SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2010 N:o 1140 1149 SISÄLLYS N:o Sivu 1140 Laki maanvuokralain muuttamisesta... 3773 1141 Laki perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta... 3778 1142 Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta... 3779 1143 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 35 ja 37 :n muuttamisesta... 3781 1144 Laki lapsilisälain 21 :n muuttamisesta... 3782 1145 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta... 3783 1146 Valtioneuvoston asetus tallentamattomien ääni- ja kuvanauhojen ja muiden tallennuslaitteiden valmistuksesta ja maahantuonnista suoritettavan maksun suuruudesta vuonna 2011... 3784 1147 Valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutustoiminnasta. 3785 1148 Valtioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavasta rintama-avustuksesta... 3787 1149 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Matkailun edistämiskeskuksen maksullisista suoritteista... 3788 N:o 1140 Laki maanvuokralain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maanvuokralain (258/1966) 51 :n 2 momentti sekä 60, 69, 74 ja 79 83, muutetaan 4 :n 1 momentti, 19, 21, 23, 24 ja 54, 57 :n 1 momentti, 71, 78 ja 84 sekä lisätään lakiin siitä lailla 1578/1992 kumotun 20 :n tilalle uusi 20 sekä uusi 20 a 20 d ja 23 a seuraavasti: 4 Vuokrasopimuksen saa purkaa ja määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanoa vain tässä laissa säädetyllä perusteella. Muu sopimusehto on mitätön, paitsi jos kyseessä on 4 tai 5 luvussa tarkoitettu vuokrasopimus. Sopimukseen otettu määräys, ettei vuokraoikeuden kirjaamista saa hakea tai tontinvuokrasopimusta rekisteröidä taikka ettei vuokralaisella ole oikeutta kuitata vuokraa vastasaatavallaan, on myös mitätön. 19 Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokralaisen omaisuus luovutetaan konkurssiin eikä konkurssipesä ole vuokranantajan asettamassa vähintään yhden kuukauden määräajassa ilmoittanut ottavansa vastatakseen vuokrasopimuksesta konkurssin alkamisen jälkeen aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä. Jos vuokraoikeutta ei saa ilman vuokranantajan lupaa siirtää toiselle, edellytyksenä on lisäksi, ettei vuokralainen ole mainitussa määräajassa asettanut näiden HE 145/2010 LaVM 26/2010 EV 218/2010 157 2010
3774 N:o 1140 velvollisuuksien täyttämisestä vakuutta. Jos vuokralainen asettaa vakuuden vasta määräajan jälkeen, mutta ennen kuin on saanut purkamisilmoituksen tiedoksi, oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen ei kuitenkaan ole. Vuokralaisen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin ei estä vuokrasopimuksen irtisanomista eikä purkamista muualla tässä laissa säädetyin perustein. Vuokranantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta konkurssin alkamisen jälkeen purkaa sopimusta sen johdosta, että vuokraa on maksamatta konkurssin alkamista edeltäneeltä ajalta. Jos konkurssipesä käyttää vuokra-aluetta, se on tämän ajan vastuussa vuokrasopimuksesta aiheutuvien velvollisuuksien täyttämisestä, vaikka se ei olisi ottanut vastatakseen niiden täyttämisestä. Kun vuokrasopimus puretaan 1 momentissa mainitulla perusteella, vuokranantajalla on oikeus saada korvaus hänelle aiheutuneesta vahingosta. 20 Vuokralaisella on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos: 1) vuokranantaja ei luovuta vuokra-aluetta vuokralaiselle sovittuna ajankohtana; 2) sopimusta tehtäessä voimassa ollut viranomaisen päätös tai määräys estää tai vaikeuttaa vuokra-alueen käyttämistä sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen eikä vuokranantaja ole ilmoittanut tästä vuokralaiselle eikä vuokralainen ole muutoinkaan tästä tiennyt; 3) vuokra-alue ei luovutushetkellä ole sopimuksen mukaisessa kunnossa; 4) vuokra-alue, jonka kunnosta ei ole sovittu, ei luovutushetkellä ole sellaisessa kunnossa, jota vuokralainen vuokra-alueen käyttötarkoitus, sopimuksen ehdot ja muut olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia; taikka 5) vuokranantaja, joka on sitoutunut saattamaan vuokra-alueen määrättyyn kuntoon tai pitämään sen määrätyssä kunnossa, laiminlyö täyttää sitoumuksensa. Edellä 1 momentin 3 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa vuokralaisen oikeus purkaa vuokrasopimus edellyttää lisäksi, että vuokralainen on kehottanut vuokranantajaa korjaamaan puutteellisuuden kohtuullisessa määräajassa ja vuokranantaja on tämän laiminlyönyt tai että puutteellisuutta ei voida korjata. Jos vuokranantaja laiminlyö puutteellisuuden korjaamisen saamassaan määräajassa, vuokralainen saa vuokrasopimuksen purkamisen sijasta korjata puutteellisuuden vuokranantajan kustannuksella. Vuokralaisella ei kuitenkaan ole korjausoikeutta, jos puutteellisuus johtuu vuokra-alueella olevan rakennuksen keskeneräisyydestä tai viranomainen on kieltänyt vuokra-alueen tai siihen kuuluvan omaisuuden käyttämisen. Vuokralaisen on huolehdittava siitä, että puutteellisuuden korjaamisesta vuokranantajalle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina. Vuokralaisen vuokrasopimuksen purkamisoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että purkamisen perusteena olevalla seikalla on vuokralaiselle olennainen merkitys, kun otetaan huomioon vuokrasopimuksen kohde, vuokra-alueen käyttötarkoitus, sopimuksen sovittu kestoaika ja muut olosuhteet. Vuokralaisen oikeus purkaa vuokrasopimus raukeaa, jos vuokranantajan laiminlyönti tai vuokra-aluetta koskeva puutteellisuus korjataan ennen kuin vuokralainen purkaa 1 momentissa tarkoitetulla perusteella vuokrasopimuksen. Vuokralaisen oikeus purkaa vuokrasopimus raukeaa myös, jos vuokralainen ei pura vuokrasopimusta kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän sai tiedon 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä tai määräyksestä tai kun 2 momentissa tarkoitettu määräaika päättyi. 20a Kun vuokralainen purkaa vuokrasopimuksen, vuokrasuhde päättyy välittömästi. 20b Vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jona 20 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vuokranantajan laiminlyönti tai mainitun momentin 2 5 kohdassa tarkoitettu vuokra-aluetta koskeva puutteellisuus estää tai haittaa vuokraalueen käyttämistä. Jos kyse on vuokraaluetta koskevasta puutteellisuudesta, tämän momentin mukainen oikeus alkaa kuitenkin aikaisintaan, kun vuokranantaja saa tiedon puutteellisuudesta.
N:o 1140 3775 Jos 20 :n 1 momentissa tarkoitettu laiminlyönti tai puutteellisuus johtuu huolimattomuudesta vuokranantajan puolella, vuokralaisella on lisäksi oikeus saada vuokranantajalta korvaus vahingosta, joka vuokralaiselle aiheutuu laiminlyönnistä tai puutteellisuudesta. Kun vuokrasopimus puretaan 20 :n mukaisesti, vuokralaisella on tässä laissa säädettyjen perusteiden mukainen oikeus saada vuokranantajalta lunastus ja korvaus vuokraalueelle tekemistään parannuksista ja vuokralainen on velvollinen korvaamaan hallintaaikanaan vuokra-alueelle aiheuttamansa vahingon. 20c Jos vuokralaisena on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä eikä vuokralainen saa ilman vuokranantajan suostumusta siirtää vuokraoikeutta toiselle, tuomioistuin voi hakemuksesta oikeuttaa vuokralaisen irtisanomaan määräaikaisen vuokrasopimuksen tai siirtämään sen toiselle, jos: 1) vuokralaisen mahdollisuus käyttää vuokra-aluetta sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen on lakannut tai olennaisesti vaikeutunut vuokralaisen tai hänen perheenjäsenensä sairauden tai vamman vuoksi taikka muusta näihin verrattavasta syystä; ja 2) vuokrasuhteen jatkuminen sovitun määräajan loppuun olisi vuokralaisen kannalta ilmeisen kohtuutonta. Vuokranantajalla on oikeus saada vuokralaiselta kohtuullinen korvaus vahingosta, joka vuokranantajalle aiheutuu sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä. Vuokranantaja ei ole velvollinen lunastamaan vuokra-alueella olevia rakennuksia eikä muuta omaisuutta, kun vuokrasopimus irtisanotaan 1 momentin nojalla. Vuokra-alueelle tehtyjen parannusten ja aiheutetun vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä 20 b :n 3 momentissa säädetään. Vuokranantajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa. 20d Vuokralaiselle 19, 20, 20 a tai 20 c :n mukaan kuuluvia oikeuksia rajoittava sopimusehto on mitätön. 21 Vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen tontinvuokrasopimusta lukuun ottamatta, jos: 1) vuokralainen on tämän lain tai vuokrasopimuksen vastaisesti siirtänyt vuokraoikeuden tai luovuttanut vuokra-alueen tai sen osan hallinnan toiselle; 2) vuokralainen on laiminlyönyt suorittaa vuokranmaksun lain tai vuokrasopimuksen mukaisessa ajassa eikä ole kehotuksesta huolimatta täyttänyt maksuvelvollisuuttaan hänelle asetetussa vähintään kuukauden pituisessa määräajassa tai samassa ajassa asettanut hyväksyttävää vakuutta; tai 3) vuokralainen on olennaisesti laiminlyönyt vuokra-alueen ja siihen kuuluvan omaisuuden kunnossapitovelvollisuuden taikka hän on käyttänyt vuokra-aluetta tai siihen kuuluvaa omaisuutta tämän lain tai vuokrasopimuksen vastaisesti eikä ole kehotuksesta huolimatta korjannut laiminlyöntiään tai menettelyään hänelle asetetussa kohtuullisessa määräajassa. Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus raukeaa, jos vuokralainen on korjannut laiminlyöntinsä taikka lain tai vuokrasopimuksen vastaisen menettelynsä ennen kuin vuokranantaja on 1 momentissa tarkoitetulla perusteella purkanut vuokrasopimuksen. Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus raukeaa myös, jos vuokranantaja ei pura vuokrasopimusta kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän sai tiedon 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta purkamisperusteesta tai kun 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu määräaika päättyi. Kun vuokrasopimus 1 momentissa mainitulla perusteella puretaan, vuokrasuhde päättyy välittömästi ja vuokranantajalla on oikeus saada vuokralaiselta korvaus vahingosta, joka vuokranantajalle aiheutuu vuokrasuhteen ennenaikaisesta päättymisestä. 23 Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen vuokralaiselle on annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa mainitaan vuokrasuhteen päättymisajankohta. Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksessa on lisäksi mainittava irtisanomisen peruste. Irtisanomisilmoituksesta käy myös sellainen haaste, jossa vuokrasuhde vaaditaan päättymään.
3776 N:o 1140 Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen vuokranantajalle on annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus. Irtisanomisilmoitus voidaan myös antaa sille, jonka tehtäväksi vuokranantaja on antanut vuokran perimisen, ei kuitenkaan rahalaitokselle. Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksessa on mainittava irtisanomisen peruste. Irtisanominen on toimitettava todistettavasti. Irtisanominen on asianmukaisesti toimitettu myös, kun irtisanomisen tiedoksiannossa on noudatettu, mitä haasteen tiedoksiannosta on voimassa. Jos ei tiedetä, kuka vuokralainen on, irtisanomisilmoitus voidaan antaa vuokralaiselle tiedoksi julkaisemalla se virallisessa lehdessä. Jos vuokra-alueella on rakennus, irtisanomisesta on tällöin lisäksi toimitettava tiedonanto siihen. Ilmoituksen katsotaan tulleen vuokralaisen tietoon lehden ilmestymispäivänä. Jollei irtisanomista ole suoritettu siten kuin tässä pykälässä säädetään, irtisanominen on tehoton. 23a Vuokranantajan tai vuokralaisen, joka haluaa käyttää tässä laissa säädettyä oikeutta purkaa vuokrasopimus, on annettava kirjallinen purkamisilmoitus. Siinä on mainittava purkamisperuste ja vuokrasuhteen päättymisen ajankohta, jos vuokrasuhteen halutaan päättyvän myöhemmin kuin välittömästi purkamisilmoituksen tiedoksiannosta. Purkamisilmoituksesta käy myös sellainen haaste, jossa vuokrasopimus vaaditaan purettavaksi. Vuokrasopimuksen purkamista koskee soveltuvin osin, mitä irtisanomisesta 23 :n 3 5 momentissa säädetään. 24 Kun vuokrasopimus on irtisanottu, vuokrasuhde päättyy, jollei muuta ole sovittu: 1) kolmen kuukauden kuluttua irtisanomista lähinnä seuranneen kalenterikuukauden alusta, jos sopimuksen mukainen vuokra-aika on kahta vuotta pitempi; ja 2) kahden viikon kuluttua irtisanomisesta, jos sopimuksen mukainen vuokra-aika on kaksi vuotta tai sitä lyhyempi taikka jos sopimus on voimassa toistaiseksi. 54 Jos vuokrasopimuksessa on sovittu vuokralaisen rakentamisvelvollisuuden laajuudesta ja sen täyttämisajasta, mutta vuokralainen ei ole sovitussa ajassa täyttänyt velvollisuuttaan, vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus. Oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen ei kuitenkaan ole, jos vuokralaisen laiminlyönti on vähäinen. Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus raukeaa, jos vuokralainen on korjannut laiminlyöntinsä ennen kuin vuokranantaja on 1 momentissa tarkoitetulla perusteella purkanut vuokrasopimuksen. 57 Viljelmä, jolla on maatalouden harjoittamiseen tarvittavat asuin- ja talousrakennukset, voidaan antaa vuokralle enintään 25 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi. Tällaisen rakennetun viljelmän vuokraan sovelletaan tämän luvun säännösten lisäksi 1, 6 ja 7 luvun säännöksiä. 71 Maatalousmaa, jolla ei ole maatalouden harjoittamiseen tarvittavia asuin- ja talousrakennuksia tai jolla ne ovat tähän tarkoitukseen riittämättömät, voidaan antaa vuokralle enintään 20 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi. Tällaisen maatalousmaan vuokrasta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä tässä luvussa säädetään. 78 Vuokrasopimusta koskeva riita voidaan saattaa tuomioistuimessa soviteltavaksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (663/2005) säädetään. Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä sopimusta koskevan erimielisyyden saattamisesta kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi säädetään kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007). 84 Vuokrasopimuksesta johtuvat riitakysymykset voidaan määrätä välimiesten ratkais-
N:o 1140 3777 tavaksi siten kuin välimiesmenettelystä annetussa laissa (967/1992) säädetään. Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliseen sopimukseen sisältyvän välimiesmenettelyä koskevan ehdon sitovuudesta säädetään kuluttajansuojalain 12 luvun 1 d :ssä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2011. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevaan vuokrasopimukseen sovelletaan 57 :n 1 momentin ja 71 :n sijasta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Kun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen vuokrasopimuksen vuokra-aikaa sovitaan pidennettäväksi tämän lain tultua voimaan, vuokrasuhteen enimmäiskestoon sovelletaan kuitenkin tätä lakia. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax
3778 N:o 1141 Laki perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan perintökaaren (40/1965) 25 luvun 1 b :n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 612/1989. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2011. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen viljelyjärjestelyjä koskevaan sopimukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Kun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen sopimuksen vuokra-aikaa sovitaan pidennettäväksi tämän lain tultua voimaan, vuokrasuhteen enimmäiskestoon sovelletaan kuitenkin tätä lakia. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Oikeusministeri Tuija Brax HE 145/2010 LaVM 26/2010 EV 218/2010
3779 N:o 1142 Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 5 luvun 8 :n 1 momentti, 7 luvun 1 :n 1 momentti, 11 luvun 1 :n 1 ja 2 momentti sekä 7, sellaisina kuin niistä ovat 5 luvun 8 :n 1 momentti laissa 802/2008, 11 luvun 1 :n 2 momentti laissa 1342/2006 ja 7 laissa 804/2008, seuraavasti: 5 luku Lääkekorvaukset 8 Vuotuinen omavastuuosuus ja oikeus lisäkorvaukseen Jos saman kalenterivuoden aikana vakuutetulle tämän luvun mukaan korvatuista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista sekä perusvoiteista korvaamatta jääneiden korvauksen perusteena olevien kustannusten yhteismäärä ylittää 672,70 euroa (vuotuinen omavastuuosuus), vakuutetulla on oikeus ylittävältä määrältä lisäkorvaukseen. Lisäkorvaus on 100 prosenttia 1,50 euron lääkekohtaisen omavastuuosuuden ylittävältä osalta. 7 luku Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset 1 Oikeus päivärahaetuuteen työtulon perusteella Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan työtulojen perusteella, jos hänen 11 luvun 2 :ssä tarkoitetut vuosityötulonsa tai 11 luvun 4 :ssä tarkoitetut arvioidut vuosityötulonsa ovat vähintään 1 264 euroa. Lisäksi vakuutetun on täytettävä 8 luvun 3 :ssä säädetty työedellytys. 11 luku Päivärahaetuuksien määrä 1 Päivärahaetuuksien määrä työtulojen perusteella Päivärahaetuus on 70 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 32 892 euroa. Tämän ylittävästä osasta 50 606 euron vuosituloon päivärahaetuuden määrä on 40 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta ja 50 606 euron ylittävästä osasta 25 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään: 1) äitiysrahan määrä on 56 ensimmäisen arkipäivän ajalta 90 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 50 606 euroa; tämän ylittävästä osasta äitiysrahan määrä on 32,5 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta; HE 139/2010 StVM 28/2010 EV 185/2010
3780 N:o 1142 2) äidille maksettavan vanhempainrahan määrä on 30 ensimmäisen arkipäivän ajalta 75 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 50 606 euroa; tämän ylittävästä osasta äidille maksettavan vanhempainrahan määrä on 32,5 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta; sekä 3) isälle maksettavan vanhempainrahan ja isäkuukauden isyysrahan määrä on 30 ensimmäisen isälle maksettavan arkipäivän ajalta 75 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä 50 606 euroa; tämän ylittävästä osasta isälle maksettavan vanhempainpäivärahan määrä on 32,5 prosenttia vuosityötulon kolmassadasosasta. 7 Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä on 22,04 euroa arkipäivältä. Tätä rahamäärää tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Tämän lain 11 luvun 7 tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011. Tämän lain 7 luvun 1 :ssä ja 11 luvun 1 :ssä säädetyt rahamäärät vastaavat työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa vuonna 2010 ja tämän lain 5 luvun 8 :n 1 momentin vuotuista omavastuuosuutta sekä 11 luvun 7 :n päivärahan vähimmäismäärää koskeva rahamäärä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2010 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Ensimmäinen 11 luvun 7 :ssä tarkoitettu kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) mukainen korotus tehdään lain voimaan tullessa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
3781 N:o 1143 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 35 ja 37 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 35 ja 37 :n 1 momentti seuraavasti: 35 Ammatillisessa kuntoutuksessa olevan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 18,39 euroa arkipäivältä, jollei kuntoutujalla muiden tämän lain säännösten nojalla ole oikeus määrältään tätä suurempaan kuntoutusrahaan. 37 Osittain yhteensovitettavat tulot Jos kuntoutuja saa ammatillisena kuntoutuksena järjestetyn koulutuksen tai siihen liittyvän harjoittelun ajalta säännöllisesti työtuloja, nämä tulot vähennetään samalta ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta siltä osin kuin niiden määrä ylittää keskimäärin yhteensä 551 euroa kuukaudessa. Yhteensovitusta tehtäessä tulot kohdistetaan lukukausittain ajalle, jolta kuntoutusrahaa myönnetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Tämän lain 35 :ssä säädetty rahamäärä vastaa vuodelle 2010 vahvistettua työntekijän eläkelain 98 :ssä tarkoitettua indeksilukua ja tämän lain 37 :ssä säädetty rahamäärä samalle vuodelle vahvistettua kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) tarkoitettua pistelukua. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula HE 139/2010 StVM 28/2010 EV 185/2010 2 /157
3782 N:o 1144 Laki lapsilisälain 21 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lapsilisälain (796/1992) 21 seuraavasti: 21 Indeksisidonnaisuus Lain 7 :ssä mainittuja rahamääriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011. Lain 7 :ssä säädetyt rahamäärät vastaavat vuodelle 2010 vahvistettua kansaneläkeindeksistä annetussa laissa tarkoitettua pistelukua. Ensimmäinen 21 :ssä tarkoitettu kansaneläkeindeksistä annetun lain mukainen korotus tehdään lain voimaan tullessa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula HE 139/2010 StVM 28/2010 EV 185/2010
3783 N:o 1145 Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin (1128/1996) siitä lailla 693/2002 kumotun 26 :n tilalle uusi 26 seuraavasti: 26 Indeksisidonnaisuus Lain 4, 5 ja 13 :ssä säädettyjä rahamääriä, lukuun ottamatta 5 :n 3 momentin mukaisia tulorajoja, tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011. Lain 4, 5 ja 13 :ssä säädetyt rahamäärät, lukuun ottamatta 5 :n 3 momentin mukaisia tulorajoja, vastaavat vuodelle 2010 vahvistettua kansaeläkeindeksistä annetussa laissa tarkoitettua pistelukua. Ensimmäinen 26 :ssä tarkoitettu kansaneläkeindeksistä annetun lain mukainen korotus tehdään lain voimaan tullessa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula HE 139/2010 StVM 28/2010 EV 185/2010
3784 N:o 1146 Valtioneuvoston asetus tallentamattomien ääni- ja kuvanauhojen ja muiden tallennuslaitteiden valmistuksesta ja maahantuonnista suoritettavan maksun suuruudesta vuonna 2011 Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön esittelystä, säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain (404/1961) 26 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 663/2008: 1 Analogiset tallennusalustat Analogisen ääninauhan maksu on 0,50 senttiä kultakin alkavalta minuutilta. Analogisen kuvanauhan maksu on 0,76 senttiä kultakin alkavalta minuutilta. 2 Digitaaliset tallennusalustat Tallennettavan CD-, DVD-, Blu-ray- ja MiniDisc-levyn sekä muun vastaavan tallennusalustan maksu on: 1) 0,20 euroa, jos muistia on enintään 1 gigatavu; 2) 0,60 euroa, jos muistia on yli 1 gigatavu mutta enintään 10 gigatavua; 3) 1,20 euroa, jos muistia on yli 10 gigatavua mutta enintään 25 gigatavua; 4) 1,80 euroa, jos muistia on yli 25 gigatavua. 3 Digitaaliset tallennuslaitteet Tallentavan television, videosoittimen ja mp3- tai vastaavan audiosoittimen sekä digisovittimen maksu on: 1) 4 euroa, jos muistia on enintään 512 megatavua; 2) 7 euroa, jos muistia on yli 512 megatavua mutta enintään 1 gigatavu; 3) 10 euroa, jos muistia on yli 1 gigatavu mutta enintään 20 gigatavua; 4) 12 euroa, jos muistia on yli 20 gigatavua mutta enintään 50 gigatavua; 5) 15 euroa, jos muistia on yli 50 gigatavua mutta enintään 150 gigatavua; 6) 18 euroa, jos muistia on yli 150 gigatavua mutta enintään 250 gigatavua; 7) 21 euroa, jos muistia on yli 250 gigatavua. Ulkoisen kiintolevyn maksu on 1) 5 euroa, jos muistia on vähintään 250 gigatavua mutta enintään 950 gigatavua; 2) 10 euroa, jos muistia on yli 950 gigatavua mutta enintään 3 teratavua. Maksua ei peritä navigaattoreista, matkapuhelimista, tietokoneista, kämmentietokoneista taikka pelikonsoleista. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2011. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin Tekijänoikeusneuvos Viveca Still
3785 N:o 1147 Valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutustoiminnasta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lain (423/1988) 7 c :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 689/2001: 1 Kuntoutukseen voidaan hyväksyä kuntoutuksen tarpeessa oleva henkilö: 1) jonka aviopuoliso on vahingoittunut tai sairastunut vuosien 1939 1945 sotien johdosta siten, että hänen sotilasvammalaissa (404/1948) tarkoitettu työkyvyttömyysasteensa on vähintään 50 prosenttia; 2) jonka 1 kohdassa tarkoitetuissa oloissa vahingoittunut tai sairastunut aviopuoliso on kuollut vuonna 1961 tai sen jälkeen, jos aviopuolison työkyvyttömyysaste tämän kuollessa oli vähintään 40 prosenttia; 3) jonka 1 kohdassa tarkoitetuissa oloissa vahingoittunut tai sairastunut aviopuoliso on kuollut vuonna 1961 tai sen jälkeen ja joka saa hänen jälkeensä täyttä huoltoeläkettä, vaikka vahingoittuneen tai sairastuneen työkyvyttömyysastetta ei ole voitu vahvistaa; sekä 4) jonka aviopuoliso on kuollut tai kadonnut sodan johdosta vuosina 1939 1945 ja joka saa sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä. Lisäedellytyksenä 1 momentin 1 kohdassa on, että aviopuolisot asuvat yhdessä. Sotainvalidin joutuminen laitoshoitoon ei kuitenkaan ole esteenä aviopuolison kuntoutukselle. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua henkilöä, joka myöhemmän avioliiton purkauduttua on uudelleen alkanut saada huoltoeläkettä, ei voida hyväksyä kuntoutukseen. 2 Laitoskuntoutusjakson pituus on enintään kaksi viikkoa ja päiväkuntoutusjakson pituus on enintään 15 päivää. Avokuntoutus voi käsittää enintään 15 hoitokerran sarjan. Hoitosarjasta aiheutuvat kustannukset saavat olla enintään 684 euroa kuntoutettavaa kohti kuitenkin niin, että kotona annettavasta avokuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset saavat olla enintään 1 026 euroa kuntoutettavaa kohti. 3 Valtiokonttori valitsee kuntoutettavat hakemusten perusteella. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus, josta ilmenee kuntoutuksen tarve. Avokuntoutusta koskevaan hakemukseen on liitettävä hoitomääräys tai jäljennös siitä. Kuntoutettavia valittaessa on annettava etusija niille 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuille, joiden aviopuolison työkyvyttömyysaste on 100 prosenttia. Heidän kuntoutuksensa voi tarvittaessa toistua vuosittain. 4 Laitoskuntoutus ja päiväkuntoutus annetaan valtiokonttorin hyväksymässä kuntou-
3786 N:o 1147 tuslaitoksessa. Avokuntoutusta voi antaa yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettu palvelujen tuottaja ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Valtiokonttori maksaa kuntoutuksen kustannukset suoraan asianomaisille kuntoutuslaitoksille, palvelujen tuottajille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. 5 Kuntoutuksesta aiheutuvat menot korvataan valtion vuoden 2011 talousarvioon tarkoitusta varten momentille 33.50.53 varatun määrärahan rajoissa. 6 Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta. 7 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2011. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitusneuvos Riitta Kuusisto
3787 N:o 1148 Valtioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavasta rintamaavustuksesta Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lain (423/1988) 7 c :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 689/2001: 1 Rintama-avustusta voidaan hakemuksesta maksaa sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään: 1) Suomen sodissa vapaaehtoisesti palvelleelle Virossa tai muualla entisen Neuvostoliiton alueella pysyvästi asuvalle vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa elävälle ulkomaalaiselle rintamasotilaalle; sekä 2) Suomen sodissa vapaaehtoisesti palvelleelle Suomessa pysyvästi asuvalle ulkomaalaiselle rintamasotilaalle. Ulkomaalaisella rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on myönnetty ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksesta annetun asetuksen (418/1992) mukainen ulkomaalaisen rintamasotilastunnus tai joka täyttää tunnuksen myöntämisen edellytykset. Henkilölle, jolle on myönnetty rintamasotilastunnuksesta annetun asetuksen (772/1969) mukainen rintamasotilastunnus, ei kuitenkaan makseta rintama-avustusta. 2 Kertasuorituksena myönnettävän rintamaavustuksen määrä on 540 euroa. 3 Rintama-avustuksesta aiheutuvat menot korvataan valtion talousarvioon tarkoitusta varten momentille 33.50.54 varatun määrärahan rajoissa. 4 Rintama-avustuksen myöntää hakemuksesta valtiokonttori. Avustusta on haettava vuoden 2011 loppuun mennessä. 5 Valtiokonttori antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta. 6 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2011. Tätä asetusta sovelletaan suoritettaessa avustuksia vuodelta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitusneuvos Riitta Kuusisto
3788 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1149 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Matkailun edistämiskeskuksen maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla seuraavasti: 1 Maksulliset liiketaloudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka matkailun edistämiskeskus hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat tilauksesta tai muusta toimeksiannosta tuotetut: 1) asiantuntija-, konsultti- ja suunnittelupalvelut; 2) henkilöstön käyttö virkatehtäviin hallinnon ulkopuolisissa koulutus-, suunnittelu- tai muissa asiantuntijatehtävissä lukuun ottamatta tapauksia, joissa se välittömästi tukee edistämiskeskuksen maksutonta toimintaa; 3) toimitilojen ja laitteiden käyttö sekä virasto- ja toimistopalvelut ulkopuolisille; ja 4) muut edistämiskeskuksen toimialaan kuuluvat palvelut. Lisäksi liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavia suoritteita ovat kampanjajulkaisujen ilmoitusmyynti sekä palvelut, joita edistämiskeskus tuottaa tilauksesta tai muusta toimeksiannosta yhteisrahoitteisten messujen ja kampanjoiden yhteydessä niihin osallistuville. 2 Erinäiset suoritteet Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää edistämiskeskus ottaen huomioon, mitä viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013 saakka. Tätä asetusta sovelletaan voimaantulon jälkeen tilattuihin suoritteisiin. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2010 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Ylitarkastaja Päivi Marttila JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 1140 1149, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904