1 PÄÄTÖS Nro 133/2013/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2013 ASIA HAKIJA Hankilannevan turvetuotantoalueen Kalajokeen laskevan osan jälkihoitotoimien vahvistaminen, Kärsämäki, Haapajärvi ja Haapavesi Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Toiminnan ympäristövaikutukset... 4 Toiminnan lopettaminen, alueen jälkihoito ja suunniteltu maankäyttö... 6 Jälkihoitovaiheen tarkkailu... 7 Korvaukset ja kompensaatiot... 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Hakemuksen täydennykset... 7 Hakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Määräykset... 9 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 10 RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 10 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 11 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 11 KÄSITTELYMAKSU... 11 Ratkaisu... 11 Perustelut... 12 Oikeusohje... 12 MUUTOKSENHAKU... 13
3 HAKEMUS Vapo Oy on 20.6.2012 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt Hankilannevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistamista Kalajokeen laskevan tuotantoalueen osalta, joka sijaitsee osittain Kärsämäen kunnan ja osittain Haapajärven kaupungin alueilla sekä rajoittuu Haapaveden kaupungin alueeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 7.3.2003 antaman päätöksen nro 17/03/2 mukaan toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuutta kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Suunnitelmaan on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä esitys toiminnan päättyessä tehtävien kunnostustoimien ja jälkikäytön mahdollisesti aiheuttamien ympäristön pilaantumisvahinkojen korvaamisesta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 17/03/2 myöntänyt Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Hankilannevan 253,7 hehtaarin suuruisen alueen turvetuotantoon sekä vesien johtamiseen 85,3 hehtaarin osalta pintavalutuskentän 1 ja mittapadon kautta Hankilanojaan ja edelleen Luonuanojan kautta Pyhäjokeen sekä 168,4 hehtaarin osalta pintavalutuskentän 2 ja mittapadonkautta Tikkapuroon ja edelleen Kuusaanjärven, Settijoen, Settijärven ja uudelleen Settijoen kautta Kalajokeen. Hakemus koskee Hankilannevan turvetuotantoalueesta Kalajokeen laskevaa osaa. Pyhäjoen vesistöalueelle laskevan osan tuotantoalueesta hakija on myynyt Kanteleen Voima Oy:lle keväällä 2012. Hankealue on hakijan omistuksessa. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jossa Hankilanneva on merkitty turvetuotantoalueeksi. Maakuntakaavan mukaan turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä
valvonta- ja lupaviranomaisten kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet. 4 Yleiskuvaus toiminnasta Hankilannevan turvetuotantoalue sijaitsee noin 10 kilometriä Kärsämäen kuntakeskuksesta lounaaseen. Kokkolan vesipiirin vesitoimisto perkasi Tikkapuron vuonna 1978 Hankilannevan peruskuivatuksen mahdollistamiseksi. Hankilannevan turvetuotantoalueen kuntoonpano on tehty pääosin vuosina 1979 1981. Lohkojen 1 2 lisäalueiden (noin 28 ha) kuntoonpano toteutettiin vuosina 1991 1992. Tuotantoalue on koostunut lohkoista 1 8. Vuonna 1994 tuotanto aloitettiin noin 270 hehtaarin alueella. Koko tuotantokelpoinen alue on ollut tuotannossa vuodesta 1995 lähtien. Hankilannevan tuotantoalue auma-alueet mukaan lukien on ollut suurimmillaan noin 300 hehtaaria. Hankilannevan vesienkäsittelyä tehostettiin pintavalutuskentillä 1 ja 2 vuosina 1991 1992. Pintavalutuskentät muutettiin ympärivuotisesti toimiviksi 2000-luvun alkupuoliskolla. Hankilannevan turvetuotantoalueen Kalajokeen laskevalla osalla tuotanto on päättynyt vuonna 2012, jolloin tuotannossa oli 15 hehtaaria (pääosin auma-alueita). Kalajokeen laskeva alue on koostunut lohkoista 4 8 sekä osasta lohkoa 3. Osa lohkosta 3 laskee Pyhäjokeen, eikä kyseinen alue sisälly hankealueeseen. Kalajoen puoleisen tuotantoalueen vedet on johdettu laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän 2 kautta Tikkapuroon. Hankilannevan turvetuotantoalueen Kalajoen puoleisella osalla on jo tehty jälkihoitotoimia sekä osa alueesta on siirretty uuden maankäytön piiriin. Toiminnan ympäristövaikutukset Vesistö Hankilanneva sijaitsee Kalajoen ja Pyhäjoen vesistöalueiden vedenjakajalla. Hankilannevan turvetuotantoalueen Kalajoen puoleinen osa sijaitsee Kuusaanjärven valuma-alueella (53.073). Kuusaanjärven valuma-alue on noin 106 km 2 ja järvisyys 2,81 %. Hankealueen vesien laskureitti kulkee pintavalutuskentän 2 kautta Tikkapuroon ja edelleen noin 1,2 kilometrin päässä olevaan Kuusaanjärveen. Kuusaanjärvestä vedet laskevat Settijoen, Settijärven ja uudelleen Settijoen kautta Kalajoen yläosalla olevaan Kortejärveen. Settijärveen on vesireittiä myöten noin 11 kilometriä. Settijärven valuma-alue (53.072) on noin 197 km 2 ja järvisyys 3,84 %. Kuusaanjärvi on pintavesityypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh). Järven pinta-ala on 2,24 km 2, tilavuus noin 4 milj. m 3 ja rantaviivan pituus 6,4 kilometriä. Suurin mitattu syvyys on 2,1 metriä. Kuusaanjärvi on erittäin runsasravinteinen, tummavetinen ja matala järvi. Suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet on mitattu 1980-luvun puolivälissä ja 1990-luvun alussa. Ravinnepitoisuuden vaihtelut ovat olleet Kuusaanjärvessä suuria. Järveä on kunnostettu 2000-luvulla muun muassa nostamalla vesipintaa 40 cm, vesikasvillisuutta niittämällä sekä rantoja kunnostamalla. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa Settijoki on ekologiselta tilaltaan luokiteltu välttäväksi ja Settijärvi on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi. Kuusaanjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu.
5 Kalasto ja kalastus Kuusaanjärven kalastoa ja kalastusta on selvitetty kalastustiedusteluilla vuosina 2005 ja 2009. Kuusaanjärvellä harjoitetaan kotitarvekalastusta. Kuusaanjärven saalis on ollut molempina tiedusteluvuosina pääosin ahventa, haukea ja särkeä. Lisäksi on saatu vähän madetta, kiiskeä sekä satunnaisesti siikaa ja säynettä. Vuonna 2009 talouskohtainen saalis oli 53 kg, mikä oli isompi kuin vuonna 2005. Vuosina 2008 2009 Kuusaanjärveen on istutettu 1-kesäistä planktonsiikaa 2000 kpl. Hankilannevan Kalajoen puoleisen turvetuotannon päästöt Hankilannevan pintavalutuskenttä 2 on ollut ympärivuotisena päästötarkkailukohteena vuodesta 2005 lähtien. Tarkkailutulokset vuosilta 2005 2012 on esitetty hakemuksessa. Pintavalutuskentältä 2 lähtenyt vesi on ollut kaikkina vuodenaikoina suhteellisen hyvälaatuista. Pintavalutuskentän kautta on johdettu suhteellisen paljon myös turvetuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Hankilannevan pintavalutuskentältä 2 lähtevän veden keskimääräinen laatu vuodenajoittain vuosina 2005 2011 Näytteiden määrä Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok. P µg/l Kok. N µg/l Talvi 34 5,4 16 31 828 Kevät 15 9,3 17 50 869 Kesä 59 6,3 23 38 684 Syksy 16 4,5 14 35 529 Hankilannevan päästöt Kalajoen vesistöalueella vuosina 2005 2011 Vuosi Pinta-ala, ha Brutto kg/v Kiintoaine Kok. P Kok. N Netto kg/v Kiintoaine Kok. P Kok. N 2011 51 2 422 16 352 1 554 7 135 2010 40 5 133 34 657 3 512 18 251 2009 58 4 414 30 857 2 630 12 358 2008 58 5 342 40 881 3 238 19 355 2007 151 6 249 44 665 3 915 21 94 2006 151 4 184 32 522 2 283 15 102 2005 165 3 901 35 641 2 141 17 183 Keskiarvo 4 521 33 654 2 753 16 211 Vuoden 2003 ympäristölupahakemuksessa Hankilannevan kuormitusta tulevalle lupakaudelle oli arvioitu vuodenajoittain (kg/d), vuosikuormitusarviota ei esitetty. Vertailun helpottamiseksi vuosikuormitus on laskettu esitettyjen vuodenajoittaisten kuormitusten perusteella: kiintoaine 8 449 kg/v, kokonaistyppi 888 kg/v ja kokonaisfosfori 29 kg/v (brutto). Vuonna 2003 arvioidun kuormituksen ja mitatun kuormituksen/päästöjen vertailu osoittaa, että Hankilannevan kiintoaine- ja typpikuormitus on ollut lupakauden aikana huomattavasti arvioitua pienempää ja fosforikuormitus arvioidulla tasolla tai hieman suurempaa.
6 Toiminnan lopettaminen, alueen jälkihoito ja suunniteltu maankäytt ö Hankilannevan tuotantoalueen vedet johdetaan nykyisten lupamääräysten mukaisesti laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän 2 kautta vesistöön (reittiä Tikkaoja-Kuusaanjärvi). Tuotannosta poistettujen alueiden vedet johdetaan laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän 2 kautta niin kauan kuin vesiensuojelun kannalta on tarpeen, toisin sanoen kun tuotannosta poistetut alueet on otettu uuteen maankäyttöön/kasvittuneet tai kaksi vuotta turvetuotantotoiminnan lopettamisen jälkeen. Ympäristönsuojeluun liittyvät rakenteet kuten jätekatokset, paloaltaat ynnä muut ovat käytössä siihen saakka, kun niitä työmaalla tarvitaan. Jälkihoitovaiheessa turvetuotannosta poistetut alueet siistitään, tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat puretaan. Jälkihoitovaiheessa alueelle ei tehdä uusia vesiensuojelurakenteita. Alueella voidaan myös tehdä toimenpiteitä alueen uusia maankäyttömuotoja (jälkikäyttöä) varten. Hakijan omistamat alueet on saatettu mahdollisimman nopeasti uuden maankäyttömuodon piiriin tuotannon päätyttyä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle on ilmoitettu vuosittain merkittävät tuotannosta poistetut alueet ja tuotannon kokonaan alueella päättämisestä. Tuotannon päätyttyä kokonaan alueen loputkin pinta-alat tarkistetaan ja tarvittaessa siistitään esimerkiksi tasaamalla. Turvetuotannossa jälkihoitovaiheen kesto on yleensä noin kaksi vuotta. Kun tuotantokentät kuitenkin poistetaan käytöstä vähitellen maankäytöllisesti toimivina kokonaisuuksina, yleensä useiden vuosien aikana, voi jälkihoitovaihe olla suurelle osaa tuotantoalaa merkittävästikin mainittua kahta vuotta pidempi. Samalla tuotantoalueella voi olla samanaikaisesti sekä tuotantokäytössä olevia, tuotannosta jo poistettuja tukialueina toimivia että jälkihoitovaiheessa olevia pinta-aloja. Lisäksi alueella voi vielä olla sellaisia pinta-aloja, jotka ovat jo siirtyneet muun maankäyttömuodon piiriin. Hankilannevalla tilanne on useana vuonna ollut juuri tällainen. Jälkihoitovaiheen aikana huolehditaan tuotantotoiminnasta vielä mahdollisesti aiheutuvan ympäristökuormituksen estämisestä pitämällä vesienkäsittelyrakenteet kunnossa. Turvetuotannon päättymisen jälkeen tuotantokentän pinnassa voi olla vielä irtonaista tai eroosioherkkää ainesta, jonka sitomiseksi sarkaojarakenteet ja laskeutusaltaat pidetään toiminnassa kahden vuoden ajan tai siihen asti, kunnes alue on otettu uuteen maankäyttöön tai se on kasvittunut. Turvetuotannon päätyttyä kokonaisella lohkolla tai esim. koko laskeutusaltaan valuma-alueella, sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat puhdistetaan vielä kahtena kesänä/syksynä. Myös sarkaojien lietteenpidättimet huolletaan kyseisen ajan. Noin kahden vuoden kuluttua tuotannon päättymisestä tuotantokentät ovat normaalisti kasvittuneet riittävästi sitoakseen irtonaisen pinta-aineksen. Sarkaojien lietteenpidättimet ja tarvittaessa myös päisteputket voidaan tällöin poistaa, mikäli se alueen tuleva käyttömuoto tai esimerkiksi tuotantoalueen poisluovutus huomioon ottaen on tarpeen. Lietesyvennyksiä ja altaita ei tämän jälkeen enää aktiivisesti seurata tai ylläpidetä turvetuottajan toimesta. Hakijan omistamilla alueilla seuraavaan maankäyttöön on siirrytty mahdollisimman pian tuotannon päättymisen jälkeen. Hankealue (n. 217 ha) on kokonaisuudessaan hakijan omistamaa aluetta. Hankealueelle on suunniteltu seuraavaksi maankäyttömuodoiksi peltoa ja metsää. Kesäkuussa 2012 alueella oli ruokohelpipeltoa noin 43,8 hehtaaria ja metsää 38,6
hehtaaria. Jatkossa perustettavat pellot otetaan heinäntuotantoon. Metsitys tehdään luontaisesti uudistaen maapohja muokkaamalla (mätästys kaivinkoneella). Arvio uudesta maankäytöstä hankealueella 7 Vuosi Peltoa ha Metsää ha 2012 43,8 38,6 2013 37,5 3,2 2014 0 94 Yhteensä 81,3 135,8 Jälkihoitovaiheen tarkkailu Tuotannon päättymiseen saakka noudatetaan turvetuotannon aikaista käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Jälkihoitovaiheen aikana vesiensuojelurakenteiden toimivuutta tarkkaillaan silmämääräisesti ja huolehditaan rakenteiden kunnosta kaksi vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen. Jälkihoitovaiheen päästötarkkailu tehdään yhtenä vuonna kerran kuukaudessa ajalla 15.5. 30.9. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Korvaukset ja kompensaatiot Hakija on maksanut Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua vuodesta 2004 alkaen 270 euroa vuodessa käytettäväksi kalaja rapukannoille sekä kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi ja vähentämiseksi Hankilannevan Kalajoen vesistöalueelle johdettavien vesien vaikutusalueella. Hakija on katsonut, ettei kalatalousmaksun maksaminen vuoden 2014 jälkeen ole tarpeen. Suurin osa aikaisemmin kalatalousmaksun suuruuden perustana olleesta alueesta on jo tätä ennen siirtynyt jälkikäyttöön, eikä siitä johtuva kuormitus alapuoliseen vesistöön ole turvetuotannosta aiheutuvaa. Hankilannevan auma-alueiden ja niiden läheisillä saroilla ei ole aloitettu jälkihoitotoimia ja siitä johtuen hakija esittää, että kalataloudelle aiheutuvaa haittaa kompensoitaisiin näiden alueiden osalta vielä vuonna 2014. Muuta korvattavaa tai toimenpitein poistettavaa vahinkoa tai haittaa ei aiheudu. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 31.10.2012 täydentänyt hakemustaan korjatulla hakemustekstillä siten, että hakemus koskee jälkihoidon vahvistamista, vesistötarkkailutuloksilla ja asianosaisen yhteystiedolla.
8 Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Kärsämäen kunnassa 23.11. 27.12.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on 20.11.2012 pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta, Kärsämäen kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Haapajärven ja Haapaveden kaupungeilta sekä kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että se on tehnyt Hankilannevalle lupakaudella kolme tarkastusta, joista viimeisen vuonna 2012. Tarkastuksilla on huomautettu muun muassa öljyjen ja jäteöljyn säilytyksestä, öljyllä pilaantuneen maan käsittelystä sekä tukikohta-alueen siisteydestä. Toiminnasta ei ole tullut ELY-keskukselle valituksia. Vedet tulee johtaa pintavalutuskentän ja laskeutusaltaiden kautta, kunnes alue on kokonaan siirtynyt uuteen maankäyttöön tai kasvittunut kauttaaltaan. On huolehdittava, että polttoainesäiliöiden ja jäteöljyjen varastointipaikkojen maaperä sekä tukikohdan maaperä on polttoaineesta puhdas. Tukikohta-alue tulee siivota. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä 3. Kärsämäen kunta ELY-keskus on todennut, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksesta. Kärsämäen kunta on todennut, että se puoltaa Hankilannevan tuotannon lopettamiseen liittyviä suunnitelmia. 4. Peruspalvelunkuntayhtymä Selänne Peruspalvelunkuntayhtymä on Haapajärven kaupungin ja Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että vesienkäsittelyrakenteita on pidettävä kunnossa riittävän ajan turvetuotannon päätyttyä, jotta päästöt vesistöihin saadaan minimoitua. 5. Ympäristöpalvelut Helmi Ympäristöpalvelut on Haapaveden kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena todennut, että hakemuksen vaikutusalue ei ulotu Pyhäjoen vesistöalueelle, vaan pelkästään Kalajoen vesistöalueelle. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Aluehallintovirasto vahvistaa Hankilannevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvät, jäljempää ilmenevät jälkihoitotoimet, jotka koskevat turvetuotantoalueen Kalajokeen laskevaa osaa. Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä aiheutuvien kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi kalatalousmaksu määrätään maksettavaksi
lupamääräyksen 6 mukaisesti. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää, hyvitettävä tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Vapo Oy:n on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 9 Määräykset 1. Tuotantoalue on siistittävä. Tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat sekä jätteet on poistettava alueelta. Polttoaineiden ja jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maa on öljyistä ja muista kemikaaleista puhdas. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Jätteet on kerättävä, varastoitava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, päästöjä ympäristöön eikä terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Jätteistä on pidettävä kirjaa. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän 2 kautta vähintään kahden vuoden ajan turvetuotantotoiminnan päättymisestä ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ne ovat kasvipeitteisiä. Luvan haltijan on esitettävä ELYkeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on pidettävä kunnossa. Rakenteiden toimivuus on tarkastettava ja laskeutusaltaat on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa kahtena vuotena turvetuotantotoiminnan päättymisen jälkeen tai kunnes koko turvetuotantoalue on kasvittunut tai siirtynyt uuden maankäyttömuodon piiriin. 4. Vapo Oy:n on seurattava kasvittumaan jätettyjen alueiden kasvittumista ja edistettävä sitä tarvittaessa esimerkiksi kalkituksella. 5. Vapo Oy:n on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Tuotantoalueen jälkihoitovaiheen ajan pidettävään käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: jälkihoitotoimien toteutus kasvipeitteen muodostuminen tuotannosta poistuneille alueille, joita ei ole otettu tuotannon loppumisen jälkeen muuhun käyttöön tuotantoalueiden ottaminen aktiiviseen jälkikäyttöön laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistukset mittapadon ja/tai mittauslaitteen virtaamat tarkkailuvuonna vesinäytteiden ottoajat vesinäytteiden ajankohdan virtaamatiedot havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esimerkiksi metsäojitukset kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvioidaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun tai vesistökuormitukseen. Käyttötarkkailusta vastaavan henkilön yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle.
Jälkihoitovaiheen päästötarkkailu tehdään turvetuotannon päättymisen jälkeen yhtenä vuotena. Tarkkailu toteutetaan tuotantovaiheen päästötarkkailun tapaan. Päästötarkkailun vesinäytteet otetaan kertanäytteinä pintavalutuskentän 2 alapuoliselta mittapadolta 1.5. 30.9. kahden viikon välein. Näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ph. Tulokset tulee niiden valmistuttua toimittaa Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Haapajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Vapo Oy:n on maksettava vuosittain 270 euron suuruinen kalatalousmaksu Kainuun ELY-keskukselle siten, että viimeisen kerran se maksetaan vuodelta 2014. 7. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Jälkihoitotoimenpiteiden valmistumisesta on ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimenpiteet tehdyksi, Hankilannevan turvetuotannon toistaiseksi voimassaoleva ympäristölupa Kalajokeen laskevalta tuotantoalueen osalta lakkaa. 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Vapo Oy on hakenut Hankilannevan turvetuotannon lopettamisen jälkeisten ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimenpiteiden vahvistamista Kalajokeen laskevan tuotantoalueen osalta. Hankilannevan Pyhäjokeen laskevan tuotantoalueen toiminnasta vastaa eri toiminnanharjoittaja. Kun Hankilannevan Kalajokeen laskevan tuotantoalueen osan jälkihoitotoimet tehdään tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaiset toiminnan lopettamisen jälkeiset velvoitteet. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Määräyksiä tulee noudattaa niin kauan kuin pilaantumista tai sen vaaraa voi aiheutua. Vapo Oy on vastuussa toiminnan loppumisen jälkeen alueen mahdollisista ympäristövaikutuksista, kunnes ELY-keskus on todennut, että jälkihoitotoimet on tehty ja turvetuotannosta aiheutuva kuormitus on loppunut. Alueelle ei saa jättää tarpeettomia rakennelmia eikä jätteitä, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Toiminnanharjoittaja on vastuussa toiminnastaan aiheutuneesta pilaantumisesta, kuten maaperän öljyyntymisestä ja on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän (määräys 1). Määräyksessä 2 on määrätty alueen vesienjohtamisjärjestelyistä vesistöhaittojen ehkäisemiseksi. Vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on
oleellista niiden toimivuuden kannalta (määräys 3). Kuormitusta vesistöön on ehkäistävä sopivin toimenpitein (määräys 4). Käyttö- ja päästötarkkailulla saadaan riittävät tiedot turvetuotantoalueen jälkikäyttöön siirtämisen ja jälkikäytön ympäristövaikutuksista (määräys 5). Kalatalousmaksua maksetaan luvan haltijan esityksen mukaisesti viimeisen kerran vuonna 2014, jolloin kalatalousmaksua on maksettu kahdelta toiminnan päättymisen jälkeiseltä vuodelta. Tämän jälkeen kalatalousmaksun maksaminen ei ole enää tarpeen erityisesti, kun otetaan huomioon alueen siirtyminen uuden maankäytön piiriin (määräys 6). Turvetuotannon valvojana toimivalle ELY-keskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä jälkihoidon osalta. Ympäristöluvan lakkaamisesta Kalajokeen laskevalta tuotantoalueen osalta on tarpeen määrätä päätöksessä (määräys 7). 11 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja 4. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ilmenevästi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 90 1 ja 3 momentti Jätelaki (646/2011) 28 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 2 500 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.
12 Perustelut Alla mainitussa oikeusohjeessa ei ole säädetty maksua turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistamista koskevan asian osalta. Tämän vuoksi maksu määrätään käytetyn työajan (50 tuntia) ja yksikköhinnan (50 /t) perusteella. Käsittelymaksu on näin ollen 2 500 euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Ilkka Haataja Tapio Orjasniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ilkka Haataja ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 661 tai vaihde 0295 017 500. TO/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Kärsämäen kunta Kärsämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Pyhäjärven toimipiste Haapajärven kaupunki Haapajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen / Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, Haapajärven toimipiste Haapaveden kaupunki Haapaveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen / Ympäristöpalvelut Helmi Suomen ympäristökeskus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 22.1.2014, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.