Luke on Pohjois-Karjalassa biotalouden suunnannäyttäjä

Samankaltaiset tiedostot
Johanna Buchert. Luonnonvarakeskus

Hyvä tieteellinen käytäntö Luonnonvarakeskuksessa

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Yhdessä kohti biotalousyhteiskuntaa. Luonnonvarakeskus

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Lapin alueen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet- Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Tutkimus elintarvikeketjun ja viennin tukena

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Miten julkaisutoiminnan muuttuva tilanne näkyy tutkimuslaitoksen kirjastossa

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Luke luo pohjaa biotalouden nousulle

MTT, Metla ja RKTL matkalla Luonnonvarakeskukseen

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

- Potentiaalia innovaatioiksi

Vesiviljelytutkimus Luonnonvarakeskuksessa

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään?

Biotalouden globaalit näkymät

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Puumarkkinoita koskeva tutkimus Luonnonvarakeskuksessa 2016

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Kainuun metsäbiotalous

Biotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö

Luontoon perustuvat ratkaisut ympäristö-, luonnonvara- ja innovaatiopolitiikkojen toteuttamisessa Teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy

Älykkäät pitäjät Lähellä maaseutu/lähellä kaupunki Tapani Pöykkö

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Bio- ja ympäristökysymykset

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Biotalous-INKA

Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Luomututkimuksen linjauksia. Sari Iivonen Mustiala

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Keski-Suomen metsäbiotalous

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Etelä-Savon metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Suomen Itämeren alueen strategia

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Transkriptio:

4/5/2018 Taneli Kolström Luonnonvarakeskus (Luke) Joensuu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Luke on Pohjois-Karjalassa biotalouden suunnannäyttäjä Palvelemme laajasti niin kansalaisia kuin elinkeinoelämääkin metsäsektoria, maaseutua sekä riista- ja kalataloutta koskevassa tutkimuksessa ja kehityksessä 2 1

Biotalouden tuotos 395 051 milj. Kansantalous 733 milj. Veden puhdistus ja jakelu 3 563 milj. Uusiutuva energia 16 % 16% 65 miljardia Biotalouden tuotos 3 539 milj. Biotalouden palvelut 15 280 milj. Maatalous ja elintarviketeollisuus Lähde: Tilastokeskus 2016 (ennakko) 41 948 milj. Biotalouden tuotteet Kuva: Vihreä biotalous 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Haluamme tulla yhdeksi Euroopan johtavista biotalouden osaajista. Kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus Tutkimukseen pohjautuvia ratkaisuja kestävään biotalouteen Vankka pohja poliittiselle päätöksenteolle Arvokkaat luonnonvaramme tuottavat hyvinvointia ja kasvua Vahvat kumppanuudet Näkemys kestävyydestä kokonaisuutena Ymmärrys biotalouden arvoketjuista Monitieteinen osaaminen Osaava henkilöstö Ainutlaatuiset infrastruktuurit ja tutkimusalustat Laadukkaat ja avoimet tietovarannot 4 5.4.2018 2

Lukella on pitkä historia 1898 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) perustetaan 1917 1971 Metsäntutkimuslaitos (Metla) Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) 2015 MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastopalvelut yhdistyvät. Luonnonvarakeskus (Luke) syntyy. 1993 Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) MMM, Johtokunta Yleisjohto Pohjoinen vihreä biotalous Antti Asikainen Innovatiivinen ruokajärjestelmä Johanna Vilkki Eeva-Liisa Ryhänen Leena Paavilainen Biotalous ja ympäristö Sari Forsman-Hugg Luonnonvarat Tuotantojärjestelmät Tilastopalvelut Johanna Laiho-Kauranne Sininen biotalous Petri Suuronen Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa Pasi Rikkonen Viranomaistehtävät Sirpa Thessler Tutkimusinfrastruktuuripalvelut Jutta Kauppi Tutkimuksen tukipalvelut Tiina Mellas 120 M Liikevaihto 25 Toimipaikkaa Suomessa 1300 Työntekijää Olemme yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. 90 M Tutkimus- ja asiakastoiminta Pääkonttori Helsingissä 50 tutkimusprofessoria 650 tutkijaa Läsnä 12 kampuksella 30 M yliopistojen, tutkimuslaitosten Viranomais- ja ja ammatti- asiantuntijapalvelut 6 korkeakoulujen kanssa. 5.4.2018 3

Pohjoinen vihreä biotalous Genomiikka ja jalostus Boreaalisten lajien arvo-ominaisuuksien genomiikan tuntemus Täsmäjalostus Jalostusmenetelmien kehittäminen (genominen valinta, genomieditointi) Modernit jalostusteknologiat (somaattinen embryogeneesi, automaatio) Kestävä biomassan tuotanto Biomassatuotannon lisääminen Metsänhoidon konseptit Abioottinen ja bioottinen riskien hallinta Metsätalouden ympäristövaikutukset Metsävarat ja puunhankinta Alueellisen skenaariot ja mallit Aktiivinen, kestävä ja ilmastoviisas metsän- ja maankäytön suunnittelu Puunhankinnan ja metsänhoidon tehokkuus Puunkorjuun haitallisten vaikutusten vähentäminen Biotalouden arvotuotteet ja biojalostus Täsmätieto biomassan kasvusta ja sijainnista Sivuvirtojen ja -tuotteiden hyödyntäminen Puutuotteet, vihreä rakentaminen Innovatiivinen elintarvikejärjestelmä Innovatiivinen alkutuotanto Kestävä ja kilpailukykyinen kasvintuotanto Kestävä ja kilpailukykyinen kotieläintuotanto Kotieläinten ja kasvien geneettisen potentiaalin hyödyntäminen Uudet ruuan ja rehun tuotantotavat Kiertotalous ruokasysteemissä Ravinteiden kierrätys Ruokahävikin ennalta ehkäisy ja sivuvirtojen käytön tehostaminen Kestävyystarkastelut Älykäs maatalous Älykäs viljely Älykäs ruokaketju BigData ja tiedon louhinnan sovellutukset Terveellinen ja kestävästi tuotettu ruoka Resurssitehokkaat prosessit Lisäarvokomponentit ja -tuotteet Laadukas ja turvallinen ruoka Kuluttajat ja markkinat Ymmärrys asiakkaiden tarpeista Kuluttajalähtöisen liiketoiminnan kehittäminen Tuote- ja palveluketjujen kehittäminen 4

Kestävä luonnonvaratalous yhteiskunnassa (BioSociety) 1. Biotalouden kokonaiskestävyyden arviointi Kokonaiskestävyyden ja kestävien ratkaisujen arviointi yhteiskuntatasolla Kestävät teknologiat ja digitalisaatio elinkeinoissa ja yhteiskunnassa Kokonaiskestävyyden arviointimenetelmien ja indikaattorien kehittäminen 2. Markkinoiden toimivuus ja kansainvälinen kilpailukyky Markkinainstituutiot ja -rakenteet Kilpailullisuus, kasvu, vienti Taloudellinen suoriutuminen Globaalimarkkinoiden ennakointi 3. Elinkeinorakenteen, yrittäjyyden ja alueiden muutos Elinkeinorakenne, työvoima, omistajuus Uusi yritystoiminta Alueiden menestystekijät 4. Ilmasto-, energia- ja luonnonvarapolitiikat Ohjauskeinojen kustannustehokkuus Politiikat ja koherenssi Ennakointi ja vaikutusarvioinnit Riskienarviointi 5. Luonnonvarojen käytön yhteensovittaminen Aineettomien arvojen analysointi, terveys- ja hyvinvointivaikutukset Luonnonvarojen monikäyttöisyyden ratkaisumallit ja työkalut Eri käyttömuotojen yhteensovittaminen ja ratkaisumallien ennakointi Kansalaiset ja kuluttajat Ohjelmapäällikkö: Pasi Rikkonen, KTT, MMM (agr.) Sininen biotalous Veteen perustuva biotuotanto Vedestä saatavien ruoka- ja muiden biotuotteiden kestävä tuotanto Vesiviljelytuotteiden jalostus ja genetiikka Kaupallisen kalastuksen ja levien hyödyntämisen poikkitieteellinen tutkimus Kiertovesiviljelyn infrat Ravinteiden kierrätys ja teolliset symbioosit Ravinnehuuhtoutumien hallinta sekä sivuvirtojen ja uuden tuotantoteknologian hyödyntäminen Vesipohjaisten tuotteiden ja metsäteollisuuden symbioosit Ravinnevuot vedessä ja maaperässä Lisäarvotuotteita vesistöjen biomassasta Lisäarvotuotteet osana veteen perustuvaa liiketoimintaa Veteen perustuvien arvoketjujen poikkitieteellinen tutkimus Biokemikaaliset ja kemikaaliset analyysit Fraktioinnin menetelmät Vesiekosysteemien kestävä käyttö Veden resurssien käyttöön liittyvien vastakkaisten intressien yhteensovittaminen Veden resurssien käytön mahdollisuudet ja rajoitukset Kestävän käytön ratkaisut Vesien virkistys- ja luontoarvopalvelut Palvelukonseptien kehittäminen Ihmisen ja luonnon välisen suhteen ja luontomatkailun poikkitieteellinen tutkimus Sininen hyvinvointi Vesiympäristöjen virkistyskäytön kestävyys 5

Pelto- ja puutarhakasvit, Kasvinsuojelu Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuslaskenta Metsävarat (VMI), Metsänjalostus Metsätuhot, Metsätalouden vesistökuormitus METSÄ Rehut, Ruokintasuositukset Kasvihuonekaasuinventaario, Geenivarat, Vieraslajit, Tilastot, Eläinten hyvinvointikeskus KALA JA RIISTA Hirvieläin- ja pienriistaseurannat MAA- JA ELINTARVIKE- TALOUS Suurpetoseurannat Porolaiduninventoinnit Puutavaranmittaus, Metsäsektorin suhdannekatsaus Kalastoseurannat 11 5.4.2018 Tieteellinen toiminta 715 meneillään olevaa tutkimushanketta, joista 66 kansainvälistä EUhanketta 570 tieteellistä, kansainvälisesti referoitua artikkelia vuonna 2016 6

Luken kansainvälinen strategia North America (USA, CAN) Scientific research collaboration with selected key players Boreal bioeconomy and arctics with Canada South America Scientific research collaboration with selected countries Customer potential to be identified Nordic countries (Scandinavia, Baltics Boreal bioeconomy, arctic dimension Strategic research partnerships Active customer work with companies with activities in FI EU Strategic research collaboration with key universities and research institutes Increasing EU funding Africa Developmentand capacity building through research Networking with intl. institutes Focus on East Africa Customer potential in supporting Finnish technology export Russia Boreal forests and Barents issues Development of bilateral relations, EU neighbourhood policies Customer solutions for forest management New EU member states Active customer work Baltics and Balkan as target areas Asia Research collaboration with selected countries (e.g. Japan and Korea) Customer offering to be identified (e.g. Indonesia) China Strategic research collaboration Agriculture (dairy), forest technology Customer potential in Finnish technology export 7

Henkilöstö 722 715 1317 Henkilöä 27% Tutkijakoulutuksen saaneita 51 Professoria 51 Keski-ikä, v Joulukuu 2016 Uudistettu toimipaikkarakenne 2018 Utsjoki Inari Toimipaikat Helsinki ja Espoo, Jokioinen, Joensuu, Oulu, Turku, Jyväskylä, Savonlinna, Seinäjoki, Kokkola, Maaninka (Kuopio), Paltamo, Rovaniemi Toimipaikka Koetoiminta-asema Vesiviljelypaikka Rovaniemi Keminmaa Taivalkoski Koetoiminta-asemat Piikkiö, Haapastensyrjä, Ypäjä, Parkano, Suonenjoki, Paljakka, Siikajoki, Utsjoki Tutkimusyhteistyöpaikka Kokkola Oulu Siikajoki Paljakka Paltamo Kajaani Vesiviljelypaikat Enonkoski, Laukaa, Taivalkoski, Keminmaa, Inari Tutkimusyhteistyöpaikat Tampere, Mikkeli, Kuopion kampus, Kajaani Turku Maaninka (Kuopio) Seinäjoki Kuopio Laukaa Joensuu Suonenjoki Jyväskylä Parkano Enonkoski Mikkeli Tampere Savonlinna Jokioinen Ypäjä Haapastensyrjä (Loppi) Piikkiö (Kaarina) Helsinki ja Espoo 8

Talous- ja rahoitusrakenne 2016 2019 33 M 28% 24 M 20% 34 M 29% 21 M 18 % 9M 8% 77 M 65% 28 M 24% 25 M 21% 15 M 13% 69 M 58% 25 M 21% 23 M 19% Yht. 119 Milj. euroa Yht. 118 Milj. euroa 77 Budjettirahoitus Viranomais- ja asiantuntijatehtävät Yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitus Omarahoitteinen tutkimus Asiakasrahoitus Yhteisrahoitus 18 5.4.2018 9

19 Teppo Tutkija 5.4.2018 10