Toimintasuunnitelma HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Samankaltaiset tiedostot
HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Toimintasuunnitelma HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2017

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2015

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Länsi-Uudenmaan Vesistökunnostusverkosto -hanke

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖN VISIO JA STRATEGIA

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

HOLA LAKE Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen Holistic Approach in Lake Restoration (HolaLake)

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Valuma alueen kunnostussuunnittelu

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

Vesienhoidon rahoituslähteistä

VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Itämerihaaste simpukankuoressa

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Vauhtia vesienhoitoon -hanke

Vesienhoidon suunnittelu

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Vaikuta Lähivesiin Pori

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Yhdessä onnistumme. Alueellinen yhteistyö Länsi-Uudenmaan vesistökunnostushankkeissa

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Hannele Nyroos Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Yleistä maaseutuohjelmasta

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

PAIKALLISTEN TOIMENPITEIDEN MERKITYS IIJOEN KEHITTÄMISESSÄ

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Viestintäsuunnitelma 2009

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Vesistöjen kunnostusverkosto

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Maatalousluonnon aarreaitat

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

Pohjanmaan jokilaaksojen rahastojen toiminta. Eeva-Kaarina Aaltonen, Lappajärvi Ähtävänjokirahaston 20-vuotisseminaari

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Köyliönjärven ja -joen ulkoisen kuormituksen vähentäminen (KULKU)

Transkriptio:

Toimintasuunnitelma 2018 09.11.2017 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2016 2021 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2018 1

Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. TAVOITTEET... 3 3. TOIMENPITEET VUONNA 2018... 4 I. PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA... 4 Yhteistyöhankkeet... 4 II. VESISTÖN VEDEN LAADUN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN... 5 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen hallinta... 5 Maatalouden ympäristöneuvonta... 6 Haja-asutuksen jätevedet... 6 Virkistyskäyttömahdollisuudet... 6 Hola Lake-hankkeen toimenpiteet... 7 III. SEURANNASTA JA KARTOITUKSESTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN... 7 IV. AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ... 7 V. AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA... 8 Hankekoordinaation tehtävät... 8 4. HALLINTO JA TALOUS... 8 2

1. JOHDANTO Hiidenveden kunnostuksen hankesuunnitelma 2016 2021 hyväksyttiin hankkeen rahoittajista koostuvan ohjausryhmän toimesta vuoden 2015 lopussa. Toimintasuunnitelma 2018 perustuu em. hankesuunnitelmaan. Vuosina 2016 2021 hanketta rahoittavat Vihti, Lohja, Karkkila, Loppi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Hiidenveden kalastusalue sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2. TAVOITTEET Hiidenveden kunnostus -hankkeen pitkän tähtäimen tavoite: Hiidenvesi valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa, ja veden laadun parantumisen myötä vesistö tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita virkistäytymismahdollisuuksia. Tavoitetilan saavuttamiseksi on asetettu viisi strategista päämäärää: I. PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA II. III. IV. VESISTÖN VEDEN LAADUN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN SEURANNASTA JA KARTOITUKSESTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ V. AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA 3

3. TOIMENPITEET VUONNA 2018 I. PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA Vesistön hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää pitkäaikaista ja määrätietoista kunnostustyötä. Hiidenveden tilaa ei saada pysyvästi parannettua ilman pitkäjänteistä alueen kuntien tarjoamaa perusrahoitusta. Pysyvä perusrahoitus mahdollistaa aktiivisen ja jatkuvan rahoitushakujen valmistelun ja yhteistyön muiden kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden kanssa lisärahoituksen hankkimiseksi alueen vesiensuojelutyöhön. Lisärahoituksen hakeminen vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen Uusien hankkeiden ja toimenpiteiden valmistelu Hiidenveden tilan ja kunnostustoimien vaikuttavuuden seurannan ja tutkimusten rahoittamiseksi Valtion myöntämän maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisen investointituen hyödyntämisen edistäminen vesiensuojelutoimenpiteiden rahoittamiseksi Lisärahoitus Vuonna 2017 saatiin rahoituspäätös Ykkösakseli ry:n LEADER-ohjelmasta HOLA-lake hankehakemukselle. Hanke on kansainvälinen yhteistyöhanke (1.10.2017-31.12.2019). Haettu kokonaisrahoitus on 150 000, mistä 15 % on Hiidenvesihankkeen omarahoitusta. (7557 / vuonna 2018). Lisäksi hankkeelle haetaan vuoden 2018 kunnostustoimiin 30.11.2017 mennessä lisärahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta. Yhteistyöhankkeet Hiidenveden kunnostus -hanke tekee yhteistyötä muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa käytännön toiminnan muodossa. Vuonna 2018 tiivistä yhteistyötä tullaan tekemään muun muassa seuraavien hankkeiden kanssa: Freshabit LIFE IP: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on mukana Metsähallituksen koordinoimassa EUhankkeessa (kokonaisrahoitusosuus 20 M, josta LUVY 1,3 M (EU-rahoitusosuus 0,8 M ). Freshabithankkeessa toteutetaan vesienhoitotoimenpiteitä lajien ja niiden elinalueiden suojelun edistämiseksi. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat siten vedenlaadun parantaminen, elinympäristökunnostukset, kalateiden rakentaminen ja lohikalakantojen palauttaminen. Nämä toimenpiteet mahdollistavat lohikalojen palauttamisen Karjaanjoen latvavesiin, ja näiltä osin tavoitteet ovat yhteneväisiä Hiidenveden kunnostus -hankkeen tavoitteiden kanssa. Hankkeen kesto on 2016 2022. Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto: Hankkeen tavoitteena on koota alueelliset vesistötoimijat yhteen ja ylläpitää tehokasta tiedon ja osaamisen vaihtoa vesistökunnostustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi hanketta. Hankkeessa toteutetaan mm. seminaareja, koulutustilaisuuksia, järvipäiviä ja muuta tiedottamista. Lisäksi hankkeeseen kuuluu viisi pilottikohdetta, joissa suunnitellaan ja toteutetaan erityyppisiä vesistökunnostustoimenpiteitä. Hanke saa osarahoituksen Maaseudun kehittämisrahastosta, Ykkösakseli- ja Pomoväst Leader -toimintaryhmiltä. Village Waters: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö on mukana EU:n Interreg Baltic Sea Region 2014 2020 - ohjelman rahoittamassa hankkeessa (2016 2019), jossa kehitetään keinoja, joilla pienet kylät tai 4

haja-asutusalueet pystyisivät käsittelemään jätevedet tehokkaammin. Hankkeen tavoitteena on etsiä ja jakaa kokemuksia parhaista haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuista ja näin vähentää jätevesistä aiheutuvia ympäristöhaittoja koko Itämeren alueella. Hankkeessa on Suomen lisäksi mukana kumppaneita Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Ruotsista. II. VESISTÖN VEDEN LAADUN JA VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PA- RANTAMINEN Hiidenveden veden laatu on oleellisin tekijä järven hyödyntämisen näkökulmasta. Vedenlaatuun ovat sidoksissa niin talousveden käyttökelpoisuus kuin virkistysmahdollisuudet: uiminen, melonta, kalastus ja metsästys ja retkeily. Hiidenveden vedenlaatuun vaikuttavista tekijöistä yhä merkittävin on järven valuma-alueelta tuleva ns. ulkoinen kuormitus, jonka vähentäminen on hankkeen keskeisin tavoite. Hanke suuntaa merkittävimmät resurssinsa erityisesti maatalousalueelta tulevan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen sillä nykytiedon mukaan Hiidenveden valuma-alueen fosforikuormituksesta n. 70 % aiheutuu maanviljelystä. Muiden vesistökunnostustoimenpiteiden vaikuttavuutta, mahdollisuuksia ja soveltuvuutta Hiidenvedelle seurataan ja arvioidaan aktiivisesti sekä muiden tekemien tutkimusten että omien selvitysten avulla. Ulkoista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta pyritään vähentämään Hiidenveden valuma-alueella seuraavin konkreettisin vesistökunnostustoimenpitein ja neuvontatyön avulla. Ravinne- ja kiintoainekuormituksen hallinta Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelmassa 2012 (Anne-Marie Hagman, Ramboll) esitetyn mukaisesti Hiidenveden ulkoista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vähennetään ensisijaisesti rakentamalla kosteikkoja. Kosteikkoja perustetaan hankkeen rahoituksella valuma-alueelle pohjautuen jo tehtyihin kosteikkoyleissuunnitelmiin. Yleissuunnitelmista priorisoidaan kustannustehokkaimmat kohteet toteutukseen. Lisäksi hankkeessa otetaan huomioon yleissuunnitelman ulkopuolisia kosteikko tai muita ulkoisen kiintoainekuormituksen hallintaa edistäviä kohteita (esim. luonnonmukainen peruskuivatus, uomaeroosion torjunta), joiden hyvä vesiensuojelullinen vaikuttavuus puoltaa niiden rakentamista. Sopivien kosteikkokohteiden kartoitus, markkinointi maanomistajille ja niiden rakentamisen koordinointi tehdään hankkeen omana työnä. Kosteikkokohteiden suunnitelmia laaditaan osin omana työnä ja osin ostopalveluna alan kokeneilta asiantuntijoilta. Kosteikkojen rakennustyöt hankitaan ostopalveluna. Rakennutetaan 3-5 kosteikkoa resurssien mukaan. Ensisijaisesti toteutettavaksi suunnitellut kohteet ovat Koivurinne ja Pajalahti 2 joiden valmistelu on edennyt jo rakennesuunnitteluun. Muut kohteet varmentuvat valmistelun edistyessä. Talousarvion puitteissa edistetään ja/tai toteutetaan muita ravinne ja/tai kiintoainekuormituksen hallintaa edistäviä kohteita ja tarpeen mukaan kunnostetaan aiemmin perustettuja kohteita valuma-alueella. 5

Kosteikkojen toteuttamista edistetään myös tukemalla maanomistajia ei-tuotannollisten investointituen tai muiden rahoituslähteiden hakuun kosteikon perustamiseksi. Hankkeessa voidaan esimerkiksi laatia kosteikon perustamis- tai kunnostussuunnitelma ja avustaa rahoitushakemusten laatimisessa. Maatalouden ympäristöneuvonta Vuonna 2018 maatalouden kiintoaine- ja ravinnekuormituksen syntymistä pyritään vähentämään vahvistamalla maanviljelijöiden osaamista vesistöystävällisistä viljelymenetelmistä. Maatalouden vesiensuojelua edistävät mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvit, suojavyöhykkeet, kosteikot, ravinnetaseet, maan rakenteen parantaminen ja luonnonmukainen peruskuivatus. Neuvonnalla tähdätään ensisijaisesti ravinnekuormituksen syntymisen ehkäisyyn sekä ravinteiden käytön tehostamiseen, mikä tuo niin vesiensuojeluhyötyjä kuin kustannussäästöjä ja parempaa satoa viljelijälle. Hanke tarjoaa viljelijöille vesiensuojelua edistävää maatalousneuvontaa esimerkiksi järjestämällä koulututustilaisuuksia tai retkiä vesiensuojelun kannalta esimerkillisesti toteutettuihin kohteisiin. Neuvontaa pyritään järjestämään yhteistyössä muiden maataloustoimijoiden kanssa. Toteutetaan kaksi valuma-alueen viljelijöille suunnattua tilaisuutta joko järjestämällä koulutustilaisuuksia tai osallistumalla muiden tahojen Hiidenveden valuma-alueella järjestämiin tilaisuuksiin. Haja-asutuksen jätevedet Hoito- ja kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ulkoista kuormitusta vähennetään haja-asutuksen jätevesien paremmalla käsittelyllä. Vuosien 2014 2017 aikana neuvontaa on toteutettu 280 kiinteistöllä. Kartoitetuista jätevesijärjestelmistä noin kolmasosassa on havaittu olevan puutteita ja vaativan kunnostustoimenpiteitä. Haja-asutuksen jätevesineuvontaa jatketaan resurssien salliessa yhteistyössä yhdistyksen koordinoiman LINKKI-hankkeen ja kuntien viranomaisten kanssa. Virkistyskäyttömahdollisuudet Hankkeessa edistetään budjetin puitteissa järvien rantojen kunnostusniittoja, haitallisten vieraslajien poistoa ja leviämisen ehkäisyä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi edistetään vuonna 2016 aloitettua selvitystä toteuttaa pilottina isosorsimon ruoppausta Hiidenvedellä. Tarkoituksena on selvittää isosorsimon poistomahdollisuuksia ja seurata mahdollisen poiston vaikutuksia isosorsimon kasvuun. Sinileväkukinnat heikentävät Hiidenveden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja vaikuttavat erityisesti uimarantojen käytettävyyteen. Nykyaikaiset fluorometrit mahdollistavat kasviplanktonin ja levän biomassan sekä sinilevä pitoisuuden nopean paikkatietoon sidotun määrittämisen, mikä voidaan saattaa virkistyskäyttäjien tietoon lähes reaaliaikaisesti. Järven virkistyskäytön edistämiseksi ja sinilevätilanteen kehittymisen dokumentoimiseksi selvitetään kenttämittarilla tehtävän sinileväseurannan toteuttamismahdollisuuksia. Virkistyskäyttöä pyritään edistämään myös aktiivisella viestinnällä Hiidenveteen liittyvistä ajankohtaisista teemoista ja lisäämällä järven tunnettuutta. 6

toteutetaan kartoituksissa valituilla alueilla niittoja ja muuta kasvillisuuden poistoa talousarvion puitteissa Edistetään paikkatietoon sidotun seurannan kehittämistä ja julkaisemista hyödynnetään kaikkia hankkeen viestintäkanavia virkistysmahdollisuuksista ja luontoarvoista tiedottamiseen Hola Lake-hankkeen toimenpiteet HOLA Lake Länsi-Uusimaa on yleishyödyllinen vesienhoidon kehittämis- ja yhteistyöhanke, joka edistää järvien kestävää ja ekologista hyvän vesientilan saavuttamista ja kalavesien hoitoa (10/2017-12/2019). Hankkeen toimet muodostavat alueellisen kokonaisuuden, jonka avulla on mahdollista perehtyä järvikunnostukseen kokonaisvaltaisesti valuma-alue mukaan lukien. Länsi-Uudenmaan hankkeessa osallistetaan paikallisia ihmisiä pyydysten valmistamisesta kalaruokien valmistukseen. Pitkällä tähtäimellä ajatuksena on löytää vapaa-ajan kalastajista kirjanpitokalastajia, joiden saalistietojen avulla Hiidenveden kalakannan muutoksia voidaan seurata. Hanke osallistuu myös kalastustietotorekisterin kehittämiseen ja ankeriaskannan nykytilan selvittämiseen Suunnitellaan ja toteutetaan pyydyksien valmistustilaisuus Käynnistetään kirjanpitokalastuksen suunnittelutyö Suunnitellaan ja käynnistetään kotimaisen kalan käytön kurssi Valmistellaan ankeriaan alasvaelluksen turvaamiseen tähtääviä toimia Käynnistetään Vihdin Enäjärvellä poikastuotantoselvitykset petokalojen kutualuekunnostusten vaikutusten selvittämiseksi III. SEURANNASTA JA KARTOITUKSESTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN Kunnostushankkeen tarvitsemien lähtötietojen saamiseksi ja kunnostustoimien vaikutusten seuraamiseksi hankkeelle on laadittu vuodeksi 2018 seurantaohjelma, joka huomioi sekä Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa esitetyt pitkän tähtäimen tavoitetasot ja muut seurantatarpeet. Hankkeessa selvitetään ja edistetään mahdollisuuksia hankerahoituksen saamiseksi seurannan kehittämiseen. Seurantaohjelman ja sen mukaan laaditun vuosittaisen seurantasuunnitelman mukaisesti (ks. erillinen liite) IV. AKTIIVINEN TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOYHTEISTYÖ Hiidenveden kunnostus -hankkeen viestinnän tavoitteena on lisätä suuren yleisön tietoisuutta vesistökunnostuksesta ja sen keinoista, omista vaikutusmahdollisuuksista järven tilaan ja Hiidenvedestä virkistysalueena, sekä kannustaa aktiivisuuteen järven tilan parantamiseksi. Tapahtumat (mm. Hiidenvesi-ilta, kosteikkoekskursiot ja maatalous-aiheiset koulutukset) Tapaamiset yhteistyö- ja asiantuntijaverkoston kanssa Tiedotteet 7

Hiidenveden uutisposti Sosiaalisen median viestintä (Facebook ja Twitter) Hankkeen verkkosivujen kehittäminen Osallistuminen sidosryhmien tilaisuuksiin ja vuoropuhelun edistäminen vesien hoidon kehittämiseksi Viestinnän yleinen kehittäminen Life IP -hankkeen kanssa voidaan yhdistää viestinnän resursseja mm. ympäristökasvatuksen, tapahtumien ja tiedottamisen saralla. V. AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNTIJOI- DEN KANSSA Hanketta koordinoidaan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä osa-aikaisen hankepäällikön toimesta. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan osin omana työnä ja osin ostopalveluna. Hankekoordinaation tehtävät ohjausryhmän työskentelyn koordinointi rahoittajien kanssa käytävät keskustelut, neuvottelut ja rahoitushaut yhteistyö- ja asiantuntijaverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö ja toiminnan kehittäminen hankkeen raportoinnit ostopalveluiden kilpailuttaminen ja hankinnat tilattujen töiden valvonta toiminta yhteistyöhankkeiden kanssa hankkeen talousseuranta Vuonna 2018 yhdistyksen työntekijät vastaavat em. lisäksi mm. kosteikkojen suunnittelusta ja markkinoinnista, kunnostuksen seurannan suunnittelusta, viestinnästä, ympäristöneuvonnan koordinoinnista, hajaasutuksen jätevesien kiinteistökohtaisen neuvonnan suunnittelusta ja koordinoinnista sekä muiden ostopalveluna toteutettavien toimien koordinoinnista. Nämä kaikki sisältyvät hankkeen palkkakuluihin. 4. HALLINTO JA TALOUS Hankkeessa työskentelee osa-aikaisesti hankepäällikkö sekä jonkin verran yhdistyksen muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Ostopalveluina hankitaan tarvittavaa asiantuntijatyötä, joita ovat mm. maatalouden vesiensuojelun edistämiseen, kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä seurantoihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Vuonna 2018 hankkeen talousarvio sisältää sopimuskumppaneiden osoittaman perusrahoituksen lisäksi ELY-keskuksen avustuksen vuoden 2017 toimenpiteistä (myönteinen avustuspäätös 5.6.2017). Lisäksi vuodelta 2017 käyttämättä jääneet varat ohjataan hankkeen käyttöön vuodelle 2018 (arvioitu 40 000 ). Talousarviossa on lisäksi huomioitu Ykkösakseli ry:n LEADER-ohjelman hankeavustus HOLA-lake hankkeelle. Hankkeen tulo- ja menoarvio on eritelty kululajeineen taulukossa 1. 8

Taulukko 1. Hiidenveden kunnostus -hankkeen vuoden 2018 tulo- ja menoarvio (13.11.2017). BUDJETTI 2018 (13.11.2017) BUDJETTI 2018 Hiidenveden kunnostus -hanke 2018 HIIDENVESIHANKE HOLA LAKE YHTEENSÄ HANKERAHOITUSTUOTOT 217 200.00 217 200.00 3031 Hankerahoitus kunnat 157 700.00 157 700.00 3032 Hankerahoitus muut 16 000.00 16 000.00 3033 Hankeavustukset 15 000.00 56 229.09 71 229.09 3034 Hankkeiden omarahoitus Luvy 3 500.00 3 500.00 8036 Hankerahoitus siirtyvä 40 000.00 40 000.00 LIIKETOIMINNAN KULUT - 224 642.56-63 786.53-288 429.09 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 10 000.00-200.00-10 200.00 Ulkopuoliset palvelut - 102 511.09-6 000.00-108 511.09 Henkilöstökulut - 62 040.53-39 265.82-101 306.34 Sos.palkat/Henkilösivukulut - 11 040.94-6 976.85-18 017.79 Vapaaehtoiset sosiaalikulut - 1 700.00-1 700.00 Toimitilakulut - - Ajoneuvokulut - - ATK-kulut - 6 250.00-6 250.00 Kone- ja kalustokulut - - Matkakulut - 4 700.00-7 440.00-12 140.00 Edustuskulut - 150.00-150.00 Myynnin ja markkinoinnin kulut - 1 500.00-1 500.00 Hallintopalvelut - 700.00-700.00 Hallintokulut - 24 050.00-3 903.87-27 953.87 Muut liiketoiminnan muut kulut - - TILIKAUDEN TULOS 7 557.44-7 557.44-0.00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 7 557.44-7 557.44-0.00 9