjouksen, kun kreikkalaisen Ellada Pantou osuuskunnan presidentti Thomas Sopilidis ehdotti, että järjestäisimme yhdessä Suomeen 1. kansallisen Ellada Pantou festivaalin. Yhteisön tarkoituksena on edistää uusien yritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille, kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja keskinäistä ymmärtämystä. Mukana on aina ollut kreikkalaisten paikallisia järjestöjä. Järjestelyt sopivat hyvin myös liiton toimintasuunnitelmaan. Meillä oli jo varattuna salikin liiton 35-vuotisjuhlaa varten. Sovimme, että jatkaisimme valmistelua Ellada Pantoun suomalaisen jäsenen Kimon Papadopouloksen, Helsingin Suomi-Kreikka yhdistyksen ja Suomen Helleenien kanssa. Monien mutkien jälkeen saimme valmiiksi kaksipäiväisen ohjelman. Perjantaina 23.10.2015 oli Eurooppasalissa ateenalaisen Georgios Gurlaksen Art Kolonakista kokoama taidenäyttely sekä runsaasti esitelmiä kreikkalaisesta keittotaidosta, Suomen ja Kreikan yhteistyömuodoista ja turismista. Lauantaina olikin sitten ratkiriemukas liiton 35-vuotisjuhla Ravintola Kaisaniemessä. Lämpöiset kiitokset vielä kaikille, jotka olivat toteuttamassa erinomaisesti onnistuneita tapahtumia. Tähän Filellinas-lehden numeroon on koottu lähes kaikki festivaalin esitelmät. Kuten kirjailija Markku Pääskynen mainitsee artikkelissaan, sekä suomi että kreikka ovat pieniä kieliä ja molempien taitajia on varsin rajallinen määrä. Tässä kieliongelmaa on yritetty helpottaa siten, että osa artikkeleista on englanniksi ja suomenkielisissä artikkeleissakin on kuvatekstejä ja yhteenvetoja englanniksi. Ajatus on ollut, että näin kreikkalaiset ystävämmekin voisivat seurata, millaisia aiheita on käsitelty. Last spring the President of the Social Cooperative Enterprise "Ellada Pantou" Thomas Sopilidis made an interesting proposal of the 1 st National Ellada Pantou Festival in Finland. The aim of the Festival is to promote the commercial and cultural relationships as well as the mutual understanding of the two countries. The Federation of the Finnish-Greek Associations had already plans for the 35 th anniversary celebrations. Hence, it was easy to make a positive decision with Ellada Pantou, and continue the preparations for the festivities with the Finnish member Kimon Papadopoulos in Ellada Pantou, the Finnish-Greek Association in Helsinki and the Hellenic Association in Finland. After some preliminary plans the organizers decided to divide the events for two days: on Friday 23th October there were at the Hall of European Commission an Art Exhibition organized by Georgios Gourlas from Art Kolonaki, presentations of the Greek gastronomy, the friendship and collaboration of Finland and Greece, the cultural exchanges and tourism between the two countries. On Saturday the 35 th jubilee party was organized at the Restaurant Kaisaniemi. Most of the presentations held on Friday are written now as articles for this issue of Filellinas. Some articles are in English, but also in those written in Finnish there are some headings, figure texts and summaries in English to help to understand what topics have been handled. Warm thanks to all of them who have participated in helping to carry through this very successful Festival! Yrjö Viinikka President of the Federation of the Finnish-Greek Associations Sisällys / Contents: Puheenjohtajalta 2 Thomas Sopilidis 3 The Art Exhibition George Gurlas 4 Greek Cuisine Kreikkalainen gastronomia 5 Veggie 6 Eleftherios Gavrielides 7 Philippos Extra Virgin Oil 8 100 years of Collaboration Finnish-Greek Associations 9 Kreikkalaiset Suomessa 10 The Hellenic Association 12 Ateenan-instituutti 13 Culture in Focus Antigone reloaded 15 Kreikan kirjallisuus 16 Kreikkalainen musiikki 17 Filoxenia means Suomalaisten turismi 21 35th Anniversary SKYL 35v 24 Liittohallitus 26 Acknowledgements 27 Kansikuva / Front page fig Akis Staboulis and ERT3 at the Hall of European Commission. Photo: Thomas Sopilidis. Julkaisija / Publisher Toimitus / Editors Kaija Kivikoski (K.K.) Yrjö Viinikka (Y.V.) Mikko Piironen (M.P.) Yhteystiedot / Contacts: Hiekkakivenkuja 3 01700 Vantaa, Finland Tel. +358 40 8313930 kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi Ilmoitushinnat / Adverts 1 sivu sopimuksen mukaan / 1 page as agreed ½ sivua / page 150 ¼ sivua / page 100 ISSN: 1799-4306 2

Ellada Pantou Festival Together are we strong: Evangelos Velentzas (Suomen Helleenit), Thomas Sopilidis (President of Ellada Pantou), Stavroula Skaltsi (GNTO/Stockholm), Eero Nokela (Finnish-Greek Association in Helsinki). Τι είναι αυτό που συνδέει τους δύο λαούς, τον Φινλανδικό με τον Ελληνικό; Μήπως να είναι ο γαλάζιος σταυρός που έχουμε στις σημαίες μας; Μήπως είναι το πάθος μας για την ζωή και την δημιουργία; Άραγε να είναι το ατίθασο και ανήσυχο πνεύμα που αναζητά πάντα το φως και τον καθαρό ουρανό; Δεν είμαι σίγουρος ακόμη. Αυτό που ξέρω με σιγουριά είναι πως εργαστήκαμε σκληρά αλλά με χαμόγελο για να φέρουμε πιο κοντά ο ένας τον άλλον, με γέφυρα τον πολιτισμό και με όχημα την αγάπη που έχουμε μεταξύ μας. Μέσα από το 1 ο Φεστιβάλ «Ελλάδα Παντού» στο Ελσίνκι γέμισαν οι αισθήσεις μας αγάπη, μουσική, γεύσεις, όνειρα και σχέδια για το μέλλον, και χτίσαμε ένα νέο δίαυλο επικοινωνίας ανάμεσα στους δύο λαούς. Ήταν υπέροχα! Κάναμε όλοι νέους φίλους, μάθαμε καινούρια πράγματα, ταξιδέψαμε με αμάξια, αεροπλάνα αλλά και με το νου μας και στις δύο χώρες, και παρ ολη τη κούραση, γυρίσαμε στα σπίτια μας με ένα γλυκό συναίσθημα που κρατάει ακόμη και σήμερα που γράφω αυτές τις γραμμές. Ευχαριστώ μέσα από την καρδιά μου όσους συνεργάστηκαν και βοήθησαν για να πραγματοποιηθεί αυτό το φεστιβάλ. Το πιο πολύτιμο πράγμα που έμεινε από τη συνύπαρξη μας για εμένα, δεν είναι η επιτυχία του φεστιβάλ: Είναι πως τώρα νοιώθω πως απόκτησα νέους φίλους σε όλη την Φινλανδία! Καλή αντάμωση τον επόμενο Οκτώβριο Θωμάς Σοπιλίδης Mikä mahtaa yhdistää Suomen ja Kreikan kansaa? Olisiko kyseessä kummankin maan lipussa esiintyvä sininen risti vai kummankin kansan elämän- ja uuden luomisen halu? Kenties yhdistävä tekijä on alati valoa ja pilvetöntä taivasta kaipaava vallaton ja levoton ihminen? En ole vielä päättänyt kantaani. Mielestäni on täysin varmaa, että olemme ponnistelleet kaikin voimin, mutta kuitenkin hymyhuulin, jotta kansamme lähentyisivät entisestään. Siltana kansojemme välillä toimii kulttuuri ja ohjaavana voimana keskinäinen kiintymys. Ensimmäisillä kansallisilla Ellada Pantou -festivaaleilla Helsingissä saimme kaikein aistein nauttia kiintymyksen ilmapiiristä, musiikista, makuelämyksistä, unelmoida ja luoda tulevaisuuden suunnitelmia sekä rakentaa uutta yhteistyökanavaa kansojemme välille. Suurenmoista! Solmimme uusia ystävyyssuhteita, opimme uutta, matkustimme paitsi autoilla ja lentokoneilla myös ajatuksissamme kummassakin maassa, kunnes uupumuksesta piittaamatta palasimme koteihimme miellyttävän tunteen vallassa. Juuri tuo tunne on päällimmäisenä tänäänkin näitä rivejä kirjoittaessani. Kiitän sydämeni pohjasta kaikkia niitä, jotka osallistuivat tämän festivaalin järjestämiseen ja ojensivat auttavan kätensä, jotta festivaalista muodostuisi onnistunut tapahtuma. Festivaalin onnistuminen ei mielestäni ole arvokkain yhdessä vietetyistä hetkistä saavutettu asia vaan se, että sain uusia ystäviä kaikkialta Suomesta. Tapaamisiin ensi lokakuussa! Thomas Sopilidis Käännös: Kaija Kivikoski 3

The Art Exhibition Ellada Pantou / Taidenäyttely George Gourlas Those that attended the proceedings of the two-days Ellada Pantou Festival in Helsinki, in October 23-24, 2015 had the chance to enjoy a truly captivating art exhibition, organized by Art Kolonaki gallery. Sixty pieces of contemporary Greek Fine Art, were put across, in two significant spaces of the Finnish capital; the Hall of European Commission and the historic Kaisaniemi restaurant. Artworks that were specifically selected for this exhibition were made by thirteen artists, all from different parts of Greece, with diverse techniques and resulting art. The participating artists were: Voula Apostolou (paintings), Markella Argetaki (wearable art/jewelry), Giolanda Karakasidi (sculptures from wood), Maria Karzi (paintings), Korinna (paintings) Sophia Koutsombina-Fragkou (paintings), Anastasia Konstantakatou (selected art objects from her art e-shop www.meraki.gr), Martha Lazari (wearable art/jewelry), Pavlina Mavridou (paintings), Mairy Skaraki-Perdikomati (painting on porcelain), Lisa Souri (hagiographies), Chrysoula Stamati (hagiographies), Zoe Halkiopoulou (paintings). Among the numerous visitors of the exhibition, were the Representatives of the Hellenic Embassy in Finland and of the Finnish Ministry of Foreign Affairs. Art Kolonaki gallery owner, Dr George Gourlas, after the conclusion of the exhibition, expressed his sincere gratitude for all the assistance and support of Ellada Pantou 4 executives, as well as of the assistance and support of the Heads of the Greek Community in Helsinki and the Federation of Finnish-Greek Associations. He also expressed his anticipation to participate again in next year s festival and promised that the artworks would be even more captivating! Markella Argetaki at Kaisaniemi with her art objects. Photo T.Sopilidis.

The art of Greek Cuisine and Nature / Kreikkalainen keittotaito ja luonto Kreikkalaisen gastronomian monimuotoisuus The Diversity of Greek Gastronomy Akis Staboulis Akis Staboulis, teacher at Helsinki Culinary School Perho, in interwiev with TV group ERT3. Photo: T.Sopilidis Kreikassa syödään hyvin ja terveellisesti. Ruokailuperinteet poikkeavat toisistaan kuitenkin alueellisesti hyvinkin selvästi mm. uskonnon ja paikallisten kulttuurierojen vaikutuksesta. DISTRICTS EAST MACEDONIA & THRACI CENTRAL MACEDNIA WEST MACEDONIA THESSALY EPIRUS IONIAN ISLANDS CETRAL GREECE PELOPONNESSOS ATTICA CRETE SOUTH AEGEAN NORTH AEGEAN The districts differ in gastronomic traditions depending on the source of livelyhood and the influences of religions, history, western and eastern cultures. Manner-Kreikassa vallitsevana olleessa paimentolaiskulttuurissa juusto ja voi sekä piirakat ja liha olivat yleisiä, rannikolla ja saaristossa olennaisia piirteitä ovat olleet niukkuus ja yksinkertaisuus, mutta myös viljan, oliivien ja viinin käyttö. Vähässä Aasiassa ja kaupungeissa on taas monimutkaisempi kaupunkilaiskeittiö. Myös alueen historia näkyy ruokakulttuurissa. Antiikin ajalta perityvät vehnä ja ohra, oliiviöljy, sika, lammas, riista, viini, kalat ja äyriäiset sekä palkokasvit, erityisesti arkinen linsseistä valmistettu keitto. Bysantin aika toi myös Kreikkaan luostarien ruokatavat, kuten paastoajat, pääsiäisen lampaan ja leivonnaiset. Ruokien säilöntä kehittyi, kun opittiin käyttämään etikkaa ja sokeria. Tältä ajalta ovat myös peräisin monet kastikkeet, kuten kalakastike garos, joka valmistettiin fermentoimalla kalanperkeitä viikkokausia auringossa. Tämän jälkeen niistä puristettiin käynyttä nestettä pulloon. Tätä tarjoiltiin usein maidossa ja hunajassa liotetun hanhenmaksan kera. Valmistus oli ainakin jossain vaiheessa kielletty kotioloissa sen kuvottavan löyhkän takia. Lopputuote oli kuitenkin verrattain miedon hajuista ja makuista. Myös makean hunajaiset herkut tulivat bysanttilaisena aikana yleisiksi. Läntistäkin vaikutusta on kreikkalaisissa keittiöissä, varsinkin venetsilaisten tavat Kreetalla ja Joonianmeren saarilla ovat edelleen havaittavissa. Tällöin opittiin riisiruokien valmistus, rosmariinin ja etikan käyttö salaateissa, villiyrteistä saatava horta sekä tavallisesti köyhyydestä kertova ohran viljely. Läntistä vaikutusta ovat myös kestomakkarat, kinkut, kuivattu turska, pastat sekä kreikkalainen trahanas, johon kuuluu rouhittua vehnää tai kuskusmaista pastaa ja hapatettua maitoa. Idästä taas ovat tulleet moussaka (turkin musakka, joka on tullut arabian sanasta mussaqqa ah eli jäähdytetty) ja liha-jyvämakaronipata juvetsi eli giouvetsi (turkiksi güvec). Baklava on tunnetusti makea leivonnainen, josta nautitaan erityisesti Lähi-idässä, Balkanilla ja muilla entisillä osmanien valtakunnan alueilla sekä Etelä- Aasiassa. Sen pääraaka-aineet ovat filo-taikina, pähkinät ja siirappi. Vaikutteita on saatu aina Persiasta saakka, kuten esimerkiksi jahni (yahni) vihannesmuhennokset (ruskistettua sipulia, tomaattia ja oliiviöljyä). Dolmat ja sarmat eli viininlehti- tai kaalikääryleet ovat olleet yleisiä Balkanin ja Uralin välisellä alueella. Myös juutalainen keittiö on tuonut omat lisänsä, esim. avgolemono, muna-sitruunakastike tai keitto, on yhteistä kreikkalaisen ruokaperinteen kanssa. 5

Kasvisruuan keidas /Presentation of a Greek Vegetarian Restaurant in Helsinki Pinja Rosenberg Oros ganos, vuorten ilo Kreikassa on maailman parhaat olosuhteet oreganon kasvulle. Oreganoa on käytetty tuhansia vuosia paitsi ruuanlaitossa, myös lääkkeenä. Oregano on antioksidanttipitoinen, se rauhoittaa tulehduksia ja sisältää muun muassa rautaa, kalsiumia ja K-vitamiinia. Lautaselta kannattaakin syödä aina joka ikinen oreganohippu! Oliivien sadonkorjuu alkaa Kreikassa lokakuun puolivälissä. Oliiviöljy sopii erinomaisesti kasvisten kanssa ja sen terveysvaikutukset ovat laajalti tiedossa. Oliiviöljyä voi kokeilla sellaisenaan myös pakkasen ja kuivan sisäilman rohduttamiin huuliin, iholle tai hiuksiin. Pinja Rosenberg is a freelance journalist and also a worker at Veggie. Photo: T.Sopilidis. Kreikka on helppo maa kasvissyöjälle, sisältäähän kreikkalainen keittiö paljon kasvisruokia (spanakopita, horiatiki, briam ). Runsaalla kasvisruuan käytöllä on myös pitkät perinteet. Antiikin Kreikassa lihansyöntiä pidettiin barbaarisena, joten sitä syötiin vain harvoin. Lihan sijaan suosittiin kasviksia, viljoja, palkokasveja, kalaa, oliiveja, yrttejä, oliiviöljyä ja juustoja. Ainakin litteiden ja tylsien hampaiden sekä käsien perusteella ihmiset soveltuvat paremmin keräilijöiksi ja kasvisten pureskelijoiksi kuin lihaa repimään. Kasvissyöntiin on myös terveydelliset perusteet, jonka kreikkalaiset ymmärsivät jo 400-luvulla eaa. Ruoka olkoon lääkkeesi ja lääke ruokasi Hippokrates (länsimaisen lääketieteen isä!) kiinnostui ravinnon yhteydestä sairauksiin. Hippokrateen koulukunta pyrki tasapainoittamaan, puhdistamaan ja parantamaan kehoa ruokavalion avulla. He tulivat siihen tulokseen, että sairaudet eivät johtuneet yliluonnollisista syistä kuten jumalten epäsuosiosta vaan usein riittämättömästä ravinnosta ja huonosta ruokavaliosta. Nykytutkimuksen mukaan terveysvaikutuksistaan tunnettu välimerellinen ruokavalio ei siis vain tapahtunut vaan se tietoisesti muokattiin edesauttamaan terveyttä. Perinteisen kreikkalaisen keittiön perusainekset oreganosta oliiviöljyyn ovat samoja kuin tuhansia vuosia sitten. 6 Photo: P.Rosenberg Veggie Avattu syyskuussa 2014 Kasvisruokaan keskittynyt kreikkalainen lounaskahvila Kasvisversioita myös perinteisistä liharuuista kuten moussakasta ja pastitsiosta Omistaja Nikos Kouloumbis, kotoisin Ateenasta Osoite: Munkkiniemen puistotie 22, Helsinki Tel. 045 8627008 Avoinna talvikaudella: ma-pe 10-16, la 11-16

The History of Greek Foodstuffs in Finland Kreikkalaisia elintarvikkeita tuovan Gavrielides Food -yhtiön esittely Eleftherios Gavielides Photo: T.Sopilidis Back in the 1977, I was working in Saudi Arabia as a civil engineer and I came to Finland to marry my wife Ulla. At that time, it was difficult to find a job as an engineer in Finland. Companies were offering me work, but their projects were located in Saudi Arabia, Libya, Iraq, Iran and so forth. While I was searching for job opportunities, I didn t want to stay idle, so I went to the University of Helsinki to study Finnish and Arabic in case I had to return to Saudi Arabia. At the University, I met a linguist Dr Kim Schneider, who asked me to help him in his Greek studies and to cut the long story short, I became a Greek teacher at an Institute of Adult Education, Finnish Greek Society and so on. At the same time, I found a job as an engineer in Finland. At the end of the school year, we decided to make a Greek evening and I found out that there were no Greek products in Finland. I could not find them before either, but I thought I just didn t know where to look. Half seriously and half-jokingly we discussed with my students, why don t I bring Greek foodstuffs to Finland and they would be my customers and tell their friends too. So I started importing, I did not know the difficulties. In the1980s Finland had a very protective policy towards imports of foodstuffs as either importing was prohibited or it was restricted and licensed. Finland wanted to be self-sufficient in foodstuffs. These challenges discouraged many importers. Despite the initial difficulties, imports increased surprisingly well. In no time products were in every chain and every shop. What was supposed to be a side job of a side job became a main job. Today, Greek foodstuffs are in every shop, not only mine but also from other importers as well as Private Labels. I would like to thank my students, members of Finnish Greek Society, which were my first customers and promoted the products, Greek restaurants, tourism that made Greek products known, and all consumers for using our products. Nowadays, the company has 35 employees with a turnover of 13 Me and a generation change is under process. Mrs. Aili Lamminen, President of the Finnish-Greek Association in Helsinki, tasting the products. Photo: T. Sopilidis. 7

Buffet music Musicians Mikaella Papachrysanthou (canon) and Loukia Valasi (santouri). Photo T. Sopilidis.. New Special Product from Greece: Philippos Extra Virgin Olive Oil Uuden kreikkalaisen supremeluokan oliiviöljyn esittely Manos Zampella Philippos supreme quality Extra Virgin Olive Oil, comes from only the finest olive grove regions of Hellas. Each year, Mr. Philippe Poli devotedly selects each harvest, personally supervising the milling, extraction and bottling of the pure oil obtained from the fruit of the olive tree, ensuring its distinctive flavor, unique aroma and superb invigorating qualities. www.philipposhellenicgoods.com Photo: T.Sopilidis 8

Finland Greece: over 100 years of Friendship and Collaboration / Yli 100 vuotta Suomen ja Kreikan ystävyyttä ja yhteistyötä Finnish-Greek Friendship Associations Suomi-Kreikka ystävyysyhdistykset Yrjö Viinikka presentations concerning different aspects of Greek culture in the meetings of the associations. After the finance crisis, certain orphanages and unemployeds kitchens are also supported in Greece. However, the famous Greek cuisine and wines cannot be forgotten. They have always been, usually combined with Greek music and dances, the most important parts of the popular Greek evenings of the different member associations. Yrjö Viinikka is the president of the Federation of the Finnish-Greek Associations. Photo: T.Sopilidis. The first Finnish-Greek association was established in Helsinki 26.2.1957 at the instigation of Edvin Linkomies, professor of Roman literature and also the Prime Minister of Finland 1943-1944. The common interest of the members of this as well as in all of the other oldest associations, was the culture of the ancient Greece. The Greek culture, especially music but also cinema and literature, came surprisingly popular after the fall of the military government in Greece 1974. At the same time charter flights offered a new and easy way to visit Greece. Most of the Finnish-Greek associations were established during this era. Eight associations decided 26.10.1980 to found the Federation of Finnish-Greek Associations for their cooperative organization. The first president was Arvo Allonen and secretary Rauni Vornanen. According to action plan the main duty of the Federation is to promote the exchange of cultural events between Greece and Finland. During the economically best years this has been also supported by the Ministry of Education and Culture. In cooperation with the member associations and other organizations the Federation has organized concerts, eg. Jorgos Dalaras, Domna Samiou, Haris Aleksiu, Jannis Parios, Manos Hatzidakis, Stelios Vamvakaris, Akropoli Kompania, Rebetiko Kompania tu Pavlu have visited Finland, some of them even many times. Other activities of the cultural exchange include visits of teachers of Greek folk dances, eg. Vassilis Harassopoulos and Stefanos Ganotis, as well as dance groups Lykeion ton Ellinidon Halkidos and Syllogos Pontion Neas Santas with the Hellenic Association in Finland. In addition, art exhibitions and film weeks were organized, and a number of experts have given The Member Associations of the Federation 1.1.2015 Association Year Membs HELSINKI 1957 580 TURKU 1975 126 KUOPIO 1978 130 LAPPEENRANTA 1978 2 OULU 1978 50 TAMPERE 1978 105 LAHTI 1979 5 PORI 1979 124 VAASA 1982 39 KAJAANI 1985 37 RAUMA 1988 80 JYVÄSKYLÄ 1989 28 KOUVOLA 1989 123 PIETARSAARI 1989 71 KEMI 1990 51 ROVANIEMI 1991 41 JOENSUU 1992 30 HAMINA 1993 134 VARKAUS 2013 73 FEDERATION 1980 1829 9

Kreikkalaiset Suomessa 1890 2015 The Greeks in Finland: Historical Review 1890-2015 Kimon Papadopoulos Kimon Papadopoulos is the vice president of Finnish-Greek Association in Helsinki and Ellada Pantou member in Finland. Photo T.Sopilidis. Suomalaisille Kreikka on ollut aina 1800 luvun alusta lähtien tärkeä matkustuskohde. Tärkeimpänä syynä tähän oli 1800-luvulla syntynyt antiikin Kreikan ihailu ja filhellenismi sekä yleinen uteliaisuus. Matkailijoiden joukossa oli sotilashenkilöitä, tutkijoita ja kirjailijoita. August Maximilian Myhrberg osallistui Kreikan vapaussotaan ja John Nylander Thessalian sotaan.1900-luvun alkupuolella tunnettuja suomalaisia matkalijoita olivat runoilija ja hellenisti Emil Zilliacus, arkkitehti Hilding Ekelund, Turun yliopiston rehtori V.A. Koskenniemi sekä kirjailija Mika Waltari. Kreikalle Suomi oli tärkeä sijaintinsa vuoksi sekä kauttakulkumaana Venäjälle. Kreikkalaisten joukossa oli sotilashenkilöitä, kirkonmiehiä, tutkijoita ja kauppiaita. Kreikka tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisten joukossa 5.1.1918. Diplomaattisuhteet maiden välillä solmittiin vuonna 1920. Suomessa oli talvisodan aikana pieni kreikkalainen siirtokunta, johon kuuluivat muun muassa Lamposin, Lempidakisin, Harisisin, Petalasin, Kouliasin, Karavitisin, Christidesin, Mavropoulosin, Mavrostomosin, Karavokyrosin sekä Passasin perheet. 10 Achileas Christidesin vuonna 1899 perustamalla tupakkatehdas Fennialla oli Suomen tupakkateollisuuden vaiheissa merkittävä rooli. Sen tunnetuimpia tuotteita oli Työmies-savuke joka tunnettiin niin sanottuna kansan savukkeena. Fennian tuotteet saivat kultamitalin Pariisissa 1907 ja Brysselissä 1908. Fennian perustaja Achileas Christides työskenteli tehtaassaan kuolemaansa, vuoteen 1923 asti. Häntä seurasi vanhin poika Walter Wilhelm ja sen jälkeen nuorempi poika Giorgos Achileas Cristides. Vuonna 1920 Achileas Christidesin taloudellisella tuella Suomen ilmavoimille ostettiin kaksi italialaista Savoia lentokonetta. Christidesin lisäksi Suomessa toimi myös toinen menestynyt kreikkalainen tupakka-alan yrittäjä, Kalimnoksen saarelta enonsa kutsusta vuonna 1921 Suomeen tullut Mihalis Passas. Hän perusti vuonna 1939 tupakkakaupan ja toi Suomen tupakkaa Kreikasta ja Yhdysvalloista. Sodan jälkeen hän toimi pitkään Kreikan kunniapääkonsulina Suomessa. Sotavuosina hän teki lahjoituksen Suomen aseteollisuuden tarpeisiin. Myöhemmin hän lahjoitti myös suomalaisia puutaloja Kreikan maanjäristyksen uhreille.

Lisäksi Suomessa toimii Ioannis Karavokiroksen vuonna 1931 perustama Oy Itämainen Halvatehdas Ab nykyiseltä nimeltään Oy Halva Ab. Ensimmäinen tuote oli perinteinen kreikkalainen makeinen, halva. Sen lisäksi yritys harjoitti marjatuotteiden tukkukauppaa. 1950-luvulla yritys laajensi tuotevalikoimaansa lakritsiin, salmiakkiin ja hedelmämakeisiin. Halva Oy:n nykyinen toimitusjohtaja on Ioannis Karavokirosin veljen pojanpoika Jean Karavokiros. Erityisen maininnan ansaitsee myös Kalimnoksen saarelta Suomeen tullut Georgios Lampos, jonka kodissa Helsingin Rikhardinkadulla kreikkalainen siirtokunta sotavuosina kokoontui. Giorgios Lampos, edellä mainitun Mihalis Passasin eno, oli suomalaisen iskelmämusiikin ensimmäisen nuorisoidolin Lasse Liemolan isoisä. Suomen kautta matkusti vuonna 1890 Venäjälle turkiskaupiaita Kastoriasta ja Pohjois-Kreikasta. Erityisesti heistä on mainittava Kastoriasta kotoisin ollut turkiskauppias, joka matkusti usein Venäjälle. Kreikaksi hänelle annettiin nimi Rusos Rusos, josta tuli sitten Rousoulis. Hän oli vuonna 1965 Suomeen muuttaneen Hristos Rousouliksen isoisä. Hristos Rousoulis avasi ensimmäisen turkiskauppansa vuonna 1966 ja toi Suomeen Kastorian turkiksia. Seuraavana vuonna hän laajensi toimintaansa myös Helsinkiin. Vuonna1980 Rousouliksella oli yli kymmenen kauppaa Suomessa ja hän oli maamme suurin turkiskauppias. Helsingissä kokoontui 26.2.1957 joukko yliopiston professoreita ja muita Kreikan ystäviä Hotelli Kämppiin ja he päättivät perustaa professori Edvin Linkomiehen aloitteesta Suomi-Kreikka yhdistyksen. Perustamiskokouksen puheenjohtaja, Kansallisteatterin pääjohtaja Arvi Kivimaa, totesi puheessaan: On tosiaankin tarve perustaa Suomi-Kreikka Yhdistys Helsinkiin onhan Kreikka kulttuurin perusmaa. Kreikkalainen siirtokunta kokoontui 28.8.1972 Klaus Kurki -ravintolaan arkkitehti Dimitris Pantzopouloksen kutsusta ja perusti Suomen Kreikkalaisten siirtokuntayhdistyksen. Ensimmäisen hallituksen jäsenet olivat: puheenjohtaja Dimitrios Pantzopoulos, varapuheenjohtaja Georgios Koulias, sihteeri Georgios Zazanis, rahastonhoitaja Panagiotis Alexandrou, sekä muut jäsenet Hristos Rousoulis, Giorgos Cristides ja Vasilis Nikolau. Yhdistyksen perustaminen hyväksyttiin sisäministeriön päätöksellä 5.10.72. Vuonna 2004 Kreikkalainen siirtokunta lakkasi toimimasta, kunnes 2009 Kreikan suurlähettilään, Mr. Xristo Kontovounisiosin, pyynnöstä perustettiin uusi kreikkalaisten yhdistys, Suomen Helleenit, joka toimii edelleen. Vanhankaupungin nuorisoseuran talo Berghyddan on perinteinen juhlapaikka idyllisessä ympäristössä Helsingin kaupungin syntysijoilla. Monikäyttöiset tilamme ja osaava henkilökuntamme tarjoavat puitteet ikimuistoisiin perhejuhliin, yritystilaisuuksiin ja kulttuuritapahtumiin. Osoite: Vanhankaupungintie 3 00560 Helsinki http://www.berghydan info@berghyddan.fi Amerodos Oy Kimon Papadopoulos 040 568 5611 11

The Hellenic Association of Finland / Suomen Helleenit ry:n esittely Nikolaos Manias Dear Friends of Greece On behalf of the board of the Hellenic Association of Finland I would like to welcome you all to ELLADA PANTOU FESTIVAL. I moved to Helsinki as an exchange student from London in June 1999 and I have been actively involved in the Hellenic Association since the beginning of its establishment. Past The history of the Greek Association goes back to the year 1972. On the 5th of October 1972 the first seven members of the board were elected. The initial name was Hellenic Community of Finland (Ελληνική Κοινότητα Φιλλανδίας). The purposes of the Greek Community from those days still remain the same, since the nurturing of the relations among the Greek people who live in Finland, is still our main goal. Ten years after, the need of cultivating the mother tongue led those Greeks to establish the first preschool kids club which started its activities in a space offered by the Orthodox Church of Helsinki. It was in 1984 when the first Greek teacher arrived from Greece to Finland. The school stopped its operation in 2010 due to that the Greek Ministry of Education did not send a teacher replacement. In 1999 the library with 4.000 books was created in the Greek Community s headquarters in the area of Kallio. The library does not exist anymore and due to the lack of space the books were donated to the University of Helsinki Library. In the year of 2004 the Greek Community stopped its operation for 5 years. Present On March 8, 2009 the first and second generation Greeks decided to form the Hellenic Association of Finland (Suomen Helleenit ry) based in Helsinki. Nikolaos Manias has been the treasurer of the Hellenic Association for the past 5 years. Photo T.Sopilidis Through the Hellenic Associations activities all of us have the opportunity to get to know each other, welcome newcomers, develop social, cultural and entertaining activities. The aim of the Hellenic Association is to solve problems for example issues concerning Greek education and nurturing the Greek language. The Association provides detailed information to all Greeks that would like to move to Finland. Also ensures the best possible way to inform and publish all our activities through social media Facebook, email and our website (www.greeks.fi). Members can participate in our activities and suggest new ideas, wishes to the members of the board through discussions in the Facebook forum or by email. The Hellenic Association of Finland is all of us who have: Greek origin, have received Greek education or have interest in Greek culture regardless of language, ethnic origin and religion. According to the National Statistical Center of Finland (Tilastokeskus) in 2014 the number of Greeks registered at the registry office of Finland (Maistraatti) was 842. Currently, the Hellenic Association has around 170 members including children. Also under our email list we have around plus 80 people which are interested in receiving our news. 12

Suomen Ateenan-instituutti 30 vuotta tiedettä, taidetta ja kulttuuria The Finnish Institute in Athens 30 years of science, arts and culture Manna Satama Manna Satama is the secretary general at the Foundation of the Finnish Institute in Athens. Photo T.Sopilidis. Suomen Ateenan-instituutti on toiseksi vanhin Suomen ulkomailla toimivista neljästä tiedeinstituutista. Instituutti on toiminut vuodesta 1984 sitä ylläpitävän säätiön sääntöjen mukaisesti Kreikkaan suuntautuvan tutkimuksen ja taiteen tukijana. Se on vakiinnuttanut asemansa kansainvälisessä ja suomalaisessa akateemisessa yhteisössä. Miksi ja milloin Ateenaan? Instituutin perustamissuunnitelmat lähtivät liikkeelle 1980-luvun alussa pääkonsulin Konstantínos Lazarákiksen ja Helsingin yliopiston kanslerin Nils Oker- Blomin aloitteesta. Ateenan-instituutista haluttiin muodostaa tukikohta, jonka tehtävänä olisi tukea suomalaisten tutkijoiden ja opiskelijoiden Kreikkaan kohdistuvaa tutkimusta. Esikuvana toimi vuonna 1954 Roomaan perustettu Villa Lante, joka oli tuohon aikaan Suomen ainoa ulkomailla toimiva instituutti ja jossa suomalaiset antiikintutkijat olivat menestyksellisesti kouluttautuneet ja verkostoituneet. Instituutti aloitti epävirallisesti toimintansa Ateenassa syksyllä 1984. Helsingissä instituuttia ylläpitävä säätiö rekisteröitiin lokakuussa ja ensimmäinen johtaja, professori Paavo Castrén matkusti Ateenaan ilman varmuutta toimiluvasta taikka -tilasta. Kreikan kulttuuriministeriö 13 myönsi lopulta toimiluvan toukokuussa 1985, ja instituutin viralliset vihkiäiset pidettiin 21. toukokuuta 1985, Pyhän Konstantinoksen päivänä kunnianosoituksena pääkonsuli Lazarákikselle. Instituutin vuosijuhla on siitä lähtien järjestetty aina kyseistä päivää lähimpänä olevana torstaina. Toiminta lähti liikkeelle nopeasti tavallisesta vuokrahuoneistosta käsin. Huoneisto sijaitsi Akropoliin etelärinteellä, ja parvekkeelta avautui hulppea näkymä suoraan tuohon Ateenan symboliseen ytimeen. Vuodesta 1992 alkaen instituutti on toiminut Suomen valtion omistamassa uusklassisessa rakennuksessa, sekin vain kivenheiton päässä Akropoliilta. Instituutin perustoiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen valtionavustuksen turvin. Tutkimus- ja mittavammat kulttuurihankkeet toteutetaan ulkopuolisella rahoituksella, tiedettä ja taidetta tukevien säätiöiden avustuksin ja yksityislahjoituksin. Vuodesta 1999 lähtien instituutti on tarjonnut majoitusta tutkijoille, opiskelijoille, kirjailijoille ja taiteilijoille ydinkeskustan pohjoispuolella sijaitsevasta kerrostalosta. Talon lahjoitti ateenalainen tekniikan professori Nikólaos G. Koronéos vuonna 1996, ja se on nimetty lahjoittansa mukaan Koroneos-taloksi. Lahjoituksellaan professori Koronéos halusi kunnioittaa isänsä muistoa ja osoittaa ihailuaan Suomen kansaa kohtaan. Tutkimusta maalla ja merellä Kreikan lain mukaan Suomen Ateenan-instituutilla on tiedeinstituuttina arkeologisen koulun status ja siten mahdollisuus ja velvollisuus arkeologisten kenttätöiden suorittamiseen Kreikassa. Näiden hankkeiden ansiosta suomalaisten arkeologien kansainvälinen koulutus ja verkostot ovat harpanneet eteenpäin viime vuosikymmeninä. Instituutin ensimmäiset kenttätyöhankkeet sijoittuivat vuosituhannen taitteeseen ja 2000-luvun alkuvuosille. Tällä hetkellä käynnissä on kolme kenttätyövaiheessa olevaa projektia, joista kaksi sijaitsee Peloponnesoksen niemimaalla, toinen vuorilla, toinen merellä. Arakhamitain kylässä tutkitaan äärimmäisen merkittävää antiikin pyhäkkö-aluetta instituutin entisen johtajan Björn Forsénin johdolla. Kyllenessä, antiikin Olympian satamakaupungissa, tutkitaan antiikin ja myöhemmän frankkilaisajan satama-aluetta instituutin nykyisen johtajan Jari Pakkasen johdolla. Projekteista kolmas sijaitsee Kreikan valtion ulkopuolella, Sisilian Naksoksessa. Hanketta johtaa niin ikään Jari Pakkanen. Aikaisempia kenttätyöprojektejakin on viime vuosina edistetty, erityisesti julkaisuvalmisteluin.

Tiedettä ja opetusta, taidetta ja kulttuuria Kenttätyöt ovat vain yksi osa instituutissa tehtävää tieteellistä työtä. Instituutin johtajat ovat toisinaan koonneet toimikaudellaan jatko-opiskelijoista koostuvan monitieteellisen työryhmän. Nämä työryhmät ovat tutkineet muun muassa hellenististä Ateenaa, Ateenan viimeistä "pakanallista renessanssia" taikka ns. heeros-muistomerkkejä. Instituutissa on tutkittu teatteria, tanssia ja musiikkia, uskontoa ja kielen muutoksia, piirtokirjoituksia, runoja ja tragedioita. Aiheita ja näkökulmia menneeseen ja nykyiseen on yhtä monta kuin on tutkijaa. Instituutin tieteellisen työn kannalta tärkeitä ovat kansainväliset konferenssit sekä yksittäiset luennot, joita instituutissa järjestetään säännöllisesti. Tutkimustuloksia julkaistaan instituutin kansainvälisessä, vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisusarjassa. Sarjan ulkopuolella julkaistaan yleistajuisempia teoksia suomeksi. Koulutus ja opetus ovat kaikessa toiminnassa keskeisiä. Vuosittain järjestetään suomalaisille korkeakouluopiskelijoille suunnattu antiikin Kreikan peruskurssi. Joinain vuosina kurssi on laajentunut Kreikan rajojen ulkopuolellekin. Kenttätyöprojektit toimivat luontevasti käytännön opetuksessa. Viime vuosina niissä on testattu erityisesti uutta mittaustekniikkaa ja tietokoneohjelmistoja, ja samalla on voitu kouluttaa suomalaisia opiskelijoita laitteiden käytössä ja hyödyntämisessä. Instituutin ulkopuolisia kurssijärjestäjiä autetaan mahdollisuuksien mukaan vaikkapa auttamalla kontaktien luomisessa, kurssisisältöjen ideoinnissa ja toteutuksessa. Instituutissa järjestetään myös kirjallisuustapahtumia, konsertteja, elokuvailtoja ja näyttelyitä joko omissa tiloissa tai muualla Ateenassa. Instituutin toimistonhoitaja María Martzoúkou, joka on kuulunut instituutin henkilökuntaan alusta asti, on ansioitunut suomalaisen kirjallisuuden kreikantaja. Teoksia on Kalevalasta nykyproosaan; tällä hetkellä työn alla on suomalaisia dekkareita. Viimeisin kunnianosoitus mittavasta käännösurasta on vuonna 2011 Martzoúkoulle myönnetty Suomen valtion ulkomainen kääntäjäpalkinto. Juhlavuosi 2014 2015: Idän ja lännen rajamailla Instituutin yksi keskeinen tehtävä on muistuttaa antiikin Kreikan jälkivaikutuksesta, joka on suomalaisessakin yhteiskunnassa läsnä kaikkialla kulttuurista politiikkaan. Jos emme tunne menneisyyttä, tulevaisuudelle ei ole suuntaa. Instituutin 30-vuotista toimintaa on juhlistettu vuosina 2014 ja 2015 yleisteemalla Idän ja lännen rajamailla, millä on haluttu herättää ajatuksia ja keskustelua kulttuuristen risteyskohtien merkityksistä ja vaikutuksista. Samalla instituutin toimintaa on tehty tunnetummaksi ja näkyvämmäksi. Idän ja lännen rajamailla on suomalaiselle ja kreikkalaiselle kohdeyleisölle mielenkiintoinen ja helposti lähestyttävä aihe yhdistäähän Kreikkaa ja Suomea myös maantieteellis-poliittinen asema Euroopan itäisessä osassa. Kreikka ja siihen liittyvät ilmiöt jäävät suomalaisessa keskustelussa helposti syrjään. Viime vuosina Kreikka on ollut esillä lähinnä talouskriisin valossa. Instituutin keskeinen toiminta, Kreikkaan kohdistuva tutkimus, tarjoaa kuitenkin hedelmällisen mahdollisuuden tutkia kulttuureja, uskontoja ja yhteiskuntaa idässä ja lännessä, menneessä ja nykyisyydessä. Tällaiselle tarkastelulle on tilaus ja tarve ja nyt siihen on ollut oivallinen tilaisuus Suomen Ateenan-instituutin saavutettua antiikin ateenalaisittain täysvaltaisen kansalaisen iän. Juhlavuoden aikana on järjestetty Kreikassa ja Suomessa tieteellisiä kollokvioita, esitelmä- ja muita yleisötilaisuuksia ja Helsingissä ja Turussa arkkitehtuurikävelykierroksia. Instituutti on ollut näkyvillä myös suuremmissa tapahtumissa, kuten Helsingin kirjamessuilla (2014) ja Tieteiden päivillä tammikuun 2015 alussa yhdessä muiden tiedeinstituuttien kanssa. Instituutti tempaisi myös vähemmän perinteisessä joukkotapahtumassa: joukko lähinnä instituutin nykyistä ja aiempaa henkilökuntaa ja juoksi yhdessä Ateenan maratonin marraskuussa 2014. Tempauksella haluamme muistuttaa, että tiede, taide ja kulttuuri ovat kestävyyslajeja, joissa pitkäjänteinen ja määrätietoinen työskentely on hyvien tulosten edellytys. Yhteystietoja Suomen Ateenan-instituutti / The Finnish Institute at Athens www.finninstitute.gr, Zitrou 16, 11742 Athens, Tel. + 30 210 922 1152, office@finninstitute.gr; Blogi "Akropoliin juurelta": http://ateenaninstituutti.blogspot.fi Suomen Ateenan-instituutin säätiö: asiamies Manna Satama, +358 50 434 5523, satama@finninstitute.gr Suomen Ateenan-instituutin ystävät ry: https://fi-fi.facebook.com/ateenanystavat, sihteerin sähköposti: ateenanystavat@gmail Instituutti toimi aluksi vuokrahuoneistossa Propileon-kadulla. Vuodesta 1992 alkaen se on toiminut Suomen valtion omistamassa rakennuksessa Zitrou 16:ssa, Makrigiannin kaupunginosassa. Talossa on viisi toimistohuonetta, luentosali ja käsikirjasto. Lisäksi siihen kuuluvat pieni vierasasunto, sauna ja puutarha. Vuodesta 1987 lähtien instituutti on tarjonnut majoitusta tutkijoille ja opiskelijoille, ensin naapurikorttelista vuokratusta, Penelopeksi kutsutusta huoneistosta. 14

Culture in Focus / Kulttuuriyhteistyöstä Antigone reloaded Sofia Pantouvaki ja Janne Pellinen Sofia Pantouvaki is Professor in Costume Design, Aalto University, Helsinki, and Janne Pellinen is director and dramaturgy. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sekä Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen ja muotoilun ja arkkitehtuurin laitosten kanssa yhteistyönä toteutettava esitys Antigone Reloaded sai ensi-iltansa 11.6. Ateenassa Michael Cacoyannis-säätiön tiloissa. Esitys perustuu keväällä 2014 Teatterikorkeakoulussa pidettyyn Uuden musiikkiteatterin opintokokonaisuuteen ja siellä tehtyyn esityksen Brotha in da box, jonka ohjasi Janne Pellinen. Pellinen mietti Antigone Reloadedia suunitellessaan sitä, miten antiikin tragediaa voi tuoda postdramaattiseen kontekstiin ja mitä henkilökohtaista samaistumispintaa lähes 2500 vuotta vanhassa näytelmätekstissä voi olla. Esityksen teemoja ovat kuolemanpelko, kohtuuttomuus sekä apollonisen ja dionysisen välinen vuoropuhelu. Näistä viimeinen tarkoittaa minulle kevyen, älyllisen ja postmodernin ja toisaalta vilpittömän emotionaalisen tason yhteiseloa ja vuorottelua. Koreografi Linda Martikasen kanssa olemme käyneet kiinnostavaa ja hedelmällistä dialogia liittyen siihen, mitä kehollisuus tarkoittaa näiden eri tasojen osalta. Esityksen aikaisempi versio oli oikeastaan rakkaudenosoitus isävainajaani kohtaan, ja tämä aihe esityksessä on edelleen mukana. Esityksen uudessa versiossa lähtökohtana on ollut orgaanisen kokonaistaideteoksen valmistaminen, jossa näyttämön eri osa-alueita yhdistetään tutkimalla ja ennakkoluulottomasti kokeilemalla. Projektin vetäjänä Suomen päässä on toiminut Aaltoyliopiston pukusuunnittelun professori Sofia Pantouvaki. Ateenassa järjestettäviä työpajoja vetävät Sofia Pantouvakin lisäksi lavastustaiteen professori Liisa Ikonen (Aalto-yliopisto), ohjauksen lehtori Minna Harjuniemi (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu), valosuunnittelun professori Tomi Humalisto (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu), musiikin lehtori Markus Fagerudd (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu) sekä äänisuunnittelun professori Juhani Liimatainen (Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu). Teksti: http://www.uniarts.fi/uutishuone/antigone-reloaded Antigone reloaded The performance studies the question of how to bring an ancient tragedy to contemporary post-dramatic context: what is the relevance and sense of studying and staging Antigone today? The performance handles the themes of death, excess and the Apollonian Dionysian dichotomy. It studies and combines Sophocle s text and characters, pop culture imagery, music as an organic part of acting and dramaturgy and ultimately the question of personal or intimate approach to a political subject. The aim of the rehearsal process is to create a complete and uncompromising artwork through investigation and creative mutual process between different study disciplines. Text and picture: www.ancientdrama.gr/en/finland/antigonereloaded/ 15

Kreikan kirjallisuus Suomessa / Greek Literarure in Finland Markku Pääskynen Markku Pääskynen is a writer and translator. Photo: T.Sopilidis 16 Kun mietin muutamia viikkoja sitten tätä esitystä, päätin sattumanvaraisesti lukea muutaman suomennoksen menneiltä ajoilta. Yksi niistä oli Ilias Veneziksen Aiolian maa (1943), joka Johannes Polvan kääntämänä ilmestyi vuonna 1960. Toinen oli Pantelis Prevelakiksen Ikuinen aurinko (1959), jonka Kyllikki Villa suomensi vuonna 1963. Kolmas oli Maria Jordanidun Kultainen sarvi - Kreikkalaisen naisen tarina (1962), jonka vuonna 1985 suomensi Leena Vatanen-Batis. Ayvalikissa Vähässä-Aasiassa vuonna 1904 syntynyt Ilias Mellos eli Ilias Venezis joutui nuorena osmaniajan etnisten vainojen kohteeksi. Hänet vangittiin ja vietiin pakkotyöhön. Ihme että hän selvisi hengissä. Niistä ajoista hän kirjoitti kansainvälisesti tunnetuimman teoksensa Numero 31328. Sen sijaan romaani Aiolian maa sijoittuu Ayvalikin eli Aivaliin ja aikaan ennen ensimmäistä maailmansotaa, jolloin turkkilaiset ja paikallinen kreikkalainen vähemmistö elivät suhteellisen rauhassa keskenään. Rethymnonissa vuonna 1909 syntyneen Pantelis Prevelakiksen romaani Ikuinen aurinko sijoittuu Kreetalle ja Kreetan pikkukyliin Psiloritisvuoren läheisyydessä. Oikeastaan tämän teoksen nimi pitäisi suomentaa "Kuoleman auringoksi" (O ílios tou thánatou), sillä päähenkilö Jorgakiksen lapsuus ja nuoruus ovat nälän ja kuoleman värittämää: hänestä tulee orpo, hänen rakastettunsa kuolee ja lopulta hänen holhoojatätinsä kuolee kostajan harhaluotiin, joka oli tarkoitettu Jorgakikselle itselleen. Konstantinopolissa vuonna 1897 syntyneen Maria Kriezin, sittemmin Maria Jordanidoun tunnetuin teos Loksandra ilmestyi kreikaksi 1962 ja suomennos Kultainen sarvi yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Ilias Veneziksen tapaan hän eli kreikkalaisena turkkilaisten keskellä ja joutui muuttamaan synnyinseudultaan pois. Kuten sanoin, nämä ovat sattumanvaraisesti lukemiani teoksia. Kun katsoo suomennettujen nykykreikkalaisten teosten bibliografiaa, huomaa miten harva niistä on käännetty alkukielestä. Sekundaarikielinä on usein ollut englanti, saksa tai ranska. Antiikin kirjallisuutta me suomalaiset olemme lukeneet alkukielistä tehtyinä käännöksinä jo melko pitkään, tosin tietääkseni ainakin Pentti Saarikoski on Platonin Faidroksen kohdalla käyttänyt englanninkielisiä oikopolkuja. Antiikin Kreikan kirjalisuuteen tai muuhun vanhempaan kreikankieliseen kirjallisuuteen en tässä esityksessä sen enempää puutu, riittänee kun sanon että sitä on suomennettu kattavasti ja hyvin. Esimerkiksi Ilias Veneziksen Aiolian maan suomentanut Johannes Polva oli klassisen kreikan tuntija. Kyllikki Villa sen sijaan suomensi Prevelakiksen Ikuisen auringon saksan kielestä, mikä näkyy paitsi lauserakenteissa myös henkilön- ja paikannimien kirjoitusasussa. Maria Jordanidun Kultaisen sarven suomentanut Leena Vatanen-Batis lienee kreikkalaisissa naimisissa mutta ei ymmärtääkseni ammattikääntäjä. Suomen ongelma koskien nykykreikkalaista kirjallisuutta tuntuukin olevan pula pätevistä kääntäjistä. Moni hyvin nykykreikkaa osaava ei osaa kirjoittaa kelvollista kaunoa suomeksi, moni hyvin kaunon osaava ei hallitse tarpeeksi hyvin tai ollenkaan nykykreikkaa. Sama ongelma taitaa olla toisinkinpäin: suomalaista nykykirjallisuutta kreikantaa lähinnä Suomen Ateena-instituutissa työskentelevä Maria Martzoukou. Nykykreikkalaisista kirjailijoista Nikos Kazantzakis on Suomessa käännetyin, aina viisikymmenluvulta saakka. Hänen laajasta tuotannostaan on suomennettu kahdeksan teosta. Niistä ainoastaan Askeesin Sirkka Saksa on suomentanut alkukielestä. Aivan uusimman kirjallisuuden ahkerin suomentaja runous mukaan lukien on Reija Tanninen. Häntä voimme kiittää Apostolos Doksiadiksen, Nikol Russun, Nikos Engonopuloksen sekä kahden runoantologian toimittamisesta ja käännöksistä. Runouden suomentaminen onkin hiukan kohentunut viime aikoina. Esimerkiksi tämän vuoden alussa ilmestyi Nuori Voima -lehden Kreikka-numero, johon on suomennettu nuoria ja Kreikassakin vähän tunnettuja lyyrikoita kuten Vasilis Amanatidis, Christos Chrysopoulos, Petros Golitsis, Katerina Iliopoulou, Dimitra Kotoula, Konstantinos Melissas eli Viktor Tsilonis ja Antonis Samarakis. Heistä viisi kävi Suomessakin lukemassa runojaan. Lisäksi muutama vuosi sitten ilmestyi Odysseus

Elytiksen Ylistetty olkoon (To Áksion estí), samoin Nikos Gatsoksen Amorgos-runoelma kokonaisuudessaan Kirjailija-lehden lukuliitteenä. Runouden kääntämisellä ei kuitenkaan elä, ei kukaan eikä missään maassa, joten työ on ollut lähinnä rakkautta runouteen ja kreikan kieleen. Yleisesti ottaen on hyvä muistaa truismi, että niin kreikka kuin suomikin ovat pieniä kielialueita. Se että esimerkiksi englannista suomennetaan valtaosa käännöskirjallisuudesta Suomessa, ei kerro että kyse olisi kauttaaltaan laadukkaasta kirjallisuudesta vaan siitä että englannin taitajia on niin paljon. Olen aivan varma, että moni loistava kreikkalainen teos jää suomentamatta yksinkertaisesti siksi, että nykykreikkaa taitavia on maassamme vain kourallinen. Siis kourallinen niitä, jotka kielentajunsa ansiosta osaavat kirjoittaa myös hyvää suomea. Truismi lienee sekin tosiasia, että pienten kielten on hiukan taisteltava suuria kieliä vastaan, eikä kirjallisuus ole huonoin taistelun keino. Kreikkalainen musiikki Suomessa / A journey to melodies and rhythms of Greece - Some sing...others dance - A short journey through time and space Evangelos Velentzas Evangelos Velentzas is the President of the Hellenic Association in Finland, a member of Antama orchestra and a teacher of Greek language as a mother tongue to children living in the Helsinki metropolitan area, as well as a foreign language to adults that are interested in and love Greek language and culture. Photo: T.Sopilidis Kreikkalaisia sävelmiä on kuunneltu mm. radiossa Suomessa jo 1950-luvulta alkaen, kuten esimerkiksi: Delfiinipoika Seija Karpiomaa ( 57) Ei koskaan sunnuntaisin Vieno Kekkonen ( 60) Kreikan rannat Ritva Mustonen ( 61) Tuska - Laila Kinnunen ( 68) Dirlanda Kai Hyttinen ( 72 Villitsee mun Anita Hirvonen ( 77) Kun Arja Saijonmaa sai kutsun Mikis Theodorakisin maailmankiertueelle 1970-luvun alussa, alkoi aivan uusi aikakausi kreikkalaisen musiikin Suomen valloituksessa, joka jatkuu edelleen. Yhteistyön tuloksena syntyi paljon hyvin tunnettuja lauluja, joita sisältyi mm. kokoelmaan: Arja Saijonmaa ja Mikis Theodorakis Ateenassa Jokainen arkiaamu Kootut levytykset 1972 1979. 1. 18. marraskuuta naurava poika 2. Jumalalle kunnia 3. Ahtaita syrjäkujia 4. Alistuneet 5. Suojaisan poukaman hiekalla 6. Teurastamo 7. Tuska 8. Vielä vähän 9. Sinä seisoit ikkunassa 10. Valmista vuode kahdelle 11. Ne jotka saapuu illalla 12. Sotiris Petrulas 13. Poika on allapäin 14. Lepakko räystäskolossaan 15. Jokainen arkiaamu 16. Oveni on avoin 17. Satama 18. Meidän kortteli 19. Marina 20. Antonio Torres Heredia 21. Toukokuun päivä 22. Juna 23. On aika laulaa 24. Sinun vuorosi on tänään 17

Aman Amanista Pentaraan Suomessa syntyi myös kreikkalaiseen musiikkiin erikoistuneita yhtyeitä. Aluksi duona esiintyneet Eero ja Vuokko Heimolinna muodostivat yhtyeen Aman Aman 1982. Kun mukaan tulivat Martti Leiwo ja hänen vaimonsa, saatiinkin aikaan jo kvartetti. Ohjelmistossa oli rebetikaa, laikaa ja dimotikaa riippuen tapahtumien kuuntelijoiden ja tanssijoiden toiveista. Kokoonpanossa olivat mukana myös Timo Puhakka, Heikki Rehtijärvi ja Jarmo Vannemaa. Heimolinnat perustivat vuonna 1995 yhdessä Teuvo ja Tarja Ryynäsen kanssa toisenkin yhtyeen, nimeltään Laiki Familia. Jannis Papaioannou (1913-1972) oli Heimolinnojen suosikki. He järjestivät säveltäjän 80-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1993 syntymäpäiväjuhlat. Perinnettä jatkettiin sittemmin vuosittain. Rebetika kuului erityisesti Eero Heimolinnan harrastuksiin. Hän on mm. kirjoittanut nuotinnokset kaikkiin Markos Vamvakariksen äänitettyihin lauluihin. Näihin oli erikoistunut viisikko eli Rebetiko Kompania Pentara, jota kuultiin mm. 20.3.2012 Porthaniassa. Nostalgia ja Odysseia Rebetiko Kompania Pentara: Vesa Putkonen (tumberleki, baglamas), Petri Tohka (baglamas), Risto-Pekka Pennanen (guitar), Vuokko Heimolinna (singer) and Eero Heimolinna (buzuki, singer). Photo: Y.Viinikka. Muitakin yhtyeitä syntyi Helsinkiin. Jannis ja Kirsti Lakopoulos perustivat yhtyeen nimeltään Nostalgia 1985. Siihen kuuluivat muusikot Elektra Curtis Martin (viulu), Istvan Zalay (cembalo, viulu), Tereza Zalay (kosketinsoittimet), Jannis Lakopoulos (laulu, kitara), Kirsti Lakopoulos (laulu, lyömäsoittimet), Pekka Nylund (buzuki), Panagiotis Asimakopoulos (kitara), Antero Jakoila (kitara). Yhtye levytti kaksi albumia: Rakkauden rippuja (1988) and Ihan Itku kurkussa (1991). Perinteitä jatkamaan perustettiin 1995 uusi yhtye Odysseia, jonka muodostivat Jannis Lakopoulos (laulu, kitara), Joosef Lakopoulos (tarabuka, laulu), Artturi Lakopoulos (kitara, basso ja, piano), Anna Baric (viulu, mandoliini, buzuki), Sofia Lakopoulou (laulu), Risto Toppola (buzuki), Ricardo Padilla (lyömäsoittimet), Markku Nikula (bassokitara), Kaj Olander (ney-huilu, saksofoni), Sakis Kastranis (buzuki),jannis Hatziharalampous (lyömäsoittimet), Manne Laukkanen (lyömäsoittimet). Duo Zorbas Kari Vannemaa kertoi kuunnelleensa kreikkalaista musiikkia jo 1960-luvulla, mm. Nana Mouskurin ja Marinelan lauluja. Mutta syvällisempi yhteys syntyi vasta Rodoksen matkalla 1970-luvulla. Haris Alexiou oli juuri julkaissut albuminsa "Twelve popular songs. Erityisesti laulu Dimitroula oli tehnyt vaikutuksen. Niinpä Hariksen ja Dalaraksen laulut muuttivat hänen koko elämänsä. Hän soitti aluksi mm. Aman Aman yhtyeessä ja perusti sittemmin Finnish Rembetiki Kompanian 1992. Hänen tunnetuin yhtyeensä on edelleen Duo Zorbas (1999), jossa hän soittaa kielisoittimia (buzuki, oud, kitara) sekä huilua yhdessä Maaria Vannemaan (viulu ja laulu) kanssa. Orkesterin muita jäseniä ovat Sami Majamäki (urut), Victoria Vatanskaja (piano), Juha Levo (basso) sekä Christer Hackman ja Murat Ermutlu (lyömäsoittimet). Orchestra Duo Zorbas (DZO) has seven members! We used to play in the Greek tavern Zorbas and its owner Kimon Papadopoulos named us Duo Zorbas. Members of the band: Kari Vannemaa is the musical director of the orchestra and plays buzuki, oud, flute, electric and acoustic guitar. Maaria Vannemaa is soloist violinist, singer and the diva of the orchestra. Sami Majamäki plays harmonium, Victoria Vatanskaja piano, Juha Levo bass and Christer Hackman with Murat Ermutlu percussions. 18

Trio ja Duo Sirtaki Turkulainen kreikkalaiseen populaarimusiikkiin sekä rebetikasovituksiin erikoistunut Trio Sirtaki syntyi vuonna 1991. Yhtye on esiintynyt säännöllisesti siitä lähtien. Yhtyeen kantavana voimana on ollut Kimmo Hyyppä. Triossa oli pitkään laulusolistina Stelios Tziuornas ja basistina Jorma Hellgren. Viime vuosina orkesteri on tunnettu Duo Sirtakina. Duon muusikot, Kimmo Hyyppä (busuki) ja Ari-Pekka Haapanen (laulu, busuki, kitara) ovat kokeneita muusikoita. Kimmo on myös kreikkalaisen musiikin tutkija. Hän on tehnyt aiheesta erikoistyönsä Turun yliopistoon ja erikoistunut busukiin jo yli 20 vuoden ajan. Ari Pekka hallitsee kreikkalaisen laulun ja on mm. kitaransoiton opettaja. Duo Sirtaki on esiintynyt kreikkalaisissa illoissa Turun seudulla sekä monien Kreikkayhdistysten tilaisuuksissa, varsinkin länsirannikolla. Keikkoja yhtye on tehnyt sadoittain vuosien varrella. Kimmo on esiintynyt myös Kreikassa paikallisten muusikoiden kanssa. Monet muistavat myös Samppalinnan kesäteattrin Zorbas- musikaalin, jossa pojat hoitivat mutkikkaat busukiosuudet Zorbas-orkesterissa. Nykyisin Duon tapaa säännöllisesti busuki-illoissa Turun Athene-ravintolassa. Duo Sirtaki at the 35th Anniversary of the Finnish-Greek Association in Pori (2014). Photo Y.Viinikka. Souvlaki Orchestra Hyvin tunnettu on myös Souvlaki Orchestra (1995). Vuonna 1998 alkoi Vaasan työväenopistossa säännöllinen kurssimuotoinen harjoittelu ja isompi kokoonpano Souvlaki Orhistra alkoi saada muotoaan. Ovat sitten sieltä käyneet soittelemassa kaikkialla Suomessa, paikallisten Suomi-Kreikka yhdistysten tilaisuuksissa, musiikki- ja elokuvafestivaaleilla Vaasassa ja Kreikassa, radiossa ja TV-dokumenteissa, usein yhdessä vaasalaisen tanssiryhmä Meltemian kanssa. Yhteistyötä ontehty myös virolaisen Rebetes -yhtyeen kanssa sekä Pärnussa että Vaasassa. Useimmat yhtyeen muusikot ovat suomalaisia, mutta ovat rakastuneet kreikkalaiseen musiikkiin, perinteisiin tansseihin ja Kreikan kulttuuriin kokonaisuutena. Heidän ohjelmistossaan on yli 500 kreikkalaista laulua ja lisäksi myös suomalaista perinteisiä musiikkikappaleita. Orkesteri on myös levyttänyt tuotantoaan. Lemonades The members of Souvlaki Orchestra from Vaasa: Matti Jakobsson (buzuki, notations, arrangements), Ilias Missyris (baglama, vocals, lute), Rauli Ruhanainen (guitar), Edmond Nushi (violin), Bengt Heikius (clarinet), Jari Tupala (bass) and Kristian Isaksen (percussions), with the guest vocalist Erza Nushi at the 30 th anniversary of the Federation of the Finnish-Greek Associations at Kaisaniemi Restaurant in Helsinki (2010). Photo: Y.Viinikka. Vähän erilainen kreikkalainen yhtye on Lemonades Helsingistä. He soittavat swingiä, bluesia sekä latinorytmejä Kreikan nykymusiikin ja rebetikon makuisesti. Five Helsinki based Greek musicians are the members of the group: Ilias Papailias (bouzouki), Vasilis Katopodis (bass), Dimitris Tzarouhis (guitar), Thanasis Gotsopoulos (percussions), Chryssa Panagiotopoulou (vocals). Photo: Lemonades 19

Antama Uusimpia tulokkaita kreikkalaista musiikkia soittavista yhtyeistä on Antama, joka aloitti huhtikuussa 2012. Heillä on kuitenkin ollut jo kolmessa vuodessa yli 40 esiintymistä juhlissa, klubeilla, sosiaalisissa tapahtumissa, konserttisaleissa, festivaaleilla (Maailma kylässä, ETNO Espa), puistoissa ja kaduilla, kahviloissa ja ravintoloissa Helsingissä ja muualla Etelä-Suomessa. Orkesteri on levyttänyt keväällä 2014 kaksi rebetikalaulua (Global Music Helsinki) esittelyä varten. Orkesteri esiintyi yhdessä Nefes-yhtyeen (toinen monikansallinen orkesteri Helsingissä, joka soittaa Välimeren ja orientaalista musiikkia) jäsenten kanssa marraskuussa 2014 soittaen lauluja ja musiikkia, jotka ovat yhteisiä Kreikan ja Turkin musiikkiperinteille. Members of Antama were/are: the Finn Antti Kaski (guitar), the Finnish Greek Meri-Sofia Lakopoulos (violin, kementze, vocals) The Icelandic Norwegian Vidar Skrede (buzuki, baglama) and the Greeks: Vassilis Katopodis (bass, vocals), Evangelos Velentzas (buzuki, vocals), Ilias Papailias (buzuki, lute, vocals) and Michael Syskakis (Cretan lute and lyre, vocals). Photo: Antama. Julkaisuja kreikkalaisesta musiikista / Theoretical approaches: articles, theses, books Eero Heimonlinna 1997. Yiannis Papaioannou and his recorded songs from 1937-1939. Article in the festive issue of Finnish Greek Association for the 40 years of its operation. Risto-Pekka Pennanen 1999. Westernization and modernization of Greek folk music, Doctoral thesis, Acta Universitatis Tamperensis. Risto-Pekka Pennanen 2013. Between Sultan and Emperor: Politics and Ottoman Music in Habsburg Bosnia-Herzegovina, 1878 1918, in Ottoman Intimacies, Balkan Musical Realities (2013), Papers and Monographs of the Finnish Institute at Athens, Vol XIX Venla Sykäri 2011. Words as Events: Cretan Mantinades in Performance and Composition. Studia Fennica Folkloristica 18. Helsinki: SKS. 224 pages. Kreikkalaisia kansantansseja / Greek folk dances Jaakko Kara 1977. Jumalaiset askeleet. Master Thesis, Helsinki University Press. Rauni Vornanen 1998. Opa! Kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykyaikaan. Gummerus 1998. Teksti: Yrjö Viinikka Evangelos Velentzasin esitelmäaineiston perusteella ja täydentäen. 20

Filoxenia means Matkusta Kreikkaan, niin tiedät mitä vieraanvaraisuus on! Greek Tourism, an Eternal Journey / Kreikan turismista Stavroula Skaltsi Stavroula Skaltsi is the Director of Greek National Tourism Organization in Stockholm. Photo: Thomas Sopilidis. She presented the activities of the organization in Scandinavia, Finland and Baltc states and showed examples of lovely videos of the Greek tourism organization. http://www.visitgreece.gr/ Rodokselta se alkoi / Finnish Tourism in Greece Eero Nokela Eero Nokela is the President of the Finnish Guild of Travel Journalists. Photo T. Sopilidis. Suomalaisten Kreikan valloituksen voi katsoa alkaneen ensimmäisistä pakettimatkoista Rodokselle vuonna 1963. Määrät olivat aluksi pieniä, mutta nyt puhutaan jo sadoista tuhansista. Kesällä Kreikka on ykköskohde, ja jos Espanjalla ei olisi Kanariansaaria, Kreikka olisi kunkku koko vuoden tilastossakin. Suomalaisten matkailua Kreikkaan leimaa voimakas saarivetoisuus: Ateena on toki ollut lentokohteena useasti, kuten päättyneenä kesäkautena, mutta meillä suositaan suoria tilauslentoja eri saarille, voimakkaimmin Rodokselle ja Kreetalle, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana kohonnut todelliseksi suosikiksi kahden lentokenttänsä ansiosta. Vanha kunnon Rodos vetää puoleensa yhä vakiokävijöitä, lapsiperheitä ja yksittäisiä auringonpalvojia, mutta rinnalle ovat nousseet jokakesäiset kestosuosikit, kuten Kos, Samos, Zakynthos, Skiathos, Santorini, Korfu ja Lefkas. 21

Kun Rodos oli löydetty, seuraavaksi matkattiin hiukan pohjoisempana sijaitsevalle Kosille aluksi rahtilaivalla, kunnes lentokentän laajennus mahdollisti suorat lennot myös sinne. Kreetan valloitus alkoi Agios Nikolauksesta, laajeni vuosien mittaan länteen, missä toiseksi lentokohteeksi tuli Hania. Nyt Kreetalle lennetään useammin Haniaan, mistä on lyhyt bussimatka Rethymoniin, Planatiakseen, Kalevisiin ja myös saaren etelärannalle. Heraklion pitää silti pintansa, nyt myös Ierapetra ja siitä länteen sijaitsevat rantakohteet aina Paloehoraan saakka ovat suomalaisten matkailukartalla. Läntisen saariston valloitus alkoi Korfulta, jonne ensimmäiset tilauslennot tehtiin 80-luvun alussa. Seuraavina olivat vuorossa Lefkas (Prevezan kentältä, josta pääsee myös Pargaan), Kefalonia ja Zakynthos. Monet vannoutuneet kreikkahullut aloittivat jo varhain ns. saarihyppelyn eli ottivat vain lennon ja lähtivät heti lentokoneen laskeuduttua omin päin kiertämään saaria useaksi viikoksi. Jotkut matkanjärjestäjätkin tekivät valmiina reittejä, ja sellainen on taas tarjolla ensi kesäksi (Santorini-Paros-Naksos-Santorini). Egeanmeren saaret ovat pitäneet pintansa vuosikymmenet, kokeiltu on Thessalonikia ja alueen läntisintä sormea, joissa pieni ja idyllinen Afitoksen kylä oli muu- taman kesäkauden suosiossa. Egeanmerellä on ollut tarjolla Skiathoksen lennon päässä Skopelos, Mamma Mia -tarinasta tuttu hääsaari, parina vuonna 2010-luvulla Limnos, ja muutamaan kertaan Thassos, jonne pääsee Kavalan lentokentän kautta. Unohtaa ei sovi kestosuosikkia Lesbosta, jota on markkinoitu myös häveliäästi Mitilinina. Viehättävälle, aikoinaan kansainvälisten julkkisten suosimalle Mykonokselle on Suomesta lennetty kolmeen otteeseen: ensin Hans Helmutin chartereilla, sen jälkeen on Aurinkomatkat yrittänyt saada suomalaiset siitä innostumaan, mutta aina Mykonos on hylätty parin vuoden kokeilun jälkeen. Paketteja Parokselle ja Naksokselle on tarjottu myös osana Mykonoksen-lentoa, koska riittävän suuri lentokenttä on vain Mykonoksella. Santorinin ohella Mykonoksella on kalliin saaren maine, vaikka molemmista löytyy edullistakin majoitusta. Rodokselta lounaaseen sijaitseva Karpahtos oli pitkään matkanjärjestäjien ohjelmassa, kohta sitä taas tarjottaneen uutuutena, kuten tapana on! Kreikan toiseksi suurin saari Evia on myös ollut valmismatkakohteena, samoin Korintin kanavan lähellä sijaitseva Loutraki, josta on lyhyt matka moniin Peloponnesoksen niemimaan kulttuurikohteisiin. Tilastoykkönen ja -kakkonen Sunset on the island of Siros. Photo: Y.Viinikka. Suomalaisten matkustus Kreikkaan alkoi muutaman sadan hengen vuosimääristä ja on kasvanut nyt virallisesti lähelle 200 000 vuotuista valmismatkaajaa. Tähän lukuun sisältyvät kaikki ne, jotka ovat ostaneet matkanjärjestäjän tai -toimiston kautta lennon ja majoituksen luvusta puuttuvat siis ne, jotka varaavat esimerkiksi netin kautta pelkän lennon ja hotellin. Suomen matkatoimistoalan liitto (SMAL) pitää kirjaa toteutuneista valmismatkamääristä ja julkaisee tiedot tammikuisilla matkamessuilla. Kuten sanottu, jos Espanjalla ei olisi Kanariansaaria, koko vuoden tilastoykkönen olisi kirkkaasti Kreikka. Pelkkien kesämatkojen valossa se sitä 22 onkin, mutta talvikauden suuret matkailijamäärät Kanarialle nostavat Espanjan koko vuoden ykköseksi. Kreikan pahin kilpailija lähialueella on Turkki, jonka ovat löytäneet paitsi Kreikan-kävijät, myös Espanjaan tai Italiaan ihastuneet. Turkkiin menijöiden määrät ovat vaihdelleet suuresti vuosittain johtuen maan turvallisuustilanteesta: aina kun jossain päin pamahtaa pommi, puhumattakaan lähellä turismialueita, kysyntä laskee, ja menee jonkin aikaa ennen kuin Turkkia harkitaan uudelleen. Onneksi pahemmilta terrori-iskuilta on säästytty toisin kuin Egyptissä.

Vuoden 2014 tilaston lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat mukaan Kreikassa kävi 183 707 suomalaista, 6,3 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. SMALin mukaan vuoden 2015 tarjonnassa Kreikkaan on nousua, mutta tammikuussa 2016 ollaan viisaampia. Silloin kuullaan, miten paljon Kreikan suosio kasvoi, vai kasvoiko sittenkään, kärsiihän maa nyt paitsi omasta talouskriisistään myös hallitsemattomasta turvapaikanhakijoiden läpikulkuryntäyksestä tietyillä saarilla. Sama tilasto kertoo, että Turkkiin menijöitä oli 120 975 (pudotusta 5,6 % edellisvuodesta). Jos Espanjan-kävijöiden kokonaismäärästä 284 896 (- 3,1 %) pudotetaan Kanarialle lentäneet 239 494 suomalaista, jää Baleaareille ja muualle Espanjaan matkanneiden suomalaisten määräksi vain noin 45 500! 90-luvun alun lamavuosina valmismatkojen määrä putosi 550 000:een, joista Kreikkaan menijöitä oli 110 000 eli joka viides suomalainen! Matkanjärjestäjien kova kilpailu Aurinkomatkat aloitti Ateenan- ja Rodoksen matkat 1960-luvulla. Se on yhä suurin ja kaunein, mutta Finnmatkat on aivan kannoilla muutaman tuhannen matkaajan päässä. Kolmantena tulee Apollomatkat perässään Tjäreborg. Viides on Kreikka-tarjontaansa koko ajan kasvattanut Lomamatkat/Matka-Vekka. Kilpailu on kovaa, ja se pitää tietysti hinnat kurissa. Oikukkaat Suomen kesäsäät aiheuttavat matkanjärjestäjille päänvaivaa: jos täällä paistaa aurinko viikkokausia, hintoja on laskettava jopa kannattavuusrajan alapuolelle, kun meikäläiset suuntaavat kesämökeilleen, jos taas sataa ja on viileää kuten menneenä kesänä, kaikki matkat myydään loppuun listahinnoilla. Matkanjärjestäjärintamalla on ollut vilkasta kaikkina menneinä vuosikymmeninä. Kreikkaan meitä on lennättänyt alusta saakka Finnair ja toinen kotimainen Kar-Air, joka sittemmin fuusioitiin Finnairiin. Koko ajan kasvanut tarjonta on toiminut suomalaismatkailijoiden parhaaksi, suorat lennot ovat vieneet meidät 18 eri kohteeseen, viime kesänäkin 12:een ja lisäksi Ateenaan kaikkien aikojen suurimmalla volyymilla. Ateenaan lensi Finnairin lisäksi kreikkalainen Aegean Airlines ja norjalainen Norwegian, Finnair tarjosi reittilennollaan myös bisnesluokan palvelua. Ulkomaisista matkanjärjestäjistä täältä ovat poistuneet tanskalainen Spies ja pohjoismainen Fritidsresor, kotimaisista lopettaneet Hans Helmut, Hassen matkat ja Ihannematkat. Fritidsresor ja Hasse fuusioitiin Finnmatkoihin Finnairin myydessä sen TUI-konsernille vajaa 10 vuotta sitten. Miksi aina Kreikkaan? Kreikkaan meitä houkuttavat miellyttävä ilmasto, takuuvarma aurinko, hyvät rannat, edulliset hinnat, lyhyt lentomatka ja laaja kirjo kohteita, mutta myös turvallisuus ja tuttuus. Monille Kreikka on kuin toinen kotimaa, jonne palataan vuosi vuodelta, jopa samaa hotelliin ja samaan huoneeseen! Kreikkalaisista moni on saanut elinikäisiä ystäviä, joihin pidetään yhteyttä kesätapaamisten ulkopuolellakin. Suomalaisia ja kreikkalaisia yhdistää tietynlainen melankolisuus, surumielinen musiikki, konstailematon ruoka ja vieraanvaraisuuden tunne. Me voimme iloita ja surra yhdessä, laulaa ja tanssia murheemme pois tai vain olla. Itkeä ja nauraa vaikkei aina täysin ymmärrettäisi toistemme kieltä. Kuinka moni meistä onkaan mennyt Kreikasta palattuaan heti syksyllä opiskelemaan kreikkaa tai tanssikursseille! Tanssin- ja kielenopetus ovat hyvin tärkeitä, näin voimme ymmärtää toisiamme entistä paremmin ja vaihtaa ajatuksia niin vaikeina kuin ruusuisinakin aikoina. Kreikka on syvällä suomalaisessa sydämessä eikä se lähde sieltä kovin helpolla. Olkaamme kreikkalaisten tukena nyt kun maassa on vaikeaa, helpoiten tuemme heitä matkustamalla sinne viimeistään kesän tullen. 23

Tunnelma katossa Kaisaniemessä: SKYL 35v / The 35th Anniversary of the Federation of Finnish Greek Associations Yrjö Viinikka The Greek Buffet Dinner. Photo T. Sopilidis Koska oli kulunut 35 vuotta siitä, kun kahdeksan yhdistystä päätti perustaa Helsingissä Suomi-Kreikka yhdistysten liiton, olikin saatu sopiva syy juhlintaan. Juhlamme oli nyt myös tärkeä osa Ellada Pantou -festivaalia. Niinpä saimmekin poikkeuksellisen upeat puitteet Ravintola Kaisaniemeen. Paikalle oli saapunut yli kaksisataa juhlijaa sekä pääkaupunkiseudulta että maakuntien yhdistyksistä. Mukana oli paljon myös paikallisia kreikkalaisia sekä gastronomiamessuilta tulleita suomalais-kreikkalaisen kauppakamarin jäseniä ja luonnollisesti Elada Pantou -kutsuvieraamme Kreikasta. Ravintola oli pannut parastaan ja ruoka oli todella maittavaa. Books and paintings from two Finnish artists, Merja Tuominen-Gialitaki and Kaisa Sovero, who have lived in Greece. Photo: T.Sopilidis. Juhlassa oli esillä myös Ellada Pantou -taidenäyttely sekä taiteilija Kaisa Soveron ja kirjailija Merja Tuominen-Gialitakin yhteinen myyntipöytä. Tässä sai ensiesittelynsä kreikkalais-suomalainen kalenteri, johon Kaisa Sovero on lahjoittanut kuvat ja jonka tuotto käytetään Kreikan vähävaraisten lapsiperheiden ruokahankintoihin Solidaari ry:n valvonnassa.. 24

Vaasalainen Meltemia-tanssiryhmä esitteli upeita tanssitaitojaan. Heitä on käynyt opettamassa mm. ateenalainen Vasilis Harassopoulos ja lisäoppia on haettu muualtakin Kreikasta. Toisen tanssinumeron esitti Anne Myntti Porista. Kaunis ja herkkä kynttilätanssi sopi erinomaisesti kreikkalaisen tsiftetelin rytmeihin. Candle dance by Anne Myntti (Pori). Photo: Jari Myntti Dance group Meltemia (Vaasa). Photo: T.Sopilidis Illan kohokohta oli Thomas Sopilidiksen (laulu, buzuki ja baglama), Loukia Valasin (santuri ja laulu) sekä Mikaella Papachrysanthoun (canon, laulu) muodostaman yhtyeen tunnin musiikkishow Mama Ellas. Tanssikansa riensi välittömästi karkeloimaan, kun tuttuja keikkalaisia sävelmiä tulvehti esille. Illan loppupuolella nähtiin myös ateenalaisten ja paikallisten kreikkalaisten muusikoiden hienosti soivia yhteisesityksiä. Tunnelma oli hyvin vapautunut ja tästä onkin hyvä jatkaa taas kohti uusia yhteistyön haasteita. Mama Ellas show. Photo: T.Sopilidis. Late night zeibekiko by Ellada Pantou orchestra, Antama and Kimon with friends. Photo: Jari Myntti 25

Liittohallitus 2015 Puheenjohtaja: Yrjö Viinikka Hiekkakivenkuja 3, 01700 Vantaa 040 098 1698, viinikka(at)utu.fi Varapuheenjohtaja: Matti Kontio Sirkkalankatu 10 A 1, 20500 Turku 050 598 5574, matti.kontio(at)saunalahti.fi Sihteeri: Marita Jurva Juvantie 56 as 1, 51900 Juva 050 340 6720, marita.jurva(at)elisanet.fi Taloudenhoitaja: Pirjo Koskinen Sommelontie 39, 28300 Pori 040 507 6199, pirjo.koskinen(at)festum.fi Tiedottaja ja Filellinas-lehden toimittaja: Kaija Kivikoski Hiekkakivenkuja 3, 01700 Vantaa 040 831 3930, kaija.kivikoski(at)kolumbus.fi Jäsenet: (suluissa varajäsen) Jukka Parkkinen, Jyväskylä (Matti Antila, Pietarsaari) Pekka Kinnunen, Länsi-Pohja (Matti Järvinen, Rovaniemi) Aili Lamminen, Helsinki (Marjukka Lehtinen, Helsinki) Martina Villa, Tampere (Leila Venäläinen, Turku) Jorma Miinalainen, Hamina (Arja Fri, Kouvola) Jari Vuoristo, Rauma (Anne Myntti, Pori) Mikko Piironen, Keski-Savo (Arja Kalaitsidis, Kuopio) Liittohallituksen kokous 24.10.2015 Arvo Allosen muistorahaston stipendit Stipendihakemuksia oli saapunut stipenditoimikunnalle 5 kpl. Toimikunnan jäsen Kaija Kivikoski esitteli hakemusten sisältöä. Stipenditoimikunta päätti ehdottaa 1000 euron stipendinsaajaksi väitöskirjatutkija Laura Ivaskaa, joka haki apurahaa tutkiakseen nykykreikasta 1952-2004 suomennettua kaunokirjallisuutta. Hallitus päätti yksimielisesti myöntää stipendin Laura Ivaskalle. Sihteeri ilmoittaa päätöksestä kaikille stipendinhakijoille. Filellinas-lehti Juhlavuoden 2015 syksyn Filellinas-lehti päätettiin toimittaa pääasiallisesti sähköisesti jaettavassa muodossa. Kreikkalais-suomalaiset kalenterit Taiteilija Kaisa Sovero on lahjoittanut kuvia maalauksistaan käytettäväksi vuoden 2016 kalenterin painatukseen. Kalenterit painetaan Ateenassa. Niihin tulee mm. kreikkalaiset juhla- ja nimipäivät. Liitto hoitaa tilausten vastaanoton sekä maksuliikenteen. Jäsenyhdistysten toivotaan hankkivan kalentereita myyntiin. Kalenterin hinta on 15 euroa/kpl + postimaksut. Varat tilitetään painokustannusten jälkeen Solidaari ry:lle Ateenaan käytettäväksi köyhien lapsiperheiden ruokahankintoihin. Matkamessut Helsingissä 21-24.01.2016 Ilmoittaudutaan messuille ja valmistellaan yhdessä Helsingin yhdistyksen kanssa. Muista jäsenyhdistyksistä toivotaan runsasta osanottoa sekä päivystäjiä. Muut tapahtumat Keskusteltiin mahdollisesta osallistumisesta Tampereen Tallipihalla kotimaisten tanssiryhmien yksipäiväiseen tanssitapahtumaan sekä Helsingin yhdistyksen järjestämään Musiikkimaratoniin. Talousarvio Päätettiin esittää liittokokoukselle v. 2016 jäsenmaksun pitämistä ennallaan: Jäsenmaksu on 1,50 /yhdistyksen henkilöjäsen ja yli 300 jäsenen jälkeen 0,75 / henkilöjäsen. Valtionapuhakemus, 5000, on jätetty OKM:lle. Liittokokous Seuraava hallituksen kokous sekä liittokokous pidetään lauantaina 27.2.2016 Helsingissä, ellei muita ehdotuksia tule. Tutkitaan vielä mahdollisuuksia Rauman yhdistyksen kanssa kokouksen järjestämiseksi. ERT3-TV Special greetings for the TV group from ERT3, who filmed all the Festival events for their Program Diaspora. The first part of it has been presented in Greece 8 th November and the second part 6 th December. The TV group and the musicians Loukia Valasi and Mikaella Papachrysanthou in the Kaisaniemi park, Helsinki. Photo: T.Sopilidis 26

Acknowledgements : The organizers express their gratitude to the following companies: Amerodos Oy Eckeröline Fysimera Gavrielides Foods Oy Halva Ab House Kastri Kampaamo Joseph Nordea Pankki Oyj Rabbit Mama Restaurant El Greco Restaurant Minos Restaurant Thalassa Veggie Vikingline And to the following Greek hotels which have donated holidays for lottery prizes: Fodele Beach, 25 km west of Heraklion airport in Crete, lies on a unique location with a breathtaking view, on the exquisite sandy beach of Fodele area (birthplace of the world-wide famous painter Dominikos Theotokopoulos, well known as EL GRECO) /www.fodelebeach.gr/ Christina Hotel Karitsa, Larissa Greece www.christina-hotel.gr/ 27

28