Kotieläinrakennukset, Lihanautarakennukset C 1.2.2



Samankaltaiset tiedostot
Kotieläinrakennukset, lypsykarjarakennukset C 1.2.1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat

Kotieläinrakennukset, sikatalousrakennukset C 1.2.3

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Eläinten hyvinvointikorvaus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE

Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet

Sikaloiden siirtymäkauden vaatimukset 2013 Ikaalinen

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Maarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset

ROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille

ELÄINTEN HYVINVOINTI LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa

LIITE A NAUTOJEN HYVINVOINNIN VALVONTA

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

KARSINARATKAISUJA VALION VASIKKAOPPAASEEN Sisällysluettelo. Ari Vatanen, Kaija Laitinen, ja Tomi Silvast

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

Mukava olo. Ternikasvattamon vasikkatilat

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Laiduntavat naudat keräävät ruohoa. Ruokintapaikka lehmän mittojen mukaan

Maatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö

Talliympäristö ja hevosen hyvinvointi eläinsuojelueläinlääkärin näkökulma

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Vinopohjakasvattamo, 240 pihviteurasta

1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta

Eläinten hyvinvointikorvaus

Tavoitteena terve ja hyvinvoiva nauta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

ARK. Emolehmäpihatto, Anne-Marie Rosenlew. Kansi. Kartanonkuja 100, SIURO Nokia. Päiväys Muutos Tunnus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Julkaistu Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja

Käytävät. ovat tärkeä osa pihattoa

Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

VASIKOIDEN JA NUORKARJAN OSASTO PIHA- TON YHTEYDESSÄ OLEVAAN ENTISEEN PARSINAVETTAAN

Eläinten hyvinvoinnin sitoumukset. Naudan hyvinvointi-koulutuspäivä Rauno Tammi

Nauta eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna. Nauta eläinsuojelulainsäädäntöä koottuna

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 42/05. Voimaantulo- ja voimassaoloaika toistaiseksi

Katsaus tukivalvontoihin 2017

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä tammikuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

`Nautojen ja hevosten paikkamäärä eri eläinsuojarakennuksissa (tuleva tilanne) Liite 7.1 Haudat ja hevoset

Toimivat lannanpoistojärjestelmät

TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO TILAKÄYNNILLÄ TARKASTETTAVAT ASIAT. Jenni Jokio

Yleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa

LANTARITILÖIDEN KONEELLINEN PUHDISTAMINEN PARSINAVETASSA

Uudet nautarakennusmallit parhaat käytännöt

Eläinten hyvinvoinnin tuki

Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset

Uudet tutkimustulokset nautojen hyvinvoinnista

Loppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen (Evira) esityksestä EM

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Maitovalmennus, Helsinki Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Vasikan kasvatusolosuhteet

Vasikkalan ilmanvaihto Mustiala Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

WEBINAARI Eläinten hyvinvointikorvaus. Kristiina Valliovuo,

EU:n PALKKIOT JA ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE. Varsinais-Suomen ELY-keskus.Lähde: Mavi, MMM

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

Hyvä ilmanvaihto - pihattorakennuksissa

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA MAATILAINVESTOINNIT. Tampere Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)

SISÄLLYS. N:o 586. Tasavallan presidentin asetus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Eläinten Hyvinvointi

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Iben Alber Christiansen Advisor in Building Design for Dairy Cows. Specialist member of

RAKENTAMISINVESTOINTIEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET LIITE 1

1 Pihaton toiminnalliset mitoitusvaihtoehdot

Transkriptio:

Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Liite 3 MMM:n asetukseen tuettavaa rakentamista koskevista rakentamismääräyksistä ja suosituksista (0/01) MMM-RMO Kotieläinrakennukset, Liharakennukset C 1.2.2 1 YLEISTÄ Rakentamismääräys- ja ohjekokoelman osa C1.2.2 sisältää lihakarja- ja muiden karjarakennusten paitsi lypsykarjarakennusten suunnitteluohjeita. Yleiset nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ovat annettu MMM:n eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätöksessä nro 14/EEO/1997. Määräykset ja ohjeet perustuvat käytännön kokemuksiin ja suoritettuihin tutkimuksiin, jotka koskevat eläinten terveyden ja ympäristön välistä yhteyttä. Lihakarjarakennusten lämpöhuoltoa ja huoneilmastoa, valaistusta, ympäristöhuoltoa ja paloturvallisuutta käsitellään myös tarkemmin RMO:ssa C2-C5. Määräykset on annettu lihavoituna, samoin viittaukset muista säädöksistä tuleviin mitoitus- tai muihin vaatimuksiin (säädöstunnus mainittu). 2. ELÄINTILAT 2.1 Yleistä Lihakarjanavetan eläinhallitila määräytyy eri-ikäisten eläinten kuten sonnien, emolehmien, hiehojen ja vasikoiden paikkojen tilavaatimuksista sekä kulkureittien ja käytävien tilatarpeesta. Emolehmän ja muun täyskasvuisen eläimen parsileveys on vähintään 1200 mm. Parren pituus on 1650.. 2400 mm, riippuen parsijärjestelmästä. Nautaeläinten parsi- ja karsinajako tulee merkitä selvästi pohjapiirrokseen, ja yksi parsipaikka vastaa yhtä eläinpaikkaa. Ryhmäkarsinoissa tulee merkitä eläinten ikäluokat ja määrä. Nuoren yli 6 kk ikäisen eläimen parren tulee olla 700.. 00 mm leveä. Emolehmänavetassa hiehon parsi voidaan tehdä yli 00 mm leveäksi, täysikasvuisen naudan tilantarvetta vastaavaksi, mikäli se rakenteiden ja parsitilaan vaikuttavien sisustusosien kannalta katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Pikkuvasikoille tulee olla riittävästi karsinatilaa. Karsinoiden tulee olla helposti puhdistettavia. Pikkuvasikat voidaan pitää yksilökarsinassa korkeintaan kahdeksan viikon ikään asti. (14/ EEO/97) Alle puolen vuoden ikäistä eläintä ei saa pitää parteen kytkettynä. (14/EEO/97) Juottovasikoille sopii parhaiten ryhmäkarsina, jossa juotto on järjestetty joko tuttisangolla tai automaattijuotolla. Karsinassa jaetaan karkea rehu ja väkirehu ruokintapöydälle ja juomavesi juomanipoista. Nuorelle karjalle varattujen tilojen määrää rakennussuunnitelmia arvioitaessa, tulee huomiota kiinnittää karjayrityksen toiminnalliseen ja taloudelliseen suunnitteluun, jonka tulee perustua toisaalta luvanvaraisten täysikasvuisten eläinten määriin, toisaalta tuotannon rehuomavaraisuuden osalta annettuihin määräyksiin. Emolehmänavetassa ja lihakasvattamossa tulisi olla kahta täysikasvuisen naudan tilaa vastaava sairas- tai hoitopaikka jokaista alkavaa 20 emolehmää kohti, joko partena tai karsinana. Sairaseläinpaikka tulee selvästi merkitä pohjapiirrokseen. Tilalle tuotaville eläimille tulee varata karanteenitila, joka ei ole suorassa yhteydessä tilan varsinaisiin eläintiloihin. Tällaisen karanteenitilan koko tehdään eläinmäärästä johtuvan tarpeen mukaan. Eläintilan huoneilmastoon liittyvät asiat on esitetty RMO:n osassa C2.2, valaistukseen liityvät asiat RMO C3:ssa ja lannankäsittelyyn liittyvät asiat RMO C4:ssä. 2.2 Kytketyt eläimet, parsinavetta Kytketyille eläimille parren pituus ja leveys tulee sovittaa eläinten koon, kytkemistavan ja parren etupään väljyyden ja joustamiskyvyn mukaan. Kytkemislaite sekä sulkemislaite tulee olla niin muotoiltu, että eläimet vaikeuksitta voivat syödä, nousta, käydä makuulle ja asettua luonnolliseen asentoon. Kytkyt tulee kiinnittää niin, ettei siitä aiheudu tapaturmariskiä eläimelle. Kytkettyjen eläinten parsipinnan ja vapaiden eläinten lattiapinnan tulee olla tasainen, mutta ei liukas. Muille kytketyille nuorille eläimille ja aikuisille sonneille parsipohja, parren etuosan puolikasta lukuun ottamatta, voidaan tehdä rakolattiaksi. 2.3 Eläimet pihatossa Pihatoissa rehupöydän reunan pituutta tulee olla vähintään 700 mm lehmää kohti ja vähintään 400 mm nuorta eläintä kohti. Jos eläinten karkean rehun saanti on jatkuvaa, voidaan rehupöydän reunapituutta 400 mm / täysikasvuinen ja 300 mm / nuori eläin pitää riittävänä. Emolehmien kuivikepohjaisen suurkarsinan pintaalan, jossa poikiminen myös tapahtuu (ryhmäpoikimiskarsinassa) tulee olla vähintään 8 m² emolehmää kohti ja sen lyhyempi sivu 3 m. Tällaisessa suurkarsinassa voidaan vasikoille järjestää omat piilohäkit tai -kopit, johon lehmät eivät pääse. Tällaisen paikan, jossa vasikat voidaan ruokkia väkirehulla, tulisi olla pinta-alaltaan vähintään 0,6 m². Emolehmäkohtaisen poikimiskarsinan, jonne vasikka jää imetysaikana lehmän kanssa, tulee pinta-alaltaan olla vähintään m² ja sen lyhyemmän sivun pituuden tulee olla vähintään 3 m.

Karsinalattian on oltava sellainen, että nestemäiset eritteet poistuvat asianmukaisesti tai imeytyvät kuivikkeisiin. (14/EEO/97) Suurkarsinan lattiapinta kuivitetaan sopivalla kallistuksella ja kuivikkeella tai rakolattialla. Lannanpoisto hoidetaan joko kuiva- tai lietelantajärjestelmällä. Kuivalantajärjestelmällä raapataan lanta ja kuivikeseos ulos navetasta koneellisesti tai traktorin avulla. Rakolattian pinnan on oltava tasainen. Ritiläpalkistoa käytettäessä palkin ja raon leveys tulee sovittaa eläimen koon ja iän mukaan. Avoimet lantakourut ja käytävät tulee suunnitella siten, että virtsan poisjohtuminen on tehokasta. Rakolattian, ritilälattian tai muun rei'itetyn lattian on oltava sellainen, että nautojen sorkat eivät tartu kiinni tai muutoin vahingoitu. (14/EEO/97) Rakolattiapalkkien leveyden ja niiden välisten rakojen ohjeelliset leveydet saadaan taulukosta 1. Taulukko 1. Rakolattiapalkiston ohjeellinen mitoitus. Naudan ikä, [kk] Palkin leveys [mm] Raon leveys [mm] < 6 70 30 6.. 12 90 35 12.. 18 0 35 18.. 22 1 35 > 22 125 40 eläinystävällisiä ja ne ovat helppo korjata ja muuttaa eläimille sopiviksi. On kuitenkin otettava huomioon puun lahoamisriski virheellisissä rakenneratkaisuissa. Lahoamisriskipaikoissa on syytä välttää puun käyttöä tai käyttää painekyllästettyä tai muulla tavoin suojattua puuta tai puulajia, joka paremmin kestää kosteutta, esim. lehtikuusta. 3 PIIRUSTUKSIIN TEHTÄVÄT MÄÄRÄ- MERKINNÄT Rakennussuunnitelman taloudellisen ja toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden selvittämiseksi tulee suunnitelma-asiakirjat varustaa rakennukseen mahtuvia eläinmääriä ja varastoitavien tarvikkeiden, tuotteiden ja jätteiden määriä koskevilla luvuilla. Koska laina- ja avustusmäärät määräytyvät hyväksyttävien yksikkökustannuksen mukaan, on tuotannon volyymia koskevien lukujen oikeellisuus tärkeä yhteiskunnan tuen kohdentumisen kannalta. Emolehmä tai muu yli 22 kk-ikäinen vastaa yhtä täyskasvuista a, muu eläin vastaa yhtä nuorkarjayksikköä. 221 Lihanaudat kytkettynä 2211-1 Lyhytparsi, kiinteä lannanpoisto 2.3.1 Kylmäpihattojen erityisvaatimuksia Kylmäpihatot tai eristämättömät lihakarjarakennukset ovat mm. taloudellisista syistä suositeltavia. Hyvin suunniteltuna ne ovat toimivia ja eläinystävällisiä. Tyypillisinä ongelmina, jotka on otettava huomioon näitten suunnittelussa, ovat vesi- ja lumisateen pääseminen eläintilaan sekä veto ja jäätyminen, jotka kaikki vaarantavat eläinympäristöä ja työympäristöä. Ilmanvaihto hoidetaan näissä ilman puhaltimia ja ilmanpoisto tapahtuu yleensä kattoaukkojen kautta ja korvausilma saadaan avoimen ulkoseinän tai sen yläreunan kautta. Aukot on suunniteltavaa niin että mahdollisimman vähän lumi- ja vesisadetta pääsee eläintilaan. Samoin on veto-ongelma otettava huomioon lähinnä siten, että eläinten makuupaikkojen lähellä ympäröivät seinät ovat tuulitiiviitä. Kun ulkolämpötila alittaa -20 C, lanta jäätyy lantakäytävissä. Lantakäytävän syvyyden tulisi tästä syystä olla vähintään 150 mm. Lannan jäätyminen ei ole sinänsä iso ongelma, koska alle -20 C lämpötilajaksot eivät yleensä ole pitkiä. Juomakuppien tulee olla lämmitettyjä. Lantakäytävän kallistus lantavarastoon päin helpottaa lannanpoistoa. Eläinten liikkuminen lantakäytävissä aiheuttaa lannan siirtymisen alaspäin jos kaltevuus ylittää 4 %. Lantakäytävän maksimikaltevuus on eläinten liikkumisen kannalta ja jalkarasitukset huomioon ottaen n. 8 %. Vesikatteen alapinnan kondensoituminen on hoidettava riittävällä tuuletuksella sekä oikealla katemateriaalilla tai aluskatteella. Myös kattokaltevuudella on vaikutusta katon alapinnan kondensoitumiseen. Runkorakenteet ja parsirakenteet tulisi tehdä puusta. Parrenerottimet järeästä puusta ovat kestäviä ja 2 (5)

2211-2 Keskiparsi, kiinteä lannanpoisto 2211-4 Lyhyt-/keskiparsi, lietelanta Eläinten ikä Paino, kg A K,mm B K,mm Lypsylehmä 500...750 1650...1800 1200...1300 Hieho 350...550 1650...1800 00...1200 1500...1700 1200...1500 00...1200 2211-3 Pitkäparsi, kiinteä lannanpoisto Eläinten ikä Paino, kg A, mm B, mm Lypsylehmä 500...750 1650...1800 1200...1300 Hieho 350...550 1400...1700 00...1200 1300...1400 1200...1300 00...1200 222 Lihanaudat parsipihatossa 2221-1 Makuuparsi, yksirivinen Eläinten ikä Paino, kg A P,mm B P,mm Lypsylehmä 500...750 2000...2200 1200...1300 Hieho 350...550 1800...20 00...1200 1700...2000 1500...1800 1200...1500 3 (5)

2221-2 Makuuparsi, kaksirivinen parret vastakkain ja parret erillään 2241-2 Kestokuivikepohjainen suurkarsina Eläinten Eläinten A B ikä, kk paino, kg 2...6 175 1700...1900 6...18 350 1900...2000 18...22 500 2000...2400 00...1200 > 22 700 20...2400 1200...1300 224 Lihanaudat täytepohjapihatossa 2241-1 Vinopohjainen suurkarsina Täytepohjapihattojen karsina -alat Eläinten Ikä, kk Täytepoh- Ruokintapaino,kg japihaton pöydän Nuori Liha karsina-ala, m 2 /eläin reunan pituus, mm/eläin 1 ) 0...200 2...8 2...6 2.0.. 3.0 400 (300) 8...12 6...9 2.5.. 3.5 400 (300) 300...400 12...15 9...13 3.0.. 4.5 400 (300) 400...500 15...20 13...15 3.5.. 5.0 600 (350) > 500 > 20 > 15 4.0..6.0 700 (400) emolehmä 2 ) ³ 8.0 emolehmä 3 ) ³ 9.0 1 ) Sulussa annettu arvo, jos rehua on jatkuvasti tarjolla 2 ) emolehmä + vasikka suurryhmäpoikimiskarsinassa 3 ) emolehmä + vasikka yksilöpoikimiskarsinassa 2202 Nautakarjakarsinat 2202-1 Yksilökarsina, vasikan ikä < 8 viikkoa 4 (5)

2202-2 Ryhmäkarsina Karsinan pinta-ala Eläinten Ikä, kk Rakolattia- Kiinteäpaino,kg karsina, pohjainen Nuori Liha m 2 /eläin karsina, m 2 /eläin < 150 2...8 2...6 1.5 2.0 150 220 2...8 2...6 1.7 2.0 > 220 2...8 2...6 1.8 2.5 8...12 6...9 1.8 2.5 300...400 12...15 9...13 2.0 3.0 400...500 15...20 13...15 2.3 3.5 > 500 > 20 > 15 2.5 4.0 LIHANAUTARAKENNUSTEN OHJEEL- LISET HUONETILASUOSITUKSET Rakennus m 2 21,22 NAUTAKARJARAKENNUKSET 22 LIHAKARJARAKENNUKSET 221 PARSI-/RAKOLATTIA- KARSINAJÄRJESTELMÄ PAR- SIPIHATOT -Vakiopinta-ala 20 -Emolehmä, täyskasv.paikka 8 -Nuoret eläimet 5 -Valvonta- ja sosiaaliset tilat -Säilörehun välivarasto 12 222 KUIVIKEPOHJAJÄRJESTELMÄ -Vakiopinta-ala -Emolehmä paikka -Liha-eläinpaikka -Valvonta- ja sosiaaliset tilat -Säilörehun välivarasto 5 8 12 5 (5)