EMA/76215/2014 Adempas (riosiguaatti) Riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tietoa sairauden esiintyvyydestä Keuhkoverenpainetauti on sairaus, jonka yhteydessä verenpaine on korkea keuhkoissa. Kyseessä on pitkäaikainen toimintakykyä heikentävä sairaus. Keuhkoverenpainetautia sairastavilla ilmenee usein oireita, kuten hengenahdistusta, huimausta, väsymystä ja pyörtyilyä. Oireet yleensä hankaloituvat sairauden edetessä. Joissakin tilanteissa potilas joutuu vuodelepoon. Pitkittynyt korkea verenpaine keuhkoissa johtaa usein keuhkoverenpainetautia sairastavilla sydämen vajaatoimintaan ja kuolemaan. Kroonista tromboembolista keuhkoverenpainetautia (KTEPH) ilmenee pääasiassa aikuisilla. Se on harvinainen keuhkoverenpainetaudin muoto (3,2 tapausta miljoonaa aikuista kohti viimeisimpien arvioiden mukaan). KTEPH johtuu yleensä keuhkoissa olevista verihyytymistä. Kun keuhkoissa on verihyytymä, verenohennuslääkkeet palauttavat useimmissa tapauksissa normaalin verenvirtauksen keuhkoihin ja estävät tämän keuhkoverenpainetautimuodon kehittymisen. Verenohennuslääkkeet eivät kuitenkaan aina toimi riittävän hyvin, vaan pienelle osalle potilaista saattaa kehittyä KTEPH. Paras ja mahdollisesti myös parantava hoito niille potilaille, joille leikkaus soveltuu, on erittäin pitkälle erikoistunut kirurginen toimenpide eli keuhkovaltimoiden endarterektomia. Tämä leikkaushoito ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille, ja osalla saattaa yhä olla KTEPH leikkauksen jälkeen. Keuhkovaltimoiden verenpainetauti (PAH) on toinen harvinainen keuhkoverenpainetaudin muoto (15 52 tapausta miljoonaa ihmistä kohti eurooppalaisten tutkimusten mukaan), joka johtaa sekä aikuisilla että lapsilla kuolemaan. Keuhkovaltimoiden verenpainetaudille ovat ominaisia rakenteelliset muutokset keuhkovaltimoissa (ns. verisuonten uudelleenmuotoutuminen). Valtimoiden seinämät paksuuntuvat, ja verisuonien sisäpuolinen tila pienenee. Tämä heikentää veren virtausta ja nostaa verenpainetta keuhkoissa. Tällä hetkellä keuhkovaltimoiden verenpainetaudin hoidossa käytetään kolmeen eri luokkaan kuuluvia lääkkeitä, jotka rentouttavat verisuonia: endoteliinireseptorin antagonistit (ERA), fosfodiesteraasin tyypin 5 (PDE-5) estäjät ja prostasykliinianalogit. Hoidosta huolimatta useimpien PAHpotilaiden sairaus etenee, eikä parannuskeinoa ole vielä löydetty. Yhteenveto hoidon hyödyistä KTEPH KTEPH-tautia sairastaville tehty tärkein kliininen Adempas-tutkimus on nimeltään CHEST-1. Tutkimus kesti 16 viikkoa, ja siihen osallistui 262 potilasta, joilla oli KTEPH (ja joille leikkaushoito ei soveltunut tai joilla sairaus jatkui tai uusiutui leikkaushoidon jälkeen). Potilaat jaettiin kahteen ryhmään toinen ryhmä sai Adempas-valmistetta (1,0 2,5 mg kolmesti päivässä) ja toinen ryhmä sai lumevalmistetta (valmistetta, joka ei sisällä vaikuttavaa lääkeainetta). Adempas paransi fyysistä suorituskykyä (matkaa, jonka potilas pystyi kävelemään kuudessa minuutissa) enemmän kuin lumevalmiste: 16 hoitoviikon jälkeen Adempas-hoitoa saaneet potilaat pystyivät Sivu 1/3
kävelemään kuudessa minuutissa pidemmän matkan (keskimäärin 39 metriä) kuin tutkimuksen alussa, kun taas lumevalmistetta saaneiden potilaiden kuuden minuutin kävelymatka oli (keskimäärin) 6 metriä lyhyempi kuin tutkimuksen alussa. PAH PAH-tautia sairastaville tehty tärkein kliininen Adempas-tutkimus on nimeltään PATENT-1. Tutkimus kesti 12 viikkoa, ja siihen osallistui 445 potilasta, joilla oli PAH. Potilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Yhdessä ryhmässä potilaat saivat yksilöllisesti määritellyn annoksen Adempas-valmistetta (1,0 2,5 mg) kolmesti päivässä. Toisessa pienemmässä ryhmässä (63 henkilöä) potilaat saivat pienemmäksi sovitetun annoksen Adempas-valmistetta (1,0 1,5 mg) kolmesti päivässä. Kolmannessa ryhmässä potilaat saivat lumevalmistetta. Adempas-valmistetta ja lumevalmistetta käytettiin yhdessä muiden PAH-hoitojen (endoteliinireseptorin antagonistien tai prostasykliinien) kanssa tarpeen mukaan. Adempas joko yksin tai yhdessä endoteliinireseptorin antagonistin tai prostasykliinianalogin kanssa paransi fyysistä suorituskykyä enemmän kuin lumevalmiste: 12 viikon jälkeen Adempas-hoitoa saaneet potilaat pystyivät kävelemään kuudessa minuutissa pidemmän matkan (keskimäärin 30 metriä) kuin tutkimuksen alussa, kun taas lumevalmistetta saaneiden potilaiden kuuden minuutin kävelymatka oli (keskimäärin) 6 metriä lyhyempi kuin tutkimuksen alussa. Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta KTEPH Tutkimuksiin osallistuneista potilaista suurin osa oli valkoihoisia ja/tai alle 65-vuotiaita. Mitään näyttöä ei ole saatu siitä, että tulokset olisivat erilaiset muilla kuin valkoihoisilla tai tätä vanhemmilla potilailla. Adempas-annosta täytyy ehkä muuttaa, jos potilas tupakoi tai aloittaa/lopettaa tupakoinnin hoidon aikana. PAH Tutkimuksiin osallistuneista potilaista suurin osa oli valkoihoisia ja/tai alle 65-vuotiaita. Mitään näyttöä ei ole saatu siitä, että tulokset olisivat erilaiset muilla kuin valkoihoisilla tai tätä vanhemmilla potilailla. Adempas-annosta täytyy ehkä muuttaa, jos potilas tupakoi tai aloittaa/lopettaa tupakoinnin hoidon aikana. Yhteenveto turvallisuustiedoista Tärkeät tunnistetut riskit Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys Hypotensio (matala verenpaine) Lumekontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa kehittyi hypotensio (matala verenpaine) noin 10 %:lle potilaista, joilla oli KTEPH tai PAH ja jotka saivat Adempas-valmistetta; vakavat/vaikeat tapaukset olivat harvinaisia (0,2 0,4 % potilaista). Hypotension riski saattaa olla tavallista suurempi iäkkäillä potilailla ( 65-vuotiailla) ja potilailla, joilla munuaisten toiminta on heikentynyt. Adempas-hoidon ensimmäisten viikkojen aikana mitataan verenpaine, jotta voidaan määrittää sopiva Adempas-annos. Suurin osa hypotensiotapauksista ilmeni Adempas-annoksen ensimmäisen muutoksen yhteydessä CHEST-1- ja PATENT- 1-tutkimuksissa; kun potilaalle sopiva annos oli määritelty, tapauksia ilmeni vähemmän Sivu 2/3
Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys tutkimuksen loppuaikana. Ruoansulatuskanavan yläosassa ilmenevät liikkuvuushäiriöt Keuhkolaskimoita ahtauttavan taudin (PVOD) Adempas-valmisteen käyttö samaan aikaan korkean verenpaineen tai sydänsairauden hoitoon käytettävien nitraattien tai typpioksidin luovuttajien, kuten amyylinitriitin, kanssa saattaa johtaa verenpaineen alenemiseen ja pyörtyilyyn. Orgaanisia nitraattivalmisteita saavia potilaita ei otettu mukaan faasin 3 CHEST-1- ja PATENT-1-tutkimuksiin, joissa Adempas-valmistetta annettiin KTEPH-tautia ja PAH-tautia sairastaville. Adempas-valmisteen samanaikainen käyttö PDE-5-estäjien (esim. sildenafiili, tadalafiili tai vardenafiili) kanssa saattaa voimistaa verenpainetta alentavaa vaikutusta ja lisätä näin hypotension riskiä. PDE-5- estäjiä käyttäviä potilaita ei otettu mukaan faasin 3 Adempastutkimuksiin, joissa valmistetta annettiin KTEPH-tautia ja PAH-tautia sairastaville. Adempas-valmisteen samanaikainen käyttö voimakkaiden, useita reittejä käyttävien sytokromi P450:n (CYP) ja P-glykoproteiinin (P-gp) / rintasyövän resistenssiproteiinin (BCRP) estäjien (kuten ketokonatsolin [sienilääke] ja ritonaviirin [HIV-lääke]) kanssa lisää riosiguaatin määrää verenkierrossa. Adempas-valmisteen samanaikainen käyttö voimakkaan CYP1A1:n estäjän (kuten erlotinibin [syöpälääke]) tai voimakkaan P-gp/BCRP-estäjän (kuten siklosporiini A:n [käytetään ehkäisemään hylkimisreaktioita elinsiirron yhteydessä]) kanssa saattaa lisätä riosiguaatin määrää verenkierrossa. Kliinisissä tutkimuksissa ruoansulatuskanavan yläosassa ilmenevät liikkuuvuushäiriöt, kuten ruoansulatushäiriöt (närästys), gastroesofageaalinen refluksitauti (mahalaukun hapon virtaaminen ylöspäin ruokatorveen), dysfagia (nielemisvaikeudet) ja gastriitti (mahatulehdus), olivat yleisiä Adempas-hoitoa saavilla potilailla. Useimmat näistä oireista olivat lieviä tai kohtalaisia. Keuhkoverenpainetaudin erityinen muoto (PVOD), jota ei ole aiemmin Adempas-valmistetta ei saa käyttää samaan aikaan nitraattien tai typpioksidin luovuttajien kanssa niiden missään muodossa. Adempas-valmistetta ei saa käyttää samaan aikaan PDE-5- estäjien kanssa. Adempas-valmisteen samanaikaista käyttöä voimakkaiden, useita reittejä käyttävien CYP- ja P-gp/BCRPestäjien kanssa ei suositella. Näitä lääkevalmisteita on käytettävä varoen. Verenpainetta on tarkkailtava ja Adempasannoksen pienentämistä harkittava. Adempas-hoidon aikana ruoansulatuskanavan yläosassa ilmenevien liikkuvuuteen liittyvien häiriöiden lievittämiseen voi käyttää antasidia tai protonipumpun estäjää nämä lääkkeet on jo hyväksytty refluksitaudin hoitoon. Lääkärien tulisi kiinnittää huomiota keuhkopöhön mahdollisiin Sivu 3/3
Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys paheneminen Vakavat veriyskökset/keuhkoverenvu oto (veren yskiminen / verenvuoto keuhkoista) diagnosoitu, saattaa pahentua Adempas-hoidon vuoksi. Tämä sairaus saattaa aiheuttaa nesteen kertymistä keuhkoihin (keuhkopöhö), joka johtaa hengenahdistukseen, jopa viikkoja tai kuukausia Adempashoidon aloittamisen jälkeen. Tällaisissa tilanteissa Adempas-hoito on keskeytettävä välittömästi. Verenvuotoa keuhkoista saattaa ilmetä perussairauden vuoksi potilailla, joilla on KTEPH tai PAH. Vakavaa keuhkoverenvuotoa joka johti muutamassa tapauksessa kuolemaan todettiin harvoin potilailla, joilla oli KTEPH tai PAH ja jotka saivat Adempas-hoitoa kliinisissä tutkimuksissa. Riski saattaa olla tavallista suurempi, jos potilaalla on ollut äskettäin vakavaa verenvuotoa keuhkoista tai hän on saanut hoitoa keuhkovaltimoiden verenvuodon lopettamiseksi (keuhkovaltimoiden embolisaatiohoito). PAH-tautia tai KTEPH-tautia tarkastelleissa kliinisissä tutkimuksissa useimmat potilaat käyttivät verenohennuslääkettä. Verenohennuslääkitystä suositellaan osana PAH-taudin ja KTEPH-taudin hoitoa. Verenohennuslääkkeitä koskevat yleiset hoitosuositukset (mukaan lukien paras mahdollinen annostus) koskevat myös potilaita, jotka saavat Adempas-hoitoa. merkkeihin ja lopettaa Adempashoito, jos potilaalla ilmenee keuhkopöhö pian hoidon aloittamisen jälkeen. Lääkärien tulisi olla tietoisia vakavien veriyskösten / keuhkoverenvuodon riskistä. Adempas-valmisteen käyttöä tulisi välttää, jos potilaalla on ollut äskettäin vakavaa verenvuotoa keuhkoista tai hänelle on tehty keuhkovaltimoiden embolisaatio. Verenohennuslääkkeitä käyttävien potilaiden huolellinen seuranta tavanomaisen hoitokäytännön mukaan on suositeltavaa. Keuhkoverenvuototapauksissa lääkettä määränneen lääkärin on säännöllisesti arvioitava hoidon jatkamisen edut ja riskit. Tärkeät mahdolliset riskit Riski Verenvuoto Mitä tiedetään Faasin 3 kliinisissä CHEST-1- ja PATENT-1-tutkimuksissa todettiin vakavaa verenvuotoa muualla kuin keuhkoissa harvinaisissa tapauksissa KTEPH-tautia tai PAH-tautia sairastavilla potilailla, jotka saivat Adempas-valmistetta. Näitä vakavia verenvuotoja ilmeni potilailla, jotka käyttivät samaan aikaan verenohennuslääkkeitä, ja ne liittyivät usein taustasairauksiin. Kaiken kaikkiaan niiden yleisyys vastasi verenvuotojen odotettua määrää verenohennuslääkitystä saavilla potilailla. Vastaavia verenvuotoja ei kuitenkaan todettu potilailla, jotka saivat lumevalmistetta. PAH-tautia tai KTEPH-tautia tarkastelleissa kliinisissä tutkimuksissa useimmat potilaat käyttivät verenohennuslääkettä. Verenohennuslääkitystä suositellaan osana PAH-taudin ja KTEPH-taudin hoitoa. Verenohennuslääkkeitä koskevat yleiset hoitosuositukset (mukaan lukien paras mahdollinen annostus) koskevat myös potilaita, jotka saavat Adempas-hoitoa. Sivu 4/3
Riski Sikiötoksisuus (syntymättömän lapsen mahdolliset epämuodostumat) Lääkitysvirhe Munuaisten vajaatoiminta Myyntiluvan ulkopuolinen käyttö (ns. off-label-käyttö) alle 18-vuotiaille potilaille Potilaat, joilla on ennestään eteisvärinä (epäsäännöllinen sydämen syke) Mitä tiedetään Adempas-valmisteelle altistetuilla rotilla todettiin sydämen epämuodostumia kehittyvässä sikiössä. Adempas-valmisteelle altistetuilla kaneilla todettiin keskenmenoja ja sikiötoksisuutta. Adempas-valmisteen käytöstä raskaana oleville naisille ei ole tietoja. Siksi Adempas-valmistetta ei saa käyttää raskauden aikana. Raskaustesti suositellaan tehtäväksi kuukausittain, ja naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, on käytettävä tehokasta ehkäisyä Adempas-hoidon aikana. Joitakin lääkitysvirheitä (esim. yliannostus, lääkkeen otto vahingossa) dokumentoitiin kliinisen Adempas-tutkimusohjelman aikana. Adempas on reseptilääke, ja hoidon saa aloittaa vain PAH-taudin tai KTEPH-taudin hoitoon perehtyneen lääkärin määräyksestä ja toteuttaa hänen valvonnassaan. Potilaita tulee neuvoa käyttämään Adempas-valmistetta aina tarkasti lääkärin ohjeiden mukaan ja tarkistamaan lääkäriltä tai apteekkihenkilökunnalta, jos he eivät ole jostain asiasta varmoja. Faasin 3 kliinisissä Adempas-tutkimuksissa KTEPH-tautia tai PAH-tautia sairastavilla (CHEST-1- ja PATENT-1-tutkimukset) raportoitiin munuaisten vajaatoimintaa useammin Adempas-ryhmässä kuin lumeryhmässä, kun taas kliinisissä laboratoriokokeissa näkyi merkkejä munuaisten toiminnan heikkenemisestä useammin lumeryhmässä kuin Adempas-ryhmässä. Yleisesti ottaen munuaisten heikentynyt toiminta liittyi hyvin usein taustasairauksiin, joihin kuului esimerkiksi jo aiemmin todettu munuaisten vajaatoiminta. Munuaisten toiminta voi myös heikentyä perussairauden etenemisen vuoksi (sydämen oikeanpuoleisen vajaatoiminnan paheneminen) PAH-tautia sairastavilla potilailla. Tutkimuksissa ei löydetty erityistä merkkiä, joka olisi osoittanut Adempasvalmisteen mahdollisesti negatiivisen vaikutuksen munuaisten toimintaan. Lääkärin on määriteltävä huolellisesti sopiva Adempas-annos munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä. Adempas-valmisteen turvallisuutta ja tehoa lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Kliinisiä tietoja ei ole saatavilla. Jyrsijöillä tehdyissä tutkimuksissa todettiin haittavaikutuksia kasvuikäisessä luustossa. Adempas-valmisteen käyttöä lasten ja kasvuikäisten nuorten hoidossa on vältettävä, kunnes näiden löydösten merkityksestä saadaan enemmän tietoa. Kliinisessä Adempas-tutkimusohjelmassa eteisvärinää ja eteislepatusta (epäsäännöllisen sykkeen muotoja) raportoitiin useammin Adempas-ryhmässä (1,7 % ja 0,8 %) kuin lumeryhmässä (0 % ja 0,3 %). Tälle erolle ei kuitenkaan saatu vahvistusta rutiini-ekg:n tuloksista (EKG eli elektrokardiogrammi on sydämen sykkeen ja sähköisen toiminnan mittaamiseen käytettävä menetelmä). Eteisvärinää ja eteislepatusta ilmeni yleisemmin potilailla, joilla oli aiemmin ilmennyt jompikumpi sairaus, kuin potilailla, joilla ei ollut vastaavaa historiaa. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kliiniset Adempas-tutkimustulokset vastaavat odotettua eteisvärinän/-lepatuksen ilmaantuvuutta keuhkoverenpainetautipotilailla. Hoito normaalin sykkeen palauttamiseksi on tärkeää ennusteen parantamiseksi, jos potilaalla on keuhkoverenpainetauti ja eteisvärinä/-lepatus. Luustomuutokset ja luunmurtumat Kliinisessä Adempas-tutkimusohjelmassa luunmurtumia ilmeni harvoin KTEPHtautia tai PAH-tautia sairastavilla sekä lumeryhmässä (0,3 %) että Adempasryhmässä (0,7 %). Kliinisten Adempas-tutkimusten tulokset vastaavat odotettua luunmurtumien esiintyvyyttä vakavasti sairailla potilailla. Samanaikainen tupakointi (CYP1A1:n indusointi) Tupakoijilla riosiguaatin määrä verenkierrossa vähenee 50 60 %. Tämän vuoksi potilaita kehotetaan lopettamaan tupakointi. Adempas-annosta on ehkä muutettava, jos potilas tupakoi tai aloittaa tai lopettaa tupakoinnin hoidon aikana. Sivu 5/3
Puuttuvat tiedot Riski Potilaat, joiden systolinen verenpaine (verenpaine sydämen supistuessa) on < 95 mmhg hoidon alussa Potilaat, joilla on vakavia maksaongelmia (Child-Pugh C) Potilaat, joiden kreatiniinipuhdistuma on < 30 ml/min (vakava munuaisten vajaatoiminta) tai jotka saavat dialyysihoitoa Raskaus ja imetys Mitä tiedetään Adempas-hoito saattaa aiheuttaa hypotensiota (matala verenpaine). Adempasvalmisteen vaikutusta potilaisiin, joilla on matala verenpaine jo ennen hoidon aloittamista, ei tiedetä. Adempas-valmistetta ei sen vuoksi saa käyttää, jos systolinen verenpaine on < 95 mmhg hoidon alussa. Maksan toiminnan heikkeneminen johtaa riosiguaattipitoisuuksien suurenemiseen verenkierrossa. Adempas-valmisteen vaikutusta potilaisiin, joilla on vakava maksan vajaatoiminta (Child-Pugh C), ei ole tutkittu. Tämän vuoksi Adempasvalmistetta ei saa käyttää näille potilaille. Munuaisten toiminnan heikkeneminen johtaa riosiguaattipitoisuuksien suurenemiseen verenkierrossa. Tietoja potilaista, joiden kreatiniinipuhdistuma on < 30 ml/min (eli joilla on vakava munuaisten vajaatoiminta), on niukasti, eikä dialyysihoitoa saavista potilaista ole lainkaan tietoja. Sen vuoksi näille potilaille ei suositella Adempas-valmisteen käyttöä. Adempas-valmisteen käytöstä raskaana oleville naisille ei ole tietoja. Eläinkokeissa on todettu lisääntymistoksisuutta (haittavaikutuksia raskauden aikana), ja valmisteen on havaittu läpäisevän istukan. Tämän vuoksi Adempasvalmistetta ei saa käyttää raskauden aikana. Raskaustesti suositellaan tehtäväksi kuukausittain. Naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, on käytettävä tehokasta ehkäisyä Adempas-hoidon aikana. Tietoja Adempas-valmisteen käytöstä imettäville naisille ei ole saatavilla. Eläintutkimukset ovat osoittaneet riosiguaatin erittyvän maitoon. Koska vakavien haittavaikutusten riski imeväiselle on mahdollinen, Adempas-valmistetta ei pidä käyttää imetyksen aikana. Imetettävään lapseen kohdistuvia riskejä ei voida poissulkea. Imetys on lopetettava tämän lääkkeen käytön aikana. < 18-vuotiaat potilaat Adempas-valmisteen turvallisuutta ja tehoa lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Kliinisiä tietoja ei ole saatavilla. Jyrsijöillä tehdyissä tutkimuksissa todettiin haittavaikutuksia kasvuikäisessä luustossa. Adempas-valmisteen käyttöä lasten ja kasvuikäisten nuorten hoidossa on vältettävä, kunnes näiden löydösten merkityksestä saadaan enemmän tietoa. Potilaat, joilla on KTEPH tai PAH ja jotka kuuluvat WHOtoimintakykyluokkaan IV (kaikki fyysinen rasitus aiheuttaa oireita; hengästyneisyyttä ja/tai väsymystä saattaa esiintyä jopa levossa) Pitkäaikaisturvallisuus kliinisessä käytössä Potilaat, joilla on hoitamaton hypertensio (kohonnut verenpaine) WHO-toimintakykyluokkaan IV kuuluvat potilaat eivät olleet täysin edustettuina faasin 3 kliinisissä Adempas-tutkimuksissa (mukaan otettiin vain potilaat, jotka pystyivät kävelemään yli 150 metriä 6 minuutissa ennen hoidon alkua). Pitkäaikaisturvallisuudesta on jo saatavilla tietoja potilailta, jotka ovat käyttäneet Adempas-valmistetta enintään 5 vuoden ajan kliinisissä tutkimuksissa. Myyntiluvan haltija kerää kuitenkin lisätietoja varmistaakseen Adempas-valmisteen pitkäaikaisturvallisuuden myös kliinisen tutkimusasetelman ulkopuolella. Hoitamaton kohonnut verenpaine johtuu todennäköisesti sydämeen/verisuoniin vaikuttavasta taustasairaudesta eikä liity suoraan PAH-tautiin tai KTEPH-tautiin. Adempas-valmisteen vaikutusta potilaisiin, joilla on hoitamaton kohonnut verenpaine, ei tiedetä. Yhteenveto toimenpiteistä riskien minimoimiseksi Sivu 6/3
Kaikista lääkevalmisteista laaditaan valmisteyhteenveto, joka sisältää lääkäreille, apteekkihenkilökunnalle ja muille terveydenhoidon ammattilaisille suunnattua yksityiskohtaista tietoa lääkkeen käytöstä, riskeistä ja suosituksista riskien minimoimiseksi. Pakkausselosteessa kerrotaan valmisteyhteenvedon tiedot lyhyesti maallikkokielellä. Valmisteyhteenvedossa ja pakkausselosteessa mainitut toimet ovat tavanomaisia riskienminimointitoimia. Lääkkeen valmisteyhteenveto ja pakkausseloste ovat saatavissa Fimean verkkosivujen kautta www.fimea.fi. Tällä lääkkeellä ei ole lisätoimia riskien minimoimiseksi. Kehityssuunnitelma myyntiluvan myöntämisen jälkeen Luettelo kehityssuunnitelmaan sisältyvistä tutkimuksista Tutkimus (tutkimuksen numero) EXPosurE Registry RiociguaT in patients with pulmonary hypertension (EXPERT) (riosiguaattialtistus rekisteri) Tavoitteet Tämän maailmanlaajuisen rekisterin päätarkoitus on riosiguaatin turvallisuusseuranta todellisessa kliinisessä käytössä Käsiteltävät turvallisuuteen tai tehoon liittyvät seikat Tärkeät tunnistetut riskit: Hypotensio Mukaan lukien hypotensio, joka johtuu yhteisvaikutuksista seuraavien lääkkeiden kanssa: o orgaaniset nitraatit o fosfodiesteraasi- 5:n estäjät o vahvat, usean reitin kautta vaikuttavat CYP- ja P-gp/BCRP-estäjät o vahvat CYP1A1- estäjät ja vahvat P- gp/bcrp-estäjät Vakava veriyskös / keuhkoverenvuoto Tärkeät mahdolliset riskit: Verenvuoto Sikiötoksisuus Munuaisten vajaatoiminta Myyntiluvan ulkopuolinen käyttö alle 18-vuotiaille Potilaat, joilla on ennestään eteisvärinä Luustomuutokset ja luunmurtumat Samanaikainen tupakointi (CYP1A1:n indusointi) Puuttuvat tiedot: Potilaat, joiden systolisen verenpaineen lähtötaso on < 95 mmhg Potilaat, joilla on vakava maksan vajaatoiminta Tila Suunnitelmissa Väli- ja loppuraporttien aikataulu Saatavilla olevat tiedot esitetään seuraavissa dokumenteissa: PSUR/PBRER Loppuraportin arvioitu aika 2019 alussa Sivu 7/3
Tutkimus (tutkimuksen numero) In vitro - tutkimukset, joissa määritellään riosiguaatin ja sen M-1-metaboliitin substraattiominaisuudet ihmisen kuljettajaproteiineja kohtaan In vitro - tutkimukset, joissa määritellään M-1:n mahdollisuuksia estää munuaisten MATE1- ja MATE2Keffluksikuljettajaproteiineja. Tavoitteet Määritellään yksityiskohtaisemmin riosiguaatin ja M-1:n mahdollisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa Määritellään yksityiskohtaisemmin riosiguaatin ja M-1:n mahdollisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa Käsiteltävät turvallisuuteen tai tehoon liittyvät seikat (Child-Pugh C) Potilaat, joiden kreatiniinipuhdistuma on < 30 ml/min tai jotka saavat dialyysihoitoa Raskaus ja imetys < 18-vuotiaat potilaat Potilaat, joilla on KTEPH tai PAH ja jotka kuuluvat WHO-toimintakykyluokkaan IV Pitkäaikaisturvallisuus kliinisessä käytössä Potilaat, joilla on hoitamaton hypertensio Ei sovellettavissa Lääkeyhteisvaikutusten riski tuntematon Tila Käynnissä/ aloitettu Käynnissä Väli- ja loppuraporttien aikataulu Arvioitu aika joulukuussa 2014 Arvioitu aika toukokuussa 2014 Myyntiluvan ehdoissa mainitut tutkimukset Mikään yllä mainituista tutkimuksista ei ole ehtona myyntiluvalle (ensimmäinen myyntilupahakemus). Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman päivityksistä Ei sovellettavissa. Yhteenveto on päivitetty edellisen kerran helmikuussa 2014. Sivu 8/3