Etelä-Suomi Päätös Nro 31/2010/2 Dnro ESAVI/184/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Järvikylän (Hjärtbackan) kaatopaikan kunnostamista, Espoo. LUVAN HAKIJA WH 2005 / Niam III EAST (Asset) Oy c/o Sponda Oyj PL 940 00101 Helsinki Y-tunnus: 2080130-7 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Järvikylän kaatopaikan kunnostus Hiekkarata ja Halujärventie, Perinki, Espoo Kiinteistö: Järnvägsområde 49-450-3-1 Kiinteistön omistaja: Peseba Oy ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa 7.7.2009. MERKINTÄ ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivalle aluehallintovirastolle. YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 09 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 78 :n 1 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 1 momentin kohta 6) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kaatopaikan toimintaan ei ole aiempia ympäristö- tai vastaavia lupia. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaatopaikka-alue on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alueella on myös terveyshaitan poistamistarvemerkintä (!). Merkintä velvoittaa selvittämään alueen asemakaavoituksen yhteydessä pilaantuneen maa-alueen laajuuden ja haitallisuuden. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 7.4.2008. Korkein hallinto-oikeus antoi 29.1.2010 päätöksen taltionumero 159 kaavasta tehdyistä valituksista. Valitukset eivät kohdistuneet kaatopaikka-alueeseen. KAATOPAIKAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lähimmät häiriintyvät kohteet Ympäristön tila ja laatu Järvikylän kaatopaikka sijaitsee Espoon Peringissä Hiekkaradan ja Halujärventien risteyksen pohjoispuolella. Kaatopaikan lounaispuolella on kaakkois-luoteissuuntainen Halujärventie. Kaatopaikan itäreuna rajautuu pohjavesilampeen. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat kaatopaikasta noin 250 metrin etäisyydellä luoteessa. Fingrid Oyj:n ja Fortum Voimansiirto Oy:n voimajohdot kulkevat kaatopaikan eteläpuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Pintavedet imeytyvät maaperään tai valuvat kaatopaikan viereiseen pohjavesilampeen. Lammen pinnantaso on +14,2.
3 Ilman laatu Alueella ei ole tehty varsinaisia ilmanlaatuselvityksiä. Maaperän tila Kaatopaikka sijaitsee entisellä soranottoalueella itä-kaakkoon laskevassa rinteessä. Alueen luontaiset maalajit ovat hiekkaa ja soraa. Kaatopaikan pinnantaso on +15 +23. Kaatopaikan etelä-lounais-reunalla maanpinta on tasolla +21 ja koillis-pohjoispuolella tasolla +15 +22. Luoteis-länsipuolinen rinne kohoa noin 50 metrin matkalla tasolta noin +23 tasolle noin +31. Pohjaveden tila Kaatopaikka sijaitsee Järvikylän I luokan pohjavesialueella (0104951). Pohjavesi virtaa kaatopaikka-alueelta etelään ja purkautuu pääasiassa noin 300 metrin etäisyydellä olevaan Mankinjokeen. Järvenkylän pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 3,2 km 2. Pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,32 km 2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 1 200 m 3 /d. Lähimmät pohjaveden virtaussuunnassa sijaitsevat talousvesikaivot ovat noin 300 400 metrin etäisyydellä kaatopaikasta etelään. Liikenne Kaatopaikalle kuljetaan pääasiallisesti reittiä Kehä III Lapinkyläntie Kuninkaankartanontie Järvikyläntie Hiekkarata. Kaatopaikan kunnostustyön aikana keskimääräinen liikennemäärä kaatopaikalle on arkipäivinä 10 20 ajoneuvoa. KAATOPAIKAN TOIMINTA Käyttöhistoria Kaatopaikka-alue on osa entistä soranottokiinteistöä. Jätetäyttöalue sijoittuu kiinteistön länsilaitaan. Kaatopaikka oli Espoon kauppalan ja Valtion Rautateiden (VR) käytössä vuosina 1960 1966. Kaatopaikan pinta-ala on noin 0,14 hehtaaria. Kaatopaikalle arvioidaan läjitetyn 7 000 m 3 jätettä. Jätetäytön keskimääräinen paksuus on 5 metriä ja enimmillään 8 metriä. Kaatopaikkatoiminnan päätyttyä soranottokiinteistöä käytettiin maan- ja lumenkaatopaikkana.
4 Kaatopaikan nykytila Jätetäytön tutkimuskaivussa todettiin betoni-, tiili-, lasi-, puu-, maali- ja muovijätettä, autonrengas, aerosolipulloja, paristoja, tuhkaa, oksia, risuja ja louhetta. Kaatopaikka on tällä hetkellä rakentamaton. Alueella harjoitetaan maaainesten varastointia ja seulontaa. Pintakerrokset ja luiskat Jätetäyttö Jätetäytön päällä olevan maa-aineskerroksen paksuus on 1 9 metriä. Kerros on hiekkaa ja savea. Jätetäyttöalueen itäreuna viettää kohti pohjavesilampea. Täyttöalueen itäreunan kaltevuus on noin 1:1. Jätetäyttönäytteissä todettiin valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) asetettujen alemman ohjearvon ylittäviä elohopea-, kadmium-, kromi-, kupari-, lyijy-, nikkeli-, sinkki- ja mineraaliöljypitoisuuksia. Haitta-aineista elohopea-, kromi-, kupari-, lyijy-, nikkeli- ja sinkkipitoisuudet sekä öljyhiilivetyjen C 11 C 23 ja C 24 C 40 pitoisuudet ylittivät myös ylemmät ohjearvot. Jätetäyttönäytteiden ravistelutestissä SFS-EN-12457-2 fluoridin liuennut määrä ylitti yhdessä näytteessä pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuuden raja-arvon ja toisessa näytteessä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuuden raja-arvon. Antimonin liuennut määrä ylitti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuuden raja-arvon. Valkoisen maalijätteen ravistelutestissä SFS-EN-12457-2 antimonin liuennut määrä ylitti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuuden raja-arvon. Tuhkajätteen ravistelutestissä SFS-EN-12457-2 antimonin liuennut määrä ylitti tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuuden raja-arvon. Fluoridin liuennut määrä ylitti ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuuden raja-arvon. Kaatopaikan tuleva käyttö Kunnostettu kaatopaikka soveltuu lähinnä viheralueeksi.
5 KAATOPAIKAN KUNNOSTUS Yleiskuvaus Sulkemistyöt Kunnostustyö toteutetaan vuonna 2010. Työ kestää arviolta 4 8 viikkoa. Työaika on arkipäivisin klo 8 18. Kunnostustyölle nimetään vastaava valvoja ja varavalvoja. Henkilöiden nimet ilmoitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä ilmoitetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä naapurikiinteistöillä asuville. Ilmoitus tehdään vähintään kaksi viikkoa ennen töiden aloittamista. Työn lopettamisesta ilmoitetaan viranomaisille. Pintaeristyksen valmistuttua kaatopaikan suunniteltu ylin korkeustaso on +25,25. Korkein pinnantaso on jätetäyttöalueen länsireunalla. Valmistelevat työt Alue aidataan kunnostustyön ajaksi ja merkitään varoituskyltein. Jätetäyttöalueella kasvava puusto ja pensaat raivataan. Lisäksi poistetaan kannot ja juuristo vähintään yhden metrin syvyydelle asti. Kaatopaikan pinta tasataan ja muotoillaan ennen pintarakenteiden rakentamista. Muotoilu toteutetaan siten, että kaatopaikan pinta laskee kohti itäpuolista pohjavesilammikkoa. Lisäksi jätetäyttöalueen etelä- ja pohjoisreunat kallistetaan loivasti täyttöalueen keskiosaa kohti siten, että matalin kohta on arviolta eteläreunan ja keskikohdan puolivälissä. Jätetäyttöalueen luiskat muotoillaan jyrkimmillään 1:2 kaltevuuteen. Muotoilun yhteydessä jätetäyttöalueelta leikataan 300 400 m 3 ktr pintamaa-ainesta. Massat hyödynnetään täyttöalueen tasauksessa. Lisäksi muotoiluun ja tasaukseen tarvitaan noin 200 m 3 ktr muualta tuotavia maaaineksia. Jos pintamaa-aineksen leikkaus ulottuu jätetäyttöön saakka, rakennetaan jätettä sisältäville alueille esipeittokerros. Rakennustyön aikana havaittavat rakennusjätteet, ongelmajätteet ja metalliromut poistetaan. Pintaeristysrakenteet Rakenteet ovat ylhäältä alaspäin lueteltuina seuraavat: pintakerros, 1 metri kuivatuskerros, 0,5 metriä tai salaojamatto suojahiekka, 0,1 metriä
6 keinotekoinen eriste, >2 mm ohennettu tiivistyskerros. Laadunvalvonta Vesien johtaminen ja käsittely Kaivu Tiivistyskerrosmateriaalina käytetään bentoniittimattoa. Maton vedenläpäisevyyden k-arvo on < 5 x 10-11 m/s. Keinotekoisena eristeenä käytetään LDPE- tai muuta soveltuvaa kitkakalvoa. Kalvo asennetaan bentoniittimaton päälle. Asennettu kalvo suojataan hiekkakerroksella tai hienorakeisella kiviaineksella ( <3 mm). Kuivatuskerros rakennetaan tarkoitukseen soveltuvasta mineraalimaaaineksesta. Kerroksen vedenläpäisevyyden k-arvo on 10-3 m/s. Vaihtoehtoisesti käytetään salaojamattoa tai muuta soveltuvaa rakennetta. Salaojamattorakenteen vedenjohtokapasiteetti ja luiskastabiliteetti on selvitetty. Laskelmien perusteella mineraalinen kuivatuskerros voidaan korvata salaojamatolla. Pintakerroksen alaosa rakennetaan 0,8 metrin paksuisena. Materiaalina käytetään tiivistettävää kitkamaata. Kerroksen yläosa tehdään 0,2 metriä paksuisesta humuspitoisesta maa-aineksesta. Laadunvalvontaan osallistuvat suunnittelija, urakoitsija ja riippumaton laadunvalvoja. Suunnittelija tekee työselostuksen, jossa esitetään kaikki kunnostustyön laadunvalvonnalle asetettavat vaatimukset. Urakoitsija laatii laadunvalvontasuunnitelman. Riippumaton laadunvalvoja huolehtii, että laadunvalvonta toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Valvoja tekee tarvittaessa laadunvalvontakokeita. Kunnostustyön aikana varaudutaan orsiveden poistamiseen imuautolla tai pumppaamalla. Veden laatu tutkitaan, jos pilaantunutta maa-ainesta tai jätetäyttöä on kosketuksissa veden kanssa. Jos vettä johdetaan maastoon, haetaan toiminnalle ympäristöviranomaisen lupa. Pintaeristetty kaatopaikka Polttonesteet ja kemikaalit Kaatopaikan ympärille rakennetaan avo-ojat itäreunan pohjavesilammen reunaa lukuun ottamatta. Ojavedet, pintarakenteen kuivatuskerroksen ja pintarakenteen päältä valuvat vedet johdetaan pohjavesilampeen. Työkoneiden polttonesteiden varastointi toteutetaan Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Polttoainesäiliön tilavuus on enintään 2 m 3. Säiliö on varustettu kiinteällä suoja-altaalla. Säiliön täyttö-
7 venttiili tai siirtopumppu on lukittu työajan päätyttyä ja tarvittaessa muulloinkin. Tankkauspaikka on pinnoitettu. Jos pinnoitteen rakentaminen ei ole mahdollista, käytetään imeytysmateriaalia. Säiliön täyttäminen työmaalla ei ole sallittua, jos säiliötä ei ole varustettu ylitäytönestolaitteella. Alueelle on oltava öljyntorjuntakalustoa ja imetysainetta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Jätetäytöstä ei liukene tehtyjen liukoisuuskokeiden ja riskinarvion tulosten perusteella yhdisteitä siten, että niistä aiheutuisi haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Pintaeristyksellä pienennetään maaperään imeytyvien sulamisja sadevesien määrää, jolloin vesistä aiheutuva liukenemisprosessi loppuu. Jätetäyttö on suurimmalla osalla aluetta pohjavedenpinnan yläpuolella. Mahdollisen pohjaveden pinnan tason nousun aiheuttamaa liukenemista ei myöskään tapahdu. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu ja tärinä Jätetäyttöalueen tutkimuksissa ei ole todettu kaatopaikkavettä. Ennen pintarakenteiden toteutusta kaatopaikka-alueen sadannasta arviolta 27 % suotautuu jätetäyttöön. Muodostuvan kaatopaikkaveden määrä on noin 285 m 3 /a. Toteutetun pintaeristyksen valmistumisen jälkeen jätetäyttöön suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan 0,002 % sadannasta eli noin 0,21 m 3 /a. Maa-aineksen ja jätetäytön kaivusta aiheutuu pölyämistä. Pölyäminen estetään kastelemalla. Jätetäytöstä tehdyissä mittauksissa ei ole todettu kaatopaikkakaasuja. Kaatopaikan kunnostamisesta ei arvioida aiheutuvan meluhaittaa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteitä varastoidaan työalueella lyhytaikaisesti lukittavassa tilassa. Muut jätteet varastoidaan alueella jätelavoilla. Jätteet toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle jätteenkäsittelylaitokselle.
8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätetäyttöalueella sijaitsevan pohjavesiputken vesinäytteessä on todettu aluetta ympäröivien putkien vesinäytteitä korkeampi alkaliteetin arvo ja sulfaattipitoisuus. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Riskinarvion mukaan kaatopaikka ei ole aiheuttanut pohjaveden pilaantumista. Kaatopaikan kunnostaminen voidaan toteuttaa esitetyllä menetelmällä. Koska kaatopaikalle jää haitta-aineita, voidaan pohjaveden laadun tarkkailua jatkaa riskinarvioinnin varmentamiseksi. KAATOPAIKAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Pohjavesi Pintavesi Kunnostustyön aikana seurataan hiilivety- ja happipitoisuuksien muutoksia jätetäytön kaivualueilla. Kaatopaikkakaasun esiintymistä seurataan putkesta GA1. Putkesta mitataan happi-, hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet kenttämittarilla. Mittaukset tehdään pohjavesinäytteenoton yhteydessä. Pohjavesinäytteet otetaan putkista MV11, MV12, MV13 ja GA1 kerran vuodessa. Vesinäytteistä tutkitaan ph, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, happi ja redox. Lisäksi analysoidaan antimonin, arseenin, bariumin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn, vanadiinin, sinkin, öljyn, haihtuvien hiilivetyjen, kloridin, fluoridin, sulfaatin, ammoniumtypen, nitraattitypen, nitriittitypen ja COD:n pitoisuudet. Putkien veden pinnan tasot mitataan näytteenottojen yhteydessä. Pohjavesilammesta otetaan vesinäytteet pohjavesinäytteenoton yhteydessä. Vesinäytteistä tutkitaan samat ominaisuudet kuin pohjavesinäytteistä.
9 Raportointi Analyysitulokset ja tarkkailuraportti toimitetaan vuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon ympäristökeskukselle. Raportissa esitetään tarkkailun muutosehdotukset. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Jätetäytön kaivussa on huomioitava, että alueella voi esiintyä vaarallisia kemikaaleja ja ongelmajätteitä. Lisäksi kaivettaessa voidaan havaita uusia haitta-aineita. Lisäksi riskinä on kaatopaikkakaasujen ja jätteiden syttymisen mahdollisuus. Jyrkissä rinteissä työskenneltäessä riskinä on työkoneiden kaatuminen. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Havaituista uusista haitta-aineista ja jätetäytön ja pilaantuneen maaaineksen esiintymisestä ennakoitua laajemmalla alueella ilmoitetaan rakennuttajalle, työn tilaajalle ja ympäristöviranomaiselle. Ongelmajätteen ja kemikaalien löytymisestä ilmoitetaan välittömästi ympäristöviranomaisille. Kemikaalitynnyreiden sisältö selvitetään, ja varaudutaan kemikaalin esiintymiseen myös maaperässä. Kaivualueella on käytössä ensisammutusvälineet. Työsuojelusuunnitelmassa huomioidaan kaivuun liittyvät riskit. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Tulipalotilanteissa työntekijät poistuvat jätetäyttöalueelta ja ilmoittavat tilanteesta hätäkeskukseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 9.3.2010, 29.4.2010 ja 3.6.2010. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristövastuualueen ja Espoon kaupungin ilmoitustauluilla 30.3. 29.4.2010. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
10 Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Lupahakemuksesta neuvoteltiin ja Järvikylän kaatopaikalle tehtiin tarkastus 27.5.2010. Neuvottelusta ja tarkastuksesta kirjoitettu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungilta, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Espoon kaupungin ympäristölautakunnan 22.4.2010 päivätyssä lausunnossa todetaan, että kaatopaikan pintaeristyksen voidaan katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Kaatopaikka ei ole pilannut täyttöalueella sijaitsevan pohjavesiputken vettä. Kunnostuksen liikenteestä aiheutuvaa häiriötä ei voida pitää merkittävänä haja-asutusalueella. Kerran vuodessa tehtävää pohjavesitarkkailua voidaan pitää riittävänä, sillä kuluneen 50 vuoden aikana kaatopaikasta ei ole havaittu seuranneen pohjaveden pilaantumista. Hakija voi myöhemmin ehdottaa muutosta tarkkailuun. Fingrid Oyj on antanut ohjeet toimimisesta muuntoaseman ja johdon läheisyydessä. Fingrid Oyj:n jättämässä muistutuksessa (20.4.2010) todetaan, että kaatopaikan kohdalla käyttöoikeuden supistus eli johtoalue on 55 metriä leveä. Kaatopaikkaa voidaan kunnostaa Espoon muuntoasema - nimisen kiinteistön (49-457-8-12) ulkopuolella ja 2x110 kv:n johdon Espoo Leppävaara pohjoispuolella johtoalueen ulkopuolella eli vähintään 18 metrin päässä voimalinjan keskilinjasta. Lisäksi todetaan muun muassa, että varastointi johtoalueella on kielletty. Voimajohtopylväiden pylväsala ulottuu kolmen metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Kolmen metrin etäisyys lasketaan ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta. Voimajohtoon tai muuntoasemaan mahdollisesti kohdistuvasta vahingosta on heti ilmoitettava Fingrid Oyj:n Hämeenlinnan verkkokeskukseen. Aluehallintoviraston tulee toimittaa edellä esitetyt työskentelyohjeet työmaalla työskentelevien tietoon. Luvan hakijalle on 17.5.2010 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetusta lausunnosta ja muistutuksesta.
11 Luvan hakija ilmoitti 14.6.2010 päivätyllä kirjeellään, ettei yhtiö anna vastinetta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää WH 2005 / Niam III EAST (Asset) Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Järvikylän (Hjärtbackan) kaatopaikan kunnostamiselle seuraavin lupamääräyksin. A. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnan toteutus A.1. A.2. Kunnostettava alue on merkittävä lippusiimalla tai erotettava muulla rakenteella ympäröivästä alueesta. Alueelle on myös asetettava asianmukaisia varoituskylttejä. Työn aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti kaatopaikan lähialueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Tiedote on toimitettava viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Luvan saajan on varattava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuus tarkastaa kukin pintarakennekerros ennen valmiin rakenteen peittämistä valmiit rakenteet kahden kuukauden kuluessa kaatopaikan pintarakenteiden valmistuttua. A.3. A.4. A.5. Kunnostukseen liittyvistä työvaiheista, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimmissä, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla, ylittää päivällä klo 8.00 18.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. Toiminnasta ja sen liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa. Liikennöintialueet on kasteltava tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Kaivettavan jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla. Suolan ja muiden pohjaveden laatua vaarantavien kemikaalien käyttö pölynsidonnassa on kielletty. Maiseman rumentuminen, ympäristön roskaantuminen, maaperän ja pintaja pohjaveden pilaantumisvaara ja muut ympäristö- tai terveysriskit on estettävä huolellisella työn suunnittelulla ja toteutuksella. Kuljetus- ja käsittelykoneet on puhdistettava siten, ettei toiminnasta aiheudu jätteen eikä muun materiaalin leviämistä ympäristöön.
12 Vastaava hoitaja ja riippumaton valvoja A.6. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa kunnostustyön valvonnasta ja tarkkailusta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Jos vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä edellä mainituille viranomaisille. A.7. Kaatopaikan rakenteiden rakentamisen ja rakennemateriaalien laadunvalvontaan on nimettävä riippumaton valvoja. Henkilön nimi ja yhteystiedot sekä selvitys henkilön asiantuntemuksesta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen töiden aloittamista. Polttonesteiden varastointi A.8. Polttoainesäiliö- ja polttoaineen jakelualue on oltava pinnoitettu tai alueella on käytettävä muovikalvoa tai muuta tiivistysrakennetta. Polttoaineen varasto- ja jakelualueen ympärillä on oltava rakenne, joka rajoittaa ylivuototilanteessa polttonesteen kulkeutumista ympäristöön. Polttoainesäiliön täytöistä on pidettävä kirjaa. Toiminnan jätehuolto Polttoainesäiliön on oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu suoja-altaalla, jonka tilavuus on vähintään 100 % polttoainesäiliön tilavuudesta. Säiliö on oltava varustettu ylitäytönestolaitteella. Polttoaineen jakelulaitteen täyttöpistooli on lukittava, kun alueella ei työskennellä. Säiliön tilavuus saa olla enintään 2 m 3. Polttoaineen tankkauspaikalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. A.9. A.10. Kaatopaikalta poiskuljetettavan jätteen ja pilaantuneen maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kaivun ja muun toiminnan ongelmajätteet ja muut jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely. Pysyvä ja tavanomainen jäte on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi ja vain hyötykäyttöön kelpaamaton jäte kaatopaikkasijoitettavaksi. Ongelmajätteeksi luokiteltavasta pilaantuneesta maa-aines- ja muusta jätteestä on tehtävä ongelmajätteen siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 edellytetyt tiedot. Ongelmajätteen siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan.
13 Alueelta poistettavasta tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavasta pilaantuneesta maa-ainesjätteestä on tehtävä kuorma-asiakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-aine-pitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Vesien hallinta ja käsittely Kaivu A.11. Kaivantoihin kertyvä haitta-aineita sisältävä vesi on ensisijaisesti kerättävä varastosäiliöön ja toimitettava käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa käsitellä kyseisiä jätevesiä. Jos vesimäärä on suuri, saa veden käsitellä paikan päällä. Vesi puhdistettava siten, että sen laatu ei ylitä kaatopaikan sijaintialueen luontaisen pintaveden laatutasoa. Kaatopaikkavesistä ei saa aiheutua pinta- eikä pohjavesien pilaantumista. Kaatopaikan sulkeminen A.12. Jätetäyttöalueen ulkopuolelle on rakennettava ympärysojat tai muut vastaavat rakenteet täyttöalueen ulkopuolisten puhtaiden pintavalumavesien keräämiseksi. Puhtaat valumavedet eivät saa päästä jätepenkereeseen. Ympärysojista vedet on johdettava hallitusti maastoon. Vesien johtamisesta ei saa aiheutua veden purkualueen vettymistä eikä muuta haittaa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet A.13. Voimakkaan tuulen tai rankkasateen aikana alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta voi aiheutua hallitsematonta jätteen tai pilaantuneen maa-aineksen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön tai terveys- tai ympäristöriskiä. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisissa tilanteissa on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. B. Kaatopaikan sulkeminen Maaperän tila B.1. Pintarakenteiden ulkopuolelle jääviltä kaatopaikan reuna-alueilta on tarkastettava maaperän haitta-ainepitoisuudet ja jätetäytön esiintyminen.
14 Pilaantuneeksi todetuilta alueilta on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt alemmat ohjearvot, ja jätetäyttö. Näytteenotosta on tehtävä suunnitelma ja se on liitettävä jäljempänä määräyksessä B.11. velvoitettuun muotoilu- ja esipeittosuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Kaatopaikan pinnan muotoilu ja esipeitto B.2. Jätetäytön kunnostukseen liittyviltä alueilta on poistettava puusto ja kunnostustöitä haittaavat rakenteet. Kaatopaikan pinta on muotoiltava riittävien kallistuksien ja tehokkaan pintakuivatuksen järjestämiseksi. Kaatopaikan luiskien pinnankaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:2. Muotoilun yhteydessä on varmistettava, että jätetäyttöalue on peitetty tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista rakennetulla vähintään 0,3 metrin esipeittokerroksella. Muotoilu ja esipeitto on tehtävä vähimmäismateriaalitarpeen periaatteella. Jätetäyttöalueelta kaivettavan pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan jätetäytön ja pilaantuneen maa-aineksen saa hyödyntää alueen muotoilu- ja esipeittomateriaalina. Tavanomainen jäte on sijoitettava muotoilukerroksen alimmaiseen osaan. B.3. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros: > 1 metriä kuivatuskerros: > 0,5 metriä tai salaojamatto tiivistyskerros: keinotekoinen eriste bentoniittimatto. Pintarakenteet on oltava rakennettu kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. B.4. Esipeittokerroksen yläpuolisissa rakennekerroksissa käytettävien maaainesten on oltava pilaantumattomia eivätkä materiaalit saa olla jätteestä valmistettuja lukuun ottamatta tuotteistettua kasvukerrosmateriaalia. Jos rakenteissa esitetään käytettäväksi tässä päätöksessä määrätystä poikkeavia materiaaleja, on ne hyväksytettävä erikseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.
15 Tiivistyskerros B.5. Tiivistyskerroksen mineraalisen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k < 1 x 10-9 m/s. Kaatopaikan luiska-alueet on rakennettava siten, että tiivistyskerros ulottuu riittävän kauas luiskatun jätepenkereen alareunasta ja siten, ettei reuna-alueelle mahdollisesti kertyvä vesi pääse jätetäyttöön. Tiivistysrakenteen vaurioituminen rakentamisen aikana on estettävä käyttämällä peitteitä, suojamaa-aineskerrosta tai muita asianmukaisia suojaustoimenpiteitä. B.6. Tiivistyskerroksessa käytettäväksi valittavien materiaalien tekninen- ja ympäristökelpoisuus sekä eristysominaisuuden säilyminen pitkällä aikavälillä Järvikylän kaatopaikan olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava erillisellä selvityksellä. Selvitys on esitettävä jäljempänä määräyksessä B.12. velvoitettujen rakennus- ja mittaussuunnitelmien erillisenä liitteenä. Kuivatuskerros B.7. Kerroksen materiaalin vedenläpäisevyyden on oltava k > 1 x 10-3 m/s ja/tai raekoon 8 mm 32 mm. Kerroksen materiaali ja paksuus on valittava siten, että sen toimivuus ei heikkene haitallisesti pitkänkään ajan kuluessa tukkeutumisen, painumisen tai muun tekijän seurauksena. Kerroksen toimivuuden varmistamiseksi kuivatusrakenteen pinta ja tarvittaessa pohja on erotettava muista rakennekerroksista tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla. Kerrokseen valittavan salaojamaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Salaojamatolla toteutettavassa kuivatuskerroksessa on varmistettava veden tehokas poistuminen luiskan alaosasta käyttämällä salaojaputkitusta, rakentamalla luiskan alaosa mineraalisesta materiaalista tai muulla asianmukaisella menetelmällä. Kerrokseen kertyvä vesi on johdettava riittävillä kallistuksilla ja vesienkeräilyjärjestelmillä kaatopaikan ympärysojaan. Kaatopaikan luiskan alareunan rakenne on toteutettava siten, että kerroksesta poistuvan veden määrää voidaan tarkkailla. B.8. Kuivatuskerroksen pitkäaikaistoimivuus Järvikylän kaatopaikan olosuhteissa on osoitettava ja perusteltava erillisellä asiantuntijaselvityksellä. Valittavasta salaojamatosta on esitettävä yksityiskohtaiset maton mitoituslaskelmat. Selvitys ja laskelma on liitettävä jäljempänä määräyksessä B.12. velvoitettuihin rakennus- ja mittaussuunnitelmiin erillisinä liitteinä. Pintakerros B.9. Pintakerros on rakennettava ensivaiheessa vähintään 0,5 metrin yhtenäisenä kerroksena heti kuivatuskerroksen valmistuttua. Pintakerroksen lopullinen kerrospaksuus on oltava rakennettu vuoden kuluessa ensivaiheen päättymisestä.
16 Viimeistely ja maisemointi B.10. Suljetulle kaatopaikka-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa muita rakenteita, jotka voivat aiheuttaa kaatopaikan pintarakenteiden vaurioitumisriskiä tai vaarantaa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tai toimivuutta. Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikka-alue on maisemoitava ja alue on nurmetettava ja istutettava tulevan käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaatopaikalle saa istuttaa vain matalajuurisia kasveja eikä alueelle saa muodostua sellaista kasvillisuutta, jonka juuristo voi vaarantaa pintarakenteiden toimivuutta. Rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelmat B.11. Jätetäyttöalueen luiskien ja muun alueen muotoilusta sekä esipeitosta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmaan on sisällytettävä muun muassa riittävät kartta- ja poikkileikkauskuvat, joista ilmenevät luiskien leikkaukset ja jätetäyttöalueella tarvittavat täytöt. Lisäksi on esitettävä esipeittokerroksen toteutus. Suunnitelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen muotoilun aloittamista. B.12. Kaatopaikan pintarakenteista ja alueen maisemoinnista on tehtävä yksityiskohtaiset rakennus- ja mittaussuunnitelmat. Suunnitelma-asiakirjojen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä materiaaleista, materiaalien laatu- ja käyttökelpoisuustiedot, rakenteiden toteutuksen tekniset asiakirjat sekä tiedot käytettävistä mittausmenetelmistä. Materiaalien ja rakentamismenetelmien vaatimuksista on tehtävä laadunvalvontasuunnitelmat. Suunnitelmissa on esitettävä laadunvalvontaorganisaatio, laadunvalvontakokeet ja -mittaukset, luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä suunnitelma laadunvalvontajärjestelmän varmistamisesta riippumattomalla asiantuntijalla. Suunnitelmat on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen rakentamisen aloittamista.
17 C. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttötarkkailu Kaasumaiset yhdisteet ja kaivantovesi C.1. C.2. Mahdollisen jätteen kaivun aikana on mitattava vähintään metaanin, rikkivedyn, syaanivedyn, helposti haihtuvien hiilivetyjen, CO 2 :n ja O 2 :n esiintymistä kaivannoissa. Jätetäyttöalueen kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia näytteitä veden käsittelytarpeen selvittämiseksi. Rakenteet Näytteistä on analysoitava haitta-aineet, jotka esiintyvät jätetäyttöalueella valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä alempia ohjearvoja ylittävinä pitoisuuksina sekä vähintään ph ja kiintoaine-, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet. C.3. Jätetäyttöalueen pinnan tasot on mitattava vähintään nykytilanteessa ja luiskauksen ja muotoilun päätyttyä ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista. Rakentamisen aikana on mitattava eri rakennekerrosten pintojen tasot. Jälkihoitovaiheen aikana pinnan tasojen mittaus on tehtävä vähintään kolmen vuoden kuluttua rakenteiden valmistumisesta. Jatkotarkkailutarve on arvioitava mittausvuoden vuosiraportissa. C.4. C.5. Pintarakenteiden rakentamisen aikana on seurattava tarkasti rakentamistapaa ja työn toteutusta. Lisäksi on tehtävä materiaalien ja valmiin rakenteen laadunvalvontakokeita ja -mittauksia. Tehtävät kokeet ja mittaukset on esitettävä yksilöidysti edellä tämän päätöksen määräyksessä B.12. velvoitetuissa laadunvalvontasuunnitelmissa. Vesien keräys- ja johtamisjärjestelmien kuntoa ja pintarakenteen mahdollisia vaurioita on tarkkailtava vuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Vaikutustarkkailu Kuivatuskerroksesta purkautuvan veden määrää on seurattava vähintään vuosittain tehtävillä mittauksilla. Tarkkailuohjelmaan kuuluvien pohjavesiputkien toimivuus on tarkastettava vuosittain. Vialliset putket on kunnostettava tai uusittava viipymättä. C.6. Vesinäytteet on otettava vähintään pohjavesiputkista MV11, MV12, MV13 ja GA1. Näytteenotto on tehtävä kaikista putkista vähintään kerran vuo-
18 dessa ennen kaatopaikan kunnostamista, vähintään kahdesti kunnostustyön jälkeisenä vuotena ja sen jälkeen ainakin kerran vuodessa. Lisäksi putkesta GA1 on otettava vesinäytteet vähintään kerran kunnostustyön aikana. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, lämpötila, happi, sameus, kokonaiskovuus, ph, alkaliteetti, TOC ja sähkönjohtavuus. Lisäksi on analysoitava ainakin sulfaatin, kloridin, fluoridin, COD Mn :n, kokonaisfosforin, ammoniumtypen, kokonaistypen, raudan, alumiinin, antimonin, arseenin, bariumin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, molybdeenin, nikkelin, sinkin, vanadiinin, kloorattujen liuottimien, BTEXyhdisteiden, MTBE:n, mineraaliöljyn ja fenolien pitoisuudet. Pohjavesiputkien vedenpinnan tasot on mitattava näytteenottojen yhteydessä. C.7. Vesinäytteet on otettava kaatopaikan itäpuolella sijaitsevasta pohjavesilammesta vähintään kerran kunnostustyön aikana ja sen jälkeen ainakin kerran vuodessa. Tarkkailuohjelma Vesinäytteistä on tutkittava jokaisella näytteenottokerralla vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, happi, lämpötila, sameus, ph, alkaliteetti ja sähkönjohtavuus. Lisäksi on analysoitava ainakin kiintoaineen, sulfaatin, kloridin, fluoridin, BOD 7 :n, COD Mn :n, kokonaisfosforin, fosfaattifosforin, ammoniumtypen ja kokonaistypen pitoisuudet. Lisäksi joka toisella näytteenottokerralla on analysoitava ainakin raudan, alumiinin, antimonin, arseenin, bariumin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, molybdeenin, nikkelin, sinkin, vanadiinin, kloorattujen liuottimien, BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja mineraaliöljyn pitoisuudet. C.8. Kaatopaikan käyttö- ja vaikutustarkkailuista on tehtävä tämän päätöksen määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailuohjelma. Ohjelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamispäivästä. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. C.9. Ensimmäinen laaja vesinäytteenotto on tehtävä vuonna 2010. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva
19 standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Jälkihoitovaiheen tarkkailu C.10. Tässä päätöksessä määrätty käyttö- ja vaikutustarkkailu on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin kaatopaikan sulkemisrakenteiden valmistumisesta on kulunut kolme vuotta tai 31.12.2015 saakka. Jälkihoitovaiheen tarkkailuista on tehtävä erillinen tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta ennen tässä päätöksessä määrätyn tarkkailun päättymistä. Kirjanpito C.11. Kaatopaikan sulkemistöiden aikana on kirjattava muun muassa seuraavat asiat: tiedot alueen raivaamisesta ja kaatopaikan muotoilusta eri rakennekerrosten materiaalitiedot ja materiaalien määrät eri pintarakennekerrosten rakentamisvaiheet rakenteisiin asennettavat varusteet ja asentamisen toteutus vesien keräys- ja johtamisjärjestelmien toteutus pintakerrosmateriaalien ja pintakerrosten rakentamisen urakoitsijan ja riippumattoman laadunvalvonnan tiedot poikkeavat tilanteet tarkkailutiedot ja toteutetut huolto- ja korjaustoimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Raportointi C.12. Toteutuneista kaatopaikan sulkemisrakenteista ja maisemoinnista on tehtävä raportti. Raportissa on esitettävä muun muassa: kaatopaikan pintarakennemateriaalitiedot, kuten materiaalilajit, määrät, kerrospaksuudet, alkuperä, toimituspäivämäärät kuvaus kaatopaikan pintarakenteen ja vesienkeräys- ja johtamisjärjestelmien rakentamisesta ja maisemoinnista piirustukset ja poikkileikkauskuvat toteutuneista rakenteista ja niiden sijainnista yhteenveto rakentamisen aikaisesta kirjanpidosta urakoitsijan ja riippumattoman laadunvalvojan laadunvalvonnan asiakirjat.
20 Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa kaatopaikan maisemoinnin valmistumisesta. C.13. Kaatopaikan valvonnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista, kuten rakenteiden kunnon seurannasta, selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta. Ympäristökuormituksesta on esitettävä vähintään pohjaveden laatutiedot ja kuvaus kaatopaikan vaikutuksesta veden laatuun. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. C.14. Vesinäytteenottotulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Järvikylän kaatopaikka ja sen kunnostaminen täyttävät ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioituna ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Toiminta ei myöskään aiheuta vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä sellaista kohtuutonta rasitusta, jota eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetaan. Määräyksiä annettaessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen ja alueen kaavoitustilanteen. Päätöksen määräyksissä on huomioitu ympäristöhaittojen ehkäiseminen.
21 Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Kaatopaikka sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Kaatopaikan jättäminen pohjavesialueelle oli hyväksyttävissä, sillä hakemustietojen mukaan pintarakenteen valmistuttua kaatopaikkaveden muodostuminen päättyy lähes kokonaan. Lisäksi kaatopaikalla ja sen ympäristössä tarkkaillaan pohjaveden laatua, jolloin pohjavesikuormituksen mahdollisesti ilmettyä voidaan ryhtyä viipymättä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Toiminnan voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun kaatopaikan kunnostamisessa toimitaan tämän ympäristöluvan mukaisesti. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset A.1. A.5. ja A.10. Pilaantumisen ehkäisemiseksi annetut määräykset ovat tarpeen, jotta kaatopaikan kunnostustyöstä ei aiheudu terveys-, ympäristö- eikä viihtyvyyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (YSL 43, 45, JL 6, 52, JA 8, NaapL 17 ) Määräys A.2. Tiedotusvelvollisuus on edellytetty toiminnan viranomaisvalvonnan järjestämiseksi. (YSL 43, JL 52 ) Määräys A.3. Päätöksessä on asetettu kunnostustyöstä aiheutuvalle melulle ohjearvot kaatopaikkaa lähimpänä olevissa häiriintyvissä kohteissa, sillä lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä kaatopaikasta. Melutasoa koskeva määräys on annettu ottamalla huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (No 993/1992). Päätöksen ohjeena on, ettei melutaso asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei saa ylittää ulkona A-painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväajan (klo 7 22) ohjearvoa 55 db. (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) Määräys A.4. Pölyhaittojen torjunnassa ei ole sallittu käytettäväksi suolaa tai muuta pohjavettä rasittavaa kemikaalia, sillä kaatopaikka sijaitsee luokitellulla I luokan pohjavesialueella. (YSL 8, 43, JL 6, NaapL 17 ) Määräys A.5. Järvikylän kaatopaikan sulkemisessa on erityisen tärkeää huolehtia ympäristöhaittojen torjunnasta, sillä kaatopaikka-alue sijoittuu pohjavesialueelle. Lisäksi kaatopaikka-alue rajautuu pohjavesilampeen. (YSL 43, JL 6, 19 ) Määräykset A.6. ja A.7. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. (YSL 43, JA 10, NaapL 17 )
22 Määräys A.8. Polttoaineen varasto- ja jakelupaikan varusteilla ja rakenteilla estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Asetetuissa määräyksissä on otettu huomioon 1.9.2009 voimaan tulleet Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. (YSL 7, 8, 43, YSA 37, JA 8 ) Määräys A.9. Jäteluokituksella tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta 202/2006 mukaista jätteen luokittelua pysyväksi, tavanomaiseksi tai ongelmajätteeksi. Selvitys on tarpeellinen, jotta alueelta kaivettavat massat voidaan sijoittaa Järvikylän kaatopaikalle tai toimittaa luokituksensa mukaisiin käsittelypaikkoihin. (YSL 43, 45, JL 6, JA 7, 8, YMA 1129/2001) Määräys A.10. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvat melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätteitä ei saa päästä ympäristöön kuljetuksen aikana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 43, 45, JL 6, JA 7, VNp 659/1996) Määräys A.11. Kaatopaikan muotoilu- ja luiskaustyön aikana sade- ja sulamisvesiä voi kerääntyä jätetäyttöalueen kaivantoihin, jolloin alueella voi muodostua käsittelyä vaativia likaisia hulevesiä. Likaantuneeksi todettu vesi on edellytetty ensisijaisesti kerättäväksi ja toimitettavaksi käsiteltäväksi pois kaatopaikalta, sillä kohde sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Velvoite ei ole kohtuuton, sillä alueen luontainen maaperä on hiekkaa ja soraa, ja siten alueelle kerääntyvän kaatopaikkaveden määrä on oletettavasti vähäinen. Mahdollisesti paikan päällä puhdistettavan ja maastoon johdettavan käsitellyn veden puhdistustavoitteena on tarkoitettu tasoa, joka näytteenottohetken kuormituslaskelmilla ei ominaisuuksien ja haitta-aineiden osalta poikkea kaatopaikan sijaintialueen luontaisen pintaveden laatutasosta. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) Määräys A.12. Suljetulla kaatopaikalta muodostuu kaatopaikkavettä mahdollisimman vähän, kun estetään kunnostetun kaatopaikan puhtaiden pintavesien ja ulkopuolisten valumavesien kulkeutuminen jätetäyttöön. (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräys A.13. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi lupaviranomaisena toimineelle valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumis-
23 ta ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamisen kannalta. (YSL 5, 7, 8, 43, YSA 30, JL 6, 52 ) Määräys B.1. Maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden selvittäminen rakennettavien kaatopaikan eristysrakenteiden ulkopuolisilta alueilta on välttämätöntä, kun otetaan huomioon Järvikylän kaatopaikan sijainti I luokan pohjavesialueella ja alueella aiemmin tehdyt tutkimukset. Valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) liitteessä on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Näytteenottosuunnitelma on edellytetty tehtäväksi, jotta valvontaviranomainen voi varmistua näytteenoton asianmukaisesta toteutuksesta. (YSL 7, 8, 43, JL 52 ) Määräys B.2. Kaatopaikan pintarakenteet säilyttävät eristysominaisuutensa pitkäaikaisesti, kun jätetäyttöalue raivataan, muotoillaan ja esipeitetään rakenteiden vaatimusten mukaisesti. Muotoilu- ja esipeitto on edellytetty tehtäväksi vähimmäismateriaalitarpeen periaatteella, jotta Järvikylän kaatopaikasta ei muodostu maankaatopaikan kaltaista ylijäämämaa-ainesten vastaanottopaikkaa, ja jotta kunnostustyön aikainen liikenne pysyy mahdollisimman vähäisenä. Lisäksi optimaalisella materiaalikäytöllä vähennetään kunnostustyön pöly- ja meluhaittoja. Alueelta kaivettavat pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat jätteet ja pilaantuneet maa-ainekset on hyväksytty sijoitettavaksi Järvikylän kaatopaikalle. Ratkaisussa on huomioitu jätetäytöstä otettujen näytteiden liukoisuustestien ja pohjavesinäytteiden tulokset sekä esitetyt kaatopaikan pintarakenteet. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) Määräykset B.3. B.12. Kaatopaikan sulkemisrakenteita koskevien määräysten tausta-aineistona Etelä-Suomen aluehallintovirasto on käyttänyt "Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008" ja "Kaatopaikan tiivistysrakenteet. 36/1998 Suomen ympäristökeskus."-julkaisuja. Päätöksessä edellytetyllä pintarakenteella vähennetään sade- ja pintavesien imeytymistä jätetäyttöön. Rakenteella estetään kaatopaikkaveden muodostumista sekä haitta-aineiden kulkeutumista veden mukana tai muu-
24 toin muualle ympäristöön. (YSL 43, 45, YSA 37, JL 6, 51, 52, JA 8 ) Määräys B.3. Kaatopaikka on edellytetty kunnostettavaksi kolmen vuoden kuluessa päätöksen saatua lainvoiman, sillä jätetäyttöalue sijaitsee I luokan pohjavesialueella. (YSL 8, 43, 45, YSA 37, JL 6, JA 8 ) Määräys B.4. Pilaantumattomilla maa-aineksilla tarkoitetaan tässä päätöksessä maa-aineksia, joiden epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden yksittäiskomponenttien pitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 maa-aineksen haitta-ainepitoisuudelle asetetut alemmat ohjearvot. Kaatopaikan tiivistysrakenteen yläpuolisissa kerroksissa on edellytetty käytettäväksi pilaantumattomia maa-aineksia, koska kaatopaikan pintavedet on esitetty johdettavaksi pohjavesilammikkoon, ja koska kaatopaikka sijaitsee luokitellulla I luokan pohjavesialueella. (YSL 45 ) Määräys B.5. Tässä päätöksessä on hyväksytty tiivistyskerroksen rakennemateriaaliksi hakemuksessa esitetty keinotekoisen eristeen ja ohennetun mineraalisen eristysmateriaalin yhdistelmärakenne. Keinotekoisella eristeellä tarkoitetaan kaatopaikkarakentamiseen soveltuvaa muovikalvoa. Materiaalit olivat hyväksyttävissä, sillä hakemuksessa esitetty rakenneratkaisu ja materiaalit ovat yleisesti käytettyjä ja niiden ominaisuudet ovat tiedossa. Lupahakemuksen mukaan pintaeristyksen valmistumisen jälkeen jätetäyttöön suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan 0,21 m 3 /a. Esitetty rakenne estää tehokkaasti sade- ja sulamisvesien imeytymisen jätetäyttöön. Rakenteella varmistetaan, ettei jätetäytöstä liukene veden mukana haittaaineita eikä ravinteita pohjaveteen eikä siten muodostu pohjavettä kuormittavaa kaatopaikkavettä. (YSL 43, 45, JL 6, JA 8 ) Määräykset B.6 ja B.8. Tiivistys- ja kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuuden osoittamiseksi on valittavien materiaalien kelpoisuus osoitettava ja perusteltava seikkaperäisesti. (YSL 43, JL 6, 51, JA 8 ) Määräys B.7. Kuivatuskerrokselle asetetut vaatimukset ovat tyypillisiä ja yleisesti käytettyjä kaatopaikkojen kuivatusrakenteissa. Salaojamattorakenteessa edellytetty luiskan alareunan rakenne parantaa luiskan stabiliteettia ja lisää kuivatuskerroksen varastointikapasiteettia ääritilanteessa. Lisäksi rakenteella varmistetaan, että poisto-oja ei ala padottaa luiskista tulevaa vettä. Riittävällä kallistuksella tarkoitetaan, että kerroksen vähimmäiskaltevuus on 5 %. (Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008.) Kuivatuskerrokseen kertyvän veden määrän tarkkailu sisältyy osana kaatopaikan vesitaseen selvittämiseen. Tarkkailulla varmistetaan tiivistys- ja kuivatusrakenteen toimivuus. (YSL 43, JL 6, JA 8 )