HI2 kertaustehtävien vastaukset
II Maailmansotien aika
1. Miten ja miksi ympärysvaltojen kokoonpano muuttui v. 1917? Kokoonpano muuttui niin, että Yhdysvallat tuli mukaan sotaan. Yhdysvalloissa sympatiat olivat sodan alusta saakka ympärysvaltojen puolella, mutta sotaan ei haluttu mennä mukaan. Kun Saksa 1917 ilmoitti upottavansa kaikki Ranskan ja Iso- Britannian satamiin pyrkivät alukset, Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet. Saksan neuvottelujen Meksikon kanssa Yhdysvaltoja vastaan tultua ilmi tilanne kriisiytyi lopullisesti ja Yhdysvallat julisti sodan Saksalle. Tämä vahvisti huomattavasti ympärysvaltoja. Neuvosto-Venäjä irrottautui sodasta lokakuun vallankumouksen jälkeen, koska bolševikit olivat ilmoittaneet irrottautuvansa sodasta.
2. Mitä seurauksia I ms:stä oli kv. politiikkaan? Saksa tuomittiin yksin syylliseksi sotaan: aluemenetykset, siirtomaat pois, sotakorvaukset ja rajoitukset asevoimiin. Ankarat rauhanehdot aiheuttivat Saksassa revanssihenkeä ja rauha tulkittiin häpeärauhaksi. Eurooppaan syntyi uusia valtioita: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekkosslovakia, Jugoslavia, Itävalta, unkari ja Irlanti. Vanhat keisarikunnat kukistuivat ja tilalle tuli demokratioita. Venäjän vallankumous synnytty NL:n. Eurooppalaiset suurvallat heikkenivät sodan seurauksena > USA voimistui Kansainliitto perustettiin turvaamaan maailmanrauhaa (1919) Kansainliiton heikkous: USA ei liittynyt järjestöön > jatko eristäytymistä eli isolationismia eikä liitolla ollut todellisia mahdollisuuksia turvata rauhaa.
3. Millä perusteella voidaan sanoa, että I ms:n rauhassa kylvettiin II:n maailmansodan siemenet? Rauhanehdot synnyttivät katkeruutta saksalaisissa ja loivat pohjaa Adolf Hitlerin ja kansallissosialismin kannatukselle. Euroopan suurvaltiot hajosivat, ja syntyi paljon pieniä valtioita. Ne kokivat asemansa turvattomiksi. Rauhansopimuksen ehdot voimistivat nationalismia. Voittajavaltiot kokivat ylemmyydentuntoa, häviäjät katkeruutta ja uudet valtiot itsenäistymisen ylpeyttä. Kansainliitosta ei luotu tarpeeksi voimakasta järjestöä.
4. Mitkä tekijät johtivat vallankumoukseen Venäjällä v. 1917? Helmikuun vallankumous: Venäjän ongelmat kärjistyivät 1900-luvun alkupuolella: valta oli keskitetty tsaarille ja yhteiskunnalliset erot olivat suuret. Tsaari oli määrännyt armeijan kukistamaan mielenosoituksia ja kapinoita ja oli menettänyt sen vuoksi kannatustaan. Suuret tappiot I ms:ssä lisäsivät arvostelua, samalla taloudelliset ongelmat pahenivat ja suurissa kaupungeissa esiintyi nälkämellakoita. Nikolai II pakotettiin luopumaan vallasta helmikuussa 1917, koska armeija ei enää tukenut häntä.
Lokakuun vallankumous: Tsaarin kukistumisen jälkeen vallassa oli väliaikainen hallitus, mutta tilanne ei vakiintunut. Lisäksi sota Saksaa vastaan jatkui yhtä huonolla menestyksellä. Hallituksen rinnalla tehtaissa ja armeijan joukko-osastoissa valtaa käyttivät neuvostot (ns. kaksoisvallan aika). Leninin johtamat kommunistit lupasivat kansalle rauhaa, maata ja leipää ja lisäsivät kannatustaan. Kommunistien tavoitteena oli saada neuvostot puolelleen ja toteuttaa niiden avulla vallankumous. Kumous toteutettiin lokakuussa Pietarissa, ja lähes verettömässä operaatiossa kommunistit valtasivat keskeiset hallintopaikat. Tämän jälkeen kumous eteni muualle Venäjälle. Venäjällä syttyi sisällissota valkoisten ja punaisten välillä. Se päättyi punaisten eli kommunistien voittoon v. 1920.
5. Mitä vaikutuksia Venäjän helmikuun ja lokakuu vallankumouksilla oli a) Venäjällä? Tsaarinvalta kumottiin maaliskuussa 1917. Bolševikit ottivat vallan lokakuussa. He kumosivat vanhan järjestelmän lopullisesti ja alkoivat rakentaa kommunistista valtiota, ensin Neuvosto-Venäjän ja vuodesta 1922 Neuvostoliiton nimellä. b) kansainvälisessä politiikassa? Lokakuun vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjä irtautui ensimmäisestä maailmansodasta, mikä ei kuitenkaan merkittävästi heikentänyt ympärysvaltoja. Syntyi ensimmäinen kommunistinen valtio, joka pyrki olemaan malli muille.
6. Monet eurooppalaiset valtiot muuttuivat demokratioista diktatuureiksi 1920- ja 1930-luvuilla. Miksi demokratiasta luovuttiin? Useissa maissa oli sodan jälkeen suuria sisäpoliittisia ongelmia, joita pidettiin demokratian syynä. Demokratia oli uusi hallintomuoto, ja siirtyminen monarkiasta demokratiaan oli ollut liian nopea. Demokratia salli myös sitä vastustavat aatteet, joista monet käyttivät ns. ulkoparlamentaarisia keinoja, esim. väkivaltaa, vastustaakseen demokratiaa. Yleinen äänioikeus mahdollisti suurten massojen mukaantulon politiikkaan, mutta massoja oli helppo johdatella, koska niillä ei ollut kokemusta politiikasta. Monien maiden puoluekenttä oli liian hajanainen, ja siksi päätöksiä ei saatu aikaiseksi. 1920-luvun lopussa lamakausi aiheutti taloudellisia ongelmia ja kärjisti ristiriitoja.
7. Miksi ihmiset kannattivat ääriliikkeitä ja diktaattoreita? Ääriliikkeet tarjosivat vaikeisiin asioihin yksinkertaisia ratkaisuja. Epäonnistuneet ja huonot olot laitettiin demokratian syyksi. Ääriliikkeet olivat voimakkaan nationalistisia ja ne lupasivat palauttaa valtion loistokkuuden. Useat ääriliikkeiden johtajat olivat taitavia esiintyjiä ja hyviä tekemään lupauksia. Ihmiset kaipasivat turvallisuutta, jota ääriliikkeet lupasivat. Ääriliikkeiden jäsenet, kuten kansallissosialistit, pukeutuivat yhtenäisesti, > aate näkyi selvästi > helppo samaistua Ääriliikkeet käyttivät hyväkseen ihmisten pelkoja, esim. kommunismin pelkoa, saadakseen kannattajia. Liikkeiden yhteisöllisyys houkutteli uusia kannattajia.
8. Miten NL kehittyi sisällissodan jälkeen? Sisällissota (1917-1920) Neuvosto-Venäjä sotakommunismi > valtio takavarikoi tehtaat ja ruokaylijäämän > maan talous taantui ja monilla alueille peltoja ei enää kylvetty Sisällissodan jälkeen aloitettiin uusi talouspolitiikka NEP > salli yksityisyrittäjyyden ja tavaroiden yksityiskaupan > talous ei heti parantunut > voimakas nälänhätä 1921 1922 syntyi NL, kun uusi perustuslaki yhdisti neuvostotasavallat Lenin kuoli 1924 > valtaan nousi Stalin, josta tuli diktaattori vuoteen 1929 mennessä Maassa käynnistettiin voimakas suunnitelmatalous > valtio ohjasi taloutta ja määräsi mitä tuotetaan > pääpaino raskaassa teollisuudessa ja maaseudun kollektivisoinnissa (yksityiset maatilat lopetettiin ja perustettiin yhteistiloja).
NL:ssa tapahtui voimakasta taloudellista kehitystä, jota muuhun maailmaan vaikuttaneet lamakaudet eivät hidastaneet. Uudistukset toteutettiin usein väkivallan avulla, esim. suurissa rakennushankkeissa käytettiin vankityövoimaa. V. 1934 käynnistyneen suuren terrorin aikana Stalin puhdisti maan älymystöä ja armeijan upseeristoa. 1930-luvun lopussa NL oli totalitaarinen diktatuurivaltio. Ulkopolitiikassa NL jää käytännössä eristyksiin, vaikka se solmi Saksan kanssa sopimuksen, hyökkäämättömyyssopimuksia länsinaapureidensa kanssa sekä pääsi Kansainliittoon v. 1934. NL:n ulkopolitiikan linjaksi tuli luottaa voimakkaaseen armeijaan.
9. Miten Hitler pääsi valtaan ja vakiinnutti asemansa? Saksalaiset pettyneitä Versaillesin rauhaan Hitler lupasi kansalle moni asioita, esim. työtä ja Saksan kv. aseman parantamista Lama ja työttömyys lisäsivät kannatusta. Hitlerin johtama Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue menestyi vaaleissa vaihtelevasti, mutta v. 1933 siitä tuli maan suurin puolue. Muut puolueet eivät pitäneet Hitleriä uhkana > päästivät hänet muodostamaan hallitusta. Helmikuussa 1933 Saksan valtiopäivätalo paloi > Hitler julisti maahan poikkeustilan > kansalaiset menettivät perusoikeutensa > poliisi sai vangita ihmisiä pelkän epäilyn perusteella 1934 Hitleristä tuli diktaattori ja Saksa muuttui totalitaariseksi valtioksi. Kansallissosialistinen puolue jäi ainoaksi sallituksi. Hitlerin tavoite: poistaa työttömyys esim. säätelemällä teollisuustuotantoa, työvoiman pakkosiirroilla ja aloittamalla mittavia julkisia rakennushankkeita, kuten moottoriteiden rakentamista
10 Miksi länsivallat, Ranska ja I-B, harjoittivat myöntyväisyyspolitiikkaa Saksaa kohtaan? Halusivat hyvittää Saksalle I ms:n rauhan epäkohtia ja uskoivat, että pienet myönnytykset riittäisivät Hitlerille. Länsivallat itse sotilaallisesti heikkoja ja halusivat välttää sotaa. Arvioivat myös väärin Saksan sotilaallista voimaa > olettivat olevan paljon voimakkaampi kuin se itse asiassa oli ennen v. 1938 Länsivallat pelkäsivät enemmän NL:ää kuin Saksaa ja halusivat Saksasta voimakkaan muurin turvaksi kommunismia vastaan > valmiita hyväksymään Hitlerin toimet Länsivallat demokraattisia valtioita > toimintatapa välttää sotaa viimeiseen asti Länsivallat eivät halunneet ottaa riskiä sotaan joutumisesta pienten valtioiden vuoksi. Münchenin sopimuksen jälkeen myöntyväisyyspolitiikka päättyi, ja länsi näki, että Hitler oli huijannut heitä.
11. Mistä oli kyse Münchenin kokouksessa syyskuussa 1938? Kun Tšekkoslovakia itsenäistyi Versaillesin rauhansopimuksen solmimisen jälkeen, sen alueille oli jäänyt 3 milj. saksalaiset. Natsien propaganda yllytti näitä ns. sudeettisaksalaisia vaatimaan itselleen oikeuksia Alueella oli levottomuuksia ja niiden rauhoittamiseksi Tšekkoslovakian hallitus lopulta tarjosi alueelle itsehallintoa. Tilanteen rauhoittamiseksi Hitler kutsui Münchenin neuvotteluihin Italian diktaattorin Mussolinin ja Ranskan ja Ison-Britannian pääministerit. Kokouksessa päätettiin liittää sudeettialueet Saksaan, ja Hitler vakuutti, ettei hänellä enää olisi muita vaatimuksia. Länsivallat uskoivat turvanneensa rauhan ja myöntyivät siksi Saksan vaatimuksiin.
Tšekkoslovakian edustajia ei kokouksessa ollut ja sopimuksen sisältö oli heille yllätys. Maa menetti merkittäviä teollisuuskeskuksia sekä valtaosan rajalinnoituksista. NL oli tyytymätön neuvottelutulokseen, sillä Stalin oli luvannut tukea Tšekkoslovakiaa. Stalin uskoi, että länsivallat halusivat sopimuksella kiinnittää Saksan huomion itään ja NL:ään.
12. Miksi Saksa ja NL solmivat keskenään hyökkäämättömyyssopimuksen? Saksan tavoite: välttää kahden rintaman sota. Ilman sopimusta Saksan hyökkäys puolaan olisi saattanut johtaa sotaan sekä länsivaltoja että NL:ää vastaan. Saksa sai vapaat kädet Puolan suhteen. Sopimus antoi Saksalle aikaa valmistautua sotaan NL:ää vastaan. Sopimus käytännössä esti liiton, jossa länsi ja Saksa olisivat yhdessä NL:ää vastaan. NL sai oman etupiiriinsä uusia alueita eli Baltian, Puolan ja Suomen. NL liittikin osan näistä alueista itseensä heti II ms:n alussa ja sai lisäalueita puolustautumiseen, jos Saksa hyökkäisi NL:ään.
13. Miksi toinen maailmansota syttyi? Diktaattorin vallanhalu ja toiminta (Saksa, Japani, Italia ja NL) johti sotaan. Hitlerin ja Mussolinin laajentumispolitiikka sekä Hitlerin ja Stalin solmima salainen lisäpöytäkirja esimerkkejä valtapyrkimyksistä. Sotaan johtivat monet päätökset, joita tekivät yksilöt. Esim. Hitlerin tekemät ratkaisut veivät kohti sotaa. Länsivaltojen harjoittama myöntyväisyyspolitiikka: lännen johtajat sallivat Hitlerin toimet liian pitkään. Saksalaisten revanssin halu I ms:n häpeärauhan vuoksi mahdollisti Hitlerin valtaanpääsyn ja kehityksen kohti sotaa. Eurooppaan syntyneet uudet valtiot pieniä ja heikkoja > suurvalloilla mahdollisuus voimapolitiikkaan Kansainliiton järjestelmä ei enää 1930-luvulla toiminut > puuttuivat tehokkaat pakotteet Nationalismi aiheutti maiden välille ristiriitoja ja ennakkoluuloja.
14. Miksi akselivallat hävisivät sodan? Akselivaltojen taloudelliset resurssit olivat riittämättömät: Niiden tavoitteena oli ollut nopea sota > sen pitkittyessä akselivaltojen voimavarat heikkenivät Miehitettyjen alueiden valvonta sitoi paljon joukkoja ja aiheutti tappioita USA:n liittyminen sotaan toi liittoutuneille paljon resursseja. Liittoutuneiden strategiana oli tuhota akselivaltojen ja erityisesti Saksan tuotantovälineitä. Saksa menetti johtoasemansa aseteknologiassa.
Akselivallat tekivät sodassa pahoja taktisia virheitä: Saksalaiset aliarvioivat NL:n voimavarat, samoin teki Japani USA:n suhteen. Hitler uhrasi joukkojaan turhaan esim. kieltämällä vetäytymiset. Saksalaiset tuhlasivat ilmavoimiaan taisteluun Englannista. Hitler uskoi Normandian maihinnousun olevan vain hämäystä, eikä ryhtynyt tarvittaviin vastatoimiin.
15. Miksi Yhdysvallat käytti Japania vastaan atomipommia v. 1945? Yhdysvallat halusi Välttää omia tappioita, joita olisi ollut tullut paljon Japanin pääsaarten valloittamisen yhteydessä Kostaa Japanille Pearl Harborin yllätyshyökkäyksen Testata uutta asetta ja nähdä sen tehovoiman Lopettaa sodan nopeasti. Se ei halunnut NL:n joukkoja taistelemaan Japania vastaan. Kylmän sodan asetelma oli jo hahmottumassa.
16. Mitä alueellisia ja poliittisia seurauksia oli II ms:stä? Akselivallat menettivät kaikki miehittämänsä alueet. Euroopassa tapahtui paljon aluemuutoksia, mm. NL sai Baltian maat. Aasiassa eurooppalaisten siirtomaiden itsenäisyyspyrkimykset voimistuivat ja vapausaatteet levisivät myös Lähi-itään ja Afrikkaan. Saksa ja Itävalta miehitettiin ja jaettiin miehitysvyöhykkeisiin I-B:n, Ranskan, USA:n ja NL:n kesken. USA miehitti Japanin, joka demilitarisoitiin. Japani hylkäsi aggressiivisen ulkopolitiikkansa ja keskittyi talouden kehittämiseen. Monissa maissa oikeudenkäyntejä sotasyyllisiä ja rikollisia sekä akselivaltojen kanssa yhteistoiminnassa olleita henkilöitä vastaan. Länsi-Eurooppa menetti merkitystään kv. politiikassa > USA ja NL nousivat johtaviksi valtioiksi > epäluulot toisiaan kohtaan kasvoivat YK perustettiin maailmanrauhaa turvaavaksi järjestöksi 1945 Myötätunto juutalaisia kohtaan vaikutti Israelin valtion syntymiseen v. 1948.
III Kylmän sodan aika
1. Mitkä tekijät johtivat kylmän sodan syttymiseen? USA:n ja NL:n ideologiat alun perin vastakkaiset. Liittoutuneiden välillä jo II ms:n aikana erimielisyyksiä, jotka kärjistyivät sodan jälkeen. Stalin: NL kantanut sodassa liian suuren taakan > länsivallat viivyttelevät toisen rintaman avaamista Molemmat osapuolet pelkäsivät II ms:n aikana, että toinen tekisi erillisrauhan Saksan kanssa. Ristiriidat: miltä Eurooppa näyttäisi sodan jälkeen sekä maantieteellisesti että poliittisesti. Suurvallat luvanneet sodan aikana tukea demokraattisten hallitusten perustamiselle Saksan alaisuudesta vapautuvissa maissa. NL ei kuitenkaan sallinut vapaita vaaleja itä-euroopassa. Suurvallat erimielisiä Saksan tulevaisuudesta > Saksa ei saisi jäädä vain toisen vastapuolen vaikutusvallan alle > Saksan rajat ja sotakorvaukset aiheuttivat myös kiistoja USA:n etumatka aseteknologiassa (ydinase) kiristi suhteita suurvaltojen välillä
2. Miksi kansandemokratiat syntyivät Itä-Euroopassa? Kansandemokratia tarkoitti Itä-Euroopan valtiota, jossa kommunistipuolue vallassa ja kansalta puuttuivat perusoikeudet. Kansandemokratiat muutettiin pääpiirteittäin NL:n mallin mukaisiksi järjestelmiksi, joissa valtio kontrolloin tiukasti taloutta ja maatalous kollektivoitiin. Itä-Euroopan maat jäivät NL:n valvontaan sodan loppuvaiheessa, kun punaarmeija hyökkäsi kohti Saksaa. Itä-Euroopassa NL otettiin vastaan vapauttajana > ajoi fasistit pois > moni kansalainen kannatti kommunisteja Puna-armeija ja NL:n salainen poliisi tuki kommunisteja ja painostivat heidän vastustajiaan. Entisiä hallitsijoita ja poliitikkoja syrjäytettiin, karkotettiin ja teloitettiin, koska heitä syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa. NL: valvomien vaalien jälkeen valtaan päässeet kommunistit syrjäyttivät muut puolueet ja kaappasivat vallan itselleen.
3. Miten kylmä sota näkyi kv. politiikassa 1940-l.? USA luopui eristäytymispolitiikastaan ja alkoi aktiivisesti vastustaa NL:n kasvavaa vaikutusvaltaa. NL vaikutti itä-eurooppaan syntyneiden kansandemokratioiden taustalla. USA omaksui ulkopolitiikan linjaksi patoamispolitiikan, jonka tavoitteena oli estää kommunismin leviäminen. USA:n presidentti Harry S. Truman lupasi, että USA tukee kaikkia vapaita kansoja ja demokraattisia hallituksia, jotka joutuvat kamppailemaan aseellisia vähemmistöjä tai ulkoista painostusta vastaan (Truman oppi). USA:ssa uskottiin, että huonot taloudelliset olot lisäisivät kommunistien kannatusta ja siksi USA päätti antaa kaikille Euroopan valtioille ns. Marshall-apua v. 1947. Vaikuttimena olivat myös USA:n omat taloudelliset edut.
NL kielsi valvomiltaan mailta avun vastaanottamisen. NL solmi kansandemokratioiden ja myös Suomen kanssa ns. ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset (YYA), joihin sisältyi lupaus sotilaallisesta avusta hyökkäyksen sattuessa. Saksan tilanne kärjistyi Berliinin saarroksi 1948-1949. Sen seurauksena v. 1949 syntyivät kaksi erillistä Saksan valtiota sekä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato. NL ja Itä-Euroopan sosialistiset valtiot perustivat v. 1949 oman talousjärjestönsä, Keskinäisen taloudellisen avun neuvoston (SEV).
4. Kylmän sodan aikana suurvallat eivät joutuneet keskenään sotaan, mutta ne kilpailivat monilla aloilla. Miten tämä kilpailu näkyi? Varustelukilpailu: molemmat panostivat asevarusteluun ja aseisiin, erityisesti ydinaseen, kehittämiseen. NL sai atomipommin v. 1949 ja 1953 molemmat suurvallat laukaisivat vetypommin. Kauhan tasapaino > tilanne, jossa aseiden tuhovoima pakotti suurvallat välttämään keskinäistä yhteenottoa. Avaruuskilpailu: avaruusteknologiaa hyödynnettiin ohjuksissa, joita käytettiin ydinaseiden kuljettamiseen ja tiedonvälitys (satelliitit). Myös symbolinen merkitys NL sai ens. satelliitin avaruuteen ja elävän olennon vuonna 1957 sekö 1961 ens. ihmisen Juri Gagarin USA ehti ens. kuuhun v. 1969.
Sisäpolitiikka: Molemmissa maissa etsittiin oletettuja pettureita ja vastapuolen vakoojia. NL:ssä Stalin toimesta puhdistettiin kaikki lännen ja saksalaisten kanssa sodan aikana tekemisissä olleet henkilöt ja USA:ssa käynnistyi 1950-luvulla kommunistivainot. Propagandasota: Taiteen ja kulttuurin avulla pyrittiin luomaan vastustajasta vastenmielinen kuva. USA:ssa kylmä sota näkyi erityisesti elokuvissa. Urheilu oli kylmän sodan kuuma rintama > olympialaisissa näkyvintä > tärkeä voittaa poliittiset vastustajat Tavoitteena voitto keinoja kaihtamatta: Itä-Saksan dopingin tapaukset Olympialaisia myös boikotoitiin poliittisista syistä: länsi Moskovan kisat (1980) ja itä Los Angelesin kisat (1984)
5. Miksi Saksa joutui kylmän sodan kiistakapulaksi? Saksa oli molemmille osapuolille tärkeä. Saksalla oli voimakas symbolinen merkitys: NL:lle se symbolisoi fasismin kukistamista ja Yhdysvalloille demokratian voittoa. Saksan sijainti oli geopoliittisesti merkittävä. Suurvallat eivät päässeet sopimukseen Saksan kohtalosta.
6. Mitä tapahtuu kylmän sodan kuumissa kriiseissä? Berliinin saarto 1948-1949: kaksi Saksaa syntyy (Saksan demokraattinen tasavalta eli DDR ja Saksan liittotasavalta BRD) Korean sota 1950-1953 Berliinin muuri 1958-1961 Kuuban kriisi 1962 Vietnamin sota 1964-1975: ens. televisiosota, ens. sota, jonka USA hävisi > johti Vietnamin yhdistymiseen sosialistiseksi valtioksi Tšekkoslovakian kansannousu 1968 (Prahan kevät) Afganistanin sota 1979-1989
7. Miksi suhteet paranivat, miten se näkyi kv. politiikassa (liennytys)? Suojasää 1954-1956: Stalinin kuoleman jälkeiset vuodet 54-56 > taustalla henkilövaihdokset suurvaltojen johdossa Suurvaltojen väliset neuvottelut onnistuivat: Korean sota päättyi ja Itävallan miehitys päättyi 1955 Kesällä 1955 Geneven huippukokous > tarkoitus lieventää kylmän sodan jännitystä > ei konkreettisia päätöksiä Suurvallat sallivat uusien jäsenvaltioiden liittymisestä YK:hon. Ajanjakso päättyi Suezin kriisiin ja Unkarin kansannousun kukistamiseen v. 1956.
Liennytys: Kuuban kriisin rauhanomainen ratkaisu v. 1962 > lähensi suurvaltoja ja käynnisti pitkän liennytyksen ajan, joka päättyi vasta 1970-luvun lopussa. Molemmat suurvallat halusivat välttää sotaa > syntyi kauhun tasapaino Pyrkivät rajoittamaan asevarustelukierrettä: ydinaseiden määrää rajoitettiin v. 1968 ydinsulkusopimus > tavoite estää ydinaseteknologian leviämisen 1970-luvun alussa solmitut SALT-sopimukset > rajoittivat ydinaseiden määrää Aika näkyi myös Saksassa > 1972 Länsi- ja Itä-Saksa tunnustivat toistensa rajojen koskemattomuuden ja vaihtoivat suurlähettiläitä Helsingissä 1975 järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (Etyk) > osallistujamaat lupasivat esim. kunnioittaa Euroopan valtioiden rajoja ja olla puuttumatta toisten maiden sisäisiin asioihin. Etykin päätökset antoivat tukea sosialistimaiden uudistusliikkeille ja vaikuttivat Itä-Euroopan vapautumiseen 1990-luvun vaihteessa.
8. Mitkä ovat Kiinan historian päävaiheet 1900-luvun alusta Maon kuolemaan saakka? Kiinan keisarivalta päättyi v. 1912 > Kiina muuttui tasavallaksi Vallasta taistelivat kansallinen Kuomintang-puolue ja kommunistit Japani hyökkäsi Kiinaan 1930-luvulla > yhdisti kiinalaiset taisteluun > Japani miehitti suuren osan Kiinaa II ms:n jälkeen sisällissota Kuomintang-puolueen ja kommunistien välille > Maon johtamat kommunistit voittivat > lokakuussa 1949 syntyi kiinan kommunistinen kansantasavalta Hävinnyt Kuomintang-puolue pakeni Taiwanin saarelle ja perustivat sinne oman valtionsa. Kiinalaiset kannattivat kommunisteja > lupasivat jakaa suurtilojen maat kansalle > uudistuksia toteutettiin vallankumouksen jälkeen
Kommunistit uudistivat Kiinaa Maon johdolla. Uudistuskampanjoita olivat esim. suuri harppaus, satojen kukkien kampanja ja kulttuurivallankumous > pääosa niistä epäonnistui Mao onnistui yhdistämään Kiinaa ja luomaan uudenlaisen yhteiskunnan > merkittävä asema kv. politiikassa > toisaalta miljoonat kuolivat Maon politiikan vuoksi Mao kuoli 1976 > valtaan nousi Deng Xiaoping (1904-1997) > aloitti talouden uudistamisen sallimalla yksityisyrittäjyyden ja avaamalla ulkomaankauppaa, mutta säilytti kommunistisen puolueen yksinvallan.
9. Miten kylmä sota päättyi? Liennytys päättyi 1970-luvun lopulla > neuvottelut eivät edenneet > suurvallat turvautuivat taas voimapolitiikkaan Panostivat entistä enemmän asevarusteluu ja keskinäiseen kilpailuun eri aloilla > kilpailu kävi liian raskaaksi NL:n taloudelle: se kulutti liikaa rahaa aseisiin NL lähetti joukkoja Afganistaniin 1979 > ei onnistunut saamaan aluetta haltuunsa. > 1985 NL:n johtoon nousi Mihail Gorbatshov > ymmärsi maan taloudellisen tilanteen ja pyrki uudistamaan NL:n politiikkaa USA ja NL sopivat aseistariisunnasta > suhteet paranivat Itä-Euroopan maiden vapauspyrkimykset voimistuivat, kun Gorbatshov antoi ymmärtää, että NL ei enää puuttuisi asein Itä-Euroopan kehitykseen > NL:n yhtenäisyys rakoili Vapausaatteet levisivät kaikkialle Eurooppaan > kylmä sota päättyi symbolisesti, kun Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989 NL hajosi 1991, mikä päätti kylmän sodan vastakkainasettelun
10. Miksi NL hajosi? Taloudelliset syyt: Asevarustelukilpailu USA:n kanssa kävi liian kalliiksi Maan talous tuhlasi tuotannossa liikaa raaka-aineita Teollisuutta ei uudistettu, investoinnit jäivät teollisuudessa vähäisiksi Suunnitelmatalous oli liian jähmeää ja suuntasi resursseja väärin Kansa tyytymätöntä > kulutustavaroita ei ollut tarpeeksi Poliittiset syyt: Kommunismin suosi ja NL:n arvomaailma romahtivat > fasismin kukistajista ja Itä-Euroopan vapauttajista ei ollut miehittäjiksi Sodan jälkeiset sukupolvet eivät enää arvostaneet kommunisteja >ei konkreettisia siteitä II ms:n Alistetut osavaltiot ja kansallisuudet vaativat oikeuksiaan ja itsemääräämisoikeutta. Nationalismi voimistui NL:ssä Ihmiset tiedostivat talouden jälkeenjääneisyyden ja poliittisen järjestelmän heikkoudet.
Muut syyt: Gorbatshovin talousuudistukset (perestroika) tulivat liian myöhään eivätkä ehtineet pelastaa taloutta Arvostelu sallittiin (glasnot), mikä nosti esille epäkohtia ja lisäsi tyytymättömyyttä. Uudistuksista huolimatta maan vanhat rakenteet säilyivät ja esim. kommunistinen puolue pysyi vallassa, mikä vei tehon uudistuksilta.
11. Miten kylmän sodan päättyminen vaikutti kansainväliseen politiikkaan? Kaksinapaisen, suurvaltojen ympärille ryhmittyneen maailman tilalle tuli moninapainen maailma. Kommunistinen leiri hajosi ja kommunistiset valtiot katosivat lähes täysin. Euroopan yhteisö saattoi syventää yhteistyötään (EY > EU)ja ottaa lisää jäseniä. Sotilasliitto Nato laajentui ja muuttui rauhanjärjestöksi. Nationalismi voimistui ja Eurooppaan syntyi uusia valtioita. Saksat yhdistyivät v. 1990. NL hajosi v. 1991 ja sen perintöä jatkoi maan tärkein osatasavalta, Venäjän federaatio. USA nousi johtavaksi supervallaksi. Se käyttää asemaansa ajaessaan omia etujaan maailmalla.