Käsky
Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen voittoon. Punaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.
Käskyn uskotaan pohjautuvan osittain Leena Landerin isoisän, Einon, lapsuuteen. On myös mahdollista, että kertomus on kokonaan fiktiivinen. Jääkäri Aaro Harjula saa toimekseen saattaa punaisten naisvangin Miina Malinin Ruukkijoen kenttätuomioistuimeen. Sotatuomari Emil Hallenbergin on määrä ottaa selvää naisen menneisyydestä ja mahdollisesti syyllistymisestä sotarikoksiin.
Aaro Harjula on maailmaan kiertänyt mies, joka päätyi Saksaan jääkärikoulutukseen rahapulan vuoksi. Luonteeltaan hän on päättäväinen ja rauhallinen sekä oman tiensä kulkija. Miina Malin on vahva nainen: hän ei pelkää kohdata miehiä, jotka päättävät hänen kohtalostaan. Hän on viisas eikä taivu muiden tahtoon vaan pysyy omien aatteittensa takana.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat keväiseen Suomeen. Sodan sytyttyä entisestä hullujenhuoneesta oli tarkoitus tehdä sotasairaala. Paikalle pystytettiin kuitenkin kirjailija ja toimittaja Emil Hallenbergin johtama sotatuomioistuin. Alue oli ihanteellinen sotavankien pitoon: muurattu alue varmisti, etteivät paot olleet mahdollisia ja mielisairaiden vanhat huoneet kaltereineen toimivat vankityrminä. Valkoisten yöpymistilat olivat prameat niin viinikellareineen ja palvelusväkineen.
Käsky rakentuu mielenkiintoisista osista Leena Landerin muistelmat isoisästään Ilmari Kiannon lainaukset, jotka olivat hyvin vertauskuvallisia Kertomus jääkärin ja punavangin matkasta kenttätuomioistuimeen Kirjan kieli on pääosin sen sijoittumisajankohdalle tyypillistä, mutta se yllättää aika ajoin lukijan sanavalintojen karuudella: Eikö sovita että saat nussia minua sydämesi kyllyydestä ja vastalahjaksi annat minun suoriutua täältä kaikessa rauhassa matkoihini? (S. 254.)
Teoksessa on monia jopa hupaisia loruja tai sanaleikkejä Vituiksi meni kun vihellettiin vaikka olisi se mennyt viheltämättäkin (s. 315) Teos sanaston puolesta on kuvattu valkoisten puolelta Vapaussota Punavankien kuvaus Sisältö moittii valkoisia ja heidän tekemiään vääryyksiä punaisia kohtaan.
Teoksen jokaisen kappaleen välillä on lainaus Ilmari Kiannolta, jolla oli vahva mielipide aikanaan punaisista: Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Teoksessa kuvataan hienosti valkoisten asennetta etenkin punaisten naisia kohtaan teoksessa heitä verrataan runsaasti arvaamattomiin ja vaarallisiin susieläimiin. Heidän mielestään sodassa taistelevat naiset olivat säälittäviä, arvottomia ja heidät olivat tehty vain valkoisten miessotilaiden nautintoa varten.
Miehet olivat parempiarvoisia kuin naiset. Kirja tuo esille sisällissodan ajan jakautuneen maailman, jossa valkoiset olivat niskan päällä ja punaiset olivat heidän leikkikalujaan. Punaiset koettiin kaiken pahan aluksi ja heidän rikoksiaan kauhisteltiin, mutta valkoisten joukkoteloitukset sekä kidutukset olivat täysin oikeutettuja.
Teoksen antama kuva suomalaisuudesta on hyvin synkkä, sillä kansa on jakautunut heti itsenäistymisen jälkeen kahtia. Ero valkoisten ja punaisten välillä oli tehtävä mahdollisimman suureksi. Teoksessa erottuu selkeästi luokkaerot Köyhät asuvat vaatimattomasti ja ruoan vähyys ajaa ihmisiä pois kotoa. Parempiosaisilla, kuten Emil Hallenbergillä, on mahdollisuus palkata itselleen palvelijoita.
http://www.palasuomenhistoriaa.net/?suomen_histor ian_k%e4%e4nnekohtia:sis%e4llissota_1918_ja_suom en_armeijan_synty Luettu 9.5.2010