AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Transkriptio

1 AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Lahdessa

2 Lahden seurakuntyhtymän keskusrekisteri Keskusrekisterin asiakaspalvelu (asiakaskäynnillä) Avioliiton esteiden tutkinta Vihkivaraukset Avoinna ma-pe 9-15, to 9-16 Vapaudenkatu 6, 1 kerros Vaihde (03) Seurakuntatoimisto (vihkivaraukset puhelimitse) Avoinna ma-pe 9-15, to Postiosoite Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri PL Lahti Julkaisija: Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri. Teksti: Riikka Ryökäs. Taitto: Sirkku Muhli. Kuvat: Viestintätoimiston kuva-arkisto. 2015

3 Ennen vihkimistä SISÄLLYSLUETTELO Avioliittoasiat, yhteystiedot 4 Kuulutukset eli avioliiton esteiden tutkinta 4 Kirkollinen vihkiminen 5 Avioliiton siunaaminen 6 Sukunimen valinta 6 Vihkipaikka ja sen varaaminen 7 Vihkipappi ja vihkikeskustelu 8 Vihkitoimituksen valmistelu Saapuminen vihkipaikkaan 8 Vihkisormus 8 Kirkon koristelu 8 Häävieraiden käyttäytyminen 9 Avioliittoon vihkiminen Vihkikaava 9 Vihkikaavan selitys ja vaihtoehdot Vihkitoimitus alkaa 10 Vihkitoimituksen musiikki 10 Vihkitoimituksen raamatunluku 11 Vihkipuhe 11 Vihkikysymykset 12 Sormusrukous ja sormuksen antaminen 12 Avioliiton vahvistaminen ja aviopuolisoiden siunaaminen 13 Yhteinen esirukous vihittyjen puolesta 14 Isä meidän -rukous 14 Herran siunaus 14

4 ENNEN VIHKIMISTÄ Avioliiton esteiden tutkinta, kirkon ja papin varaukset, avioliittoasioiden neuvonta. Lahden seurakuntayhtymän asiakaspalvelu: Vapaudenkatu 6, puh. (03) Avoinna ma-pe 9-15, to 9-16 Ennen vihkimistä on suoritettava avioliiton esteiden tutkinta. Vanha kansa puhuu kuulutuksista tai kuuliaisista. Avioliiton esteiden tutkinnan tarkoituksena on varmistaa, että puolisot voivat avioliittolain mukaan solmia keskenään avioliiton ja heillä ei ole avioesteitä. Mikäli molemmat tai jompikumpi kihlakumppaneista on jonkin Lahden ev.lut. seurakunnan jäsen, tutkinnan suorittaa Päijät-Hämeen seurakuntien keskusrekisteri. Kihlakumppanit pyytävät esteiden tutkintaa yhdessä allekirjoittamallaan lomakkeella, johon tulevat avioon aikovien henkilötiedot ja vakuutukset siitä, ettei heillä ole laissa mainittuja avioesteitä. Kun esteiden tutkija toteaa, ettei aiotulle avioliitolle ole esteitä, hän antaa todistuksen tutkinnasta. Todistuksen saaminen kestää viikon. Todistus on voimassa 4 kuukautta, jona aikana vihkimisen tulee tapahtua. Vihittävät tai keskusrekisteri toimittavat todistuksen vihkijälle ennen vihkitoimitusta. Tutkinta voidaan tehdä myös asiakirjojen perusteella. Kihlakumppanit saavat ko. asiakirjat keskusrekisteristä tai tulostamalla sen Maistraatti voi tutkia avioliiton esteet suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten osalta. Kuulutukset eli avioliiton esteiden tutkinta 4 Avioliiton solmimisen yleiset edellytykset Avioliiton solmimiselle on olemassa muutamia yleisiä edellytyksiä. Laillinen avioliittoikä on 18 vuotta. Oikeusministeriö voi kuitenkin erityissyistä antaa 18 vuotta nuoremmalle luvan solmia avioliiton.

5 Avioliiton esteet Ehdottomat esteet. Avioliittoa ei voi solmia, jos aikaisempi avioliitto on voimassa tai jos jompikumpi kihlakumppaneista on rekisteröidyssä parisuhteessa. Sukulaisuus suoraan takenevassa tai etenevässä polvessa on avioeste. Takenevalla polvella tarkoitetaan henkilön vanhempia ja näiden vanhempia. Etenevällä polvella olevalla sukulaisuudella tarkoitetaan henkilön lasta, näiden lapsia, lapsen lapsia jne. Myöskään sisarensa/veljensä tai puolisisarensa/puoliveljensä kanssa ei saa solmia avioliittoa. Luvanvaraiset esteet. Luvanvaraiset esteet edellyttävät oikeusministeriön lupaa. Tällaisia ovat muun muassa ottolapsisuhde tai aikomus solmia avioliitto lähisukulaisen kuten veljen tai sisaren jälkeläisen, enon, sedän tai tädin kanssa. Kansainväliset avioliitot Keskusrekisteri tutkii avioliiton esteet seurakunnan jäsenen solmiessa avioliiton ulkomaalaisen kanssa Suomessa ja antaa tarvittavat asiakirjat ulkomailla solmittavaa avioliittoa varten. Tarkempia tietoja, ohjeita ja asiakirjoja saa seurakuntien keskusrekisteristä. Kuulutuksien lukeminen Seurakunnalla on tapana ilmoittaa päiväjumalanpalveluksessa avioon aikovien nimet ja rukoilla aiotun avioliiton puolesta. Kuulutus luetaan yleensä jommankumman kihlatun kotiseurakunnassa. Käytännössä esteiden tutkinnan yhteydessä sovitaan, milloin ja missä kirkossa nimien lukeminen suoritetaan. Vihkimisen jälkeen seurakunta ilmoittaa vihittyjen nimet paikallisen lehden kirkollisissa ilmoituksissa mikäli morsiuspari näin haluaa. Jos morsiuspari ei halua nimiään luettavan, siitä tulee ilmoittaa kuulutusten ottamisen yhteydessä rekisterin pitäjälle. Kirkollinen vihkiminen Kirkkohäät voivat olla pienet tai suuret. Pienimmissä on mukana vihkiparin lisäksi vihkijä ja kaksi todistajaa, suuremmissa runsaammin. Ketkä vihitään kirkollisesti Kirkollisen vihkimisen saa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluva pari, jonka molemmat osapuolet ovat käyneet rippikoulun. Myös uudelleen avioituvat kirkon jäsenet voidaan vihkiä kirkollisesti. Kirkollinen vihkiminen voidaan toimittaa myös silloin, kun toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkokuntaan. 5

6 Hyväksyttäviä kirkkokuntia ovat: Anglikaaninen kirkko Suomessa Finlands Svenska Adventkyrka Finlands svenska baptistsamfund Finlands Svenska Metodistkyrka Katolinen kirkko Suomessa Kristillisten Tekojen Kirkko Luterilainen Sanan Yhdyskunta Ortodoksinen Pokrovan seurakunta Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta Suomen Adventtikirkko Suomen baptistiyhdyskunta Suomen Helluntaikirkko Suomen ortodoksinen kirkko Suomen Piispallinen Metodistikirkko Suomen Ruotsalainen Adventtikirkko Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko Suomen vapaa evankelisluterilainen seurakuntaliitto ja Suomen Vapaakirkko. Suomessa on olemassa myös muita, rekisteröimättömiä kristillisiä uskontokuntia, joiden kohdalla kirkollinen vihkiminen voi tulla kyseeseen. Ulkomaisia kristillisiä kirkkoja ovat mm. protestanttiset kirkot (luterilaiset, anglikaanit, reformoidut), katolinen kirkko ja ortodoksiset kirkot. Näiden lisäksi on muita ulkomailla toimivia uskontokuntia, joiden kohdalla tapaus tapaukselta tutkitaan, ovatko ne kristillisiä. Avioliiton siunaaminen Avioliitto voidaan solmia myös siviilivihkimisellä. Se on ainoa mahdollisuus esim. silloin, kun jompikumpi avioon aikovista ei kuulu kirkkoon, tai ole muun kristillisen uskontokunnan jäsen. Siviiliavioliitto voidaan siunata kirkollisesti. Toimitus muistuttaa kirkollista vihkimistä. Poikkeuksen muodostavat vihkikysymykset, sormusrukous ja aviopuolisoksi julistaminen, jotka on jo tehty siviilivihkimyksen yhteydessä. Toimitus on luonteeltaan seurakunnan esirukous solmitun avioliiton puolesta. Sukunimen valinta Ennen avioliiton solmimista kihlakumppanit ilmoittavat papille tulevan sukunimensä. Pappi toimittaa tiedot väestötietojärjestelmään, josta ne menevät suoraan valtion viranomaisille kuten poliisilaitokselle ja Kelaan. Tämän perusteella esim. kansaneläkelaitos lähettää Kela-kortin kotiin ilman erillistä hakemusta. Virkatodistuksia siviilisäädyn muuttumisesta tarvitaan vaihdettaessa nimeä muualle kuin valtion tietokantoihin. Lahden seurakuntien jäsenet saavat virkatodistuksen keskusrekisteristä. Vihkivä pappi antaa parille vihkitodistuksen, jos vihkiminen tapahtuu Lahden kirkossa. Muulloin, jos morsiuspari tarvitsee vihkitodistuksen, sen voi pyytää omasta seurakuntatoimistosta. Avioliitossa puolisot voivat pitää omat sukunimensä tai ottaa yhteiseksi sukunimeksi sen nimen, joka jommallakummalla puolisolla oli viimeksi naimattomana ollessaan. Yhteiseksi nimeksi ei siis voida ottaa sukuni- 6

7 meä, jonka toinen puoliso on saanut aiemmasta avioliitosta. Puoliso, jonka sukunimi yhteisen sukunimen myötä muuttuu, voi ottaa käyttöönsä myös yhdysnimen, henkilökohtaisen sukunimen. Tällöin hän voi käyttää yhteisen sukunimen edellä sitä nimeä, joka hänellä oli viimeksi naimattomana ollessaan tai joka hänellä on avioliittoon mennessään. Esimerkki: Maija Mäki ja Jussi Järvi solmivat avioliiton. Sukunimivaihtoehdot: Maija Järvi ja Jussi Järvi Maija Mäki-Järvi ja Jussi Järvi Maija Mäki ja Jussi Mäki Maija Mäki ja Jussi Järvi-Mäki Maija Mäki ja Jussi Järvi >Henkilöt & tilat löytyy kirkkojen sekä seurakuntakotien- ja keskusten virtuaaliesittely 360 o Vihkipaikka ja sen varaaminen Vihkipaikka on morsiusparin valittavissa. Vihkiminen voidaan toimittaa kirkossa, kodissa, kappelissa, morsiusparin kotitalon pihalla tai muussa paikassa. Useimmiten vihkiminen kuitenkin tapahtuu kirkossa. Lahdessa suosittuja vihkikirkkoja ovat Ristinkirkko sekä Launeen, Joutjärven ja Salpausselän kirkot. Monet lahtelaiset parit menevät vihille myös Lahden lähiseutujen kirkoissa, joista suosituin on Hollolan kirkko. Lahden seurakuntien jäsenille vihkiminen Lahden seurakuntien tiloissa on maksutonta, muille maksullista. Myös Hollolan seurakunta perii vuokraa Hollolan kirkon käytöstä muilta kuin seurakuntansa jäseniltä. Kirkon varaaminen Vihkikirkko varataan Lahden seurakuntien keskusrekisteristä riittävän ajoissa ennen vihkimistä. Sesonkiaikana, kesäisinä viikonloppuina, suosituimpien kirkkojen vihkiajat varataan jo useita kuukausia, jopa vuosi etukäteen. Lahden ulkopuoliset kirkot varataan ko. seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Pienet vihkimiset Myös vihkimiset, joissa on pieni hääväki tai vain kaksi todistajaa paikalla, voivat tapahtua kirkossa tai muussa seurakunnan tilassa. Seurakunnilla on pieniä kappeleita ja muita sopivia tiloja tällaisia vihkimisiä varten. Myös näihin vihkimisiin tilan ja papin voi varata Lahden seurakuntien keskusrekisteristä. 7

8 Vihkipappi ja vihkikeskustelu Vihkimisen toimittaa morsiusparin kotiseurakunnan vuorossa oleva pappi. Parilla on myös mahdollisuus toivoa tiettyä pappia. Toiveen voi esittää vihkiaikaa varattaessa. Vihkipappi ottaa yhteyttä pariskuntaan hyvissä ajoin ennen vihkimistä. Myös vihkipari voi ottaa yhteyttä vihkijään sopiakseen vihkikeskustelun ajan ja paikan. Usein vihittävät ja pappi tapaavat viikko tai muutama päivä ennen vihkimistä, jolloin käydään vihkikeskustelu. Sen yhteydessä sovitaan toimituksen kulusta sekä keskustellaan avioliitosta ja sen merkityksestä. Keskustelun yhteydessä saattaa olla myös vihkiharjoitus kirkossa. Mikäli morsiuspari haluaa papin osallistuvan hääjuhlaan, pyyntö siitä olisi esitettävä viimeistään vihkikeskustelussa. toimituksen alkua täytetään avioliiton esteiden tutkinnasta saatu tutkintatodistus. Siihen tulevat kahden todistajan nimet ja puolisoiden valitsema sukunimi tai sukunimet. Vihkimisen jälkeen pappi varmentaa asiakirjan nimikirjoituksellaan. VIHKITOIMITUKSEN VALMISTELU Saapuminen vihkipaikkaan Morsiuspari saapuu vihkipaikalle hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Kirkoissa ja kappeleissa on sakasti tai morsiushuone, jossa tehdään vihkitoimituksen viimeiset valmistelut. Ennen 8 Vihkisormus Vihkisormusta käytetään avioliiton merkkinä. Sitä tarvitaan vihittäessä sormusrukouksen yhteydessä. Tämän jälkeen sulhanen pujottaa sormuksen morsiamen nimettömään. Myös kahta vihkisormusta voidaan käyttää, jolloin vihittävät panevat sormuksen toinen toisensa sormeen. Bestman tai kaaso voivat säilyttää sormusta toimituksen aikana ja ojentaa sen sulhaselle. Sulhanen voi laittaa sen myös takkinsa

9 sivutaskuun tai säilyttää sitä pikkusormessaan. Kirkon koristelu Seurakunta koristelee kirkon tavalliseen tapaan vihkitoimitusta varten: alttarille asetetaan alttarikukat. Kirkkovuoden kulku näkyy kirkkotekstiilien väreissä. Alttarikaiteen eteen levitään vihkiryijy, jonka päällä morsiuspari seisoo vihkimisen aikana. Mikäli vihkipari haluaa koristella kirkkoa, siitä tulee sopia seurakuntatoimiston kanssa etukäteen. Häävieraiden käyttäytyminen Häävieraat saapuvat kirkkoon hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Morsiamen lähiomaiset asettuvat etupenkkiin vasemmalle morsiamen puolelle ja sulhasen omaiset vastaavasti oikealle puolelle kirkon ovelta katsottuna. Muun hääväen osalta penkkijärjestys ei ole nykyään tiukka. Juhlan luontevuuden ja kodikkuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että hääväki asettuisi istumaan mahdollisimman lähelle morsiusparia eli kirkon etuosaan. Mikäli morsiamen isä tai saattaja tuo morsiamen kirkkoon, hänen paikkansa on morsiamen vasemmalla puolella. Saattaja luovuttaa morsiamen sulhaselle kirkon etuosassa ja asettuu omalle paikalleen. Seisomaan nousemisessa ja istumisessa on erilaisia käytäntöjä. Hääväki nousee seisomaan ainakin hääparin saapuessa ja poistuessa kirkosta sekä vihkikysymysten, sormusrukouksen ja aviopuolisoksi julistamisen ajaksi. Papilla on usein tapana antaa hääväelle selvä merkki näistä. AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Vihkikaava Vihkikaavan liittyy sekä oikeudellisia että kirkollisia näkökulmia. Ensinnäkin vihkitoimitus on juridinen toimenpide, jossa avioliitto syntyy. Se tapahtuu avioliittolain edellyttämällä tavalla. Vihkiparin tulee vastata vihkikysymyksiin oikealla tavalla Tahdon. Papin tulee todeta syntynyt avioliitto ja julistaa kihlakumppanit aviopuolisoksi. Avioliitto on julkinen asia ja sen tulee tapahtua todistajien läsnä ollessa. Toiseksi vihkiminen liittyy kirkon jumalanpalveluselämään: seurakunta rukoilee aviopuolisoiden puolesta. Kun morsiuspari ja pappi suunnittelevat vihkikaavaa ja sen vaihtoehtoja, tämä näkökulma tarjoaa hyvän pohjan toimituksen sisällöksi. Morsiusparilla on mahdollisuus vaikuttaa vihkitoimituksen muotoon ja sisältöön: vihkikaava voi olla pelkistetty tai laaja. Usein kuulee puhuttavan pitkästä ja lyhyestä kaavasta. Itse asiassa on kysymys kuitenkin samasta 9

10 vihkikaavasta, jossa morsiusparin toivomuksesta on otettu mukaan valinnaisia osia. Toimitukseen voidaan ottaa mukaan musiikkia, lukea erilaisia raamatuntekstejä, morsiuspari voi lausua sormuslupaukset tai vihkitoimitukseen voidaan liittää ehtoollisen vietto, morsiusmessu. Morsiusmessussa vihkipari tai koko seurakunta voi osallistua ehtoollisen viettoon. Vihkikaava Johdantomusiikki Alkusiunaus Johdantosanat Psalmi Rukous Raamatunluku Vihkipuhe Vihkikysymykset Sormusrukous Sormuslupaukset Avioliiton vahvistaminen ja aviopuolisoiden siunaaminen Vihkivirsi Yhteinen esirukous Isä meidän -rukous Herran siunaus Lähettäminen Päätösmusiikki Vihkitoimituksen vaihtoehtoisista kohdista (kaavassa sisennettynä) sovitaan keskustelussa vihkiparin ja papin kanssa. 10 VIHKIKAAVAN SELITYS JA VAIHTOEHDOT Vihkitoimitus alkaa Vihkiminen alkaa morsiusparin asetuttua alttarin tai papin eteen, morsian sulhasen vasemmalle puolelle. Jos käytetään hääsoittoa eli häämarssia, morsiusparilla on kaksi mahdollisuutta sisääntuloon: pari saapuu kirkkoon kävellen yhdessä tai morsiamen isä saattaa tyttärensä. Jälkimmäisessä tapauksessa sulhanen odottaa morsiantaan alttarin etuosassa ja ottaa kirkon etuosassa morsiamen vastaan. Alttarille saavuttuaan morsiuspari voi polvistua rukouksen merkiksi. Vihkitoimituksen musiikki Musiikilla on tärkeä osuus vihkitoimituksessa. Se juhlistaa tilaisuutta ja tulkitsee sanomaa. Morsiuspari voi esittää toivomuksia vihkitoimituksensa musiikin valintaan. Kanttori ja pappi auttavat mielellään sopivan musiikin löytämisessä. Vihkikaavan tärkeimpiä musiikillisia kohtia ovat häämarssit, vihkivirren laulaminen ja muut musiikkiesitykset. Koska vihkitilaisuus on luonteeltaan jumalanpalvelus, tulee musiikki valita siten, että se sopii tilaisuuden luontee-

11 seen. Vihkimisen jälkeinen hääjuhla on morsiusparin päätettävissä ja sen musiikilliset muodot ovat vapaat. Vihkivirsi Vihkikaavassa on oma paikka vihkivirrelle tai vihkilaululle. Virsikirjasta löytyy runsaasti sopivaa musiikkia. Vihkitoimitukseen sopivat kiitosaiheiset virret kuten Herraa hyvää kiittäkää (virsi 332). Kesäiset häät voi kruunata myös Suvivirrellä (virsi 571). Virsikirjassa on vihkitilaisuuksia varten oma osastonsa Avioliitto, virret , ja virsikirjan uusimmassa jumalanpalveluliitteessä virret Yksi suosituimmista on virsi 240 Herra kaiken onnen tuoja. Häämarsseista Morsiuspari astelee alttarin eteen hääsoiton aikana. Vastavihitty pariskunta myös poistuu juhlavasti kirkosta häämarssin saattamana. Häämarsseja on olemassa runsaasti, vaikka niistä käytetään vain muutamia. Morsiuspari valitsee mielestään sopivimmat. Jos kysymyksessä on harvinaisempi häämarssi, kannattaa asia varmistaa kanttorilta hyvissä ajoin etukäteen. Häneltä voi muutenkin kysyä neuvoa vihkitoimitukseen liittyvissä musiikillisissa asioissa. Esimerkkejä yleisimmistä häämarsseista: E. Melartin: Juhlamarssi (Prinsessa Ruususen häämarssi) T. Kuula: Häämarssi F. Mendelssohn-Bartholdy: Häämarssi 11 (Kesäyön unelma) J.S. Bach: Preludi es-duuri J.S. Bach: Preludi C-duuri R. Wagner: Morsiuskuoro J. Clarke: Trumpet voluntary E. Elgar: Pomp & Circumstance C.-M. Widor: Toccata (Urkusinfoniasta nro 5) Vihkitoimituksen yksinlaulut Virren lisäksi vihkitoimituksessa voi olla yksinlaulua. Koska vihkitoimitus on luonteeltaan jumalanpalvelusta, valitun musiikin tulee sopia sen luonteeseen. Hyviä tilaisuuteen sopivia lauluja on tarjolla runsaasti. Vihkitoimituksen raamatunluku Toimituksen alkupuolella luetaan katkelmia Raamatusta. Tekstit liittyvät avioliittoon, naisen ja miehen väliseen suhteeseen tai kirkkovuoteen. Niissä pohditaan myös avioliiton koossapitävää tekijää - rakkautta. Joku hääväestä voi lukea raamatunkohdat. Yleistymässä on myös tapa, jonka mukaan bestman ja kaaso lukevat raamatuntekstin ystäviensä juhlassa. Vihkipuhe Ennen toimituksen oikeudellista osuutta pappi pitää morsiusparille puheen. Hän käsittelee persoonallisella tavallaan jotakin avioliittoa suojelevaa ja kantavaa tekijää. Aiheena voi

12 olla avioliitto puolisoiden kasvun paikkana, perhe yhteiskunnan perussoluna, ilo ja kiitollisuus, rakkaus ja uskollisuus, sukulaisten ja ystävien tuen merkitys avioliitolle tai jokin muu seikka. Vihkikysymykset Kysymyksinä käytetään toista seuraavista kysymysvaihtoehdoista: Pappi kysyy sulhaselta: Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan (näiden todistajien) läsnä ollessa kysyn sinulta, NN (koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviovaimoksesi ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä? Sulhasen vastaus: Tahdon. Pappi kysyy morsiamelta: Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan (näiden todistajien) läsnä ollessa kysyn sinulta, NN (koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviomieheksesi ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä? Morsiamen vastaus: Tahdon. 12 TAI Pappi kysyy sulhaselta: Jumalan edessä ja tämän seurakunnan (näiden todistajien) läsnä ollessa kysyn sinulta, NN (koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviovaimoksesi, olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolmaan asti? Sulhasen vastaus: Tahdon. Pappi kysyy morsiamelta: Jumalan edessä ja tämän seurakunnan (näiden todistajien) läsnä ollessa kysyn sinulta, NN (koko nimi), tahdotko ottaa NN:n (koko nimi) aviomieheksesi, olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti? Morsiamen vastaus: Tahdon. Vihkikysymykset ovat eräs vihkimisen kohokohta. Pappi kysyy kysymyksen ensin sulhaselta ja sitten morsiamelta. Molemmat vastaavat samoin, yhdellä ainoalla oikealla tavalla: Tahdon. Sana on pieni, mutta sen merkitys suuri. Tahdon ilmaisee, että avioliitto on kahden ihmisen vapaaehtoinen sopimus. Tuo sopimus saa lainvoimansa siinä, kun se tapahtuu määrämuodoin vihkijän ja todistajien läsnä ollessa. Toisaalta sanassa Tahdon ilmenee eräs avioliiton koossapitävä tekijä: se on ihmisen tahto ja sopimus yhteisestä liitosta. Sormusrukous ja sormuksen antaminen Ennen sormusrukousta sulhanen antaa papille sormuksen. Jos käytetään kahta sormusta, sulhanen ja morsian antavat papille sormukset. Sormusta on käytetty avioliiton merkkinä jo ammoisista ajoista. Sen pyöreää muotoa - sillä ei ole alkua eikä loppua - tulkitaan ikui-

13 suuden, eliniän kestävän liiton merkkinä. Vihkikaavassa sormukseen ja sen antamiseen liittyy myös rukous. Sormuslupaukset Jos vihittävät toivovat, he voivat antaa sormuslupaukset. Tällöin sulhanen pitää morsiamen kanssa sormusta (sormuksia) ja lausuu toisen seuraavista lupauksista. Morsian lausuu vastaavanlaisen lupauksen kuin sulhanen. Sulhanen lausuu: Minä, NN, otan sinut, NN, nyt aviovaimokseni ja tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä [elämän loppuun asti]. Merkiksi annan sinulle tämän sormuksen. Morsian lausuu: Minä, NN, otan sinut, NN, nyt aviomiehekseni ja tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä [elämän loppuun asti]. Merkiksi otan sinulta (annan sinulle) tämän sormuksen. TAI Sulhanen lausuu: Minä rakastan sinua, NN. Haluan jakaa ilot ja surut kanssasi ja olla sinulle uskollinen, kunnes kuolema meidät erottaa. Morsian lausuu: Minä rakastan sinua, NN. Haluan jakaa ilot ja surut kanssasi ja olla sinulle uskollinen, kunnes kuolema meidät erottaa. Hääsuudelma Jotkut morsiusparit haluavat antaa hääsuudelman. Sen luonteva paikka on hääkaavan tässä kohdassa heti sormusten antamisen jälkeen. Vaihtoehtoinen mahdollisuus on avioliiton vahvistamisen jälkeen. Avioliiton vahvistaminen ja aviopuolisoiden siunaaminen Sormuksen antamisen jälkeen tapahtuu avioliiton vahvistaminen. Pappi ei puhu enää morsiusparista vaan aviopuolisoista. Hän toteaa, että avioliitto on nyt syntynyt. Puolisot ovat ottaneet toisensa aviopuolisoiksi ja tunnustaneet sen julkisesti. Kaikki on tapahtunut todistajien läsnä ollessa. Puolisot ovat antaneet liittonsa merkiksi sormukset. 13

14 Yhteinen esirukous vihittyjen puolesta Vihkitoimituksen loppupuolella seurakunta saattelee aviopuolisoita yhteiselle matkalle rukouksen kauneimmalla muodolla, esirukouksella. Rukouksen ajaksi vastavihityt polvistuvat, jos se on mahdollista. Yhteinen esirukous voidaan tehdä usealla tavalla. Pappi voi rukoilla puolisoiden puolesta. Rukous voidaan myös laatia vapaasti. Läsnäolojoista joku voi lukea rukouksen eri osia, esim. isä, äiti, sisarus, kummi tai ystävä. Yhteiseen esirukoukseen voi liittyä seuraavia rukouksia: Pappi: Jumala, taivaallinen Isä. Sinä olet asettanut avioliiton. Sinä pyhität kotimme läsnäolollasi. Me rukoilemme sinua: Yhdistä nämä aviopuolisot toisiinsa rakkaudella ja siunaa heidän avioliittonsa nimesi kunniaksi. Me rukoilemme sinua. Isä tai äiti: Sinä annoit meille kerran lapsemme. Kiitämme siitä ilosta, jota he ovat tuoneet elämäämme. Siunaa heitä, kun he rakentavat omaa kotia ja perhettä. Varjele heitä kaikelta pahalta. Anna heille sovinnollinen mieli ja opeta heitä pyytämään ja antamaan anteeksi. [Me rukoilemme sinua.] Joku sisaruksista: Tänään me kiitämme sinua lapsuudenkodistamme. Ole NN:n ja NN:n kanssa ja varjele heitä sillä matkalla, jolle he ovat nyt lähteneet. Auta meitä pysymään läheisinä toisillemme. [Me rukoilemme sinua.] Joku kummeista: Kasteessa sinä lupasit siunauksesi kummilapselleni. Siunaa vieläkin häntä ja hänelle rakkainta ihmistä. Auta heitä muistamaan, että kasteen armoon saa aina uudestaan palata. [Me rukoilemme sinua.] Joku ystävistä: Sinä olet johdattanut NN:n ja NN:n yhteen. Siunaa heidän rakkautensa. Auta heitä pysymään yhdessä elämänsä loppuun asti. Anna meille iloa ystävyydestämme myös tulevina päivinä. [Me rukoilemme sinua.] Pappi: Taivaallinen Isä. Kiitos, että kuulet rukouksemme. Jätämme nämä aviopuolisot ja itsemme sinun haltuusi. Vie meidät kerran taivaan kotiin. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Seurakunta: Aamen. Isä meidän -rukous Tämä kristittyjä yhdistävä rukous lausutaan yhteen ääneen. Herran siunaus Pappi siunaa seurakunnan lukemalla 14

15 Herran siunauksen. Tämän jälkeen hän antaa parille vihkiraamatun ja samalla hän voi sanoa lähettämissanat.toimitus päättyy vihkisoittoon, jota vihkipari kuuntelee hetken ja poistuu sitten kirkosta. Vihkimisen jälkeen siirrytään hääjuhlaan. Suurin on rakkaus Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee,kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. 1. kor.13

16 Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten, pane sinetiksi ranteesi nauhaan. Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. Suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa, virran tulva ei vie sitä mukanaan. Jos joku tarjoaisi talot ja tavarat rakkauden hinnaksi, hän saisi vain toisten pilkan. Laulujen laulu 8: 6-7