Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. 1. Kor. 13: 4-7 Avioliiton merkitys Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on sekä oikeudellinen tapahtuma että pyhä toimitus, jossa pyydetään liitolle Jumalan siunausta. Vihkitilaisuudessa puolisot vastaavat papin kysymykseen tahdon ja ilmaisevat näin tahtonsa rakastaa Jumalan ja läsnäolijoiden kuullen. Näin vihittävät sitoutuvat avioliittoon ja siihen, että tekevät parhaansa, jotta kumpikin voisivat olla siinä onnellisia. Avioliitto on Jumalan antama tehtävä ja hänen erityisessä suojeluksessaan. Avioliiton esteiden tutkinta Ennen vihkimistä avioliiton esteet on tutkittava. Tarkoituksena on varmistaa, että avioliitolle ei ole lainmukaisia esteitä. Esteiden tutkinnan voi hoitaa ev.lut.kirkon asiointipalvelun kautta, asioimalla kotiseurakunnassa tai lähettämällä pyynnön esteiden tutkinnasta postitse. Avioliittoon aikovien on yhdessä pyydettävä avioliiton esteiden tutkintaa. Esteiden tutkinnan voi suorittaa se evankelis-luterilainen tai ortodoksinen seurakunta, johon toinen vihittävistä kuuluu. Myös maistraatti voi suorittaa tutkinnan. Kun avioliiton esteiden tutkija on todennut, että aiotulle avioliitolle ei ole esteitä, avioliittoon aikoville toimitetaan todistus toimitetusta avioliiton esteiden tutkinnasta. Todistus on voimassa neljä kuukautta. Vihkiminen Avioliitto solmitaan joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Vihkiminen toimitetaan kirkossa tai muualla, sen mukaan kuin pappi ja vihittävät siitä sopivat. Kirkollisen vihkimisen saa toimittaa Suomen ev.lut. kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan pappi sekä muutamien uskonnollisten yhdyskuntien edustajat, joille on myönnetty vihkimislupa. Ev.lut.kirkossa vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä, joilla ei ole laillisia esteitä avioliiton solmimiselle. Jos vain toinen vihittävistä on ev.lut.kirkon jäsen, on kirkollinen vihkiminen mahdollinen, kun ev.lut. kirkkoon kuulumaton osapuoli on jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen, jolla on vihkimislupa. Maistraatissa solmittu avioliitto voidaan siunata kirkossa, jos aviopari haluaa. Samoin muussa kristillisessä kirkossa solmittu avioliitto voidaan siunata luterilaisessa kirkossa. Avioliiton siunaaminen muistuttaa paljon kirkollista vihkimistä ja siinä tulee ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne.

Sukunimi Avioliittoa solmittaessa pitää sukunimiasiat olla mietittynä. Puolisot voivat yhdessä päättää ottavansa yhteisen sukunimen tai sitten he säilyttävät sen sukunimen, joka heillä on ollut avioliittoon mennessä. Käyttöön voidaan myös ottaa henkilökohtainen sukunimi, jolloin sitä käytetään yhteisen sukunimen edellä. Uusi nimilaki tulee voimaan 1.1.2019 alkaen. Toimituskeskustelu Ennen avioliittoon vihkimistä tavataan vihkipapin kanssa ja sovitaan käytännön järjestelyistä. Papin kanssa tutustutaan, keskustellaan avioliiton merkityksestä ja käydään läpi vihkimiseen liittyviä asioita. Hänen kanssaan harjoitellaan toimitusta etukäteen vihkipaikassa. Tapaamisessa varmistetaan myös, että avioliiton solmimisen ehdot täyttyvät eikä sille ole esteitä. Toimituskeskustelussa voi olla läsnä muitakin, esimerkiksi bestman ja kaaso tai muita henkilöitä, joilla on jokin tehtävä itse toimituksessa. Vihkipapille kerrotaan omista toiveistaan. Vihkitoimituksen kulku Vihkitoimitus on jumalanpalvelus, joka koostuu raamatunluvusta, rukouksesta ja yleensä myös yhteisistä virsistä. Koko toimituksen perusta on siinä, että paikalla oleva seurakunta pyytää Jumalan siunausta solmittavalle avioliitolle. Vihkitoimituksen musiikin tulee liittyä tähän kokonaisuuteen. Morsiuspari käy vihkikaavan lävitse yleensä yhdessä papin kanssa toimituskeskustelussa. Vihkitoimituksen kaava löytyy virsikirjan liiteosasta ja kirkollisten toimitusten kirjasta. Vihkitoimitus etenee pääpiirteittäin seuraavasti Johdantomusiikki, häämarssi ja/tai alkuvirsi, hääpari saapuu alttarille Alkusiunaus Papin johdantosanat (Hääpsalmi, vapaaehtoinen) Vihkirukous Raamatunluku Papin puhe vihittäville Vihkiminen: Kysymykset vihittäville Sormusrukous (Sormuslupaukset) Vahvistaminen Aviopuolisoiden siunaaminen Kiitosvirsi Yhteinen esirukous Isä meidän -rukous Siunaus ja lähettäminen Vihkilaulu tai muuta sopivaa musiikkia Päätösmusiikki Vihkimusiikki Musiikista sovitaan kanttorin kanssa. Hän myös mielellään auttaa virsien ja musiikin valinnassa. Vihkitilaisuudessa on yleensä urkumusiikkia (ei tarvitse olla marssi) kirkkoon tullessa ja poistuttaessa, 1 2 virttä ja haluttaessa sakraalitilaan sopivaa soitinmusiikkia tai laulu. Musiikissa tulee ottaa huomioon vihkimisen jumalanpalvelusluonne. Kirkkoon sopivasta musiikista on esimerkkejä ohessa. Rakkausballadille on luontevampi paikka häävastaanotolla esim. morsiusparin saapuessa juhlapaikalle tai maljapuheen yhteydessä. Virsikirjan osiosta Avioliitto (virret 238 241) löytyy vihkitilaisuuteen sopivia virsiä. Hääpari voi itse valita virsistä sopivat säkeistöt. Vihkivirsien lisäksi voidaan käyttää vihkilauluja, jotka löytyvät virsikirjan uusimmasta jumalanpalvelusliitteestä (numerot 816 824). Myös kiitosvirret usein ovat vihkimiseen soveltuvia.

Vihkimusiikkiehdotuksia Marsseja Melartin Mendelssohn Kuula Wagner Elgar Clarke Charpentier Schubert Bach-Gounod Bach Virsiä Virsi 135 Virsi 239 Virsi 241 Virsi 332 Virsi 462 Virsi 517 Virsi 571 Vihkilaulut 816-824 Juhlamarssi Häämarssi Häämarssi Morsiuskuoro Pomp and circumstance Trumpet Voluntary (The Prince of Denmark s March) Trumpet Tune (Te Deum) Preludi C ( pieni ) Preludi F ( pieni ) Preludi Es Kristus valo valkeuden Air Jumala loi Loi Herra kuvaksensa Herra rakkaastani tunnen iloa Herraa hyvää kiittäkää Soi kunniaksi Luojan Herra kädelläsi Suvivirsi (Jo joutui armas aika) He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi. Ja minkä Jumala on yhdistänyt sitä älköön ihminen erottako. Matt. 19: 6 Vihkitilaisuutemme Päivä: Paikka: Vihkipappi: Kanttori: Hääjuhla: Yksinlauluja Bach-Gounod Schubert Franck Merikanto Tikka Kirkkomäki Erkkilä sov. R. Lagi sov. J. Haapasalo Simojoki Salminen Nikkola (Lasten virsi) Laaksonen Panis Angelius (Leivästä enkelten) Oi kiitos, sä Luojani armollinen Rakkaus on (Viisi laulua Raamatun sanoin) Häälaulu Suurin niistä on rakkaus Sa, Herra, katse armoinen (sanat Runeberg) Luo näihin kahteen katseesi (Runebergin häävirsi) Rakkaus on lahja Jumalan (Messulauluja) Rakkaus on ikuista Tänä aamuna aurinko nousi (Laulutuuli) Kun on toisessa kädessä Jumala ja toisessa olet Sinä Rakkauden liekki Kevään leikit (Tuomaslauluja) Muuta muistettavaa: Vihkilaulut 816 824 Kysy myös kanttoreiden omaa ohjelmistoa!

Seurakuntatoimisto Suupantie 10, 2. krs. puh. 03 342 7300 pirkkala.seurakunta@evl.fi Avoinna ma pe 9 12 ja 13 15 pirkkalanseurakunta.fi