ORIVEDEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 2011

1 ORIVEDEN ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 2011 Osa oriveden kaupungin turvallisuussuunnitelmaa Oriveden kaupungin vanhusja vammaisneuvosto Fysioterapeutti Katri Kilpijoki Fysioterapeutti Jaakko Tyni

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 7 2 JULKISEN RAKENNUKSEN YLEISET SAAVUTETTAVUUSSUOSITUKSET... 8 2.1 Piha-alueet ja kulkuväylät... 8 2.1.1 Tasoerot... 8 2.1.2 Kulkuväylän hahmottaminen... 8 2.1.3 Kulkuyhteydet... 9 2.1.4 Autopaikat... 10 2.2 Sisäänkäynnit ja tuulikaapit... 10 2.3 Kulkuväylät sisätiloissa... 12 2.3.1 Hissit... 13 2.3.2 Ovet ja kynnykset... 15 2.3.3 Kulkuväylän hahmottaminen... 15 2.4 Tilat... 15 2.4.1 Aula ja palvelutiski... 16 2.4.2 Hygieniatilat... 16 2.5 Valaistus... 20 2.6 Häikäisy... 21 2.7 Opasteet ja opastekartta... 21 2.8 Kalusteet ja varusteet... 23 3 KAUPUNGINTALO... 24 3.1 Piha-alueet ja pääsisäänkäynti... 24 3.2 Aula... 24 3.3 Inva-wc... 25 3.4 Kulkuväylät... 26 3.4.1 Hissi... 26 3.4.2 Portaat ja Käsijohteet... 27 3.5 Tilat ja osastot... 28 3.5.1 Tekniset palvelut... 28 3.5.2 Kansalaisopisto ja markkinointi... 29 3.5.3 Asumispalvelut... 30 3.5.4 Kirjasto... 31 3.5.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 31 3.5.6 Valtuustosali ja valtuustosalin aula... 33 3.5.7 Nuorisotila... 33 4 LIIKUNTAHALLI... 35 4.1 Piha-alueet ja sisäänkäynnit... 35 4.2 Aula... 37 4.3 Aulan inva-wc... 38 4.4 Liikuntasalin pukuhuoneet... 39 4.5 Tilaussauna... 42 4.6 Squash- ja kuntosali... 43 4.7 Kulkuväylät... 44 4.7.1 Portaat ja käsijohteet... 44 4.7.2 Porrashissi... 46 5 JÄÄHALLI... 47 5.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 47 5.2 Kulkuväylät... 48

5.3 Kahvio ja katsomo... 49 5.4 Hygieniatilat... 51 6 UIMAHALLI... 53 6.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 53 6.2 Kahvio... 54 6.3 Hygieniatilat... 54 6.3.1 Naisten pukuhuone... 54 6.3.2 Miesten pukuhuone... 56 6.3.3 Kahvion wc:t... 57 6.3.4 Allastilan Inva-wc... 57 6.4 Allasosasto... 58 7 PÄIVÄTOIMINTAKESKUS LUPIINI... 61 7.1 Piha-alue ja pääsisäänkäynti... 61 7.2 Kulkuväylät... 61 7.3 Hygieniatilat... 63 7.4 Työskentelytilat... 64 8 HAMMASHOITOLA... 65 8.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 65 8.2 Aula... 66 8.3 Hygieniatilat... 66 8.4 Hoitohuoneet... 67 9 MIELENTERVEYSTOIMISTO... 68 10 ORIVEDEN RYHMÄKOTI... 69 10.1 Piha-alueet ja sisäänkäynnit... 69 10.2 Kulkuväylät ja tilat... 72 10.3 Hygieniatilat... 74 10.3.1 Inva-asuntojen hygieniatilat... 74 10.3.2 Päärakennuksen hygieniatilat... 75 11 KAUPINTIEN NUORISOTALO... 78 11.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit... 78 11.2 Kulkuväylät... 79 11.3 Hygieniatilat... 80 12 LAITAMON NUORISOTILA... 81 12.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 81 12.2 Tilat ja kulkuväylät... 82 12.3 Hygieniatilat... 83 13 TERVEYSKESKUS... 84 13.1 Piha-alueet ja pääsisäänkäynti... 84 13.2 Aula... 85 13.3 Inva-wc... 86 13.4 Kulkuväylät... 87 13.4.1 Hissi... 89 13.4.2 Portaat ja Käsijohteet... 89 14 VUODEOSASTO/TERVEYSKESKUS... 90 14.1 Kulkuväylät... 90 14.2 Hygieniatilat... 90 14.2.1 Osasto 1... 90 14.2.2 Osasto 2... 93 15 NEUVOLA/TERVEYSKESKUS... 95 15.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 95 3

15.2 Tilat ja kulkuväylät... 96 15.3 Hygieniatilat... 97 16 TÄHTINIEMENKOTI/VANHAINKOTI... 99 16.1 Piha-alueet ja sisäänkäynti... 99 16.2 Tilat ja kulkuväylät... 100 16.2.1 Aula... 100 16.3 Hygieniatilat... 101 16.3.1 Wc Aula... 101 16.3.2 Saunatilat... 102 16.3.3 Osaston A hygieniatilat... 102 16.3.4 Osaston B hygieniatilat... 104 16.4 Einonkoti/dementiakoti... 106 17 ANNANKOTI... 107 17.1 Sisäänkäynnit... 107 17.2 Kulkuväylät... 108 17.3 Hygieniatilat... 108 18 PÄIVÄKOTI NIITTYKUKKA... 111 18.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit... 111 18.2 Hygieniatilat... 112 18.3 Tilat... 114 19 ASEMAN PÄIVÄKOTI... 115 19.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit... 115 19.2 Kulkuväylät... 116 19.3 Hygieniatilat... 117 20 PALVELUTALO... 119 20.1 Piha-alueet ja sisäänkäynnit... 119 20.2 Kulkuväylät ja tilat... 121 20.2.1 Portaat... 123 20.2.2 Hissi... 124 20.3 Hygieniatilat... 126 20.3.1 Yleisö inva-wc:t... 126 20.3.2 Asuinhuoneistojen wc:t... 127 20.3.3 Allas/saunaosasto... 127 21 SEURAKUNTATALO/KIRKKOHERRANVIRASTO... 132 21.1 Piha-alueet ja sisäänkäynnit... 132 21.2 Kulkuväylät ja tilat... 135 21.3 Hygieniatilat... 140 22 ORIVEDEN KIRKKO... 142 22.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 142 22.2 Kulkuväylät ja tilat... 143 22.3 Hygieniatilat... 146 23 ORIVEDEN OPISTO... 147 23.1 Sisäänkäynnit ja piha-alue... 147 23.2 Kulkuväylät... 150 23.4 Hygieniatilat... 154 24 YHTEISKOULU... 157 24.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit... 157 24.2 Tilat ja kulkuväylät... 158 24.2.1 Ensimmäinen kerros... 158 24.2.2 Toinen kerros... 160 4

24.2.3 Kolmas kerros... 162 24.2.4 Neljäs kerros... 162 24.2.5 Viides kerros... 163 24.3 Hissi... 163 24.4 Hygieniatilat... 164 25 LUKIO... 166 25.1 Sisäänkäynnit... 166 25.2 Tilat ja kulkuväylät... 168 25.2.1 B- rakennus... 168 25.2.2 C- rakennus... 170 25.3 Hygieniatilat... 173 25.3.1 B-rakennus... 173 25.3.2 C- rakennus... 173 26 KUNTOUTUMISYKSIKKÖ VANAMO... 175 26.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit... 175 26.2 Hygieniatilat... 180 27 KOTIHOITO... 185 27.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 185 27.2 Kulkuväylät... 186 27.3 Hygieniatilat... 186 28 MIKEVA OY ONNINKOTI... 187 28.1 Piha alue ja pääsisäänkäynti... 187 28.2 Tilat ja kulkuväylät... 188 28.3 Hygieniatilat... 190 29 ERÄJÄRVEN SEURAKUNTALO... 194 29.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit... 194 29.2 Tilat ja kulkuväylät... 196 29.3 Hygieniatilat... 196 30 ERÄJÄRVEN KIRKKO... 198 30.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit... 198 30.2 Kulkuväylät... 199 31 ERÄJÄRVEN TERVEYSASEMA... 200 31.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 200 31.2 Kulkuväylät ja tilat... 201 31.3 Hygieniatilat... 202 32 JUNA-ASEMA ETELÄINEN... 203 33 JUNA-ASEMA POHJOINEN (KESKUSTA)... 204 34 VALTION VIRASTOTALO... 205 34.1 Sisäänkäynnit... 205 34.2 Kulkuväylät... 208 34.2.1 Aula... 208 34.2.2 Osastot... 209 34.3 Hygieniatilat... 215 34.3.1 Yleiset wc-tilat... 215 34.3.2 Inva wc... 216 35 NORDEA ORIVESI... 217 35.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 217 36.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 219 37.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 220 38 ORIVEDEN SANOMAT... 221 5

38.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 221 39 ERÄJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI/ ERÄJÄRVEN KONTTORI... 223 39.1 Piha alue ja sisäänkäynti... 223 40 KELA ORIVESI... 225 40.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 225 40.2 Tilat... 226 40.3 Inva wc... 226 41 ERÄJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI/ORIVEDEN KONTTORI... 227 41.1 Piha-alue ja sisäänkäynti... 227 41.2 Tilat... 228 LÄHTEET... 229 6

7 1 JOHDANTO Esteettömyydellä tarkoitetaan yhdenvertaisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan itsenäisesti ja omana itsenään. Esteettömyys on sekä fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kulttuurisen että taloudellisen ympäristön toteutumista siten, että jokainen meistä voi toimintakyvystään riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Perinteinen näkemys esteettömyydestä tarkoittaa, että tilassa ei ole liikkumisen esteitä. Liikkumisesteiden ohella myös kuulemisen ja näkemisen esteettömyys ovat keskeinen osa fyysisen ympäristön toimivuutta. Aina esteettömyydessä ei ole kyse siitä ettei pääse tilaan, vaan se, miten siellä voidaan toimia ja kommunikoida joustavasti. Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Esteettömyyskartoitus tarjoaa yhden työkalun tämän perustehtävän toteuttamiseen. Esteettömyyteen panostaminen tuo lisäksi kunnalle merkittäviä kustannussäästöjä. Asuntojen, julkisten rakennusten ja katu-alueiden esteettömyys lisää yksilöiden omatoimisuutta ja toimintakyvyn säilyttämistä sekä vähentää palveluiden ja avustushenkilöstön tarvetta. Kunnan julkisen liikenteen esteettömyys taas vähentää kuljetuspalveluiden tarvetta. Esteetön ja helppokulkuinen ympäristö pienentää myös onnettomuusriskiä. Esteettömyyttä voidaan pitää toimivan yhteiskunnan mittarina. Kun esteettömyys on mukana suunnittelussa kaavoituksesta alkaen, kun ei tuoteta erikseen vammaisille suunniteltuja tai päälle liimattuja ratkaisuja, vaan olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön sulautuvaa, saadaan lopputuloksena kaikille toimiva elinympäristö. Esteettömät ja toimivat ratkaisut helpottavat kaikkien ihmisten liikkumista ja toimimista. Liikkuminen ja toimiminen, asuminen ja asioiminen, työnteko ja vapaa-ajan vietto sujuvat vaivattomasti kaikilta esteettömässä ympäristössä kun oviaukot, kulkuväylät ja tilat ovat tarpeeksi väljiä, luiskat loivia, hissejä on tarpeellisissa paikoissa eikä kynnyksiä ole. Esteettömissä tiloissa ja ulkoympäristöissä pystyy äiti tai isä lastenvaunuineen, vanhus rollaattorinsa kanssa tai siivooja kärryineen toimimaan vaivattomasti, samoin kuin huonokuuloinen tai näkövammainenkin henkilö. Onkin arvioitu, että kaikki ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteisiä, joten jossain elämän vaiheessa meistä jokainen joutuu tekemisiin ympäristön esteettömyyden kanssa. Väestön nopea ikääntyminen lisää esteettömän ympäristön tarvetta. (Invalidiliitto 2009). Vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa ollen tuolloin Orivedellä 32,5 % (Tilastokeskus, väestöennuste). Vuonna 2011 laaditun esteettömyyskartoituksen toimenpide-ehdotusten toteutumista on arvioitu alkuvuoden 2014 aikana. Oriveden kaupungin kiinteistöjen osalta kartoituksessa oli asetettu yhteensä 232 parannusehdotusta kaupungin tilapalveluiden hallinnoimiin kiinteistöihin. Parannusehdotuksista 12 on sellaisia, joita on mahdoton toteuttaa. Toteutettavissa olevista 220 parannusehdotuksesta kuitenkin vain 21 (9,5 %) toteutettiin. Miksi näin vähän? Esteettömyyskartoitus on joutunut mappiin Ö:hön. Miksi näin vähän? Budjettiin ei myönnetty toimenpiteille määrärahoja. Mikäli kaikki toimenpiteet toteutetaan, tarvitaan muutostöihin yhteensä 366 578. Yksittäisten toimenpiteiden toteuttamisen kustannukset vaihtelevat 18 ja 120 000 välillä. Muutostöille tulisi laatia tarkempi toteuttamissuunnitelma. Esteettömyyskartoituksen päivityksen liitteenä on yhteenveto Oriveden kaupungin tilapalveluiden hallinnoimien tilojen parannustoimenpiteiden toteutumisesta vuosina 2011-2013 sekä arviot niistä aiheutuvista kustannuksista.

8 2 JULKISEN RAKENNUKSEN YLEISET SAAVUTETTAVUUSSUOSITUKSET 2.1 Piha-alueet ja kulkuväylät Piha-alueet suunnitellaan toiminnallisesti sisätilojen jatkeeksi ja luontevaksi osaksi sitä (Rakennustieto 1998, 60). Joten piha-alueiden tulisi soveltua tasapuolisesti kaikkien käyttöön. Pihajärjestelyiden tavoitteena on, että piha on esteetön, selkeä ja helposti hahmotettavissa (Könkkölä 1988, 19) Kulkuväylien hahmotettavuus ja esteettömyys helpottavat jalankulkijan liikkumista. Suunnistautumisen kannalta olisi ihanteellista jos kulkuväylät erottuisivat hyvin, ohjaisivat ja olisivat helposti tunnusteltavissa. Suositeltavaa olisi että kulkuväylällä olisi vain vähän suunnan muutoksia. Kulkuväylien leveyden tulee olla 1200-1800mm. Aukoissa ja porteissa sallitaan väliaikaisesti 900mm levyinen kaventuma. Kulkuväylien vapaan korkeuden tulee olla 2200mm. (Verhe 1996, 61.) 2.1.1 Tasoerot Kevyen liikenteen väylät ja muut piha-alueilla olevat kulkuväylät ja alueet sisältävät usein rakennusteknisesti vaadittavia tasoeroja. Rakennustietosäätiön ohjekortissa (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09-10720 2000, 4) on ohjeistettu tasoeroista seuraavasti. Liikuntarajoitteisen kannalta kaikki tasoerot ovat haitallisia. Näkövammaiselle henkilöille jalkakäytävän reunakivi on silti turvallisuutta edistävä ratkaisu. Käsikäyttöisen pyörätuolin kuljettaminen luiskaa ylös vaatii paljon voimaa. Vastaavissa tilanteissa sähköpyörätuolin moottori kuumenee ja akuista kuluu runsaasti virtaa. Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 1:12,5 (8 %) ja pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään 6 m, jonka jälkeen kulkuväylällä tulee olla vaakasuora, vähintään 2000 mm pituinen välitasanne. Suositeltava kaltevuus on enintään 5 % ja tällöinkin luistamaton pinta on tärkeä tekijä. Luiskan kaltevuus ilman välitasannetta saa olla enintään 1:20 (5 %). Pitkän luiskan käyttäminen on usein liian raskasta jolloin hissi tai muu nostolaite on välttämätön. 2.1.2 Kulkuväylän hahmottaminen Näkövammaisen liikkumisen helpottamiseksi on suotavaa että kulkuväylän pinta poikkeaa selvästi muusta ympäröivästä pinnasta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ulkotiloissa sitä että nurmikon poikki menevä kulkuväylä on soraa tai kivetystä. Turvallisessa kulkuväylässä on korotetun reunuksen lisänä kaide tai vähintään 600mm korkuinen reunus, ettei se aiheuttaisi kompastumisvaaraa. Jalkakäytävän reunakivi osoittaa sen mistä ajorata alkaa. Turvallisuutta lisää myös kulkuesteaita (kuvio 1), joka sijoitetaan varoittamaan näkövammaista ajoneuvoliikenteestä tai törmäysvaarasta. (Rakennustietosäätiö RTohjekortti 09 10884 2006, 3.)

9 Ylempi johde, käsijohde estää horjahtamisen ja vaaraan joutumisen Alempi johde varoittaa näkövammaista ja valkoisen kepin käyttäjää KUVIO 1. Vapaasti seisova kulkuesteaita. (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 3) Rakennustietosäätiön ohjekortissa 09-10720 (2000, 6) mainitaan ajoradan erottamisesta jalkakäytävästä, jotta näkövammainen ei joutuisi ajoradalle epähuomiossa, ajorata erotetaan jalkakäytävästä reunakiven tai eri materiaalin avulla. Samasta syystä suojatien tulee liittyä jalkakäytävän reunaan suorassa kulmassa ja suojatien alussa on hyvä olla merkkipylväs. Irma Verheen suunnitteluoppaassa (1996, 30 31) ohjeistetaan, että kulkuväylillä tulee olla vain vähän suunnanmuutoksia. Risteysten ja kulkureittien yhtymäkohtien tulee olla suorakulmaisia suunnistautumisen helpottamiseksi ja ne merkitään eri kontrasti- väri- ja materiaalivyöhykkeillä havaittavuuden lisäämiseksi. Kävelyteiden ja kevyen liikenteen väylien sekä ajoneuvoliikenteen turhaa risteämistä tulee välttää. 2.1.3 Kulkuyhteydet Lähtökohtana saavutettavalle rakennukselle on lyhyt siirtyminen pysäköintipaikoilta, jalkakäytävältä tai kevyen liikenteen väylältä. Rakennustietosäätiön suunnitteluoppaassa (Rakennustietosäätiö 2007, 10) mainitaan, että kulkuyhteyttä järjestettäessä otetaan huomioon, että pitkien matkojen kulkeminen talvella ja sateella on raskasta pyörätuolin, keppien tai muiden apuvälineiden sekä pienten lasten kanssa liikkuville. Mikäli yhteys pysäköintipaikalta on yli 50 m, liikuntarajoitteisten pysäköintipaikat suositellaan sijoitettavaksi sisäänkäynnin läheisyyteen. Saavutettavuuden kannalta on tärkeää myös, että autolla tai linja-autolla pystytään ajamaan pääsisäänkäynnin välittömään läheisyyteen.

10 2.1.4 Autopaikat Rakennustietosäätiön suunnitteluoppaassa (Rakennustietosäätiö 2007, 20) mainitaan, että liikuntarajoitteisen autopaikkojen määrä lasketaan rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan esimerkiksi seuraavasti, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty. Kaksi liikuntarajoitteisen autopaikkaa 50 autopaikkaa kohti, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti. Kaksi paikkaa alkavaa 2500 kerrosalaneliömetriä kohti ja sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 2500-5000 kerrosalaneliömetriä kohti. Liikuntarajoitteisen autopaikat sijoitetaan hissien, sisäänkäyntien ja asiointikohteiden lähelle siten, että kulkuväylästä näihin tulee lyhyt ja helppokulkuinen. Lisäksi autopaikat merkitään kansainvälisellä liikuntarajoitteisen ISA-tunnuskuvalla näkyvälle paikalle, joko kyltein tai autopaikan pohjaan maalattuna (kuvio 2). Rakennusmääräyskokoelmassa (RT RakMK-21255 2005, 2) ohjeistetaan liikuntarajoitteisen käyttöön soveltuvan autopaikan leveydeksi vähintään 3600 mm ja pituudeksi vähintään 5000 mm (kuvio 2). Opasteet ja ISA-tunnus A pystyopasteena B autopaikan pohjaan merkittynä >500mm KUVIO 2. Liikuntarajoitteisten autopaikkojen mitoitus ja merkintä (Rakennustietosäätiö 2007, 21) 2.2 Sisäänkäynnit ja tuulikaapit Rakennuksen sisäänkäynneistä ainakin yksi on suunniteltava siten, että se soveltuu liikuntarajoitteiselle (Rakennustietosäätiö 2007, 32). Sisäänkäynnin tulee olla helposti löydettävissä ja se on hyvä erottaa muusta rakennuksesta muodon, värin, materiaalin ja valaistuksen avulla. (Verhe 1996, 74.) Sisäänkäynnin pitäisi olla mahdollisimman lähellä julkisen liikenteen pysäkkejä ja katuja. Esteettömän jalankulkuväylän tulee johtaa esteettömästi ja portaattomasti aina rakennuksen tontin rajalta pääsisäänkäynnin kautta pääaulaan tai käytävään. (Verhe

11 1996, 74.) Sisäänkäyntialue tulee erottaa muusta rakennuksesta katoksella tai syvennyksellä, jotka helpottavat sisäänkäynnin löytämistä sekä visuaalisesti että auditiivisesti, kuulon perusteella. Katos tulee valaista hyvin ja se tulee suunnitella siten, ettei siinä ole törmäys tai kaatumisvaaraa. Suositus on että katoksessa olisi penkki, jolla voisi odottaa kuljetusta. Penkki sijoitetaan syrjään varsinaiselta kulkuväylältä. (Rakennustieto 2007, 32; Verhe 1996, 75.) Oleskelupihalle ja oleskeluun tarkoitettuihin tiloihin järjestetään vaivaton, tuvallinen ja suora yhteys porrashuoneista. (Rakennustietosäätiö 2007, 33.) Tuulikaappi mitoitetaan riittävän kokoiseksi, niin että se soveltuu ulkona käytettävälle sähköpyörätuolille (kuvio 3). Tuulikaapissa oleva matto tai säleikkö upotetaan lattiapinnan korkeuteen. Matto ei saa olla paksu tai pehmeä. Mikäli käytössä on säleikkö, se ei saa olla liukas. Automaattiovia käytettäessä, tulee ovien toimia samalla periaatteella. Tuulikaappi valaistaan hyvin, jotta sisältä tai ulkoa tullessa valaistuseron aiheuttama häikäisy olisi mahdollisimman pieni. (Rakennustietosäätiö 2007, 33.) Jos tuulikaappiin sijoitetaan vesipiste ja lattiakaivo pyörätuolin, lastenvaunujen tai koirien pesua varten, tuulikaapin mitoitus on kuvassa esitettyä väljempi KUVIO 3. Tuulikaapin mitoitusesimerkkejä (Rakennustietosäätiö 2007, 33)

12 2.3 Kulkuväylät sisätiloissa Kulkuväylien tulee palvella erilaisen toimintakyvyn omaavia henkilöitä. Kuviossa 4 esitellään esimerkkejä erilaisten toimintakyvyn omaavista henkilöistä ja kulkuväylän vähimmäismitoista. Kyynärsauvat Opaskoira Avustaja Valkoinen keppi Lastenvaunut Kääntymistila 1500mm Kulkuväylän vähimmäisleveys 1800mm. Pariovet mahdollistavat pyörätuolien tai pyörätuolin ja rollaattorin kohtaamisen KUVIO 4. Liikkumisen tilantarve ja kulkuväylien leveyssuositukset. (Rakennustietosäätiö 2007, 13,15) Kulkuväylien on oltava turvallisia ja helposti hahmotettavia. Toimiva ja turvallinen kulkuväylä on selkeä, helposti seurattava ja esteetön sekä leveys- että korkeussuunnassa. On suositeltavaa, että kulkuväylät ovat hyvin valaistut, värikontrasteilla varustetut ja suorakulmaisessa koordinaatistossa. (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 2-3; Verhe 1996, 82.)

13 Kulkuväylän leveyden suositus on 900mm-1800mm väliltä, käyttötarpeen mukaan. Kun kulkuväylän leveys on vähintään 1800mm pystyvät pyörätuolia ja rollaattoria käyttävät kohtaamaan toisensa ongelmitta. Kapeimmillaan, esimerkiksi oviaukoissa, kulkuväylä saa olla 900mm. (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 3; Verhe 1996, 86.) Kulkuväylän korkeussuositus on 2200mm. Törmäysvaarasta on varoitettava esimerkiksi kaiteella, kalusteella tai istutuksella. (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 3.) 2.3.1 Portaat, luiskat ja käsijohteet Kulkuväylien tasoeroihin suunnitellaan luiska tai loivat portaat, jotka soveltuvat luonnolliseen askelrytmiin (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 5). Portaiden sekä luiskien tulee olla kulkuväylien suuntaisesti tai kohtisuoraan niitä vasten. Tällaisella sijoittelulla pyritään estämään putoamiset epähuomiossa. (Verhe 1996, 83.) Loivan portaan nousu on 120-150mm ja etenemä 390mm. Portaiden vapaan leveyden tulee olla vähintään 900mm. Kierreportaita ei suositella. Porrasaskelman etureunan yläpinnalle suositellaan liukuestettä, joka toimii myös porrastusta havainnollistavana kontrastimerkintänä. (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 5; Verhe 1996, 83.) Sisätiloissa luiskan kaltevuuskulman suositus on sama kuin ulkotiloissa, enintään 8 % eli 1:12,5. Pitkissä, yli 6000mm mittaisissa luiskissa tulee olla lepotasanteet 1500mm välein. (Verhe 1996, 84.) Luiska johtaa aina tasanteelta tasanteelle, eikä siis voi lähteä suoraan oviaukolta (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 5.) Julkisissa ulko- ja sisätiloissa käsijohteet tulee asentaa portaiden ja luiskien molemmin puolin 900 mm korkeudelle. Käsijohteet erotetaan kontrastivärein taustastaan. Käsijohteet jatkuvat yhtenäisenä myös välitasanteilla. Julkisissa rakennuksissa asennetaan lapsia ja lyhytkasvuisia varten lisäkäsijohde 700mm korkeuteen. (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, Rakennustietosäätiö 2007, 26.) Näkövammaisten turvallisuuden takia tulee käsijohteiden ulottua 300mm ohi luiskan tai portaan alkamis- tai päättymiskohdista. Näin näkövammainen pystyy ennakoimaan ensimmäisen ja viimeisen portaan. Portaiden yli tuleva käsijohde tarjoaa myös tukea heikkojalkaiselle. Käsijohteiden päät tulee muotoilla siten, ettei niihin voi takertua. (Rakennustietosäätiö 2007, 26) 2.3.1 Hissit Kerroksesta toiseen siirryttäessä käytetään ensisijaisesti henkilöhissejä, jotka ovat turvallisia ja vaivattomia tasolta toiselle siirryttäessä (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 6). Henkilöhissien tulee soveltua pyörätuolin käyttäjälle, sekä pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle (Rakennustietosäätiö 2007, 28). Rakennusmääräyskokoelman F1 (2005) mukaan pyörätuolin, pyörällisen kävelytelineen sekä avustavan henkilön tilantarpeelle mitoitetun hissin korin tulee olla vähintään 1100mm leveä ovisuultaan ja syvyydeltään 1400mm. Mitat ovat esillä tarkemmin kuviossa 5.

14 1. Henkilöhissin kori RakMK vähintään A 1100x B1400 suositus A 1350x B 1400 Mitat A 1600x B 1400 mahdollistavat pyörätuolin ja rollaattorin kääntymisen suuremman henkilömäärän lastenvaunut ja henkilön Henkilö/tavarahissin kori vähintään A 1100 x B 2100 mitat A 1400 x B 2400 mahdollistavat pyörätuolin ja rollaattorin kääntymisen suuremman kuormituskyvyn Muiden hissien ja nosto-siirtolaitteiden korit/alustat vähintään A 900 x B 1400 suositus A 900 x B 1600 henkilömäärä/kuorma rajoitetumpi korin kokoon nähden kuin em. hississä 2. Oviaukko RakMK F1:n mukaan vähintään 850mm suositusleveys vähintään 900mm korkeus vähintään 2100mm sijainti yleensä korin lyhyellä sivulla jos sijainti on pitkällä sivulla ja korin syvyys on alle 1400mm, oviaukko on suurempi, esimerkiksi 1100mm syvyisen hissin oviaukko on 1200mm 3. Vapaa tila pysähdystasolla vähintään 1500 mm x 1500 mm kääntymistilaa vähintään 2000 mm, jos kohtisuoraan ovea vastapäätä on alaspäin johtava porras tai luiska hissistandardin mukaan vapaa tila on vähintään 1,5 x hissikorin syvyys 4. Kutsupainikkeet pysähdytasoilla taustapinnasta väriltään selvästi erottuvia taustapinnasta koholla 5. Käyttöpainikkeet hississä 900 1100 mm lattiasta, taustapinnasta koholla 45 asteen kulmassa 1300 1400 mm lattiasta taustapinnastaan väriltään selvästi erottuvia alaspainettuina valaistu 6. Hälytysjärjestelmä puheyhteys palvelukeskukseen, toimii myös visuaalisesti 7. Käsijohde halkaisija 30 40 mm vähintään 45 mm seinästä 8. Kääntyvä istuin 400mm leveys 200 mm hissikorin nurkasta 9. Peili takaseinässä, 300 mm lattiasta Painikkeiden kohokirjaimet ja numerot väri- tai harmaa-asteikon sävy painikepinnassa poikkeava numero- ja painikepinnan välillä selkeä kontrasti tummuusero Ulosmenopainike -vihreä -Koholla muita painikkeita enemmän KUVIO 5. Hissikorien ja tasonvaihtolaitteiden, oviaukkojen ja pysähdystasolla olevan vapaan tilan mitoituksia. (Rakennustietosäätiö 2007, 29)

15 Hisseissä käsijohteet tulee sijoittaa 900mm korkeudelle korin lattiasta. Heikkonäköistä ajatellen painiketaulun tulee olla riittävän valaistu ja pysähdystasoa osoittava valo-opaste tulee sijoittaa siten että se on silmien havainnointikorkeudella. Hissin yleisvalaistuksen tulee olla häikäisemätön. (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09-10884 2006, 6; Rakennustietosäätiö 2007,30.) Värikontrasteilla pystytään helpottamaan hissiin suuntautumista. Lattiassa, hissin oven edessä voi olla suurikokoinen kerroksen numero tai hissin oven aukeamista osoittava aukeamiskuvio. Suurikokoinen kerrosta osoittava kohonumero on hyvä merkitä myös hissin ovesta näkyvään seinään. (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 6; Rakennustietosäätiö 2007,31.) Rakennustieto-ohjekortin 09 10884 (2006, 6) mukaan hissin takaseinässä tulee olla peili, jonka alareuna on 300-600mm irti hissikorin lattiasta ja yläreunan 1800mm korkeudella. Hissin takaseinässä oleva peili helpottaa pyörätuolilla peruuttamista ja ohjaamista. Pysähtymistarkkuudeksi suositellaan 10mm, jolloin hissiin tultaessa tai poistuessa ei ole liian korkeaa kynnystä ylitettävänä. 2.3.2 Ovet ja kynnykset Ulko-ovet voivat olla kevyitä, käsin avattavia tai sähköisesti aukeavia liuku- tai kääntöovia. Sähköovet eivät saa aiheuttaa törmäysvaaraa kulkuväylälle auetessaan. Ulko-ovien tulee olla 1000mm levyisiä ja 2100mm korkuisia. Kulkuaukon tulee olla 900mm leveä. Lasiovet tulee havaitsemisen helpottamiseksi ja törmäämisen estämiseksi merkitä tarraraidoilla 1000mm:n korkeudelle ja 1400-1600mm korkeudelle. Potkupellin tulee olla 300mm:n korkuinen. Kynnykset saavat olla enintään 20mm:n korkuisia (Verhe 1996, 75.) 2.3.3 Kulkuväylän hahmottaminen Kulkuväylien pinnan tulee olla kova, tasainen ja luistamaton. Kulkuväylien pinnassa olevat kohoumat saavat olla maksimissaan 5mm kompastumisvaaran välttämiseksi (Rakennustietosäätiö RT-ohjekortti 09 10884 2006, 2-3). Kovalta lattiapinnalta askelten ja kepin äänet heijastuvat oikein. Lattioissa tulee välttää valoa heijastavia materiaaleja. Toimivimmillaan lattiamateriaalierot havainnollistavat ja jäsentävät tilaa ja helpottavat tilassa liikkumista. (Verhe 1996, 86.) 2.4 Tilat Rakennusmääräyskokoelman F1 (2005, 4) mukaan tilojen ja niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden ja laitteiden tulee soveltua myös liikuntarajoitteisten henkilöiden käyttöön. Suuret tilat jäsennellään pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja tärkeät toiminnat sijoitetaan keskeisesti, suuntautumisen helpottamiseksi. Istuskelu-. odotus- ja seurustelupaikat sijoitetaan kulkuväylän ulkopuolelle kalustevyöhykkeelle. Tilat valaistaan hyvin ja keskeisiä kohteita korostetaan kohdevaloin. (Verhe 1996, 77 78.)

16 2.4.1 Aula ja palvelutiski Helposti saavutettava aula ja palvelupiste ovat tärkeä osa hyvin toimivaa julkista rakennusta. Aulassa on monesti suunnistautumista helpottavia opasteita, sekä palvelutiski, jossa vastaanottovirkailija pystyy antamaan tarvittavan informaation. Siksi aulan rakenteen ja palvelutiskin on hyvä olla kaikille rakennuksen käyttäjille soveltuva. Aulatiloissa suunnistautumista voidaan helpottaa lattiatasoon merkityillä väri- ja materiaalikontrastien avulla. Asiakas- ja vastaanottotiski, opastustaulut, hissit, vaate- ja wc-tilat ja mahdollisesti yleisöpuhelimet tulee olla helposti löydettävissä. Tärkeät kohteet, esimerkiksi vastaanottotiski on hyvä korostaa kohdevaloilla, tai lattian väri- ja materiaalierolla. (Verhe 1996, 76.) Palvelutiskit sijoitetaan ja suunnitellaan siten, että ne ovat kulkuväyliin nähden liikuntarajoitteisen henkilön saavutettavissa. Seisovien asiakkaiden kirjoitustasona toimii palvelutiskin korkeampi osa, joka voidaan varustaa kyynärtuella. Matalammassa osassa, polvitilan korkeus on vähintään 670 mm, joka sopii myös pyörätuolin käyttäjälle. Palvelutiskin matalampi osa ulottuu pystypinnasta ulospäin vähintään 200 mm, kirjoittamisen helpottamiseksi. Polvitilan on oltava vähintään 600mm, jotta pyörätuoli mahtuisi vinottain tason alle. Palvelutiskin pintojen tulee olla heijastamattomia. Palvelutiskin yhteydessä on hyvä olla paikka kepeille tai muille apuvälineille palvelun ajaksi. Lasiosia vältetään asioivien ja palvelevien henkilöiden välillä häikäisyn ja äänen kuuluvuuden takia, välttämättömät lasiosat ovat tilapäisesti avattavissa. (Rakennustietosäätiö 1998, 62.) Palvelupisteet sijoitetaan ja suunnitellaan siten, että ne ovat sisäänkäynnistä katsottuna helposti havaittavissa paikoissa, sekä taustahäly ei vaikeuta asioimista. Palvelupistettä ja palvelevan henkilön kasvoja on korostettu valaistuksella, joka helpottaa kuulovammaisen huulilta lukemista. (Rakennustietosäätiö 1998, 62) 2.4.2 Hygieniatilat Rakennustietosäätiön määräyskokoelmassa (Rakennusmääräyskokoelma, RT RakMK - 21255 2005, 3) määritellään, että rakennuksessa tulee olla tarpeelliseksi katsottu määrä wc- ja pesutiloja, jotka ovat mitoitettu ja varustettu sekä itsenäisesti toimiville että avustettaville liikuntaesteisille. Tilat on varustettava ISA-tunnuksella ja niiden tulee olla sijoitukseltaan käyttäjän tai avustajan sukupuolesta riippumattomia. Wc- ja pesutiloihin tulee olla pääsy, aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta. Hygieniatilojen tulisi sijaita niiden tilojen yhteydessä, joita ne palvelevat. Hygieniatilat tulisi olla helposti löydettävissä ja ne tulisi merkitä ISA-tunnuksella. ISA-tunnuksen lisäksi oven ulkopuolella tulisi olla kuva (kuvio 6), josta kävisi ilmi kummalla puolella istuinta on vapaa tila pyörätuolia varten. Pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvassa wc- ja pesutiloissa tulisi olla turvahälytysjärjestelmä, mikäli rakennuksessa on olemassa valvontajärjestelmä. (Rakennusmääräyskokoelma, RT RakMK-21255 2005, 3; Rakennustietosäätiö 2007, 39.)

17 vasenkätinen oikeakätinen tunnuskuva opasteessa oikeakätisessä vapaa tila on wc-istuimelta katsottuna oikealla puolella vasenkätisessä päinvastoin KUVIO 6. Yksipuolisen wc-tilan tunnuskuva. (Rakennustietosäätiö 2007, 39) Rakennustietosäätiön suunnitteluoppaassa (Esteetön rakennus ja ympäristö 2007, 38 41) on määritelty kolme erilaista hygieniatilojen mitoitusvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa A ja B (kuvio 7) on käsitelty yksipuolisesti käytettävän wc-tilan mittasuhteita. Yksipuolisuudella tarkoitetaan sitä että henkilö pystyy tekemään pyörätuolilta wc-istuimelle siirtymiset vain yhdeltä puolelta tilanpuutteen vuoksi. Tyypin C-tilat ovat molemminpuolisesti käytettäviä, eli henkilö voi tehdä siirtymiset wc-istuimen molemmilta puolin. A RakMK F1:n mukainen tila B tila, jossa wc-istuimelta ylettyy pesualtaan hanaan (KUVIO 7. Rakennustietosäätiö 2007, 39) Tyypin A ja B ratkaisut eroavat toisistaan siten, että tyypin A tiloissa wc-istuin ja allas ovat sijoitettu kauemmaksi toisistaan. Tyypin B tiloissa wc istuimelta ylettyy altaan hanaan. Tyypin C wc- tilat mitoitetaan siten, että ne soveltuvat sekä itsenäisesti toimivalle että avustettavalle pyörätuolin käyttäjälle. Mitoituksessa otetaan huomioon myös vauvan hoito ja pienten lasten kanssa asiointi.

18 A RakMK F1:n mukainen peilikuva wc ylettyy pesualtaan hanaan B peilikuva wc, jossa wc-istuimelta 1a korkeussäädettävä, pesu- ja kuivausyksiköllä varustettu wc-istuin tai käsitukeen kiinnitetty miniallas + wc istuin 1b wc-istuin (KUVIO 8. Rakennustietosäätiö 2007, 41) 2a wc-istuimen käsituet 2b trapetsitanko katossa 3 seinäkäsituki 4a pesuallas säädettävä 4b pikkuallas/käsisuihku 5 vapaa tila siirtymiseen pyörätuolilta wc-istuimelle 6 pyörätuolin pysähdystila Kuvioissa 8 ja 9 on kuvattu Rakennusmääräyskokoelma F1:n mukaiset ohjeet wc-tilojen mittasuhteista (A, B ja C). Tiloja A ja B, on käsitelty kuviossa peilikuvapareina, jolloin ohjeistusta voi hyödyntää sekä vasen- että oikeakätiseen tilaan. Peilikuvapareissa on esitelty myös vaihtoehtoisia ratkaisuja samaan tilaan. Kuviossa on esimerkiksi wc-istuin ja bidé-suihku on korvattu wc-istuimella, jossa on korkeussäädin, sekä pesu- ja kuivaus ohjelmat. Kuvissa yksityiskohdat on esitetty kaaviomaisesti ja ne ovat suuntaa antavia. Mitoitukset ja mekanismit suunnitellaan aina tapauskohtaisesti.

19 1. WC-istuin sijoitus 300mm taustaseinästä istuimen edessä vapaata tilaa vähintään 1500mm istuinkorkeus vähintään 450mm. lisäksi istuinrenkaan korotusosa istuimen kansi 90kg painon kestävä vaikeavammaisille saatavilla istuimia, joissa on pesu ja lämminilmakuivaus tai tavalliseen istuimeen voidaan asentaa lisälaitteet tarvittaessa käsienpesu wc-istuimella istuen käsituessa olevan minialtaan avulla 2a. WC-istuimen käsituet tarkoituksenmukaisesti muotoillut ja henkilökuorman kestäviä eivät ylösnostettuinakaan estä avustajan työtä ja liikkumista käännettävissä tai nostettavissa ja salpautuvat sivulle tai ylös korkeussäädettäviä tai 800 mm lattiasta keskinäinen etäisyys 600 mm ulottuvat seinästä 200 mm istuimen etureunan ohitse paperirullauspidike toisessa tuessa 2b. Trapetsitanko katossa sijoitus 100 mm wc-istuimen etureunasta vaihtoehtona voi olla komiomainen vakaa kääntyvä ylätuki 3. Seinäkäsituki/seinätuet 900 mm korkeudella 4. Suihku ja käsisuihku käsisuihku enintään 300 mm etäisyys wc-istuimesta lattian kaltevuus enintään 2 % lattiakaivoon päin 5. Pesuallas 400 x 550 mm allas, 90 kg painon ja tukeutumisen kestävä 800 mm lattiasta tai säädettävä korkeus 200 mm seinästä, altaan edessä tilaa vähintään 1200 mm polvitila vähintään: syvyys 600 mm ja korkeus 670 mm valokennolla tai vähäisellä käsivoimalla toimiva yksiotesekoitin pitkävivulla veden lämpötilan säätö termostaatilla tai pressostaatilla 6. Vapaa tila pyörätuolilta wc-istuimelle siirtymistä varte vähintään 800 mm suihkutilana vähintään 900 mm tilaan voi sijoittaa myös seinälle kääntyvän vauvanhoitopöydän 7. Pyörätuolin pyörähdysympyrä vähintään 1500 mm 8. Oven paikka oven karmi vähintään 400 mm nurkasta ovi avattavissa ja lukittavissa yhdellä kädellä ovi avattavissa ulkoa päin ns. vahtimestarin avaimella oven sisäpuolella vaakasuuntainen vähintään 300 mm lankavedin 200 mm saranapuolelta suositus koko oven levyinen vedin 800 mm lattiasta 9. Vapaa tila 300 mm vapaat tilaa wc-istuimen takana 10. Lastenhoitopöytä seinällä tarvittaessa alaslaskettavissa KUVIO 9: C RakMK F1:n mukainen molemmin puolin käytettävä liikuntarajoitteisen wc- ja pesutilat. (Rakennustietosäätiö 2007, 40)

20 2.4.3 Kokoontumistilat Rakennusmääräyskokoelman (RT TakMK-21255 2005, 4.) mukaan katsomoiden, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintolasalien, opetussalien ja luokkien, sekä vastaavien kokoontumistilojen on sovelluttava myös liikuntarajoitteisten käyttöön. Liikuntarajoitteinen henkilö huomioidaan kokoontumistiloja suunniteltaessa siten, että kalusteet ovat muunneltavissa ja että kulkuväylät ovat esteettömiä. Pyörätuolinkäyttäjällä tulee olla mahdollisuus päästä puhujien ja esiintyjien paikalle. Pyörätuolipaikkoja tulisi olla kaksi aina 60 istumapaikkaa kohti ja sen jälkeen aina yksi pyörätuolipaikka lisää kutakin 60 istumapaikkaa kohti. 2.5 Valaistus Havaittavuuteen ja hahmotettavuuteen liittyy olennaisena osana valaistus. Heikkonäköisten toimintakykyä voidaan tukea suunnittelemalla ympäristö siten, että myös valoisuus helpottaa näkövammaisen liikkumista ja sen avulla rakennetun ympäristön saavutettavuus paranee. Tässä kappaleessa kerrotaan perusasioista valaistuksen suunnittelusta. Rakennusmääräyskokoelman (Rakennusmääräyskokoelma, RT RakMK-21184 2001,7) mukaan rakennuksen ja sen ympäristön tulee olla valaistusolosuhteiltaan siten järjestetty, että valaistus on riittävä ja että rakennuksen käyttö sekä huolto on turvallista. Lisäksi rakennuksen pintojen tulee olla sellaiset, että saavutetaan valaistuksen kannalta riittävät vaaleuserot. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Hyvä valaistus helpottaa näkemistä ja auttaa hahmottamaan ympäristöä. Näöntarkkuuteen sekä värien ja kontrastien erotuskykyyn vaikuttavat valon määrä ja laatu. Heikkonäköisten ja ikääntyvien valontarve on tavallista suurempi ja hyvän valaistuksen avulla heikkonäköisten toimintakykyä voidaan lisätä. Erittäin korkeissa kirkkaustasoissa näöntarkkuus voi yksilöllisesti huonontua häikäisyn takia. Vammautunut silmä reagoi valaistuksen voimakkuuden muutoksiin herkästi ja on normaalia alttiimpi häikäisylle. Valaistuksen tason täytyy olla mahdollisimman tehokas, muttei häikäisevä. (Verhe 1996, 42.) Valaistuksen on hyvä olla säädettävä ja haitallisia kirkkaita valaisinpintoja on vältettävä. Valaistus ja väritys ovat suunniteltava kokonaisuutena, vaalea taustapinta häikäisee enemmän kuin tumma. (Verhe 1996, 42) Rakennustietosäätiön suunnitteluoppaan (Rakennustietosäätiö 2007, 80) mukaan sisätilojen valaistuksessa on noudatettava standardia, joka soveltuu esteettömän tilan valaistuksen vaatimuksien täyttämiseen. Sisätiloissa useimmille heikkonäköisille soveltuu standardin mukainen ja häikäisemätön yleisvalaistus, jolloin valaistusvoimakkuus on yleensä vähintään 200 300 lx, kriittisissä paikoissa 300 500 lx, valaistus on tasainen, hämäriä katvealueita on vältettävä. Valaisimet ovat epäsuoria ja niissä ovat alhainen pintakirkkaus tai tehokas häikäisysuojaus. Hyvä valaistus saadaan esimerkiksi riittävällä yleisvalaistuksella, jota täydennetään kohdevalaistuksella. Heikkonäköisille soveltuvia tilakohtaisia valaistusvoimakkuuksia ovat esimerkiksi: sisäänkäynnit, odotustilat, aulat,

21 hissit, käytävät ym. 200 300 lx. Opetustilat 500 lx. Pankit, postit ym. 200 300 lx, joiden palvelutiskillä valaistusvoimakkuus 500 750 lx. (EN 12464 1:2002.) Ulkovalaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon, että valaistus on riittävä ja korostaa kontrastivaikutusta. Valaistuksen on oltava väylillä vähintään 10 lx risteyskohdissa, portaissa ja luiskissa 20 50 lx. Valaistuksella korostetaan portaiden ja luiskien alkamista, sekä havainnollistetaan tiloja, kulkuväyliä ja opasteita sekä kompastumis- ja törmäämisvaaraa aiheuttavia rakennusosia. Julkisivujen, risteyskohtien ja sisäänkäyntien valaiseminen helpottaa suunnistautumista ja ne toimivat majakoiden tavoin. (Rakennustietosäätiö 2007, 80) 2.6 Häikäisy Häikäisy on valaistuksen pahimpia epäkohtia. Häikäisy tarkoittaa luminanssijakautuman tai luminanssitason sopimattomuutta tai niiden muuttumista liian nopeasti. Häikäisy on näköolosuhteita, joissa ilmenee epämukavuutta tai kyky nähdä yksityiskohtia tai kohteita pienenee. Suoran häikäisyn aiheuttaa lähellä katselusuuntaa sijaitseva valaiseva kappale. Heijastushäikäisy on heijastumisesta aiheutuvaa häikäisyä, joka on erityisesti silloin, kun heijastuneet kuvat näkyvät katsottavan kohteen suunnassa tai lähellä tätä suuntaa. Harsoheijastuminen on kuvastumista, joka näkyy näkökohteessa ja joka osittain tai kokonaan estää yksityiskohtien näkymisen alentamalla kontrastia. Kiusahäikäisy on häikäisyä, joka aiheuttaa epämiellyttävän tunteen, muttei välttämättä heikennä näkemistä. Estohäikäisy heikentää näkemistä, mutta ei välttämättä aiheuta epämiellyttävää tunnetta. (Verhe 1996, 43.) Häikäisyn vähentämiseksi voidaan käyttää häikäisysuojattuja valaisimia, asentamalla valaisimet oikein, poistamalla liian kirkkaat yksittäiset valopisteet ja parantamalla yleisvalaistusta useiden valaisinten yhteisvaikutuksen avulla. Myös auringonpaisteella ikkunat on voitava himmentää ja käytävän päähän sijoitettua, häikäisyä aiheuttavaa ikkunaa tulisi välttää ja kiiltävien, häikäisyä aiheuttavien materiaalien käyttöä on vältettävä. (Verhe 1996, 44.) 2.7 Opasteet ja opastekartta Opasteiden avulla henkilö pystyy suunnistautumaan, mikäli ympäristön hahmottaminen on hankalaa tai rakennetun ympäristön kulkuväylät ja tilat ovat suunniteltu harhaanjohtaviksi tai vaikeaselkoisiksi. Opasteet suunnitellaan kaikkia palveleviksi, joten opastus voi perustua näkö-, kuulo- tai tuntoaisteihin ja niiden yhdistelmiin. Tiedottamisessa tulee käyttää selkeitä tekstityyppejä ja symboleja, joiden koko on oikeassa suhteessa havaintoetäisyyteen. Opastamiseen käytetään karttoja, kuvasymboleja, tunnusteltavia kohokarttoja ja pienoismalleja, nimikilpiä, kaavioita, valo- ja äänimerkinantolaitteita sekä kaiutinkuulutuksia. Näkövammaisille tarkoitetuissa kohteissa voidaan käyttää myös pistekirjoitusta. Lisäksi on hyvä käyttää opastavia väri- ja materiaalieroja sekä rakenteita. Opastus on tärkeä osa rakennetun ympäristön kokonaisuutta. (Verhe 1996, 55) Opasteiden materiaalin valinnassa, niiden valaisemisessa ja sijoittamisessa on tärkeää, että pintamateriaali on kiiltämätön ja heijastamaton, lasipintaisissa opasteissa käytetään

22 heijastamatonta lasia. Opasteisiin soveltuu ns. selkokieli ja opasteteksteihin sopii suurehko ja selvä kirjasintyyppi. Tekstin ja symbolin tulee muodostaa selvä kontrasti taustaa vasten ja opasteen seinää vasten. Parhaiten näkyy musta teksti valkoisella pohjalla. Jos opaste on sisältäpäin valaistu, tulee tekstin olla vaalea tummalla pohjalla häikäisyn estämiseksi. (Rakennustietosäätiö 1998, 67.) Lähietäisyydeltä suurikokoinen teksti voi olla vaikea hahmottaa, tekstin korkeudeksi suositellaan 15 mm kilvessä, jonka välittömään läheisyyteen pääsee, 25 40 mm sijaintia tai suuntaa osoittavissa kilvissä, jotka on voitava lukea muutaman metrin etäisyydeltä, mutta joiden välittömään läheisyyteen pääsee, 70 100 mm kadun nimikilvissä, jotka luetaan 1 3 metrin etäisyydeltä, vähintään 100 mm yli 20 metrin korkeudelle sijoitettavissa opasteissa. Kuviossa 10 on esimerkkejä opasteista. (Verhe 1996, 57.) valaisin Opaste/koho- ja syvennyskirjaimet Pelkästään tuntoaistilla tuntuvat pistekirjoitustekstit ulkoneva kilpi numerot, nimikilvet painonapit, summeritaulu, ovikello, koputuslaitteet osoitenumero pistekirjoitustekstit, koho- ja syvennyskuviot, kohokartat ja pohjapiirrokset KUVIO 10. Esimerkkejä opastetekstien sijoittamisesta. ( Rakennustietosäätiö 2007, 74) Alueen tai rakennuksen sisäänkäynnille johtavan kulkuväylän varteen on hyvä pystyttää opastekartta, joka helpottaa paikantamista, siitä selviävät myös eri kerrosten pohjapiirrokset. Näkövammaisia varten opastekartat voidaan toteuttaa kohokarttoina ja niissä voidaan käyttää selkeästi erottuvia värejä. Kartalta vaikeasti erottuvat asiat kuten polut, kadut, tiet, rakennukset ja vaarapaikat voidaan erottaa kukin omalla pintatekstuurilla. Rakennuksista esitetään vastaavasti kulkuväylät, käytävät ja tasonvaihtoyhteydet sekä pääsy tärkeisiin tiloihin. Teksti voi olla koho- tai pistekirjoitusta. Kartta helpottaa näkövammaisen itsenäistä suunnistautumista. (Verhe 1996, 55) Opasteiden tulee erottua ympäristöstä ja taustasta sekä väri- että tummuuskontrastiltaan, sekä niiden tulee olla kulkuväylältä katsottuna helposti löydettävissä. Opasteiden luo on oltava kulkuyhteys, jotta näkövammainen pääsee opasteen lähelle, jotta hän voi saada tarvitsemansa tiedon lukemalla tai tunnustelemalla. (Verhe 1996, 55.)

23 Opasteet sijoitetaan 1400 1600 mm korkeudelle lattiasta helposti havaittavaan paikkaan, sekä myös koho- ja syvennyskuvio-opasteet sijoitetaan 1400 1600 mm korkeudelle lattiasta. Pelkästään tuntoaistilla luettavat opasteet kuten pistekirjoitustekstit sijoitetaan 1100 mm korkeudelle pyörätuolissa istuvaa henkilöä varten, sekä 1400 mm korkeudelle seisovaa henkilöä varten. (Rakennustietosäätiö 1998, 66 67.) Pelkästään tuntoaistilla luettavaksi tarkoitetut kilvet ovat hyvä asettaa myös hieman ulospäin vinoon, esimerkiksi 45 asteen kulmaan, käsillä lukemisen helpottamiseksi. Pistekirjoitettuja ja kohokirjaimin kirjoitettuja opasteita käytetään esimerkiksi sisäänkäynneillä hisseissä ja yleisöpuhelimissa. (Verhe 1996, 56.) 2.8 Kalusteet ja varusteet Rakennusmääräyskokoelman F1 (2005, 3) mukaan tiloissa oleva kiinteä kalustus, varustus ja laitteet tulee soveltua myös liikuntarajoitteisen henkilön käyttöön. Turvallisuussyistä on rakennuksessa oltava riittävästi säilytystiloja vaatteille ja tavaroille, jotta ne voivat olla omalla paikallaan ja helposti löydettävissä. Näin tavarat eivät jää kulkuväylillä kompastumisvaaraa aiheuttamaan. (Verhe 1996, 87.) Hyllyt ja naulakot sijoitettava siten, ettei niihin voi lyödä päätään. Ne sijoitetaan syvennykseen tai varustetaan suojapäädyin. Kaikki kulkuväylälle ulottuvat kalusteet ja varusteet, esimerkiksi lamput, sijoitetaan siten, ettei niihin voi törmätä tai lyödä päätään. (Könkkölä 2003, 63.)

24 3 KAUPUNGINTALO 3.1 Piha-alueet ja pääsisäänkäynti Invapaikat ovat asianmukaisella sijainnilla aivan pääoven läheisyydessä (kuva 1). Talvella parkkialueelta pääsisäänkäynnille johtava pieni luiska on pyörätuolilla liikkuvalle haasteellinen liukkauden vuoksi. Pääsisäänkäynti erottuu selkeästi rakennuksesta. Kulku sisäänkäynnille onnistuu esteettömästi aina aulaan asti. Kuva 1. Kaupungintalon edessä oleva invapysäköintipaikka 3.2 Aula Kuva 2. Pääsisäänkäynnin edessä oleva tasoero Infopisteen palvelutiski soveltuu huonosti pyörätuolinkäyttäjän tarpeeseen, sillä se on 1060 mm korkeudella. Pyörätuolinkäyttäjää varten tulisi olla alempi kirjoitustaso 670mm korkeudella (kuva 3).

25 Kuva 3. Infopisteen palvelutiskillä tulisi olla kirjoitustaso myös pyörätuolinkäyttäjälle Ehdotus: Infopisteen palvelutiskin mallia tulisi muokata siten, että pyörätuolin käyttäjälle olisi alempi kirjoitustaso 670 mm korkeudella, sekä siihen kuuluva riittävä polvitila. Työajanseurantalaitteen sijoitusta laskemalla se soveltuisi pyörätuolin käyttäjälle. Tilapalveluiden mukaan muutosta on mahdotonta toteuttaa. Neuvonta- ja infopisteitä tulevaisuudessa suunniteltaessa on huomioitava, että palvelutiskit soveltuvat myös pyörätuolin käyttäjille. 3.3 Inva-wc Aulan yhteydessä on inva-wc, joka on liikkumistilan, sekä avustajan tilan puolesta toimiva. Wc:ssä olevan vaatesäilytyskoukun tulisi soveltua korkeuden puolesta myös pyörätuolinkäyttäjän tarpeisiin (kuva 4). Suosituskorkeus vaatesäilytyskoukulle on 1200 mm lattiasta, wc:n vaatesäilytyskoukku sijaitsee 1460 mm korkeudella. Bidé-suihku ja hätäkutsunaru puuttuvat wc:stä kokonaan. Peili sijaitsee 1250 mm korkeudella lattiasta, mikä on liian korkea pyörätuolin käyttäjälle (suosituskorkeus on 800-900mm lattiasta, pesualtaan korkeudesta riippuen. Peilin suosituskorkeus on 900 mm ja leveys 400 mm, (kuva 5). Kuva 4. Pyörätuolin käyttäjä ei ylety vaatesäilytyskoukkuun. KUVA 5. Peilin tulisi olla pidempi jotta pyörätuolin käyttäjäkin näkisi siitä itsensä

26 3.4 Kulkuväylät Pääsääntöisesti kaikki rakennuksen palo-ovet ovat raskaita avattavia. Yli 20 mm kynnykset vaikeuttavat pyörätuolilla liikkumista. Kynnysten korkeus vaihtelee toimistohuoneissa 22-24mm välillä. Käytävillä kynnysten korkeus vaihtelee. Liikkumista haittaavat kynnykset ovat määritelty tarkemmin raportissa eri osastojen kohdalla. Pääsisäänkäynnin viereisen sisäänkäynnin tuulikaapin ovissa on suuret lasipinnat, jotka voivat aiheuttaa hahmotusvaikeuksia näkövammaiselle. Kuva 6. Suuriin lasipintoihin tulisi asentaa tarranauha 1000mm:n korkeudelle ja 1400-1600mm korkeudelle Ehdotus: Painavien ovien sähköinen avausmekanismi helpottaisi tiloissa liikkumista. Tarranauhan lisääminen suuriin lasipintoihin varoittaa näkövammaista näkymättömästä esteestä (kuva 6.) 3.4.1 Hissi Hissin oviaukon leveys on 800 mm, oviaukon suositusleveys on 900mm. Kapea oviaukko hankaloittaa hissiin menemistä ja sieltä pois tulemista. Hissikorin mitat ovat suositusmittojen mukaiset. Hissin takaseinässä tulisi olla peruuttamista helpottava peili 300mm korkeudella lattiasta (kuva 6). Hissin painiketaulussa ulosmenopainikkeen tulisi olla vihreä ja koholla muista painikkeista (kuva 7) Kuva 7. Esimerkki helposti havaittavasta ulosmenopainikkeesta Hissin ulkopuolella oleva tilauspainike tulisi olla koholla ja erottua hyvin taustastaan (kuva x). Kerroksesta kertova taulu sijaitsee hississä oven yläpuolella ja on sijaintinsa ja pienen kokonsa puolesta hankalasti havaittavissa. Toiseen kerrokseen saavuttuaan hissin käyttäjä jää vaikeasti avattavien palo-ovien väliin lyhyelle käytävälle. Ovet olisivat käytännöllisemmät sähköisellä avausmekanismilla varustettuna.

27 Kuva 8. Hissin tilauspainike Kuva 9. Toisen kerroksen hissin jälkeinen palo-ovi 3.4.2 Portaat ja Käsijohteet Portaiden pintamateriaalin vuoksi porrasaskelmat erottuvat huonosti toisistaan ja se voi vaikeuttaa näkövammaisen portaiden hahmottamista. Käsijohteet erottuvat hyvin taustastaan ja ne ovat oikealla (900 mm) korkeudella (kuva 10). KUVA 10. Esimerkki askelmat toisistaan erottavasta liukuestetarrasta

28 Ehdotus: Porrasaskelmien hahmottamisen helpottamiseksi askelmien reunaan olisi hyvä asentaa liukuestetarrat, joka erottaa kontrastillaan askelmat toisistaan. 3.5 Tilat ja osastot 3.5.1 Tekniset palvelut Teknisten palveluiden osastolle pääsy on esteellinen. Aulan kautta kulkiessa oven jälkeen on kaksi 140 mm korkuista askelmaa (kuva 11). Ulkokautta osastolle pääseminen on myös esteellinen ulkoportaiden vuoksi (kuva 12). Ulkoportaiden nousukorkeus on yhteensä 310 mm. Ulko-ovessa on 50 mm kynnys ja oven leveys on 800 mm. Osastolle pääsee pyörätuolilla ulkokautta kansalaisopiston ja markkinoinnin osaston läpi, mutta reittiä ei ole opastettu. Ulkokautta tilaan on pääsy kansalaisopiston luiskan kautta, joka talviolosuhteissa ei sovellu itsenäisesti kuljettavaksi. Teknisten palveluiden kokoustilaan on mahdollista päästä pyörätuolin avulla. Myös toimistotilat voisivat olla liikuntarajoitteisen käytettävissä, mikäli sisäänkäynnit muutetaan esteettömiksi. KUVA 11. Teknisten palveluiden osaston askelmat KUVA 12. Teknisten palveluiden osaston ulkoportaat KUVA 13. Teknisen osaston 50 mm korkea kynnys. Ehdotus: Vaihtoehtoina on luiskan rakentaminen sisäoven jälkeisten askelmien yli, tai ulkosisäänkäynnille. Sisäportaiden askelmat tulisi erottaa toisistaan liukuestetarroilla.

29 KUVA 14. Tekniselle osastolle johtava ovi. Oven kynnyksen korkeus on 24 mm. 3.5.2 Kansalaisopisto ja markkinointi Sisäkautta osastolle pääsy tapahtuu teknisten palveluiden osaston kautta, joka on esteellinen. Asiakkaiden sisäänkäynti sijaitsee ulkona (kuva 15). Ulko-ovelle johtaa 4200 mm pitkä, 880 mm leveä ja ~8,5 % kalteva luiska, joka talviolosuhteissa on hankala, tai mahdoton kuljettava liukkauden vuoksi (enimmäiskaltevuus 8 %, suositus 5 %). Luiskan molemmin puolin tulisi asentaa käsijohteet. Tasanteelle asennettu käsijohde ehkäisee harhaanastumisvaaraa. Sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole invapaikkoja. Ulko-oven kynnyksen korkeus on yhteensä 40 mm + 30 mm ja ovesta kulkeminen itsenäisesti on hyvin hankalaa (kuva 16). KUVA 15. Kansalaisopiston sisäänkäynti

30 KUVA 16. Kansalaisopiston ja markkinoinnin osaston ulkosisäänkäynti ja kynnys Ovesta pääsemiseen tarvittava ovikello on 1380 mm korkeudella, mikä voi olla liian korkealla pyörätuolilla kulkevan käytettäväksi. Ovikello erottuu heikkonäköiselle huonosti (kuva 17). KUVA 17. Kansalaisopiston ovikello. Ehdotus: Invapaikan lisääminen sisäänkäynnin läheisyyteen. Käsijohteiden lisääminen luiskan molemmin puolin sekä tasanteelle. Ovikellon laskeminen alemmaksi, tai korvaaminen ovipuhelimella. 3.5.3 Asumispalvelut Asumispalveluiden oven edessä on 50 mm korkea säleikkö, sekä ulko-oven kynnys on 40 mm korkea. Oven vieressä on ovisummeri, joka sijaitsee 1540 mm korkeudella, joka on liian ylhäällä huonosti ulottuvan asiakkaan käytettäväksi (kuva 18). Ulko-ovi, sekä eteisen ovi ovat raskaita avattavia, sekä eteisen ovessa on 40 mm kynnys. Asiakastila soveltuu pyörätuolin käyttäjälle. KUVA 18. Asumispalveluiden ulko-ovi, sekä ovisummeri Ehdotus: Kynnysten loiventaminen, ovisummerin laskeminen, automaattiovi

31 3.5.4 Kirjasto Kirjaston sisäänkäynti on vaikeakulkuinen. Sisäänkäynnin 30 mm korkea kynnys vaikeuttaa pyörätuolilla liikkumista (kuva 19). Ovi on mahdollista lukkiuttaa avonaiseen asentoon, jolloin pyörätuolilla pääsee kelaamaan ovesta sisään. Törmäysvaaraa voi aiheuttaa hälytinportit, joiden leveys on 855 mm. Myös hälytinporttien jälkeen kulkuväylällä osittain sijaitseva palvelu tiski voi aiheuttaa törmäysvaaraa. Vaikeakulkuisuutta aiheuttaa myös oikeanpuoleisen portin jälkeen osittain kulkuväylällä oleva palvelutiski. Henkilökunnan tilat ovat esteettömät. KUVA 19. Kirjaston sisäänkäynti 3.5.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut osastolle johtaa vaikeakulkuinen ovi ja 35 mm korkea kynnys. Ovessa olisi hyvä olla sähköinen avausmekanismi. Jälkimmäinen, osastonpuoleisessa ovessa ei ole kynnystä, ovi on aina lukittuna (kuva 20). Edellä mainittujen ovien väliin jäävässä eteisessä sijaitsee ovisummeri osaston työntekijöiden huoneisiin. Ovisummeri on pyörätuolinkäyttäjälle saavuttamattomissa 1460 mm korkeudella. Osaston toimistotilat ja käytävät ovat esteettömiä. Huoneisiin kulkemista hankaloittaa 22 mm korkea kynnys (kuva 21).

32 KUVA 20. Sosiaali- ja terveyspalveluihin KUVA 21. Toimistohuoneiden kynnykset ovat johtavat ovet korkeudeltaan 22-24mm KUVA 22. Sosiaaliosaston ovisummeri Ehdotus: Kynnysten loiventaminen, oven automatisointi, ovisummerin laskeminen

33 3.5.6 Valtuustosali ja valtuustosalin aula Aulan yhteydessä oleviin vaatenaulakkoihin voitaisiin lisätä alemmalla tasolla olevat vaatenaulat pyörätuolin käyttäjille tai lyhytkasvuisille. Valtuustosalin puhujankorokkeen edessä on 180 mm korkea tasoero, minkä vuoksi puhujankorokkeelle pääsy on esteellinen (kuva 23). Kokoushuoneissa 1 ja 2, sekä kaupungin hallituksen kokoushuoneessa on 35 mm kynnys (suositus 20 mm). Valtuustosaliin olisi hyvä asentaa induktiosilmukka kuulovammaisen tueksi. KUVA 23. Valtuustosalin puhujankorokkeen kynnys Ehdotus: Luiska puhujankorokkeelle, kynnysten madaltaminen/poistaminen 3.5.7 Nuorisotila Ulkokautta nuorisotilaan suunnistautuessa ei ole olemassa sisäänkäynnille ohjaavaa opastetta. Sisäänkäynti ulkokautta on portaiden vuoksi esteellinen (kuva 24). Portaat ovat talviolosuhteissa liukkaat ja pimeät. Käsijohde on ainoastaan toisella puolella, kun se pitäisi olla määräysten mukaan portaiden molemmin puolin. Käsijohteen korkeus on 1000 mm. Suositusten mukainen käsijohteen korkeus on 900mm. Vaihtoehtoinen pyörätuolille soveltuva reitti sijaitsee talon kellarikerroksessa, jonne on yhteys hissillä. Hissin käyttö kellarikerrokseen vaatii avaimen, sekä varastotilan läpi kulkemisen, jonka jälkeen on lukittu ovi. Nuorisotilaan johtavassa ovessa on 85 mm korkea kynnys (kuva 25). Pyörätuolilla pääsy nuorisotilaan vaatii avustajan.

34 KUVA 24. Sisäänkäynti nuorisotilaan sekä portaat KUVA 25. Nuorisotilaan sisäkautta johtavalla reitillä oleva kynnys Ehdotus: Opastus nuorisotiloihin, käsijohteen lisääminen ja sen jatkaminen 300mm ylätasanteen yli, valaistuksen lisääminen ulkoportaikkoon sekä sisätiloihin. Kellarikäytävään johtavan oven kynnyksen poistaminen.

35 4 LIIKUNTAHALLI 4.1 Piha-alueet ja sisäänkäynnit Rakennuksen pohjoispuoleiselle pääsisäänkäynnille kulku on jalkakäytävää pitkin, eikä välittömässä läheisyydessä ole pysäköintipaikkaa (kuva 1). Rakennuksen vastakkaisella puolella sijaitsevaa sisäänkäyntiä käytetään pääsääntöisesti, sillä pysäköintialue sijaitsee sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Liikuntahallin ympäristössä on ainoastaan yksi invapaikka, joka sijaitsee rakennuksen länsipäädyssä invasisäänkäynnin edessä. Invasisäänkäynnistä on suora pääsy portaikkoon joka johtaa liikuntasalin yläkatsomoon. Invapaikkaa merkitsee ISA-tunnuksella merkitty kyltti, joka kartoitushetkellä oli ilmeisimmin vandalisoitu (kuva 2). KUVA 1. Rakennuksen pääsisäänkäynti KUVA 2. Liikuntahallin pääsisäänkäynti

36 Invasisäänkäynnin yläpuolella on jyrkkä pulpettikatto (kuva 3), josta valuva lumi estää ovesta pääsyn, sekä aiheuttaa vaaratilanteen oven käyttäjälle. Lumen paksuus oven edessä kartoitushetkellä oli noin 40 cm. Myös opastus invasisäänkäynnille/vaihtoehtoisille reiteille on puutteellinen. KUVA 3. Invasisäänkäynnin edusta ja sen yläpuolella oleva jyrkkä pulpettikatto Liikuntahallin etelänpuoleisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä ei ole invapaikkaa (kuva 4). Sisäänkäynnin ovet ovat raskaita avattavia. Oven leveys on 900 mm ja kynnys 40 mm (kuva 5), mikä hankaloittaa pyörätuolilla kulkemista. Tuulikaapin säleikkö sopii kokonsa vuoksi huonosti tilaansa, jonka vuoksi syntyy liikkumista haittaavia rakoja (kuva 6). Sisäänkäynti KUVA 4. Eteläinen sisäänkäynti ja ehdotus invapysäköinnin sijainniksi

37 KUVA 5. Eteläpuolen sisäänkäynnin kynnys, sekä säleikön ja kynnyksen väliin jäävä rako KUVA 6. Pääsisäänkäynnin eteisessä sijaitsevan säleikön väliin jäävä rako voi aiheuttaa kompastumisvaaran Ehdotus: Invapysäköintipaikan lisääminen eteläiselle sisäänkäynnille. Liikenne tulisi järjestää eteläisen sisäänkäynnin läheisyyteen. Ovien automatisoiminen. Sisäänkäyntien kynnysten madaltaminen. Lumiesteiden lisääminen invasisäänkäynnin yläpuoliselle katolle. Eteisten säleiköiden vaihto/kunnostus. Opasteiden lisääminen liikuntarajoitteisille soveltuville kulkureiteille. 4.2 Aula Opastus aulasta pukutiloihin sekä asiakasvessoihin on puutteellinen (kuva 7). Pyörätuolin käyttäjälle soveltuvaa vaatenaulakkoa ei ole, vaatenaulakon korkeus 1550 mm (suosituskorkeus on 1200 mm). Ehdotus: Pukutiloihin ja asiakasvessoihin ohjaavien opasteiden lisääminen näkyvälle paikalle. Naulakoiden lisääminen 1200mm korkeudelle. KUVA 7. Aulan invavessan opastus voi jäädä huomaamattomaksi

38 4.3 Aulan inva-wc Inva-wc:n mitoitus mahdollistaa avustajan sijoittumisen pöntön molemmin puolin, sekä taakse, oikealla tilaa on 810 mm, vasemmalla 530 mm (suositus 800 mm), takana 380 mm. Kutsupainikkeeseen, sekä bidé-suihkuun ei ylety pöntöltä käsin (välimatka noin 1000 mm, kuva 8). Vaatesäilytyskoukun korkeus 1560 mm (suositus 1200 mm). Käsitukiin kuuluvan telineen jalka haittaa pyörätuolilla pääsemistä wc-istuimen viereen (kuva 9). Oikealta puolelta istuimelle siirtymistä voi haitata paperiteline. KUVA 8. Aulan inva-wc:n bidé-suihku ja kutsupainike jäävät ulottumattomiin KUVA 9. Käsitukien jalka haittaa wc-istuimen viereen pääsemistä Ehdotus: Kutsupainikkeen paikan uudelleen sijoittaminen. Bidé suihkun tuominen pöntön läheisyyteen. Bidé suihku tulisi olla automaattinen. Vaatesäilytyskoukun madaltaminen 1200mm korkeuteen.

39 4.4 Liikuntasalin pukuhuoneet Pukuhuoneita on yhteensä viisi, joista kaksi on naisten ja kolme miesten käytössä. Toisessa naisten pukuhuoneista on inva-wc, ja siten soveltuu liikuntarajoitteiselle. Miesten pukuhuoneista kahdessa on inva-wc. Pukuhuoneiden ovissa ei ole merkintää ilmaisemaan inva-wc:stä (kuva 10). Kaikista invavessoista löytyy kutsupainike. Wc-istuinten korkeus on 450 mm. Käsituet invavessoissa ovat kiinnitykseltään huterat sekä käsituet eivät pysy ylhäällä. Kaikista pukuhuoneiden suihkutiloista puuttuvat suihkutuolit, sekä pyyhkeille tarkoitetut naulakot ovat liian korkealla (1520 1640 mm). KUVA 10. Pukuhuoneen ovista puuttuu inva-wc:n merkintä 4.4.1 Naisten pukuhuoneet Naisten invapukuhuoneen oven leveys on 800 mm. Inva-wc:n pöntön takana on tilaa 320 mm, oikealla puolella tilaa siirtymiseen sekä avustajalle 760 mm, kääntymisympyrä 850 mm (suositus 1500 mm). Wc:stä puuttuu bidésuihku. Vaatenaulakko on 1330 mm korkeudella lattiasta (suositus 1200 mm). KUVA 11. Naisten invapukuhuoneen wc.

40 KUVA 12. Naisten invapukuhuoneen wc Suihkutilasta löytyy tukikahvat sekä käsisuihku (kuva 13). KUVA 13. Naisten pukuhuoneen käsisuihku sekä tukikahvat. Käsisuihku on saavuttamattomissa.

41 4.4.2 Miesten pukuhuoneet Aulan puoleisen miesten pukuhuoneen invavessassa ei ole käsitukia (kuva 14). Pyörähtämistilaa on ~ 1060 mm (suositus 1500 mm). KUVA 14. Aulan puoleinen miesten inva-wc Suihkutilassa sijaitsevan tukikahvan tulisi sijaita käsisuihkun läheisyydessä, myös käsisuihkun tulisi sijaita sopivalla korkeudella pyörätuolin käyttäjää ajatellen (Kuva 16). Toisen miesten pukuhuoneen invavessan istuimen vasemmalla puolella on tilaa 820 mm, takana 200 mm (suositus 300 mm, kuva 30). KUVA 15. Toinen miesten inva-wc on varustettu käsituilla, mutta käsitukia ei ole kiinnitetty tukevasti.

42 KUVA 16. Miesten pukuhuoneen suihkutila Ehdotus: Wc istuimen yhteyteen tulisi asentaa käsituet, jotka ovat tukevasti kiinnitetty. Vaatesäilytyskoukkujen lisääminen 1200mm korkeudelle. Suihkutilan käsisuihku tulisi asentaa tukikahvan viereen soveltuvalle korkeudelle. 4.5 Tilaussauna Liikuntasalin pukuhuoneiden vieressä on vuokrattavissa oleva saunatila, joka ei ole yleisessä käytössä. Saunatilan pukuhuoneen wc ei sovellu pyörätuolilla kulkevan käytettäväksi. Suihkuun ja saunaan pääsee pyörätuolilla, saunassa pyörätuolilla pääsee lattiatasolle (kuva 17). KUVA 17. Tilaussaunassa pyörätuolilla pääsee ainoastaan lattiatasolle

43 4.6 Squash- ja kuntosali Kuntosali on pyörätuolilla saavutettavissa. Ainoastaan kuntosalin pukuhuoneet eivät wctilojensa puolesta sovellu liikuntarajoitteisen käytettäväksi. Squash-saliin pääsy on esteellinen (kuva 18). (Squash-salin käytön tarve silti kyseenalainen) KUVA 18. Squash-saliin pääsy ainoastaan portaiden kautta Ehdotus: Kuntosalin laitteiden järjestystä muuttamalla tila saadaan toimivaksi.

44 4.7 Kulkuväylät Kynnykset pukuhuoneista käytävään sekä käytävältä liikuntasaliin ovat korkeudeltaan 24 mm (suositus 20 mm). Lännenpuoleisten portaiden ja liikuntasalin yläkatsomon välisen oven kynnys on 26 mm. Yläkatsomoon ja pukuhuoneisiin johtavat palo-ovet ovat raskaita avattavia. Kahvilan lattiamateriaali voi aiheuttaa häikäisyä (kuva 19). KUVA 19. Kahvion lattian heijastumat voivat vaikeuttaa näkövammaisen tilan hahmottamista Ehdotus: Palo-ovien sähköinen avausmekanismi ja ovikynnysten poistaminen tai niiden madaltaminen vähintään 20 millimetriin helpottaisi pyörätuolilla liikkumista. 4.7.1 Portaat ja käsijohteet Aulassa sijaitsevan portaikon käsijohteet voitaisiin erottaa kontrastilla taustastaan (kuva 20). Myös askelmien erottaminen tarranauhalla helpottaa portaiden hahmottamista. Käsijohteen katkeaminen pylvään kohdalla voi vaikeuttaa näkövammaisen suunnistautumista ja aiheuttaa putoamisvaaran. KUVA 20. Näkövammainen voi tulkita portaiden loppuvan, kun käsijohde katkeaa pylvään kohdalla.

45 Kuva 21. Aulan portaat Ehdotus: Portaisiin tulisi asentaa liukuestetarrat, jotka erottaisivat askelmat kontrastilla toisistaan. Aulan portaikon käsijohdetta tulisi jatkaa pylvään kohdalla.

46 4.7.2 Porrashissi Liikuntarajoitteisen pääsy yläkatsomoille, sekä juoksuradalle tapahtuu lännenpuoleisen portaikon kautta porrashissillä (kuva 22). Hissi on kooltaan 840 x 1260 mm, mikä etenkin leveytensä puolesta voi tuottaa vaaratilanteita, koska porrashissin sivulla ei ole suojakaidetta (pyörätuolin raideleveys noin 600 mm Etuja takakaiteen korkeus on 600 mm). Hissiä liikutetaan joko alhaalta tai hissin sivulla olevista painikkeista. Hissi soveltuu huonosti esim. lastenrattaille, rollaattorin käyttäjälle tai kyynärsauvojen käyttäjälle huonon käsituen vuoksi. KUVA 22. Yläkatsomoon johtava porrashissi Kuva 23. Yläkatsomoon johtavat portaat Ehdotus: Hissistä voisi saada turvallisemman alustaa leventämällä tai asentamalla sivulle suojakaiteen.

47 5 JÄÄHALLI 5.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Jäähallin sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä ei ole invapysäköintipaikkoja. Pääsisäänkäynnin edessä on pysäköintipaikka, joka voitaisiin merkitä invapaikaksi (kuva 1). Pääsisäänkäynnin ovessa on 80 mm kynnys, sekä ovi on raskas avattava (kuva 2). KUVA 1. Jäähallin edusta, sisäänkäynti ja ehdotus invapaikaksi KUVA 2. Sisäänkäynnin ovi

48 5.2 Kulkuväylät Näkövammaisen suunnistautumista vaikeuttaa heikko yleisvalaistus sisäänkäynnistä tultaessa, sekä epäselvät lattiamateriaalit (kuva 3). KUVA 3. Sisäänkäynnin jälkeiset irrallaan olevat kumimatot lattiassa ovat reunoiltaan kääntyneet ja aiheuttavat kompastumisvaaran. Jäähallin katsomoon johtavat portaat (kuva 4), joiden leveys on 1500 mm, askelman nousu 195 mm ja etenemä 230 mm (suositus: nousu 120-150mm ja etenemä 390mm). Portaat ovat materiaalinsa vuoksi näkövammaiselle heikosti hahmotettavat. Ensimmäinen askelma on muita matalampi, mikä voi aiheuttaa harhaanastumisvaaran. Käsijohteiden pituus ei ole riittävä (suositus 300 mm yli portaiden alkamisja loppumiskohdan), ylhäältä alas tultaessa (kuva 4) oikeanpuoleisen käsijohteen loppuessa näkövammainen voi luulla portaiden loppuvan. KUVA 4. Portaat ovat ainoa reitti katsomoon, joten sinne pääsy on liikuntarajoitteiselle esteellinen.

49 KUVA 5. Portaat eivät materiaalinsa vuoksi erotu toisistaan, joten askelmat olisi hyvä erottaa värikontrastilla toisistaan. Myös portaista varoittava maalaus olisi hyvä uusia. 5.3 Kahvio ja katsomo Kahvio soveltuisi katsomoa paremmin liikuntarajoitteisen katselutilaksi (kuva 6). Kahvion ikkunasta on näkymä kaukaloon ja ikkuna on 800 mm korkeudella, mikä soveltuu istuvalle. Kahvioon on pääsy katsomon portaita pitkin. Kahvion osastojen välillä on kynnyksiä, jotka voivat aiheuttaa kompastumisvaaran. Kahvilan keskiosassa (Kuva 7, vasen) on 40 mm korkea kynnys ja suihkutilaan sekä hätäpoistumistielle johtavan oviaukon edessä oleva kynnys (kuva 7, oikea) on korkeudeltaan 100 mm. KUVA 29. Kahvion katsomo soveltuisi katselupaikaksi liikuntarajoitteiselle

50 KUVA 7. Kahvion kynnyksistä tulisi varoittaa huomiomerkinnöillä KUVA 8. Kahvion hätäpoistumistien kierreportaat eivät sovellu liikuntarajoitteiselle. Katsomoon johtavien askelmien käsijohde ei ohjaa näkövammaista. Askelmat voivat aiheuttaa kompastumisvaaran, sekä käsijohteen päähän saattaa törmätä (kuva 9). Askelmat tulisi erottaa värikontrastilla toisistaan kompastumisvaaran ehkäisemiseksi. Katsomon valaistusvoimakkuudet olivat 205 352 lx. (suositus 300 lx.). Katsomon kaiteen korkeus 1010 mm. Käsijohde 740 mm korkeudella (suositus 900 mm). KUVA 9. Esimerkki askelmat toisistaan erottavista merkinnöistä

51 Kaukaloon pääsee esteettömästi huolto-ovesta, joka on tarkoitettu jääkoneella kuljettavaksi. Kaukaloon pääsy mahdollistaa esimerkiksi pyörätuoliluistelun, mikäli sisäänkäynti ja pukuhuoneet suunniteltaisiin liikuntarajoitteisille sopivaksi. 5.4 Hygieniatilat Ensimmäisessä kerroksessa ja kahviossa sijaitsevat yleisövessat. Jäähallissa ei ole invavessaa. Pieniä korjaustöitä tekemällä ensimmäisen kerroksen naisten wc:stä voi saada toimivan (kuva 10). Inva wc:n tulisi olla käyttäjän sukupuolesta riippumaton. Naisten wc:ssä ei bidé-suihkua wc-istuimen läheisyydessä, istuimen oikealla puolella tilaa 490 mm, vasemmalle 670 mm, takana 160 mm. wc-kopin lavuaari 735 mm korkeudella ja toinen lavuaari 710 mm korkeudella, peili 1250 mm korkeudella. Valaistusvoimakkuudet naisten wc:ssä 46 55 lx. (suositus 300 lx.) KUVA 10. Pieniä muutostöitä tekemällä naisten vessasta voisi saada liikuntarajoitteiselle soveltuvan. Miesten wc (kuva 11) on rakenteeltaan erilainen, koppi ei sovellu liikuntarajoitteisen käytettäväksi, wc:n oven leveys 680 mm. Valaistusvoimakkuudet miesten wc:ssä 15 63 lx. (suositus 300 lx.) KUVA 11. Miesten wc

52 Jäähallin pukuhuoneiden ovissa on 50 mm kynnykset, myös suihkutilat ja wc:t eivät sovellu liikuntarajoitteisen käytettäväksi, koska suihkut ovat asennettu ylös ja wc-tilat ovat pienikokoiset. KUVA 12. Pukuhuoneen vaatenaulakot sekä suihkutila

53 6 UIMAHALLI 6.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Sisäänkäynnin edessä on invapysäköintipaikka (kuva 1). Invapaikalle aurattu lumi estää paikan käyttöä. Sisäänkäynnin ovi on raskas avattava, oveen voitaisiin asentaa sähköinen avausmekanismi. Tuulikaapissa säilytetään tavaraa (kuva 2), mikä aiheuttaa tilanpuutetta oven edessä ja vaikeuttaa tuulikaapin ovesta pääsemistä. KUVA 1. Uimahallin invapysäköintipaikka ja sisäänkäynti KUVA 2. Tuulikaappi

54 6.2 Kahvio Kahvion palvelutiskin korkeus on 810 mm, mikä on sopiva pyörätuolin käyttäjälle. Palvelutiskin edessä kulkee ahdas kulkuväylä, mikäli palvelutiskin edessä olevan pöydän ääressä istuu asiakkaita, käytävän leveydeksi jää noin 840 mm. 6.3 Hygieniatilat Uimahallissa on mahdollisuus suihkutuolin käyttöön. Suihkutuoli on leveydeltään 640 mm. Naisten ja miesten pukutilojen yhteydessä ei ole liikuntarajoitteiselle soveltuvia wc-tiloja. Rakennuksen hygieniatiloissa ei ole hälytysjärjestelmää. Pääsy liikkumisesteiseen pukutilaan tulisi järjestää suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta, jotta myös toista sukupuolta oleva avustaja voi olla mukana. 6.3.1 Naisten pukuhuone Naisten pukuhuoneen hiustenkuivauspöydän (kuva 3) korkeus on 810 mm (suositus 800 mm). Käsipyyheteline on 1280 mm korkeudella, mikä voi joillekin pyörätuolissa istuville olla liian korkealla käytettäväksi. KUVA 3. Naisten pukuhuoneen hiustenkuivauspöytä Naisten pukutilassa on automaattisesti syttyvät valot (valonvoimakkuus noin 330 lx.). Pukukaapin naulakon korkeus 1800 mm (suositus 1200 mm). Yksityiseen pukutilaan johtava ovi on leveydeltään 770 mm (kuva 4), mikä ei sovellu pyörätuolin käyttäjälle.

55 Naisten suihkutilassa on suihkujen alla tukikahvat, jotka sijaitsevat riittävällä korkeudella, 820 mm lattiasta. Liikuntarajoitteiselle soveltuvassa pesutilassa tulisi olla yhtenäiset käsijohteen 500 ja 900 mm korkeudella. Suihkutilan päässä on istuin (kuva 5), jonka läheisyydessä on käsisuihku. Naisten sauna ei sovellu liikuntarajoitteiselle kolmen porrasaskelman vuoksi, askelmien nousu 125 140 mm (kuva 6). Suihkutilasta altaille mentäessä pyyhenaulakko on 1670 mm korkeudella (suositus 1200 mm) KUVA 4. Naisten pukutila. Yksityiset pukutilat eivät sovellu pyörätuolin käyttäjille ahtauden vuoksi (merkitty kuvaan ympyröillä). KUVA 5. Naisten suihkutilan istuin KUVA 6. Naisten saunaan ei pääse suihkutuolilla

56 6.3.2 Miesten pukuhuone Miesten pukuhuoneen pyörätuolinkäyttäjälle soveltuva vaatteidenvaihtopenkki on korkeudeltaan 540 mm ja syvyydeltään 500 mm (kuva 7). Pukuhuoneen varusteisiin tulisi kuulua penkki, jolla voi pukeutua pitkällään. Penkin pituuden tulisi olla on vähintään 2100 mm, korkeuden 500 mm ja leveyden 600-700 mm. Vaatteidenvaihtopenkin edessä on vähän tilaa pyörätuolilla liikkumiseen (720 mm). Miesten pukuhuoneen hiustenkuivaaja on 1420 mm korkeudella, mihin pyörätuolinkäyttäjä ei ylety (kuva 8). Miesten pukuhuoneen valovoimakkuus on 215 400 lx. Suihkutilat ovat mitoitukseltaan samanlaiset kuin naisten puolella, myös miesten saunaan ei pääse pyörätuolin avulla. KUVA 7. Miesten pukuhuoneessa pyörätuolinkäyttäjälle soveltuvimman istuimen edessä on liian vähän tilaa. KUVA 8. Miesten pukuhuoneen hiustenkuivaaja

57 6.3.3 Kahvion wc:t Kahvion käytävän päässä sijaitsee naisten (kuva 9) ja miesten (kuva 10) wc:t. Naisten wcistuimen vasemmalla puolella on tilaa pyörätuolille. Pyörähdystilaa on noin 1200 mm (suositus 1500 mm). Altaan korkeus on 780 mm ja käsipyyhetelineen korkeus 1290 mm. Suositus altaan korkeudelle on < 800 mm ja käsipyyhetelineelle 1200mm. Vaatenaulakko on liian korkealla pyörätuolin käyttäjälle. Miesten wc on peilikuva naisten wc:stä, pyörähdystilaa on naisten wc:tä enemmän. Molemmissa vessoissa on kääntyvät ja korkeussäädettävät käsituet. Wc:t voisivat soveltua pienten muutostöiden jälkeen liikuntarajoitteisen käyttöön. KUVA 9. Naisten wc KUVA 10. Miesten wc ja kääntyvä käsituki 6.3.4 Allastilan Inva-wc Invavessaan pääsy on haasteellista allaskäytävän lattiakaadon ja vesiuran vuoksi. Kun käsituet nostaa ylös, jää wc-istuimen vasemmalla puolelle vapaata tilaa 670 mm ja oikealle 660 mm (suositus 800mm). Pöntön takana on tilaa 300 mm, mutta käsituki haittaa suihkutuolin kelaamista takaseinään. Käsituet ovat 800 mm korkeat ja nostettavissa seinää vasten. Uimahallin oma suihkutuoli ei mahdu pöntön viereen. Käsienpesuallas on säädettävä ja alimmillaan 800 mm korkeudella. Allaspeilin korkeus lattiasta on 860 mm. Käsipyyhe on 1220 mm korkeudella. Valot ja bidé suihku ovat automaattiset. Inva-wc on valaistusvoimakkuudeltaan 147 lx.

58 KUVA 11. Wc istuimen vierellä ei ole riittävästi tilaa uimahallin omalle suihkutuolille 6.4 Allasosasto Altaan reunoilta puuttuu yhtenäinen suojakaide suunnistautumisen helpottamiseksi ja putoamisvaaran ehkäisemiseksi (kuva 12). Pukuhuoneesta tultaessa edessä on syvä allas johon voi pudota. Pukuhuoneiden edessä olevalla käytävällä on vesiura, joka hankaloittaa pyörätuolilla kelaamista (kuva 13). Vesiura jää kahden lattiakaadon väliin ja vaikeuttaa suihkutuolilla liikkumista. Lattiassa saa olla kaltevuutta vain sen verran kuin veden johtamiseksi pois on tarpeen (enintään 2 %) Vesiuran reunan korkeus 15 mm. Allasosaston valaistusvoimakkuus noin 385 lx. Kaikkiin altaisiin tulisi olla esteetön pääsy. KUVA 12. Altaan reunalta puuttuu kaide, sekä uima-altaaseen tulisi päästä henkilönosturin, tai allashissin avulla. Altaaseen johtavien portaiden tulisi sijaita altaan matalassa päässä.

59 Lattiakaato 6 10 % 105 mm Lattiakaato 7,8 % KUVA 13. Vesiura ja lattiakaadot vaikeuttavat apuvälineen kanssa liikkumista Terapia-altaan edessä olevan henkilönosturin istuin ei pääse kääntymään altaan reunalle siten, että liikuntarajoitteinen pääsisi suihkutuolista suoraan nosturiin (kuva 14). Nosturin puomi osuu kattolistaan ja nosturin istuin jää paikkaan mihin suihkutuolia käyttävä ei pääse. Istuimen käsituet ovat kiinteät, mikä haittaa tuoliin siirtymistä. Nosturia tulisi pystyä käyttämään itsenäisesti. KUVA 14. Terapia-altaaseen johtavat askelmat. Henkilönosturin istuin jää käsijohteen alle.

60 KUVA 15. Henkilönosturin puomi juuttuu kattolistaan Ehdotus: Syvän altaan reunoille kaiteiden lisääminen. Terapia-altaan henkilönosturin korjaaminen toimivaksi. Lattiakaadon uudelleen suunnittelu ja toteutus. Pyörätuolihissin lisääminen isoon altaaseen. Makuuasennon mahdollistava pukeutumispenkki miesten pukuhuoneeseen. Saunan uudelleenrakentaminen liikuntarajoitteiselle soveltuvaksi.

61 7 PÄIVÄTOIMINTAKESKUS LUPIINI 7.1 Piha-alue ja pääsisäänkäynti Päivätoimintakeskuksen ulko-oven läheisyyteen on mahdollista ajaa auto, mutta merkittyä invapaikkaa ei ole (kuva 1). Päivätoimintakeskuksen henkilökunnan mukaan piha-alue on vaarallisen liukas ja viettävä keväisin, sekä kesäisin piha on kuoppainen ja vaikeakulkuinen. Kuoppaisuus aiheuttaa kompastumisvaaran etenkin näkövammaisille. Ulko-oven edessä olevan säleikön korkeus on 75 mm, ulko-oven kynnyksen korkeus on 38 mm. Ulko-oven leveys täysin avattuna 980 mm, avattava karmi suljettuna 760 mm. KUVA 1. Päivätoimintakeskus Lupiinin piha-alue ja sisäänkäynti 7.2 Kulkuväylät Rakennuksen pääkäytäviltä on poistettu kynnykset. Rakennuksen takana sijaitseva hätäpoistumistie ei sovellu liikuntarajoitteiselle (kuva 2, 3). Rakennuksen takaoven edessä on portaikko, takana olevaa terassia käytetään kesäisin lähes päivittäin (kuva 66). Lattiamateriaalit voivat olla märkänä liukkaat. Naisten pukuhuoneen edessä olevan käytävän valaistusvoimakkuus on 7 75 lx, mikä johtuu rikkinäisestä valaisimesta.

62 KUVA 2. Rakennuksen takana olevan hätäpoistumistien ulkoportaat. KUVA 3. Hätäpoistumistien edessä säilytetään tavaraa, mikä saattaa haitata ovesta kulkemista. Myös muoviverho voi haitata ovesta kulkemista. KUVA 4. Takaoven portaat ja kynnys.

63 7.3 Hygieniatilat Naisten ja miesten pukuhuoneiden vaatekaappien vaateripustimet ovat heikosti ulottuvalle liian korkealla (kuva 5). Myös pyörätuolinkäyttäjälle soveltuvat leveät vaatteidenvaihtopenkit puuttuvat (penkkien leveys 360 mm, suositus 600 700 x 2100 mm). KUVA 5. Naisten pukuhuoneen vaatekaappi Inva-wc:n edessä on loiva luiska, mikä on merkitty hyvin näkövammaiselle. Inva-wc:n istuimen vierellä ei ole riittävästi tilaa pyörätuolista wc-istuimelle siirtymiseen (vasemmalla 430 mm, oikealla 380mm, takana 480 mm, kuva 6). Bidé-suihku ja wc paperi ovat liian kaukana wc-istuimelta. Vaatesäilytyskoukku on 1560 mm korkeudella (suositus 1200 mm). Wc:ssä ei ole hätäkutsupainikejärjestelmää. Käsipyyhetelineen on vaikea ulottua, koska pyörätuoli jää wc-istuimen ja lavuaarin väliin. Wc:n valaistusvoimakkuus on 180 lx. (suositus 300 lx.). Ovesta puuttuu ISA-tunnus. KUVA 6. Inva-wc

64 7.4 Työskentelytilat Työskentelytilojen valaistus on pääosin riittävä. Kangaspuutilan valaistusvoimakkuus on valaisimien alla yli 600 lx. Toiseen työskentelytilaan on asennettu uudet valaisimet, jotka ovat riittäviä työskentelyyn (kuva 7). Kangaspuut eivät sovellu liikuntarajoitteisen käytettäväksi (korkeus 920 mm, kuva 8). KUVA 7. Työskentelytilan valaisimet antavat riittävästi valoa tarkkuustyöhön suunnitelluille työskentelypisteille. KUVA 8. Kangaspuut eivät sovellu liikuntarajoitteiselle Ehdotus: Piha-alueen tasoittaminen. Pääsisäänkäynnin ja hätäpoistumisteiden muokkaaminen liikuntarajoitteiselle soveltuvaksi (luiska, kynnyksen madaltaminen).

65 8 HAMMASHOITOLA 8.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Hammashoitolan sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole merkittyä invapaikkaa (kuva 1). Sisäänkäynnin edessä on käsijohteeton luiska, jonka kaltevuus on 10 % (suositus 8 %, ihanne 5 %). Oven edessä olevan tasanteen syvyys on 830 mm, pyörätuolia varten tasanteen tulisi olla riittävän iso kääntymiseen. Ulko-ovi on raskas avattava sekä siinä on 50 mm kynnys. Ahtaan eteisen vuoksi eteisen oven avaaminen on pyörätuolin avulla hankalaa. Vähimmäissuositus on eteisen leveydeksi on 1400 x 1500 mm. Ovien tulisi aueta eteisestä poispäin. Eteisen kynnys on 45 mm korkea. Läpinäkyvä eteisen ovi saattaa aiheuttaa törmäysvaaran (kuva 2). KUVA 1. Hammashoitolan ovi sekä luiska KUVA 2. Hammashoitolan eteisen lasiovi voi aiheuttaa törmäysvaaran näkövammaiselle

66 8.2 Aula Palvelutiskin korkeus on 1040 mm (kuva 3). Palvelutiskin maksulaitteelle ei ylety, mikäli asiakas istuu pyörätuolissa, tai käden ulottuvuudessa on rajoituksia. Palvelutiskin valaistusvoimakkuus on 400 670 lx. (suositus 500 750 lx.). Aulan vaatenaulakoiden korkeus on 1360 mm. Aulan valaistusvoimakkuus 240 300 lx. KUVA 3. Hammashoitolan palvelutiski 8.3 Hygieniatilat Hammashoitolassa ei ole liikuntarajoitteiselle soveltuvia wc-tiloja. Asiakas-wc:n oviaukon leveys on 580 mm (kuva 4). Pyörätuolilla liikkuvat asiakkaat ovat joutuneet käyttämään kaupungintalon inva-wc:tä. KUVA 4. Hammashoitolan wc

67 8.4 Hoitohuoneet Osaan hoitohuoneista on 25 mm kynnys. Matalin hoitopenkki on korkeudeltaan 510 mm ja siinä on nostettavat käsituet. Röntgenkuvauslaite soveltuu pyörätuolinkäyttäjälle. Ehdotus: Invapysäköintipaikan lisääminen. Pysäköintikieltomerkin lisääminen pyörätuoliluiskan eteen. Pääoven luiskan loiventaminen ja tasanteen suurentaminen. Eteisen suurentaminen, eteisen kynnysten madaltaminen. Inva-wc:n rakentaminen aulaan (esimerkiksi henkilökunnan wc:n ja asiakas wc:n yhdistämällä. Henkilökunnalla on hammashoitolan perällä toiset wc-tilat.) Sisätiloista kynnysten poistaminen.

68 9 MIELENTERVEYSTOIMISTO Mielenterveystoimiston läheisyydessä ei ole merkittynä invapysäköintipaikkoja (kuva 1). Sisäänkäynti on erittäin vaikeakulkuinen kapean oven ja korkeiden kynnysten vuoksi. Ulko-oven edustalla oleva säleikkö ja ulko-oven kynnys ovat korkeudeltaan 35 mm (suositus 20 mm). Ulko-oven ja välioven saa avattua suuremmaksi lisäoven avaamalla, jolloin oven leveydeksi tulee 1040 mm. Lisäoven avaamiseen tarvitsee avustajan. KUVA 1. Mielenterveystoimiston pääsisäänkäynti Mielenterveystoimiston eteinen on 1360 mm pitkä ja 1560 mm leveä (vähimmäissuositus on 1400 mm leveä ja 1500 mm pitkä). Väliovi aukeaa eteiseen päin, jolloin pyörätuolilla tai rollaattorilla kulkevan on vaikea päästä ovista sisään. Ehdotus: Sisäänkäynnin kunnostaminen liikuntarajoitteiselle soveltuvaksi. Inva wc:n lisääminen. Opastuksen lisääminen pääovelle.

69 10 ORIVEDEN RYHMÄKOTI 10.1 Piha-alueet ja sisäänkäynnit Rakennusten sisäänkäynnille johtavan tien kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisäänkäynnin edessä olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva 2). Kaltevuuden vuoksi pyörätuolilla tai muulla apuvälineellä liikkuminen on hankalaa. Pihan ollessa liukas, lisääntyy liukastumisvaara kaltevuuden vuoksi. Kulkuväylällä suositeltava suurin sallittu sivukaltevuus on 2 %. Pituuskaltevuus ~ 12 % KUVA 1. Rakennusten sisäänkäynneille johtava pihatie Sivukaltevuus noin 11 % KUVA 2. Sisäänkäyntien edessä oleva piha

70 Rinteen alaosassa sijaitseviin asuntoihin kulkeva pihatie on leveydeltään 2500 mm (kuva 3). Pelastustien leveydeksi on määritelty vähintään 3500 mm. Pihatien päässä ei ole kääntöpaikkaa, joten tien päästä on peruutettava pois. Peruuttava auto voi olla vaaraksi pihassa kulkeville ihmisille. KUVA 3. Rinteen alaosassa sijaitsevien asuntojen pihatie. Ryhmäkodin pääsisäänkäynnin ovessa on yhteensä 135 mm korkuinen kynnys, oven leveys on 870 mm (kuva 4). Liikuntarajoitteiselle soveltuvampi sisäänkäynti on rakennuksen keskiosasta olohuoneeseen johtava ovi (kuva 5). Ylätalon inva-asunnon ulko-ovessa, sekä tuulikaapin ovessa on 20 mm kynnykset. Alarinteessä sijaitsevien kahden inva-asunnon ulko-oven kynnyksen eteen on valettu pieni luiska, tasoero on yhteensä 70 mm. KUVA 4. Ryhmäkodin pääsisäänkäynti

71 KUVA 5. Rakennuksen keskiosassa sijaitsevan oviaukon saa suuremmaksi avaamalla lisäoven. KUVA 6. Esimerkki ylätalon päädyn asunnon ulko-oven kynnyksestä. Asunnon sisäänkäynti ei sovellu liikuntarajoitteiselle

72 Alatalossa sijaitsevien asuntojen ulko-oven leveys on 860 mm, mikä on sähköpyörätuolin käyttäjälle melko ahdas. Kuvassa 7 näkyvän tuulikaapin koko on 2100 x 1550, mikä on ahdas sähköpyörätuolista pyörätuoliin siirtymiseen. Eteisten kynnyksen korkeus on 28 mm. KUVA 7. Alatalon asunnon eteinen 10.2 Kulkuväylät ja tilat Ryhmäkodin pääsisäänkäynnin eteisen naulakon korkeus on 1390 mm. Eteisestä keittiöön johtavan oven leveys on leveydeltään 780 mm (suositus 800 mm). Keittiötilan leveys on 1280 mm, astianpesukoneen luukku ja auki vedettävät kaapit aiheuttavat keittiössä törmäysvaaran (kuva 8). Keittiötason korkeus on 910 mm mikä ei sovellu pyörätuolin käyttäjälle(suositus 730-900 mm). KUVA 8. Keittiötila soveltuu kokonsa ja kalustuksen vuoksi huonosti liikuntarajoitteiselle tai näkövammaiselle

73 Pyykinpesuhuoneen vapaa tila on 1050 x 2010 mm, pyykinpesutila ei sovellu liikkumistilansa puolesta liikuntarajoitteiselle, sekä pyykinpesuhuoneen lattialle kertyy liikkumista haittaavia tavaroita. KUVA 9. Pyykinpesutila Päärakennuksen soluasuntoihin johtavien käytävien valaistusvoimakkuudet ovat 43 45 lx (suositus 300lx, kuva 10). Alhaiset valaistusvoimakkuudet haittaavat esimerkiksi soluasunnossa asuvan näkövammaisen liikkumista. Olohuoneen valaistusvoimakkuus on 92 lx, sekä eteisen 62 lx. Ruokasalin uudet valaisimet antavat riittävän valaistusvoimakkuuden ruokailutilaan (>700lx). Soluasuntoihin johtavat käytävät ovat kapeita ja auki olevat ovet aiheuttavat törmäysvaaran, etenkin tiloja käyttävälle näkövammaiselle. KUVA 10. Kapeat käytävät haittaavat tiloissa apuvälineen kanssa liikkumista, sekä käytävälle avautuvat ovet aiheuttavat törmäysvaaran.

74 10.3 Hygieniatilat 10.3.1 Inva-asuntojen hygieniatilat Kaikkien inva-asuntojen hygieniatiloihin on esteetön pääsy. Lisäksi kaikissa kylpyhuoneissa on suihkutuolit. Ylätalon inva-asunnon wc-istuimen vasemmalla puolella ei ole tilaa siirtymiseen, käsituki on ainoastaan vasemmalla puolella. Wc-paperiteline ja bidé-suihku jäävät wc-istuimen taakse sivulle 500 mm päähän, bidé-suihku ei ole automaattinen. Alatalon päädyssä sijaitsevan inva-asuntoyksiön wc-istuimen oikealla puolella ei ole tarpeeksi tilaa siirtymiseen (kuva 11). Käsituet on wc-istuimen molemmilla puolella. Wc:stä puuttuu bidé-suihku. Alatalon toisen inva-asunnon wc:stä puuttuu bidé-suihku (kuva 12), wc-istuimen vasemmalla puolella ei ole tilaa siirtymiseen. Nostettavat käsituet ovat istuimen molemmin puolin. KUVA 11. Alatalon päädyn inva-asunnon wc

75 KUVA 12. Alatalon kaksion inva-wc 10.3.2 Päärakennuksen hygieniatilat Päärakennuksen inva-wc:ksi merkitty wc-tila ei sovellu liikuntarajoitteiselle (kuva 13). Wc:stä puuttuu käsituet, siirtymiseen ja avustamiseen tarvittava tila, sekä käden ulottuvilla oleva bidé-suihku. Oven leveys on 780 mm (suositus 800 mm), wc-tilan lattiapinta-ala on 1400 x 1880 mm. KUVA 13. Päärakennuksen inva-wc

76 Päärakennuksen muut wc-tilat eivät sovellu liikuntarajoitteisen käytettäväksi tilansa ja oviaukon riittämättömän leveyden vuoksi (kuva 14). KUVA 14. Päärakennuksen wc-tiloja Suihkueteiseen johtavissa ovissa on 28 mm kynnykset. Suihkutilaan johtavassa ovessa on 40 mm korkea kynnys. Saunan alin laude on 630 mm korkeudella (kuva 17). Lauteiden edessä olevan jakkaran korkeus on 390 mm. Pyörätuolilla liikkuminen suihkutilassa ja saunassa on esteellistä. KUVA 15. Suihkutila

77 KUVA 16. Suihkutila KUVA 17. Sauna Ehdotus: Sisäänkäyntien, sekä päärakennuksen suihku- ja saunatilojen kynnysten poistaminen. Saunan mitoittaminen liikuntarajoitteiselle sopivaksi. Valaistusvoimakkuuden lisääminen soluasuntojen käytäville. Päärakennuksen inva-wc:n laajentaminen, sekä tukikahvojen asennus.

78 11 KAUPINTIEN NUORISOTALO 11.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit Rakennuksen yhteydessä ei ole merkittyä invapysäköintipaikkaa. Rakennukseen on kolme sisäänkäyntiä, joista yhdestä kuljetaan partion tiloihin. Sisäänkäynnit eivät sovellu liikuntarajoitteisille. Rakennuksen etupuolella sijaitsevan sisäänkäynnin ovessa on 65 mm kynnys, sekä kolme porrasaskelmaa joiden korkeus on 130 mm. Portaiden edessä oleva kuramatto voi aiheuttaa kompastumisvaaran. KUVA 1. Rakennuksen etupuolella sijaitseva sisäänkäynti on esteellinen KUVA 2. Etupuolen sisäänkäynnin edustalla oleva tappi voi aiheuttaa kompastumisvaaran

79 Rakennuksen takaoven edessä on neljä porrasaskelmaa. Oven kynnyksen korkeus on 80 mm, sekä eteisen kynnyksen korkeus 30 mm (suositus 20 mm). KUVA 3. Rakennuksen takana sijaitseva ovi. Partion tiloihin johtavan oven edessä on 120 mm korkea tasanne, sekä 160 ja 170 mm korkeat askelmat. KUVA 4. Partion tiloihin johtava ovi 11.2 Kulkuväylät Tilat ovat ahtaat ja huonokuntoiset, mutta huonekaluja järjestelemällä ja kynnyksiä poistamalla sisätilat soveltuvat kohtalaisesti liikuntarajoitteisen tai näkövammaisen käytettäväksi. Pelihuoneen oven kynnys on 30 mm ja partiotilan pöytäkiekkohuoneen oven kynnys on 40 mm korkea. Partiotilaan johtavan käytävän oviaukon leveys on 760 mm (suositus vähintään 800 mm). Olohuoneen lattian painaumat voivat aiheuttaa kompastumisvaaran.

80 KUVA 5. Partiotilan lasiovi voi aiheuttaa törmäysvaaran näkövammaiselle. 11.3 Hygieniatilat Nuorisotalossa on kolme wc:tä, joiden ovien leveydet ovat 570 mm. Wc-tilat ovat myös muulta mitoitukseltaan liikuntarajoitteiselle soveltumattomat. KUVA 6. Rakennuksen wc-tilat eivät sovellu liikuntarajoitteiselle. Ehdotus: Liikuntarajoitteiselle soveltuvan sisäänkäynnin toteuttaminen esim. partion tiloihin johtavalle ovelle luiskan avulla. Käsijohteiden lisääminen etupihan sisäänkäynnin portaisiin. Liikuntarajoitteiselle tulisi olla mitoitukseltaan soveltuva wc.

81 12 LAITAMON NUORISOTILA 12.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole invapaikkaa. Sisäänkäynnin edessä on 40 mm korkea säleikkö, 30 mm korkea kynnys, sekä lyhyt luiska, jonka nousukorkeus kynnyksen korkeus mukaanlaskettuna on noin 140 mm. Oven leveys on 990 mm lisäovi aukaistuna. KUVA 1. Sisäänkäynti KUVA 2. Sisäänkäynnin edustan säleikkö, sekä lyhyt luiska

82 12.2 Tilat ja kulkuväylät Eteisen vaatenaulakoiden korkeus on 1180 mm, mikä on sopiva pyörätuolin käyttäjälle. Eteisestä oleskelutilaan tultaessa on kaksi askelmaa. Ensimmäisen portaan korkeus 110 mm ja toisen 95 mm. Portaisiin voitaisiin asentaa liukuestetarrat harhaanastumis-, tai liukastumisvaaran ehkäisemiseksi. Eteisen valaistusvoimakkuus on 30 38 lx. KUVA 3. Eteisen askelmat KUVA 4. Keittiötä ei ole mitoitettu liikuntarajoitteiselle. Keittiön leveys on 1170 mm.

83 12.3 Hygieniatilat Nuorisotilassa on kaksi inva-wc:tä, sekä lapsille mitoitettu, matalalla istuimella ja lavuaarilla varustettu wc. Miesten wc:n istuimen oikealla puolella on tilaa 310 mm, vasemmalla 680 mm (suositus 800 mm), sekä takana 400 mm. Peilin korkeus 1100 mm (suositus 900 mm). Pyörähtämistilaa ei ole riittävästi. Wc-paperiteline on 500 mm etäisyydellä wc-istuimesta, joten siihen voi olla vaikea ulottua. Wc:ssä ei ole bidé-suihkua. Valaistusvoimakkuus on 106 lx. (suositus 300 lx.). Wc:n ovessa ei ole lankavedintä. KUVA 5. Miesten Inva-wc Naisten wc:n istuimen oikealla puolella on tilaa 725 mm, vasemmalla 310 mm ja takana 370 mm. Peilin korkeus 1100 mm (suositus 900 mm). Pyörähtämistilaa ei ole riittävästi. Wc-paperiteline on 600 mm etäisyydellä wc-istuimesta, joten siihen voi olla vaikea ulottua. Käsisaippuan korkeus on 1150 mm Wc:ssä ei ole bidésuihkua. Valaistusvoimakkuus on 75 lx. (suositus 300 lx.). Wc:n ovessa ei ole lankavedintä. KUVA 6. Naisten Inva wc Ehdotus: Sisäänkäynnin kynnyksen loiventaminen, luiskan lisääminen eteistilan porrasaskelmiin, valaistusvoimakkuuden lisääminen wc-tiloihin sekä eteistilaan.

84 13 TERVEYSKESKUS 13.1 Piha-alueet ja pääsisäänkäynti Terveyskeskuksen invapysäköintipaikat eivät sijaitse sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. Invapaikalta sisäänkäynnille on matkaa noin 50 m, sekä tie viettää lievästi. (kuva 1). Sisäänkäynnin eteen ajaminen on sallittu ainoastaan hälytysajoneuvoille (kuva12). Ehdotus: Sisäänkäynnin läheisyyteen olisi hyvä sijoittaa invapysäköintipaikka. Pääsisäänkäynnin eteen tulisi sijoittaa penkki, mielellään katoksen alle, jotta huonokuntoinen voi odottaa istuen esimerkiksi taksikuljetusta. KUVA 1. Terveyskeskuksen invapysäköintipaikat KUVA 2. terveyskeskuksen pääsisäänkäynnille johtava tie, sekä kielletyn ajosuunnan merkki, joka estää ajamisen sisäänkäynnin läheisyyteen.

85 Pääsisäänkäynnin ovessa on sähköinen avausmekanismi, sekä 38 mm korkea kynnys. Eteisen väliovien avausmekanismit eivät toimi (kuva 3). KUVA 3. Pääsisäänkäynnin eteinen 13.2 Aula Aulan rakenne ja kalusteiden järjestely on ahdas ja käytävämäinen. Lasten leikkimiseen tarkoitettu tila sijaitsee kulkuväylällä, minkä vuoksi lattialla voi olla kompastumisvaaraa aiheuttavia leluja, sekä pieniä lapsia. Lasten leikkitilaksi ei sovellu myöskään kulkuväylä, jonka läpi kulkee ensiapupotilaita. Odotustila sijaitsee sisäänkäynnin läheisyydessä ja on sijaintinsa puolesta vetoisa. Neuvonnan, sekä päivystysneuvonnan palvelutiskien korkeus on 960 mm (suositus < 800 mm.). Palvelutiskien ikkunan yläkarmi on seisovan asiakkaan silmien korkeudella, mikä estää näköyhteyden virkailijaan (kuva 4). Valaistusvoimakkuus neuvonnan palvelutiskillä on 670 lx. ja päivystysneuvonnassa kasvojen korkeudella 340 lx ja tiskin edessä 520 lx. (suositus 500 750 lx.). Ehdotus: Lasten leikkitilan siirtäminen pois kulkuväylältä. Palvelutiskin madaltaminen ja palvelutiskin ikkunan yläkarmin poistaminen.

86 KUVA 4. Päivystysneuvonnan palvelutiski. Palvelutiskin ikkunan yläkarmi on silmien korkeudella. 13.3 Inva-wc Terveyskeskuksen odotustilassa on ainoastaan yksi asiakas wc (kuva 5). Wc-tilaan on aulasta heikko opastus. Lisäksi Inva-wc:n ovessa tulisi olla symboli, joka kertoisi kummalla puolella istuinta siirtymistila sijaitsee. Wc-tila on tarkoitukseensa nähden liian pieni mitoitukseltaan, sekä wc:ssä oleva kalustus vähentää liikkumatilaa. Wc:n tulisi soveltua lastenhoitoon, sekä liikuntarajoitteisen avustamiseen. Wc-istuimen oikealla puolella ei ole tilaa siirtymiseen, vasemmalla puolella on tilaa wc-istuimen käsituen ja pyykkikorin välillä 500 mm (suositus 800 mm). Roskakorin kansi avautuu ainoastaan jalalla painamalla. Hälytysnaru on sidottuna pesualtaan peilin päälle ulottumattomiin (kuva 16). Wc:n ovesta puuttuu lankavedin. Hoitohenkilökunnan työskentelyn helpottamiseksi wc:ssä olisi hyvä olla helposti ulottuvilla oleva taso. Wc-istuimen oikealla puolella olevan tason korkeus on 1340 mm. KUVA 5. Roskakorin kansi avautuu aino- KUVA 6. Inva-wc:n hälytysnaru on sidottu astaan jalalla ulottumattomiin

87 Työterveysosaston inva-wc:n istuimen takana ei ole tarvittavaa tilaa (suositus 300 mm, kuva 7). Inva wc:n ovesta puuttuu lankavedin, sekä hätäkutsunaru/painike. Käsipaperiteline on 1410 mm korkeudella. Roskakori avautuu ainoastaan jalalla painamalla. Vaatesäilytyskoukku on 1580 mm korkeudella. KUVA 7. Työterveysosaston inva-wc Ehdotus: Aulan Inva-wc:n muokkaaminen käyttötarkoitustaan vastaavaksi (koko ja tavaroiden poistaminen). Opastuksen lisääminen aulasta wc-tilaan. Roskakorin vaihtaminen, hälytysnarun siirtäminen helposti saavutettavaan paikkaan, lankavetimen lisääminen oveen, vaatesäilytyskoukun madaltaminen. 13.4 Kulkuväylät Ovet ovat merkitty hyvin värikontrastein (kuva 8 ja 9). Käytävien käsijohteesta on vaikea saada tukevaa otetta, sekä käsijohteeseen on vaikeaa nojata (kuva 10). Käytävissä voidaan myös käyttää lattian pinnassa ohjaavia kontrastimateriaali- ja värivyöhykkeitä joita on mahdollista seurata valkoisen kepin tai heikon näön avulla. Käytävillä sijaitseviin käsien desifiointiaineen annostelijoihin ei ylety pyörätuolista (korkeus 1470 mm). Ovissa olevat tekstit voivat olla vaikeita erottaa punaisen taustavärin vuoksi. KUVA 8. Aulan käytävä

88 KUVA 9. Röntgen/kuntoutusosaston käytävä KUVA 10. Käsijohteesta on vaikea saada tukevaa otetta KUVA 11. Jonotusnumeroautomaatin teksti on pientä, eikä välttämättä erotu näkövammaiselle.. Ehdotus: Jonotusnumeroautomaatin vaihto malliin, jossa mahdollisuus isompaan tekstifonttiin, sekä erottuvampiin näppäimiin.

89 13.4.1 Hissi Hissin oven edessä ei ole riittävää pyörähdystilaa (1430 mm, kuva 12). Hissistä tultaessa osaston ovi aukeaa rappukäytävään päin. Hissi sijaitsee porraskäytävän yläpäässä, missä ei ole riittävää tilaa ovista kulkemiseen ja se voi aiheuttaa putoamisvaaran. Osaston ovi on raskas avattava. KUVA 12. Työterveyden ja lääkärin vastaanotto-osaston porraskäytävän hissi 13.4.2 Portaat ja Käsijohteet Työterveyden ja lääkärin vastaanotto-osaston portaissa ei ole käsijohteita portaiden molemmilla puolilla (kuva 13). Porrasaskelmat on hyvä erottaa toisistaan liukuestenauhan avulla. KUVA 13. Siiven 5. portaikot.

90 14 VUODEOSASTO/TERVEYSKESKUS 14.1 Kulkuväylät Vuodeosaston remontin ajan väliaikainen sisäänkäynti sijaitsee osaston 2 päädyssä. Käytävien päässä olevasta ikkunasta tuleva luonnonvalo häikäisee lattiapinnasta ja saattaa aiheuttaa heikkonäköiselle tilan hahmottamisvaikeutta (kuva 1). Valaistusvoimakkuus osaston 1 käytävillä on 30 250 lx. Käsijohteet ovat samanlaiset kuin poliklinikkaosastolla. KUVA 1. Vuodeosaston käytävien päästä tuleva valo voi aiheuttaa häikäisyä näkövammaiselle. Ehdotus: Käytävän päässä olevasta ikkunasta tulevan suoran valon himmentäminen, sekä käytävän valaistusvoimakkuuden lisääminen. 14.2 Hygieniatilat Osaston 1 tilat ovat peruskorjattuja ja wc-tilat ovat yleisesti ahtaampia. Osaston 2 tilat ovat uudet, ja wc:t ovat mitoitukseltaan toimivampia. Osastojen wc-tiloissa roskakorien kansi avautuu jalalla painamalla. Hälytysnarujärjestelmä on kiinnitetty kattolevyyn, joka saattaa irrota voimakkaassa nykäisyssä. Bidé-suihkut eivät ole automaattisia. Wc:n ovissa ei ole lankavedintä. Kiinteästi asennetut suihkuistuimet tulisi säätää osastojen wc-tiloissa noin 450-500 mm korkeuteen (nykyinen asetus 400 mm). 14.2.1 Osasto 1 Osaston 1 huone 12:n wc:n istuimen oikealla puolella tilaa 580 mm, vasemmalla puolella on riittävästi tilaa siirtymiseen ja avustamiseen, istuimen takana ei ole tarvittavaa tilaa

91 (kuva 2). Pyörähtämistilaa ei ole riittävästi, wc-istuimen edessä tilaa 900 mm. Peilin korkeus 1600 mm (suositus 800 900 mm). Käsipaperi 1340 mm korkeudella. Wc-tilasta puuttuu myös hyllytilaa pesuaineille. KUVA 2. Huoneen 12 inva-wc. Osaston 1 huone 7:n wc:n istuimen vasemmalla puolella tilaa 610 mm (suositus 800 mm), oikealla puolella ei ole riittävästi tilaa siirtymiseen ja avustamiseen (kuva 3). Pyörähtämistilaa ei ole riittävästi, istuimen takana ei ole tarvittavaa tilaa. Wc-paperi on 570 mm päässä istuimesta (suositus 300 mm). KUVA 3. Huoneen 7 inva-wc. Osaston 1 huoneiden 10 11 välisen inva-wc:n istuimen oikeanpuoleinen tila on 800 mm, Vasemmalla puolella ei ole käsitukea, istuimen takana ei ole tarvittavaa tilaa (kuva 4). Wcpaperiin on matkaa istuimelta 640 mm. Lavuaari on pieni ja siihen on vaikea tukeutua.

92 KUVA 4. Huoneiden 10 11 välinen inva-wc. Osaston 1 pesuhuone on mitoitukseltaan liian pieni, huoneen tila on 3130 mm x 3130 mm (kuva 5). Pesuhuoneessa olevat pesukoneet sekä apupöytä vievät 800 mm x 1830 mm suuruisen tilan pesuhuoneesta. Suihkuttelun aikana vesi voi valua pesuhuoneesta käytävään asti. KUVA 5. Osaston 1. pesuhuone

93 14.2.2 Osasto 2 Huoneen 16 wc-tilaan on kevyt liukuovi. Wc:n istuimen vasemmalla puolella on riittävästi tilaa siirtymiseen ja avustamiseen (kuva 6). Pyörähtämistilaa on riittävästi. Hätäkutsujärjestelmä ei toimi. Wc:n suihkutuolissa on myös käsituet. Valaistusvoimakkuus on 105 lx. (suositus 300 lx.). Käsipaperin korkeus 1350 mm. Bidé-suihkun etäisyys istuimesta on 530 mm. KUVA 6. Huoneen 16 inva-wc. Huoneen 18 pyörähtämistila on 1460 mm (suositus 1500 mm, kuva 7), vasemmalla puolella tilaa on 540 mm. Oikealla puolella ei ole tilaa siirtymiseen tai avustamiseen. KUVA 7. Huoneen 18 inva-wc

94 Osaston 2 pesuhuone toimii osittain varastona remontin ajan, koska varastotilat ovat rakenteilla (kuva 8). KUVA 8. osaston 2 pesuhuone Ehdotus: Lankavetimien lisääminen wc-tilojen oviin. Hätänarujen turvallisempi kiinnitys. Seinään kiinnitettyjen suihkutuolien säätö korkeammalle (noin 450-500 mm).

95 15 NEUVOLA/TERVEYSKESKUS 15.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Neuvolan sisäänkäynnin vieressä ei ole invapysäköintipaikkaa. Sisäänkäynnille johtavan luiskan pituus on 8000 mm (kuva 1). Luiskan kaltevuus vaihtelee 7 10 % välillä. Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 8 % ja pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään 6000mm. Ilman välitasanteita jatkuva luiska saa olla enintään 5 % kalteva. Luiskassa ei ole käsijohteita. Luiskan eteen pysäköity auto voi haitata myös luiskalle pääsemistä. KUVA 1. Sisäänkäynnin luiska Sisäänkäynnin ovessa on 350 mm pituinen luiska, jonka kaltevuus on 17,6 % (kuva 2). Ulko-oven pystyy lukitsemaan avattuun asentoon. Ulko-ovi kääntyy luiskan eteen. KUVA 2. Sisäänkäynnin luiska

96 Sisäänkäynnille johtavien portaiden vasemmalla puolella ei ole käsijohdetta (kuva 3). Käsijohteen tulee alkaa 300 mm ennen porrasaskelmia. KUVA 3. Neuvolan sisäänkäynnin portaat Ehdotus: Käsijohteiden lisääminen luiskaan sekä portaisiin. Etuoven kynnyksen tasoeron madaltaminen. Luiskan edustalla olevan autopaikan rajaaminen. Invapaikan lisääminen. 15.2 Tilat ja kulkuväylät Aulassa sijaitsevat lasten lelut voivat aiheuttaa kompastumisvaaran (4). Hoitohuoneiden ovien kynnykset ovat korkeudeltaan 30 mm (kuva 5). Aulan viereisen terveydenhoitajan vastaanottohuoneessa ei ole äänieristysovea, joten huoneesta voi kuulua puhe aulaan. KUVA 4. Aulan lattialla on yleensä lasten leluja, jotka voivat aiheuttaa kompastumisvaaran.

97 Ehdotus: Leikkimisalueen rajaaminen, terveydenhoitajan huoneen oven äänieristäminen, kynnysten poistaminen. KUVA 5. Huoneiden kynnykset vaikeuttavat esimerkiksi ultraäänilaitteen siirtämistä. 15.3 Hygieniatilat Inva wc:ssä on sekä normaalikorkuinen pönttö, että matala lasten pönttö. Inva-wc:n istuimen vasemmalla puolella ei ole tilaa siirtymiseen (kuva 6). Oikealla puolella tilaa on 720 mm (suositus 800 mm), edessä 920 mm istuimen takana ei ole tilaa. Pyörähtämistila ei ole riittävä. Altaan korkeus on 820 mm (suositus 800 mm), peilin korkeus on 1350 mm (suositus 800 900 mm), käsipaperin korkeus on 1320 mm. Näytteidenottoon tarkoitettu wc sijaitsee käytävän perällä (kuva 7). Se ei sovellu liikuntarajoitteiselle. Oven leveys on 580 mm. KUVA 6. Neuvolan inva-wc.

KUVA 7. Näytteidenottoon tarkoitettu asiakas-wc. 98

99 16 TÄHTINIEMENKOTI/VANHAINKOTI 16.1 Piha-alueet ja sisäänkäynti Sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole merkittyä invapysäköintipaikkaa. Piha on viettävä sisäänkäynniltä poispäin tultaessa. Henkilökunnan kertoman mukaan pyörätuolit saattavat vieriä pihaa alaspäin. Sisäänkäynnin ovi, sekä eteisen ovi ovat raskaita avattavia, sekä ulko-ovessa on 75 mm kynnys luiska mukaan laskettuna (kuva 1). KUVA 1. Sisäänkäynnin kynnys A-osastolta on pääsy ulos sisäpihalle (kuva 2) Kesällä sisäpihaa voisi käyttää ulkoiluun, mikäli piha ympäröidään aidalla muistisairaiden ikäihmisten vaeltelun ehkäisemiseksi. Myös B-osastolta on pääsy sisäpihalle, mutta sisäpihan epätasaisen maan vuoksi pyörällisten apuvälineiden kanssa pihalla liikkuminen on hankalaa. B-osaston sisäpihaa voitaisiin käyttää ulkoilemiseen, mikäli pihan laatoitusta laajennetaan isommalle alueelle. KUVA 2. A-osaston sisäpiha Ehdotus: Sisäänkäynnin kynnyksen madaltaminen, A-osaston sisäpihan aidoitus, B- osaston pihan laatoittaminen.

100 16.2 Tilat ja kulkuväylät Käytävillä olevat käsijohteet voitaisiin erottaa kontrastilla taustastaan, jotta heikkonäköinen tai muistisairas asukas hahmottaa ne helpommin. Vanhainkodin pääkäytävän valaistusvoimakkuus on 130 lx. (suositus 300 lx.). Huoneissa valaistusvoimakkuudet ovat pääsääntöisesti puutteelliset (esimerkkinä osasto B:n huoneen 3 valaistusvoimakkuus 100 lx.) 16.2.1 Aula Kuva 3. Tähtiniemen käytävä Aulassa sijaitsevien naulakoiden korkeus on 1580 mm. Aulassa sijaitsevan palvelutiskin alempi taso on 690 mm korkeudella, sekä ylempi taso 930 mm korkeudella (kuva 4). Aulan yhteydessä olevan salin valaistusvoimakkuus on 300 lx. KUVA 4. Aulan palvelutiski

101 16.2.2 Kirjasto Kirjaston valaistusvoimakkuus on 55 lx. Lukemiseen tarvittava valaistusvoimakkuus-suositus on noin 500 lx. KUVA 5. Kirjasto 16.3 Hygieniatilat 16.3.1 Wc Aula Aulan yhteydessä on kaksi yleistä wc-tilaa miehille ja naisille (kuva 6). Vierailijoille tarkoitettuja inva-wc-tiloja ei ole. Wc-tilat eivät sovellu liikuntarajoitteisen käytettäväksi. KUVA 6. Miesten ja naisten yleiset aulan wc-tilat. Miesten, sekä naisten yleisö wc-tilojen ovien leveydet ovat 800 mm. Wc-koppien koko on 1000 mm x 1450 mm. Wc-istuimen edessä on tilaa 775 mm. Istuimen sivuilla ei ole vaadittavaa tilaa siirtymiseen. Lavuaarien korkeus on 865 mm.

102 16.3.2 Saunatilat Saunan suihkutilaan johtavan oven leveys on 865 mm. Suihkutilassa käytettävän suihkupaarin leveys on 800 mm, joten suihkupaarin käyttö tiloissa on ahdasta ja hankalaa. Saunan oven leveys on 800 mm. Lauteiden korkeudet ovat 250 mm ja 710 mm. KUVA 7. Suihkutilan ovi KUVA 8. Saunan ovi 16.3.3 Osaston A hygieniatilat Osaston A asukkaat ovat pääsääntöisesti avustettavia ja apuvälineen kanssa liikkuvia henkilöitä. A-osastolla on kaksi inva-wc:tä, sekä kaksi normaalia wc-tilaa, joiden valaistusvoimakkuus on 25 luksia Ensimmäisen inva-wc:n oven leveys on 900 mm, ovessa ei ole lankavedintä. Valo ei ole automaattinen. Wc-istuimessa ei ole käsitukia, vasemmalla puolella on tilaa 950 mm, takana 100 mm, ja edessä 950 mm. Peilin korkeus on 1020 mm (suositus 800-900 mm). Lavuaarin korkeus on 810 mm. Bidé-suihku ei ole automaattinen. Pyörähdystilaa ei ole riittävästi. Inva-wc:n käsijohde on hyvä erottua kontrastillaan taustasta (kuva 9). Valaistusvoimakkuus 45 lx (suositus 300 lx). KUVA 9. Osasto A Inva wc 1

103 Toisen inva-wc:n oven leveys on 900 mm, ovessa ei ole lankavedintä. Valo ei ole automaattinen. Wc-istuimessa ei ole käsitukia vasemmalla puolella on tilaa 770 mm, oikealla on 550 mm edessä 1010 mm. Peilin korkeus on 1020 mm. Lavuaarin korkeus on 810 mm. Bidé-suihkuun on matkaa istuimelta 560 mm, suihku ei ole automaattinen. Pyörähdystilaa ei ole riittävästi. Inva-wc:n käsijohteet on hyvä erottua kontrastillaan taustasta. Käsidesin korkeus 1270 mm. Valaistusvoimakkuus 45 lx (suositus 300 lx). KUVA 10. Osasto A Inva wc 2 Askarteluhuoneen wc-istuimen vasemmalla puolella on tilaa 800 mm ja edessä 1050 mm (kuva 11). Wc:ssä ei ole käsitukia. Wc-tilaa käyttävät huonokuntoiset asukkaat, joten tilaa avustamiseen ei ole riittävästi. Valaistusvoimakkuus 43 lx (suositus 300 lx). KUVA 11. Askarteluhuoneen wc. A-osaston kylpyhuone on mitoitukseltaan ja kalustukseltaan käyttötarkoitukseensa soveltuva.

104 KUVA 12. A-osaston kylpyhuone 16.3.4 Osaston B hygieniatilat B-osastolla wc-tilojen esimerkkeinä on käytetty huoneiden 3 ja 11 wc-tiloja. Muiden huoneiden wc-tilat ovat rakenteeltaan samankaltaiset kuin huoneissa 3 ja 11. Huoneen 3 wc:n keskellä on 20 30 mm tasoero, joka vaikeuttaa esimerkiksi rollaattorilla wc:ssä asioimista (kuva 13). Wc-istuimen korkeus on 400 mm (suositus 450 mm), matala istuin vaikeuttaa istuimelta ylösnousemista. Wcistuimessa ei ole käsitukia, istuimen vasemmalla puolella istuimen ja kaadon välissä on tilaa 300 mm, istuimen edessä on tilaa 850 mm. Wcpaperi on 1150 mm korkeudella, käsipaperi 1320 mm korkeudella sekä naulakko 1420 mm korkeudella (suositus 1200 mm). Bidé-suihku ei ole automaattinen, suihkuun on matkaa istuimelta noin 600 mm ja hanaan noin 900 mm. Valaistusvoimakkuus on 95 lx. KUVA 13. Huoneen 3 wc. Huoneen 11 wc-istuimessa ei ole käsitukia, istuimen edessä on tilaa 880 mm, oikealla puolella on riittävästi tilaa siirtymiseen ja avustamiseen (kuva 14). Wc-istuimen korkeus on 400 mm (suositus 450 mm), matala istuin vaikeuttaa istuimelta ylösnousemista. Lavuaarin korkeus on 840 mm. Bidé-suihkuun on matkaa 550 mm, hanaan 800 mm. Käsipaperi ja peili ovat 1340 mm korkeudella. B-osaston pesutilat soveltuvat hyvin liikuntarajoitteiselle.

105 KUVA 14. Huoneen 11 wc. KUVA 15. B-osaston pesutila

106 16.4 Einonkoti/dementiakoti Einonkodin, sekä dementiakodin wc-tilat soveltuvat mitoituksensa, sekä tilan keskellä olevan lattikaadon vuoksi huonosti käyttötarkoitukseensa. Lattikaato ja tilan puute vaikeuttavat wc-tilassa liikkumista sekä avustamista. Kuva 16. Esimerkki wc Tasoeron päälle asetettu vanerilevy ei ole hygieninen ja aiheuttaa hajuhaittoja, koska se sijaitsee viemärin päällä. Kuva 16. Esimerkki wc Dementiakodin käytävän inva-wc toimii henkilökunnan wc-tilana. Asukkaat vessatetaan huoneiden wc-tiloissa. KUVA 17. Dementiakodin inva wc.

107 17 ANNANKOTI 17.1 Sisäänkäynnit Etuoven leveys on 750 mm + 300 mm lisäovi (kuva 1). Eteisen oven leveys 820 mm + 290 mm lisäovi. Eteisen oven kynnyksen korkeus on 24 mm. Lisäovet on avattava esimerkiksi paareilla kuljettaessa. KUVA 1. Sisäänkäynti Pyykinpesutilan oven leveys on 770 mm, pyykinpesutilasta ulos johtavan hätäpoistumistien oviaukon leveys on 820 mm, mitattuna pesukoneen etureunasta (kuva 2). Ovessa on 85 mm korkea kynnys, sekä 130 mm korkea porrasaskelma. KUVA 2. Hätäpoistumistie

108 17.2 Kulkuväylät Käytävän valaistusvoimakkuus vaihtelee 30 130 lx. välillä. (suositus 300 lx.). Näkövammaisen suunnistautumista voitaisiin helpottaa erottamalla esimerkiksi ovet kontrastillaan taustasta (kuva 3). KUVA 3. Pääkäytävä 17.3 Hygieniatilat Annankodin asukkaiden huoneissa on samankaltaiset wc-tilat. Yksi asukkaista siirtyy pyörätuolin avulla vessaan. Varsinaista inva-wc:tä tiloissa ei ole. Huoneiden wc-tilojen oven leveys on 680 mm. Wcistuimen korkeus on 400 mm (suositus 450 mm, kuva 4), matala istuin voi vaikeuttaa istuimelta ylösnousemista. Wc-tiloja ei ole mitoitettu pyörätuolilla käytettäväksi. KUVA 4. Asukashuoneen wc.

109 Liikuntarajoitteisen wc-tilaan on lisätty liikkumista helpottavia kahvoja (kuva 5). Oven leveys on 680 mm. Wc:n mitoitus on 1500 mm x 1200 mm. Wcistuimen edessä on tilaa 520 mm, lavuaarin korkeus 790 mm. Huone ei mitoitukseltaan ja varusteiltaan sovellu hyvin liikuntarajoitteisen käytettäväksi. KUVA 5. Liikuntarajoitteisen asukkaan wc. Suihkutilan ja pukutilan välisen oven leveys on 660 mm. Oven edessä on 3 % lattiakaato, mikä voi haitata suihkutilaan siirtymistä ja avustamista. Sauna ei sovellu liikuntarajoitteisen käytettäväksi, saunan oven leveys 660 mm ja ensimmäisen lauteen korkeus 480 mm. KUVA 6. Pukutila KUVA 7. Suihkutila

KUVA 8. Sauna 110

111 18 PÄIVÄKOTI NIITTYKUKKA 18.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit Sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole merkittynä invapysäköintipaikkaa. Päiväkodin leikkipuisto oli kartoitusten aikana lumen peitossa (kuva 1). Kulkureitit tulisi olla aurattuna aina sisäänkäynniltä leikkipaikalle asti, jotta liikuntarajoitteiset lapsetkin pääsisivät osallistumaan leikkiin. KUVA 1. Leikkipuiston tulisi soveltua myös liikuntarajoitteiselle lapselle. Puistoon tulisi aurata lumeton reitti. Pienten- (Lemmikit) ja isojen (Esikot) puolille on omat sisäänkäynnit. Ovet ovat esteettömät leveytensä ja matalan kynnyksensä puolesta, mutta ovet ovat erittäin painavat avattavat (kuva 2). KUVA 2. Rakennuksen sisäänkäyntien ovet ovat erittäin raskaan avattavat

112 KUVA 3. Rakennuksen hätäpoistumistie 18.2 Hygieniatilat Rakennuksessa on sekä pienten että isojen puolella lapsille mitoitetut wc tilat, joissa molemmissa on kaksi pönttöä. Toinen pöntöistä soveltuu pienten lasten käyttöön ja toinen hieman isompien lasten käyttöön. Wc ei sovellu apuvälinettä käyttävän tarpeisiin. Osastoja yhdistävältä käytävältä löytyy lisäksi inva-wc, joka soveltuu vain aikuisen liikkumisen apuvälineenkäyttäjän tarpeisiin. Pienten puolen inva-wc:ssä on kaksi matalaa lasten wc-istuinta (kuva 4). Wc koppien ovien leveys on 570 mm. Pienen pöntön vasemmalla puolella on tilaa 470 mm ja oikealla puolella 380 mm. Isojen pöntön vasemmalla puolella on tilaa 420 mm ja 360 mm. Pyörätuolilla tai dallarilla ei mahdu wc koppiin. KUVA 4. Pienten puolen wc ei sovellu apuvälinettä käyttävän lapsen tarpeisiin

113 Esikoiden lasten wc on lähes samanlainen kuin lemmikkien wc (kuva 5). Pienen wc istuimen vasemmalla puolella tilaa on 500 mm ja oikealla 420 mm. Isomman istuimen vasemmalla puolella on tilaa 420 mm ja oikealla 440 mm. KUVA 5. Esikoiden wc KUVA 6. Liikuntarajoitteinen lapsi ei ylety käsipyyhetelineeseen, joten käsipaperi on asennettu matalammalle korkeudelle. Rakennuksen ainoa inva-wc ei sovellu lasten käyttöön korkean istuimen vuoksi (kuva 7). Pyörähtämistilaa wc:ssä on 1410 mm (suositus 1500 mm). Istuimen oikealla puolella on tilaa 900 mm ja vasemmalla puolella 230 mm. Peili on 1060 mm korkeudella. Allaskorkeus on säädettävissä. Matalimmillaan altaan saa 700 mm. Roskakori on jalalla avattava.

114 Wc:stä voisi saada käyttökelpoisen, jos wc:n mitoittaisi lapselle soveltuvaksi. Lapselle soveltuva inva-wc tulisi henkilökunnan mukaan tarpeeseen, koska päiväkodissa on liikuntarajoitteisia lapsia. KUVA 7. Rakennuksen inva-wc on mitoitettu aikuiselle soveltuvaksi. Lapsille mitoitettu inva-wc tulisi tarpeeseen. 18.3 Tilat Rakennuksen kulkuväylät ovat esimerkilliset. Huoneissa ei ole kynnyksiä ja oviaukot ovat leveydeltään riittävät. Huoneiden ovissa on lankavetimet, joten ovet on helppo sulkea perässä. Rakennuksen ainoa liikkumista haittaava tasoero on esiintymislava (kuva 8) KUVA 8. Päiväkodin ainoa liikkumista haittaava tasoero on salin esiintymislavalla. Ehdotus: Inva-wc:n rakentaminen lapsille soveltuvaksi. Leikkipuiston talvikunnossapito.

115 19 ASEMAN PÄIVÄKOTI 19.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit Pääovelle johtaa 6000 mm pituinen luiska, jonka leveys on kapeimmasta kohdasta 930 mm. Luiska on talviolosuhteissa hankala kuljettava. KUVA 1. Sisäänkäynnille johtava luiska. Sisäänkäynnin edessä on kolme porrasta, joiden korkeudet ovat 180 mm 170 mm 170 mm. Portaiden etenemä on 310 mm. Etuoven suuri lasipinta voi aiheuttaa törmäysvaaran. Etuoven edessä olevan tasanteen syvyys on 1220 mm, suositeltava tila on 2000 mm, jos vieressä on alasjohtava porras, tai luiska. Sisäänkäynnin kynnyksen korkeus on 28 mm. KUVA 2. Sisäänkäynti. Ehdotus: Luiskan talvikunnossapito, etuoven lasipinnan merkitseminen raidoilla, etuoven edessä olevan tasanteen levennys.

116 Keittiöön johtava sisäänkäynti ei sovellu liikuntarajoitteiselle portaiden vuoksi. Portaista puuttuvat käsijohteet. Ovi toimii hätäuloskäyntinä. KUVA 3. Keittiön sisäänkäynti 19.2 Kulkuväylät Toisessa kerroksessa sijaitsevaan esikouluun on kulku portaita pitkin. Portaiden käsijohteiden korkeus on oikealla puolella 1000 mm, sekä vasemmalla 95 mm. Portaisiin olisi hyvä asentaa lasten käyttöön sopiva käsijohde 700 mm korkeuteen. Alemmassa kerroksessa ei ole liikkumista haittaavia kynnyksiä. Porraskorkeus on 180 mm (suositus 160 mm). Portaisiin olisi hyvä asentaa porrasaskelmat toisistaan erottavat kontrastiraidat. Porraslautojen väliin jäävät raot voivat vaikeuttaa näkövammaisen askelmien hahmottamista. Ehdotus: Kontrastiraitojen lisääminen portaisiin, käsijohteen lisääminen 700 mm korkeudelle, askelmien välisen aukon peittäminen.

117 KUVA 4. Esikouluun johtavat portaat. 19.3 Hygieniatilat Eteisen wc:n oven leveys on 710 mm (suositus 800 mm), wc:ssä on lasten wc-istuin jonka korkeus on 300 mm, sekä tavallinen wc-istuin, jonka korkeus on 400 mm (kuva 6.). Lavuaarin korkeus on 640 mm. KUVA 5. Eteisen wc.

118 Käytävän wc-tilassa on kaksi lapsille mitoitettua 300 mm korkuista wc-istuinta, joissa toisessa on käsituki. Wc-istuinten väliin jää tilaa 450 mm, jos käsituki on alhaalla. Pyörähtämistilaa on riittävästi, oven leveys 800 mm. Bidé-suihkua ei ole. Lavuaarin korkeus 630 mm. KUVA 6. Käytävän wc-tila.

119 20 PALVELUTALO 20.1 Piha-alueet ja sisäänkäynnit Toisen kerroksen sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole merkittyä invapysäköintipaikkaa (kuva 1). Toisen kerroksen ovi aukeaa automaattisesti. Ovisummerin painikkeet ovat sopivalla korkeudella pyörätuolin käyttäjälle (kuva 2). Oveen voisi lisätä yhden kontrastiraidan 1400 1600 mm korkeudelle. Sisäänkäyntien tuulikaapeissa on myös apuvälineiden pesuun soveltuva viemäröity pesupaikka. Rikkinäisten valaisimien vuoksi tuulikaapin valaistusvoimakkuus on alimmillaan 58 lx. KUVA 1. 2 kerroksen pysäköintialue KUVA 2. 2. kerroksen sisäänkäynti

120 Ensimmäisen kerroksen invapysäköintipaikoilta on matkaa sisäänkäynnille noin 50 m (kuva x). Sisäänkäynnin ovi avautuu automaattisesti. Oven edusta on pidetty talviolosuhteissa sulana (kuva 3). Ensimmäisen kerroksen pysäköintipaikoille ja sisäänkäynnille johtava Eerolantie on voimakkaasti kalteva, mikä hankaloittaa liikuntarajoitteisen liikkumista piha-alueilla, varsinkin jos tiet ovat talvella huonosti aurattuja. KUVA 3. Ensimmäisen kerroksen sisäänkäynnin läheisyydessä oleva pysäköintialue. Ensimmäisen kerroksen sisäänkäynnin ovessa on 30 mm korkea kynnys (kuva 4). Oveen voisi lisätä yhden kontrastiraidan 1400 1600 mm korkeudelle. Tuulikaapin valaistus toimii ajastimella, valoisaan aikaan valaisimet ovat poissa päältä ja valaistusvoimakkuus on 131 lx. Ehdotus: Invapysäköintipaikan lisääminen sisäänkäynnin läheisyyteen, eteisen valaisimien korjaus, kontrastiraidan lisääminen ulko-oviin. KUVA 4. Ensimmäisen kerroksen sisäänkäynti

121 20.2 Kulkuväylät ja tilat Ensimmäisen kerroksen aulassa sijaitsevien naulakoiden korkeus on 1600 mm (suositus 1200 mm, kuva 5.). Naulakoissa ei ole vaatesäilytyskoukkuja pyörätuolin käyttäjälle soveltuvalla korkeudella. Harrastustilan valaistusvoimakkuus on 155 lx (suositus 300 lx, kuva 6). KUVA 5. Ensimmäisen kerroksen vaatenaulakko. KUVA 6. Harrastustila

122 Käytävillä sijaitsevat käsijohteet olisi hyvä erottaa kontrastilla taustastaan. Alempi käsijohde on 710 mm korkeudella ja ylempi 1140 mm korkeudella (suosituskorkeus 900 mm, kuva 7). KUVA 7. Toisen kerroksen käytävän käsijohde Sauna- ja suihkutilaan johtavan oven edessä on 28 mm korkea kynnys, jonka päälle voidaan asentaa irtonainen luiska (kuva 8). KUVA 8. Sauna- ja suihkutilaan johtava ovi

123 20.2.1 Portaat Ensimmäisen ja toisen kerroksen välisten portaiden valaistusvoimakkuus on 65 lx (suositus 300lx, kuva 9). Oikealla puolella on kaksi kaidetta, joiden korkeudet ovat 780 mm ja 1100 mm, vasemmalla puolella oleva, eli seinänpuoleinen kaide on 1000 mm korkeudella. Ylempi käsijohde katkeaa porrastasanteen jälkeen. Portaisiin on hyvä asentaa porrasaskelmat toisistaan erottavat liukuesteraidat (kuva 10). KUVA 9. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen portaikko KUVA 10. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välinen portaikko

124 Toisen ja kolmannen kerroksen väliseen portaikkoon voitaisiin asentaa myös porrasaskelmat toisistaan erottavat liukuesteraidat (kuva 11). KUVA 11. Toisen ja kolmannen kerroksen välinen portaikko 20.2.2 Hissi Henkilökunnan mukaan hississä on ollut useita käyttökatkoksia. Hissin sijainnille ei ole opastusta. Opasteiden tulisi ohjata asukkaat sekä vierailijat ensimmäisen kerroksen sisäänkäynniltä hissille (kuva 13). Hissin sijaintia voitaisiin korostaa myös esimerkiksi lattiamerkinnällä (kuva 12). Valaistusvoimakkuus hississä on 125 lx (suositus 300 500 lx). Hissin kutsupainike tulisi korostaa kontrastilla taustastaan. Hississä olevat käyttöpainikkeet erottuvat selkeästi, mutta painikkeisiin voisi lisätä kohonumerot (kuva 13). Hissistä poistuttaessa voisi näkyvällä paikalla olla kerroksen numeroa ilmoittava merkintä tai äänimerkki. OPASTE HISSILLE Toisen ja KUVA 12. Esimerkki hissistä kertovasta KUVA 13. Esimerkki hissiopasteesta lattiamerkinnästä

125 KUVA 13. Hissin ovi sekä vaikeasti hahmotettava kutsupainike KUVA 14. Hissikorin mitoitus soveltuu hyvin liikuntarajoitteisten käyttöön KUVA 15. Hissin käyttöpainikkeet erottuvat selkeästi.

126 20.3 Hygieniatilat 20.3.1 Yleisö inva-wc:t Miesten inva-wc:n istuimen vasemmalla puolella on tilaa 990 mm. Takana tilaa on 320 mm, pyörähtämistila on noin 1300 mm (suositus 1500 mm). Wc-paperiin on matkaa istuimelta noin 650 mm. Käsipyyheteline voi jäädä saavuttamattomiin telineen taakse. Hälytysnaruun ylettyy istuimelta. Lavuaari on säädettävä. Inva-wc:t soveltuvat hyvin liikuntarajoitteisille. KUVA 16. Miesten inva-wc Naisten inva-wc:n varusteet ovat vastaavanlaiset miesten inva-wc:n kanssa. Wc-istuimen oikealla puolella on tilaa 1200 mm. Hätäkutsunaru on sidottuna ulottumattomiin. KUVA 17. Naisten inva-wc

127 20.3.2 Asuinhuoneistojen wc:t Asuinhuoneistojen wc-tiloissa on kulkemista helpottavat liukuovet. Wc-istuimen oikealla puolella on tilaa 1040 mm, vasemmalla 630 mm (suositus 800 mm), edessä 1300 mm (suositus 1500 mm) ja takana 275 mm (suositus 300 mm). Wc-paperiin on matkaa istuimelta 600 mm, bidé-suihkuun on matkaa yli 1000 mm. Wc-tilan kynnys on 10 mm. KUVA 18. Asuinhuoneiston wc 20.3.3 Allas/saunaosasto Ensimmäinen pukuhuone soveltuu mitoitukseltaan liikuntarajoitteiselle (kuva 19). Pukuhuoneessa on yksi wc. KUVA 19. Pukuhuone 1.

128 Ensimmäisen pukuhuoneen wc-istuimen oikealla puolella on tilaa 810 mm, vasemmalla puolella ei ole tilaa siirtymiseen, istuimen edessä on tilaa 980 mm. Lavuaarin korkeus on 810 mm. Wc:ssä on hätäkutsunaru, mutta se on sidottuna ulottumattomiin. KUVA 20. Pukuhuoneen 1 wc. Toisessa pukuhuoneessa on liikuntarajoitteiselle soveltuva kaksiosainen pukeutumispenkki, jonka syvyys on 550 mm ja leveys 2680 mm. KUVA 21. Pukuhuone 2. Toisen pukuhuoneen wc-istuimen oikealla puolella on tilaa 620 mm, vasemmalla puolella ei ole tilaa siirtymiseen, takana on tilaa 400 mm, istuimen edessä on tilaa 1100 mm. Bidésuihkuun on matkaa istuimelta 1120 mm. Lavuaarin korkeus on 800 mm. Vaatesäilytyskoukku on 1360 mm korkeudella. Wc:ssä ei ole hätäkutsupainiketta.

129 KUVA 22. Pukuhuoneen 1 wc. KUVA 23. Pukuhuoneen 1 wc. Suihkutilan oven leveys on riittävä, 870 mm. Suihkutilan käsijohteet on hyvä erottaa kontrastilla taustastaan, käsijohteella voitaisiin kiertää myös suihkusyvennysten väliseinät (kuva 24). Suihkutilan lattialla olevan maton korkeus on 10 mm, matto voi haitata pyörällisellä apuvälineellä liikkuvia ja voi aiheuttaa kompastumisvaaran. Suihkutilassa on penkki, jonka syvyys on 605 mm ja leveys 2000 mm (kuva 25).

130 KUVA 24. Suihkutila KUVA 25. Suihkutilan ja penkki Saunatila soveltuu mitoituksensa ja liikkumatilansa puolesta hyvin liikuntarajoitteisen käytettäväksi. Saunan vapaa liikkumatila on 1900 mm x 2400 mm. Lauteiden ala-askelma on 180 mm ja ylempi laude 580 mm. Saunaan voisi lisätä lauteille johtavat käsijohteet. KUVA 26. Sauna

131 Altaan pohja on tasasyvyinen, lyhyempiä altaan käyttäjiä varten pohjassa tulisi olla tasanne, jotta veden syvyys on sopiva. Allasosaston henkilönosturin istuimen koko on 360 mm x 440 mm (kuva 27). Käsitukien väliin jäävä tila on 440 mm x 470 mm. Istuimen pienen koon vuoksi suurikokoisemmat nostettavat eivät sovi istuimeen. Henkilönosturin istuimen siirtymiskorkeus on säädettävissä. Altaaseen johtavissa portaissa on hyvät käsijohteet, sekä porrasaskelmat ovat merkitty kontrastilla (kuva 28). KUVA 27. Allasosaston henkilönosturi KUVA 28. Altaaseen johtavat portaat.

132 21 SEURAKUNTATALO/KIRKKOHERRANVIRASTO 21.1 Piha-alueet ja sisäänkäynnit Seurakuntasalin sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole merkittyä invapysäköintipaikkaa. Sisäänkäynnin ovessa on 55 mm korkea kynnys. Tuulikaapin syvyys on 1650 mm, koska ovi aukeaa tuulikaapin suuntaan, jää tuulikaappiin vähän tilaa oven avaamiseen ja liikkumiseen. Tuulikaapin oven kynnys on 24 mm. Kuva 1. Seurakuntasalin sisäänkäynti Ehdotus: Kynnysten poistaminen, ovien automatisoiminen. Kuva 2. Seurakuntasalin sisäänkäynti

133 Seurakuntatalon takana sijaitsevien sisäänkäyntien pysäköintialueelle on ajettava Särkäntien kautta. Reitillä ei ole sisäänkäynneille ohjaavia opasteita. Seurakuntatalon länsipäädyn kautta sisäänkäynneille johtaa ainoastaan pyörätie. Kuva 3. Reitti seurakuntatalon alakerran sisäänkäynneille Kuva 4. Seurakuntatalon alakerran sisäänkäynneille johtava pyörätie Alakerrassa on kerhotilojen, sekä päiväkerhon sisäänkäynnit. Päiväkerhon sisäänkäynnin ovessa, sekä tuulikaapin ovessa on 25 mm kynnykset. Kerhotilojen sisäänkäynnin kynnys on 70 mm. Kuva 5. Seurakuntatalon alakerran sisäänkäynnit

134 Kuva 6. Kerhotilan kynnys Kirkkoherran viraston sisäänkäynnin kynnys on 55 mm, sekä ovi on painava avattava. Ovien yläpuolella sijaitsevien opastetekstit ovat läpinäkyvälle pinnalle merkittyjä ja hahmottuvat huonosti näkövammaiselle. Kuva 7. Kirkkoherran viraston sisäänkäynti Kuva 8. Läpinäkyvällä pinnalla sijaitsevat tekstit erottuvat huonosti

135 Seurakuntatalon alakertaan johtavat ulkoportaat ovat talviolosuhteissa liukkaat. Portaiden toiselta puolelta puuttuu käsijohde. Kuva 9. Seurakuntatalon alakertaan johtavat ulkoportaat. 21.2 Kulkuväylät ja tilat Seurakuntatalon tilat ovat kahdessa kerroksessa. Kerrosten välillä ei ole hissiä, liikuntarajoitteisen on kuljettava ulkokautta kerrosta vaihtaessa. KAHVIO Aulassa voisi olla selkeämpi opastus esimerkiksi wc-tiloihin sekä kahvioon. Kuva 10. Seurakuntatalon aula.

136 Aulassa sijaitsevien naulakoiden korkeus on 1540 mm. Seinällä oleva iso peilipinta voi vaikeuttaa näkövammaisen tilan hahmottamista. Kuva 11. Aulan naulakot sekä peili Kuva 12. Inva-wc:n edessä oleva naulakko voi aiheuttaa törmäysvaaran. Naulakon korkeus 1535 mm. Seurakuntasalin valaistusvoimakkuus on 115 lx. (suositus 300 lx.). Seurakuntasalissa on kuulovammaisten kuulolaitteille soveltuva induktiosilmukka. Kuva 13. Seurakuntasali.

137 Kuva 14. Induktiosilmukkaa kuvaava merkintä ennen seurakuntasalia Alakertaan johtavien portaiden porrasaskelmat on hyvä erottaa toisistaan kontrastiraidalla. Kuva 15. Seurakuntatalon portaat Seurakuntasalista porraskäytävään johtavan oven kynnys on 35 mm. Kokoustilaan johtavan oven kynnys on 30 mm. Kuva 16. Porraskäytävän ovi Kuva 17. Kokoustilan ovi

138 Kokoustilasta kirkkoherran virastoon johtavan oven leveys on 680 mm (suositus 800 mm), kynnyksen korkeus on 24 mm. Kuva 18. Kokoustilasta kirkkoherran virastoon johtava ovi Kirkkoherran viraston eteistilassa sijaitsevat kierreportaat voivat aiheuttaa putoamisvaaran näkövammaiselle. Portaiden alkupäähän voitaisiin asentaa hyvin erottuvat käsijohteet. Porrasaskelman syvyys on kapeimmasta kohtaa 60 mm, leveimmästä 330 mm ja porrasaskelman leveys on 820 mm. Portaat ovat hyvin vaikeakulkuiset. Portaiden toisella puolella ei ole käsijohdetta. Kuva 19. Kirkkoherran viraston portaat.

139 kierreportaat Kuva 20. Kirkkoherran viraston Kirkkoherran viraston oven kynnyksen korkeus on 35 mm, ovi on myös raskas avattava. Kuva 21. Kirkkoherran viraston oven kynnys. Läpinäkyvällä pinnalla sijaitsevat opastetekstit eivät erotu näkövammaiselle. Kuva 22. Kirkkoherran viraston ovi Kirkkoherranviraston toimistojen ovissa on 30 mm korkeat kynnykset.

140 Päiväkerhon oven kynnyksen korkeus on 40 mm. Kuva 23. Päiväkerhon ovi 21.3 Hygieniatilat Aulassa sijaitsevassa inva-wc:ssä säilytettiin väliaikaisesti lattianpesulaitetta. Laitetta säilytetään yleensä siivouskomerossa. Inva-wc:n vasemmalla puolella on tilaa 740 mm, oikealla puolella 800 mm, takana 410 mm ja edessä 820 mm. Bidé-suihkuun ei ylety pöntöltä käsin (välimatka 1400 mm). Hätäkutsunaruun ei ylety wc-istuimelta. Lavuaarin korkeus on 820 mm. Peilin korkeus on 1220 mm. Ovessa ei ole lankavedintä. Wc-paperia säilytetään istuimen vierellä tuolilla, wc-paperitelineelle on matkaa 860 mm. Wc:ssä on lastenhoitoon soveltuva taso.

141 Kuva 24. Inva wc Kuva 25. inva wc:n lavuaaritaso

142 22 ORIVEDEN KIRKKO 22.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole merkittyä invapysäköintipaikkaa. Pysäköintialue sijaitsee keskustien toisella puolella. Kirkon ulkoportaille on valmistettu luiska, jonka pituus on 2000 mm, kaltevuus on noin 17 % ja käsijohteen korkeus on 675 mm, käsijohde on ainoastaan toisella puolella. Luiskan jyrkkyyden vuoksi kelaaminen ja avustaminen luiskan yli on hankalaa. Kuva 1. Kirkon etupiha ja ulkoportaat Kuva 2. Ulkoportaiden luiska

143 Ulko-oven suuret lasipinnat voivat aiheuttaa näkövammaiselle törmäysvaaran. Lasioveen voitaisiin lisätä erottuvampi kontrastiraita, nykyinen vaalea raita alkaa olla kulunut ja huomaamaton. Kuva 3. Sisäänkäynnin lasiovet 22.2 Kulkuväylät ja tilat Sisäänkäynnin jälkeisen käytävän naulakoiden korkeus on 1650 mm. Valaistukseltaan käytävä on hämärä. Kuva 4. Sisäänkäynnin jälkeinen käytävä Kirkkosalissa ja seurakuntasalissa on käytössä kuulolaitteille suunniteltu induktiosilmukka. Alttarille johtavien askelmien korkeudet ovat 170 mm, 180 mm ja 180 mm, askelmien syvyydet ovat 320 mm ja 290 mm. Alttarille ei johda luiskaa. Esimerkiksi ehtoollinen jaetaan liikuntarajoitteisille etupenkkeihin. Alttarille johtavissa portaissa on käsijohteet 920 mm korkeudella. Valaistusvoimakkuus etupenkeillä 140 lx. ja alttarilla 75 lx. Kuva 5. Kirkkosali.

144 Saarnapenkille johtaa kolme porrasta, penkin edestä puuttuu käsijohteet. Jalustan ja seinän väliin jäävä tila on 920 mm. Kuva 6. Saarnapenkki. Seurakuntasalin ja kirkkosalin välissä on lasinen ikkuna, joka voi vaikeuttaa näkövammaisen tilan hahmottamista ja aiheuttaa törmäysvaaran. Kuva 7. Seurakuntasalin ja kirkkosalin välinen ikkuna

145 Lehterille johtavien portaiden valaistusvoimakkuus on 30 45 lx. (suositus 300 lx.). Portaiden porrasaskelmat on hyvä erottaa toisistaan kontrastiraidoilla Kuva 8. Lehterille johtavat portaat Wc-tilojen opastekyltti voi olla huomaamattoman kokoinen heikkonäköiselle. Kuva 9. Wc-tiloihin johtavat portaat Alakerran wc-tiloihin johtavan porraskäytävän päässä olevan ulokkeen korkeus alittaa kulkuväylän korkeudeksi määritellyn 2100 mm. Uloke on 1930 mm korkeudella. Kuva 10. Wc-tiloihin johtava porraskäytävä

146 22.3 Hygieniatilat Inva-wc:n oven leveys on 880 mm, ovessa ei ole lankavedintä. Lavuaarin korkeus 850 mm (suositus 800 mm), pienemmän lavuaarin korkeus on 580 mm. Peilin korkeus 1200 mm, wc-istuimen korkeus 470 mm, istuimen vasemmalla puolella tilaa 660 mm, oikealla 550 mm (suositus 800 mm). Istuimen takana on tilaa 170 mm (suositus 300 mm). Bidésuihkuun ja hanaan ei ylety wc-istuimelta, vaatesäilytyskoukun korkeus 1590 mm. Kuva 11. Inva-wc. Kuva 12. Inva-wc:n matalammalla sijaitseva lavuaari.

147 23 ORIVEDEN OPISTO 23.1 Sisäänkäynnit ja piha-alue Oriveden opistoon kuuluu neljä rakennusta. Kuvassa 1 näkyvät päärakennus (A), siivet (B ja C), Klemetti (D), Suvanto (E), Sointula (F), sekä Lampila G. Kuvaan on merkattu punaisella ympyrällä rakennuksen kohdat, joissa liikkuminen apuvälineen kanssa on osittain mahdollista. Kuva 1. Oriveden opiston rakennukset Piha-alueella ei ole merkittynä invapysäköintipaikkoja. Invapaikkamerkinnän voisi lisätä pääsisäänkäynnin läheisyyteen (kuva 2). Pääsisäänkäynnille johtaa luiska, jonka pituus on 6000 mm (kuva 3). Luiskan molemmin puolin on käsijohteet. Käsijohteissa on kaksi tasoa, 900mm korkeudella ja 700mm korkeudella. Luiskan kaltevuus on ~10 %. Pääovissa on sähköinen avausmekanismi. Pääoven ulko-oven kynnyksen korkeus on 55 mm, mikä on pyörätuolinkäyttäjälle erittäin vaikeakulkuinen. Kuva 2. Pääsisäänkäynti

148 KUVA 3. Pääsisäänkäynnille johtavan luiska ei muutu liukkaaksi, koska lumi ei kasaannu ritilän päälle. B-siiven kirjastoon pääsee rakennuksen takaa, ulkokautta kiertämällä. Kirjastoon ei ole hissiä aulasta. Ulko-oven kynnyksen korkeus on 40 mm, sisäkynnyksen korkeus on 30 mm (kuva 4). KUVA 4. B-siipeen johtava ovi sijaitsee rakennuksen takana.

149 Klemetti rakennuksen (D) sisäänkäynnin ovien suuret lasipinnat on hyvä merkitä kontrastiraidoilla (kuva 5). Sisäänkäynnin ovissa on 90 mm korkea kynnys ja ovet ovat raskaat avattavat. KUVA 5. Klemetin sisäänkäynti Sointulan tiloihin johtava invasisäänkäynti on rakennuksen takana. B-siiven lisäksi Sointulan tiloissa majoittautuu liikuntarajoitteisia opiskelijoita. Sointulan ovessa on 35 mm kynnys (kuva 6). Ovissa on sähköinen avausmekanismi. KUVA 6. Sointulan sisäänkäynti

150 23.2 Kulkuväylät Aulasta ruokalaan johtavat portaat pääsee ylös pyörätuolinkäyttäjälle soveltuvalla porrashissillä (kuva 7). Hissin alusta on 740 mm leveä ja 900 mm pitkä. Hissi maksimipainoraja on 225 kg. Suojakaiteet sekä alustassa olevat suojareunat estävät pyörätuolia putoamasta. Hissin kunto tarkastetaan joka toinen kuukausi. KUVA 7. Porrashissi Aulasta ruokalaan johtavat porrasaskelmat erottuvat toisistaan kontrastivärein (kuva 8). Rakennuksen kaikkien portaiden porrasaskelmat olisi hyvä erottaa kontrastivärein toisistaan (kuva 9) KUVA 8. Ruokalaan johtavat portaat.

151 KUVA 9. Rakennuksen portaiden askelmat olisi hyvä erottaa kontrastivärein toisistaan Inva-wc tiloihin johtavalla käytävällä on kolme korkeaa kynnystä sekä raskaasti avattavaa palo-ovea (kuva 10). Aulassa ei ole inva wc:een johtavaa opastusta. Käytävällä sijaitsevissa invahuoneistoissa on kaksi 30 mm korkuista kynnystä. Invahuoneistojen hygieniatilat eivät sovellu liikuntarajoitteisen käyttöön. Lähimmät liikuntarajoitteiselle soveltuvat peseytymistilat löytyvät F- rakennuksesta, Sointulasta. KUVA 10. Luiskalle johtavan oviaukon kynnyksen korkeus on 40 mm (suositus 20 mm)

152 C-siivessä sijaitsevien asuntojen käytävälle johtavan luiskan pituus on 6200 mm, ja kaltevuus ~ 10 11 % (kuva 11). Luiskan leveys on 900 mm. Käsijohde on ainoastaan toisella puolella. Käsijohteen korkeus on 830 mm. Käsijohde loppuu 1200 mm ennen luiskan alkamiskohtaa. Luiskan edessä olevan tasanteen syvyys on 900 mm. KUVA 11. C-siiven luiska.

153 Klemetti- rakennuksessa sijaitsevat opetustila, sekä juhlasali. Juhlasalin ovessa on 30 mm korkea kynnys. Aulassa sijaitsevien vaatenaulakoiden korkeus on 1505 mm. Aulan lattiamerkinnät auttavat esimerkiksi heikkonäköistä suunnistautumaan juhlasaliin. Kuva 12. Klemetti-rakennuksen lattiamerkinnät auttavat heikkonäköistä suunnistautumaan juhlasaliin.

154 23.4 Hygieniatilat Inva-wc:n ovesta puuttuu lankavedin, oven kynnys 35 mm. Wc-tilassa ei ole riittävästi pyörähtämistilaa pyörätuolille. Wc-istuimen edessä on tilaa 1300 mm, oikealla puolella 920 mm, istuimen takana ei ole tilaa. Peilin korkeus on 1320 mm, lavuaarin korkeus 830 mm, käsipaperin korkeus on 1340 mm. Wc:ssä ei ole bidé-suihkua. Opiston wc-tiloissa ei ole hätäkutsujärjestelmää. Kuva 13. Inva wc Pukuhuone soveltuu mitoitukseltaan liikuntarajoitteiselle. Vaatteidenvaihtopenkkiä voitaisiin leventää ja vaatenaulakot asentaa alemmaksi. KUVA 14. Sointulan saunan pukuhuone

155 Kuva 15. Sointulan sauna ei sovellu liikuntarajoitteisen käyttöön Sointulan suihkutilasta puuttuu käsijohteet sekä suihkutuoli. Suihkuhuoneen ovi on raskas avattava, ovesta kulkeminen helpottuisi, mikäli oven kätisyys vaihdetaan. Kuva 16. Sointulan suihkutila Sointulan (F-rakennus) invahuoneistojen wc:t ovat rakenteeltaan samanlaiset. Wc:n ovessa on 20 mm korkea kynnys. Wc-istuimen oikealla puolella on tilaa 750 mm, wcistuimen takana ja vasemmalla puolella ei ole tilaa. Lavuaarin edessä on tilaa ainoastaan 660 mm, joten pyörätuolin saaminen lavuaarin eteen on hankalaa. Bidé-suihkua ei ole, peilin korkeus on 1430 mm. Suihkutilasta puuttuu suihkutuoli.

KUVA 17. Sointulan invahuoneiston wc- ja kylpytila 156

157 24 YHTEISKOULU Yhteiskoulu on viisikerroksinen rakennus, jossa kaksi kellarikerrosta (kerrokset 1 2), sekä kolme ylempää kerrosta (kerrokset 3 5). Pääsisäänkäynti sijaitsee kolmannessa kerroksessa, joka on maan tasolla. Yhteiskoulu on opastekartassa rakennus A, lukio on rakennus B, sekä C- rakennus, jossa on ruokala, sekä yhteiskoulun ja lukion luokkahuoneita (kuva 1.). Kuva 1. Yhteiskoulun ja lukion opastekartta 24.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit Yhteiskoulun ja lukion välinen kulkuväylä on kalteva ja vaikeakulkuinen erityisesti liikuntarajoitteiselle (kuva 2). Kuva 2. Yhteiskoulun ja lukion välinen piha Yhteiskoulun pääsisäänkäynnin luiskan kaltevuus on 10 13 % (suositus 8 %, kuva 3). Luiskan pituus on 4000 mm ja leveys 1000 mm. Luiskan käsijohteiden korkeus on 930 mm. Pääoven kynnyksen korkeus on 43 mm. KUVA 3. Yhteiskoulun pääsisäänkäynnin luiska

158 Yhteiskoulun toinen sisäänkäynti ei sovellu liikuntarajoitteiselle oven jälkeisten portaiden vuoksi. Kuva 4. Yhteiskoulun toinen sisäänkäynti 24.2 Tilat ja kulkuväylät 24.2.1 Ensimmäinen kerros Hissiltä teknisen työn kerroksen rappukäytävään johtava ovi on raskas avattava, oven kynnyksen korkeus on 21 mm (kuva 5). Kuva 5. Hissille johtava ovi on raskas avattava

159 Rappukäytävässä olevan luiskan kaltevuus on 19 % (suositus 8 %, ihanne 5 %). Luiskan pituus on 4500 mm. Katossa luiskan kohdalla on 1810 mm korkeudella sijaitseva törmäysvaaran aiheuttava uloke, joka on merkitty huomioteipillä. HISSI KUVA 6. Ensimmäisen kerroksen rappukäytävän Puukäsityöluokkaan johtavan luiskan kaltevuus on 8 %. Luiskan pituus on 4500 mm. Luiska on suositusten mukainen. Kuva 7. Puukäsityöluokkaan johtava luiska

160 Rappukäytävästä puukäsityöluokkaan johtava ovi on raskas avattava. Kuva 8. Rappukäytävästä puukäsityöluokkaan johtava ovi 24.2.2 Toinen kerros Toisen kerroksen luiskan pituus on 6640 mm (suositeltava luiskan enimmäispituus on 6000 mm). Luiskan kaltevuus on noin 12,5 % (suositus 8%, ihanne 5 %). Käytävän puolella käsijohteet ovat 780 mm ja 920 mm korkeudella, seinän puolella käsijohde on 750 mm korkeudella. Luiskan leveys on 990 mm. Kerroksessa on kaksi liikuntarajoitteiselle soveltumatonta wc:tä (oven leveys 600 mm). Kuva 9. Toisen kerroksen alemmalle tasolle johtava luiska.

161 Toisen kerroksen kanslian palvelutiskin korkeus on 1100 mm. Palvelutiskillä tulisi olla kaksi tasoa, joista toinen soveltuisi esimerkiksi pyörätuolinkäyttäjän tarpeisiin. Pyörätuolissa istuvalle soveltuva palvelutiskin korkeus on 670 800 mm. KUVA 10. Kanslian palvelutiskissä tulisi olla myös pyörätuolinkäyttäjälle soveltuva taso Toisen kerroksen käytävän päässä on toiselle sisäänkäynnille johtavat portaat. Sisäänkäynti on esteellinen. Kuva 11. Toisen sisäänkäynnin portaat

162 24.2.3 Kolmas kerros Kolmannessa kerroksessa hissille johtavan luiskan pituus on 7300 mm (suositus 6000 mm) ja luiskan kaltevuus on 12 14 % ( suositus 8%, ihanne 5%). Luiska on pituutensa ja kaltevuudensa vuoksi vaikeakulkuinen. Kolmannessa kerroksessa sijaitsee rakennuksen pääsisäänkäynti, aula, sekä liikuntasaliin johtava ovi, jonka kynnyksen korkeus on 30 mm (suositus 20 mm). Kuva 12. Kolmannen kerroksen hissi johtava luiska. 24.2.4 Neljäs kerros Neljännessä kerroksessa esteellisiä tiloja portaiden vuoksi ovat pikkusali, tekstiilityönluokka, sekä pienryhmäluokka. Kuva 13. Saavuttamattomissa olevat neljännen kerroksen tilat

163 24.2.5 Viides kerros Viidennessä kerroksessa toinen kuvaamataidon luokka on portaiden päässä saavuttamattomissa. Kuva 14. Kuvaamataidonluokkaan johtavat portaat 24.3 Hissi Hissikorin mitat ovat 1080 mm x 1400 mm (suositus 1100 x 1400 mm). Hississä on peruuttamista helpottava peili. Hissistä kerrokseen tultaessa voitaisiin kerroksen seinään laittaa merkintä ilmaisemaan kerroksen numeroa. Kuva 15. Hissikori

164 Hissin käyttöpainikkeista ei erotu uloskäynnille johtavan kerroksen painike (3. kerros). Kuva 16. Hissin käyttöpainikkeet 24.4 Hygieniatilat Pukuhuoneisiin johtavien ovien kynnykset ovat 38 mm korkuisia. Suihkuun johtava kynnys on 30 mm. Suihkutiloissa ei ole käsijohteita tai suihkutuolia (kuva 18). Pukuhuoneeseen johtavan käytävän wc ei mitoituksensa puolesta sovellu liikuntarajoitteiselle (kuva 19). Kuva 17. Poikien pukuhuone

165 Kuva 18. Poikien pukuhuoneen suihkutila Kuva 19. Pukuhuoneiden wc ei sovellu liikuntarajoitteisille.

166 25 LUKIO Lukiota käsittelevässä raportissa käsitellään myös C-rakennus, jossa on yhteiskoulun sekä lukion yhteisiä tiloja, sekä kouluruokala. 25.1 Sisäänkäynnit B-rakennuksen pääsisäänkäynnin edessä on 140 mm korkea tasanne (kuva 1). Tasanteelle johtaa lyhyt luiska, jonka kaltevuus on 19 % (suositus 8 %, ihanne 5 %). Ulkoovessa on 60 mm korkea kynnys, tuulikaapin ovessa on 30 mm korkea kynnys. Luiska on kaltevuutensa vuoksi hankalakulkuinen. Kuva 1. B-rakennuksen pääsisäänkäynti Kuva 2. Pääsisäänkäynnin tuulikaapin ovet

167 B- ja C- rakennusten välisen sisäänkäynnin oven kynnys on 30 mm. Tuulikaapin kynnys on 20 mm. Ovi on ainut terveydenhoitajan huoneeseen soveltuva kulkureitti liikuntarajoitteiselle. Kuva 3. B- ja C- rakennusten välisen sisäänkäynnin ovi B- rakennuksen pysäköintialueen puoleisen sisäänkäynnin edessä on 150 mm korkea tasanne, jonne johtaa lyhyt luiska jonka kaltevuus on 22 % (suositus 8 %, ihanne 5 %, kuva 4). Oven edessä olevan tasanteen syvyys on 1260 mm (suositus 2000 mm). Ulko-ovessa, sekä eteisen ovessa on 30 mm korkeat kynnykset. Ulko-ovi on raskas avattava. Kuva 4. Pysäköintialueen puoleinen sisäänkäynti C-rakennuksen pääsisäänkäynti johtaa rakennuksen aulaan ja kouluruokala Linjakkaaseen (kuva 5). Oven edustalla on 140 mm korkuinen tasanne (suositus 20 mm). Sisäänkäynnin ovet ovat raskaat avattavat. Kynnysten korkeus on suositusten mukainen, 20 mm. KUVA 5. C-rakennuksen pääsisäänkäynti

168 C-rakennuksen toinen sisäänkäynti sijaitsee rakennusten B ja C välissä (kuva 6). Ulko-oven edessä on 150 korkuinen tasanne. Oven kynnys on 35 mm korkea. Lisäksi ulko-ovi on raskas avattava. KUVA 6. C-rakennuksen toinen sisäänkäynti 25.2 Tilat ja kulkuväylät 25.2.1 B- rakennus Lattiamateriaali heijastaa käytävän päästätulevista ikkunoista sisääntulevaa valoa. Häikäisy voi aiheuttaa näkövammaiselle ympäristön hahmottamisen vaikeutta (kuva 7). Käytävän palo-oven kynnyksen korkeus on 18 mm. KUVA 7. Käytävän lattia heijastaa valoa ja voi aiheuttaa hahmottamisvaikeuksia näkövammaiselle

169 Terveydenhoitajan huoneelle johtavalla käytävällä on kolme porrasaskelmaa, joiden korkeus on 140 mm / askelma (kuva 8). Portaiden sivussa on kiinteä luiska, jonka leveys on 195 mm. Luiskaan on rakennettu vanerista irtonainen levennys, jolloin luiskan leveydeksi tulee yhteensä 730 mm (suositus 900 mm). Luiska on pituudeltaan 1170 mm ja kaltevuudeltaan 42 % (suositus 8 %, ihanne 5 %). Luiska on kaltevuutensa vuoksi vaikeakulkuinen. Luiskaa tarvitaan esimerkiksi raskaiden siivouslaitteiden siirtämiseen. Kuva 8. Pääsisäänkäynniltä eteenpäin johtava käytävä Terveydenhoitajan ovisummerin korkeus on 1410 mm (suositus 1200 mm, kuva 9). Kuva 9. Terveydenhoitajan ovisummeri Luokkahuoneisiin ja kirjastoon pääsy on esteetöntä. Tilojen ovet ovat riittävän leveitä ja oviaukot kynnyksettömiä. Kuva 10. Kirjastoon pääsy on esteetön.

170 25.2.2 C- rakennus Päärakennuksen ovet johtavat kouluruokala Linjakkaan aulaan. Aulan vaatenaulakot ovat 1475 mm korkeudella (suositus 1200 mm, kuva 11). Aulasta ruokalaan johtavan oven kynnys on 15 mm. Ruokalan toisessa päässä sijaitsevan oven kynnys on 35 mm. Ruokalan molemmat ovet ovat raskaita avattavia (kuva 12). Lähin inva-wc löytyy ruokalan läpi kuljetun kahden oven takaa, rakennuksen toisen sisäänkäynnin aulasta. KUVA 11. Kouluruokala Linjakkaan aula KUVA 12. Kouluruokalan ovet ovat raskaita avattavia

171 Rakennuksen molemmissa päissä on portaat, jotka johtavat toiseen kerrokseen. Kouluruokala Linjakkaan aulasta lähtevät portaat ovat 1630 mm leveät (kuva 13). Portaiden askelmat olisi hyvä erottaa toisistaan kontrastiraidoilla. Kuva 13. C-rakennuksen kouluruokalan aulan portaat Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsevan sisäänkäynniltä lähtevät portaat johtavat aulaan. Aulasta portaat jatkuvat toiseen kerrokseen. Portaat ovat leveydeltään 2000 mm (kuva 14). Portaiden käsijohde katkeaa välitasanteella, mikä voi aiheuttaa harhaanastumisvaaran väkövammaiselle. KUVA 14. C-rakennuksen portaat

172 Porrashissi olisi mahdollista toteuttaa aulan ja toisen kerroksen välille. Sijoitus edellä mainittuun portaikkoon soveltuisi porrasleveyden vuoksi, jolloin vapaata kulkutilaa jäisi vielä 900 mm porrashissin lisäksi. Pyörätuolinkäyttäjä joutuisi kulkemaan ruokalan läpi rakennuksen toiseen päähän ja porrashissillä yläkertaan. Porrashissin tulisi liikkua myös tasanteen yli. (kuva 15). KUVA 15. Portaiden välitasanne. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsee lukion kemian, fysiikan ja biologian luokat sekä yhteiskoulun käytössä olevat kotitalousluokat (kuva 16). Käytävällä olevat palo-ovet ovat raskaita avattavia. Ovet jäävät aukinaiseen asentoon magneettilukituksen avulla. Ovissa on 18 mm korkea kynnys. Luokkahuoneissa ei ole kynnyksiä. Luokkien edessä on opettajan koroke, katederi, jonka korkeus on 180 mm. Kuva 16. Toisen kerroksen luokkahuoneissa ei ole kynnyksiä

173 25.3 Hygieniatilat 25.3.1 B-rakennus B-rakennuksen inva-wc toimii osittain varastona, mikä vähentää wc:n liikkumistilaa (kuva 17). Istuimen oikealla puolella oleva hylly vaikeuttaa pyörätuolin peruuttamista istuimen vierelle. Istuimen oikealla puolella olisi ilman hyllyä tilaa 900 mm ja edessä 960 mm. Lavuaarin korkeus on 820 mm, wc:ssä on pyörätuolissa istuvalle soveltuva peili. Bidé-suihku ei ole automaattinen, hanaan on matkaa istuimelta noin 650 mm. Hätäkutsujärjestelmää ei ole. Wc:n ovessa ei ole lankavedintä. Kuva 17. B-rakennuksen inva-wc. 25.3.2 C- rakennus C-rakennuksessa on kaksi inva-wc:tä, jotka sijaitsevat rakennuksen toisen sisäänkäynnin aulassa, sekä aulan portaiden jälkeen toisessa kerroksessa. Sijaintinsa puolesta toisen kerroksen inva-wc on saavuttamattomissa. Invavessojen ISA-tunnukset ovat haalistuneet ja ne olisi hyvä uusia. Rakennuksen inva-wc-tilojen ovista puuttuvat lankavetimet. Wctiloissa ei ole hätäkutsujärjestelmää. Kynnyksiä ei ole. Ensimmäisen kerroksen inva-wc:ssä istuimen oikealla puolella on tilaa 710 mm, kun käsituki on alhaalla (suositus 800 mm, kuva 18). Istuimen oikealla puolella ei ole tilaa Istuimen takana on tilaa 390, mikä on riittävä. Pyörähtämistilaa wc:ssä ei ole riittävästi (suositus 1500 mm). Bidé suihku ei ole automaattinen, jolloin hanaan on istuimelta kurkotettava. Vesihanaan on matkaa 600 mm. Paperiteline on 1300 mm korkeudella (suositus 1200 mm). Vaatesäilytyskoukku on 1690 mm korkeudella (suositus 1200 mm). KUVA 18. C-rakennuksen ensimmäisen kerroksen inva-wc

174 Toisen kerroksen inva-wc jää sijaintinsa puolesta hyödyttömäksi, sillä pääsy toiseen kerrokseen on esteellinen (kuva 19). Wcistuimen oikealla puolella on tilaa 840 mm, vasemmalla ei ole tilaa ja istuimen takana on 440 mm. Istuimen edessä on tilaa 965 mm. Pyörähtämistilaa wc:ssä ei ole riittävästi. Bidé suihku on, mutta hanaan on matkaa 700 mm. Vaatesäilytyskoukku on 1720 mm korkeudella. Peili on 1030 mm korkeudella (suositus 800-900 mm). KUVA 19. C-rakennuksen toisen kerroksen inva-wc

175 26 KUNTOUTUMISYKSIKKÖ VANAMO 26.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit Päivätoimintarakennuksen sisäänkäynneille on pääsy ainoastaan portaita pitkin. Portaiden toiselta puolelta puuttuu käsijohde (kuva 1). Suositeltavaa olisi että portaiden molemmilla puolilla olisi käsijohteet. KUVA 1. Päivätoiminnan sisäänkäynneille johtavat portaat KUVA 2. Päivätoimintarakennuksen ulko-oven kynnyksen korkeus on 35 mm (suositus 20 mm).

176 Päivätoiminnan sisäänkäynnille johtava esteettömän kulkuväylän voisi rakentaa ulko-oven tasolla olevan piha-alueen läpi, jotta ovelle voitaisiin saada helppokulkuinen reitti ilman pitkää luiskaa (kuva 3). KUVA 3. Esimerkki kuntoutumisyksikön päivätoiminnan ovelle johtavasta esteettömästä reitistä Kuntoutumisyksikön pihatie on kaltevuudeltaan jyrkkä ja vaikeuttaa etenkin pyörällisellä apuvälineellä liikkumista (kuva 4). KUVA 4. Kuntoutumisyksikön pihatie

177 Kuntoutuskodin oven edessä on neljä porrasaskelmaa (kuva 5). Liikuntarajoitteiselle soveltuva sisäänkäynti tulisi järjestää olohuoneeseen johtavalle ovelle, joka sijaitsee maan tasolla (kuva 6). KUVA 5. Kuntoutuskodin ovi KUVA 6. Kuntoutuskodin olohuoneen terassiovi Ryhmätila 1 on entinen inva-asunto, joka toimii nykyään ryhmätilana (kuva 7). Sisäänkäynnissä tai sisätiloissa ei ole liikkumista haittaavia kynnyksiä tai esteitä. KUVA 7. Ryhmätila 1:n sisäänkäynti.

178 26.2 Kulkuväylät Päivätoiminnan eteistilan kynnysten korkeus on 25 mm (suositus 20 mm, kuva 8). KUVA 8. Päivätoimintatilan eteinen. Ryhmätyötilaan johtavassa ovessa on 50 mm korkea kynnys (suositus 20 mm, kuva 9). Oven edessä on lyhyt luiska. Oven avaaminen on hankalaa luiskan päällä. Oven jälkeen olisi hyvä olla ensin tasanne ja vasta sitten luiska. KUVA 9. Ryhmätyötilan 2 ovi KUVA10. Saunatilan ovi

179 Askartelutilan ovessa on 38 mm korkea kynnys (suositus 20 mm, kuva 11). Oven leveys on 760 mm (suositus 800 mm). KUVA 11. Askartelutila Saunatilan inva-wc:n ovi avautuu käytävään päin, joten oven avaamiselle jää vähän tilaa apuvälineen käyttäjälle (kuva 12). Oven kätisyys olisi hyvä muuttaa. Pyykkituvan oven kynnyksen korkeus on 28 mm (suositus 20 mm, kuva 13). KUVA 12. Saunatilan käytävä KUVA 13. Pyykkitupa

180 Kuntoutuskodin kodinhoitohuoneen kynnyksen korkeus on 80 mm (suositus 20 mm, kuva 14). KUVA 14. Kuntoutuskodin kodinhoitohuone. 26.2 Hygieniatilat Päivätoiminnan tiloissa ei ole inva-wc:tä. Naisten wc:n kynnyksen korkeus on 40 mm (suositus 20 mm), oven leveys on 710 mm (suositus 800 mm, kuva 15)). Istuimen edessä on tilaa 1130 mm, wc-tilan leveys on 1460 mm. Miesten wc:n oven kynnys on 40 mm. Oven leveys on 710 mm (kuva 16). Wc-istuimen edessä on tilaa 1080 mm, wc-tilan leveys on 1410 mm. KUVA 15. Päivätoiminnan naisten wc KUVA 16. Päivätoiminnan miesten wc.

181 Henkilökunnan wc ei sovellu liikuntarajoitteiselle (kuva 17). Oven kynnys 60 mm (suositus 20 mm). Lisäksi wc on tilansa puolesta ahdas. KUVA 17. Henkilökunnan wc. Kuntoutuskodissa ei ole liikuntarajoitteiselle soveltuvia wc/peseytymistiloja. Kuntoutuskodin wc:n oven leveys on 690 mm (suositus 800 mm), kynnyksen korkeus on 80 mm (suositus 20 mm, kuva 18). KUVA 18. Kuntoutuskodin wc.

182 Ryhmätyötila 2:n inva-wc:n oven leveys on 800 mm (kuva 19). Ovessa oleva lankavedin tulisi olla saranapuolella, jotta pyörätuolin käyttäjä pystyisi sulkemaan oven. Istuimen oikealla puolella on tilaa 830 mm, vasemmalla puolella 420 mm, takana on tilaa 270 mm. Wcistuimessa ei ole käsitukia. Wc:ssä ei ole bidésuihkua ja hätäkutsujärjestelmää. Altaan korkeus on 820 mm, sekä peilin korkeus 1270 mm. KUVA19. Ryhmätyötila 2:n inva-wc. Saunatilan inva-wc:n istuimen oikealla puolella on tilaa 530 mm, vasemmalla puolella on tilaa 480 mm, takana 250 mm, edessä 730 mm (kuva 20). Suositus istuimen viereen jäävästä vapaasta tilasta on 800 mm. Wc-istuimessa ei ole käsitukia, edessä olevassa seinässä on nousemista helpottava tuki. Ovessa oleva lankavedin tulisi olla saranapuolella, jotta pyörätuolin käyttäjä pystyy helposti sulkemaan oven. Altaan korkeus on säädettävä. Bidésuihkua ja hätäkutsujärjestelmää ei ole. KUVA 20. Saunatilan wc.

183 Suihkutiloissa ei ole käsijohteita tai suihkutuolia (kuvat 21 ja 22). Käsijohteiden tulisi kiertää 900 mm korkeudella koko kylpytila. KUVA 21. Suihkutila 1 KUVA 22. Suiskutila 2 Pukutilat ovat kooltaan 1330 mm x 1420 mm ja 1160 mm x 2640 mm, tiloissa ei ole tarpeeksi tilaa siirtymiseen ja pukeutumiseen pyörätuolin käyttäjälle. Pyörätuolin pyörähtämiseen tarvittava tilantarve on 1500 mm. KUVA 23. Saunatilan pukuhuone.

184 Saunaan on mahdollista päästä suihkutuolilla lattiatasolle (kuva 24). Ensimmäisen lauteen korkeus on 630 mm. Lauteen edessä olevan irtonaisen penkin korkeus on 320 mm. Lauteen ja kiukaan väliin jää tilaa 1110 mm. KUVA 24. Sauna

185 27 KOTIHOITO 27.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Rakennuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä ei ole invapysäköintipaikkaa. Sisäänkäynnin läheisyyteen voisi merkitä invapysäköintipaikan, sillä lisää parkkitilaa löytyy muuhun tarkoitukseen rakennuksen sivulta. KUVA 1. Esimerkki invapysäköintipaikan sijoittamisesta Pääsisäänkäynnin edessä on 180 mm korkuinen tasanne (kuva 2). Luiskaa rakentaessa tulee huomioida oven edessä olevan tasanteen syvyys, jonka vähimmäissuositus on 2000mm. Lisäksi tulee huomioida oven aukeamisen suunta. KUVA 2. Kotihoidon pääsisäänkäynti

186 Pääsisäänkäynnin ovikello on suositusten mukaisella korkeudella, mutta sen sijainti kulmauksessa voi hankaloittaa pyörätuolissa istuvan ylettymistä (kuva 3). Ovikellon sijainti soveltuisi paremmin ovensuuntaiselle seinälle. Lisäksi ovikelloa voisi korostaa värikontrastilla taustastaan. KUVA 3. Kotihoidon ovikello 27.2 Kulkuväylät Rakennuksen kulkuväyliltä on pääosin poistettu liikkumista haittaavat kynnykset. Ainoastaan henkilökunnan ruokailutilan oviaukossa on kynnys. Ruokailutilaan pääsee kulkemaan myös kynnyksettömän sisäänkäynnin kautta, kokoustilan puolelta. Kokoustilan oven leveys on 780 mm (suositus 800). 27.3 Hygieniatilat Rakennuksen hygieniatilat eivät sovellu liikuntarajoitteisen käyttöön (kuva 4). Wc-tilojen oven leveydet ovat 580 mm (suositus 800). KUVA 4. Wc-tilat eivät sovellu liikuntarajoitteisen käyttöön.

187 28 MIKEVA OY ONNINKOTI 28.1 Piha alue ja pääsisäänkäynti Sisäänkäynnin läheisyyteen on merkitty kaksi invapysäköintipaikkaa. Invapaikat ovat yhteisessä käytössä kerrostalon muiden asukkaiden kanssa. Kuva 1. Onninkodin edessä olevat invapysäköintipaikat Sisäänkäynnin kynnys on yhteensä 80 mm korkea (suositus 20 mm). Välioven kynnys on 18 mm korkea. Ulko-ovessa ei ole sähköistä avausmekanismia. KUVA 2. Onninkodin sisäänkäynnin kynnys

188 28.2 Tilat ja kulkuväylät Muistisairaiden liikkumisen helpottamiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös asuinympäristön värimaailmaan. Muistisairauden edetessä värien hahmottaminen muuttuu. Punaisen, oranssin ja keltaisen sävyjen hahmottaminen säilyy pisimpään, sen sijaan sinisen, violetin ja turkoosin sävyjen hahmotus heikkenee nopeasti. Valkoisen hahmottaminen myös heikkenee, kunnes lopulta häviää. Rakennuksen kulkuväylät tukevat muistisairaan liikkumista (kuva 3). Lattiamateriaali ja käsijohteet erottuvat hyvin. Kulkuväylälle avautuva valkoinen ovi voi aiheuttaa törmäysvaaraa (kuva 4). KUVA 3. Kulkuväylien värit vaikuttavat erityisesti muistisairaan tilan hahmottamiseen KUVA 4. Kulkuväylälle avautuva ovi ei erotu valkoisesta taustaväristään

189 Takapihalle johtavan oven kynnys on 60 mm korkea (suositus 20 mm, kuva 5). Luiska alkaa välittömästi takapihan jälkeen, luiskan kaltevuus on 12,5 %. Suositusten mukaan oven jälkeen tulisi olla 2000 mm tasanne, jonka jälkeen tulisi luiska. Asukkaat pääsevät ulos vain hoitavan henkilökunnan kanssa, jolloin tasanteen tarve on kyseenalainen. Takapihan oven suuri lasipinta voi aiheuttaa törmäysvaaraa heikkonäköiselle, joka saattaa hahmottaa ikkunapinnan vapaana kulkuväylänä. Ikkunaan olisi hyvä lisätä esimerkiksi sälekaihtimet tai kontrastiraita silmän korkeudelle. KUVA 5. Takapihalle johtava ovi Ovessa, joka johtaa rappukäytävän kautta saunatiloihin, on 24 mm korkuinen kynnys (kuva 6). Kynnyksen poistaminen tai loiventaminen helpottaisi sekä ikäihmisten kulkua saunatiloihin, että henkilökunnan ruokakärryjen kuljetusta rappukäytävästä. KUVA 6. Rappukäytävään johtavan oven kynnys

190 28.3 Hygieniatilat Onninkodin tiloissa on yksi yleinen inva-wc (kuva 7). Lisäksi jokaisen asukkaan huoneessa on oma inva-wc, jonka yhteydessä on suihku. Asukas wc:t ovat järjestelyltään samankaltaisia, tilanmitoituksessa on pieniä eroavaisuuksia. Kaikista asukashuoneiden suihkuista löytyy suihkutuoli. Taloyhtiön saunatiloja käytetään yleensä peseytymiseen. Inva-wc:n ovesta puuttuu lankavedin. Istuimen oikealla puolella on tilaa 1100 mm, vasemmalla puolella on tilaa 390 mm ja edessä 1410. Istuimen takana on tilaa 420 mm, mikä helpottaa istuimen vierelle peruuttamista. Wc:ssä on Bidé suihku, mutta se ei ole automaattinen. Suihkun päälle laittamiseen vaaditaan hanan aukaisu. Vesihanaan on matkaa 800 mm. Wc-paperiin on matkaan 500 mm. Suositeltavaa olisi että wc paperi sijaitsisi toisessa käsituessa. Käsipyyhe teline sijaitsee 1320 mm korkeudessa (suositus 1200 mm). Inva wc:ssä ei ole hätänarua. KUVA 7. Yleinen inva-wc Asukas wc:ssä on helposti avattava liukuovi. Istuimen oikealla puolella on vapaata tilaa 1140 mm ja edessä 1310 mm (kuva 8). Istuimen vasemmalla puolella ja takana ei ole tilaa. Wc:ssä on bide suihku, mutta lavuaariin on matkaa 820 mm. Peili on 1150 mm korkeudessa (suositus 800-900 mm). KUVA 8. Esimerkki asukas wc:stä

191 Asukas wc-tiloissa olevan kuivaustelineen oksat aiheuttavat törmäysvaaraa ovesta sisään tulevalle (kuva 9). Kuivausteline sijaitsee silmän korkeudella, eikä erotu valkoisesta taustastaan. Kuivaustelineen paikkaa olisi syytä vaihtaa. KUVA 9. Kuivausteline voi aiheuttaa vaaratilanteita Rakennuksessa olevan saunatilan yhteydessä on inva-wc (kuva 10). Istuimen oikealla puolella on tilaa 500 mm (suositus 800 mm). Istuimen vasemmalla puolella on tilaa 790 mm ja edessä 1190 mm. Wc:ssä on bidé suihku, mutta vesihanaan on matkaa 700 mm. Wc-paperiin on matkaa 500 mm. KUVA 10. Saunatilojen yhteydessä oleva inva-wc

192 Saunan pukuhuoneen kynnyksen korkeus on 20 mm. Osa pukuhuoneen naulakoista tulisi soveltua myös pyörätuolin käyttäjän tarpeisiin (sijainti 1200 mm korkeudella). Pukutilassa olisi hyvä olla lisäksi leveä pukeutumispenkki, jossa pukeutuminen onnistuisi selinmakuulla (suositusmitat 2000 mm x 600 700 mm). Suihkutilaan johtavan kynnyksen korkeus on 30 mm (kuva 12). Peseytymistilat soveltuvat liikuntarajoitteiselle. KUVA 11. Saunan pukuhuone KUVA 12. Suihkutilaan johtava kynnys KUVA 13. Peseytymistilat soveltuvat liikuntarajoitteisen käyttöön

193 Sauna ei sovellu liikuntarajoitteisen käyttöön tilansa puolesta (kuva x). Turvallisuussyistä tulisi askelmien oikealle puolelle lisätä käsijohde, jottei kukaan lauteella oleva putoa astuessaan harhaan. KUVA 14. Taloyhtiön yleinen sauna

194 29 ERÄJÄRVEN SEURAKUNTALO 29.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit Seurakuntatalon pääsisäänkäynnille johtavat portaissa ei ole luiskaa (kuva 1). Porrasaskelmia on viisi kappaletta ja askelman korkeus on 130 mm, nousua on yhteensä 650 mm. Luiskan vähimmäispituudeksi tulee 8125 mm, mikäli portaisiin tehdään korkeintaan 8 % kaltevuudeltaan oleva luiska. Yli 6000 mm pitkä luiska vaatii välitasanteen, joten luiskan pituuden tulisi olla noin 10 m. KUVA 1. Seurakuntatalon sisäänkäynnille johtavat portaat KUVA 2. Ulko-oven edessä olevan tasanteen korkeus on 120 mm.

195 KUVA 3. Ulko-oven kynnyksen korkeus on 50 mm. Pääsisäänkäynnille johtavien portaiden vuoksi apuvälineen käyttäjän on kuljettava rakennukseen takaoven kautta. Takaoven kynnyksen korkeus on 60 mm. Seurakuntasaliin kuljetaan ruokalan kautta, jonka ovessa on 30 mm korkea kynnys. KUVA 4. Takaoven sisäänkäynti pyörätuolin käyttäjälle

196 29.2 Tilat ja kulkuväylät Rakennuksen kulkuväylä aulasta seurakuntasaliin, sermillä eristettyyn tilaan sekä kerhotilaan ovat esteettömiä. Oviaukot ovat riittävän leveitä pyörätuolilla kuljettavaksi ja oviaukoissa ei ole kynnyksiä. Seurakuntasalin tasanteen korkeus on 160 mm. Tasanteelle ei johda luiskaa. KUVA 5. Seurakuntasalin tasanne 29.3 Hygieniatilat Seurakuntasalissa ei ole liikuntarajoitteiselle soveltuvia wc-tiloja. Nykyisiä wc-tiloja muokkaamalla wc-tiloista voitaisiin saada lastenhoitoon, tai liikuntarajoitteiselle soveltuvat. Miesten wc:n oviaukon koko on 670 mm. Ovessa olevan kynnyksen korkeus on 25 mm. Oviaukon leveyttä suurentamalla, suihkukopin seinät purkamalla ja wc-istuimen sijoitusta muuttamalla, wctilasta voitaisiin saada liikuntarajoitteiselle soveltuva (kuva 6). KUVA 6. Seurakuntatalon miesten wc

197 Naisten wc:n oven leveys on 680 mm (suositus 800 mm, kuva 7). Wc-koppien ovien leveys on 555 mm (suositus 800 mm). Ovessa olevan kynnyksen korkeus on 25 mm (suositus 20 mm). Kuva 7. Seurakuntatalon naisten wc.

198 30 ERÄJÄRVEN KIRKKO 30.1 Piha-alue ja sisäänkäynnit Kirkon pääsisäänkäynti on esteellinen portaiden vuoksi. Portaiden korkeuden ja oven sijainnin vuoksi luiskallinen sisäänkäynti on tehty kirkon sivulle. Kuva 1. Kirkon pääsisäänkäynti Liikuntarajoitteisille suunnitellun sisäänkäynnin luiska on kaltevuudeltaan 26,8 %. Luiskan pituus on 4600 mm ja leveys 1000 mm. Luiskasta puuttuu käsijohde toiselta puolelta, luiskan reunuksen korkeus on 30 mm (turvareunuksen vähimmäiskorkeus 50 mm). Käsijohteen puuttuminen voi aiheuttaa putoamisvaaran. Kuva 2. Liikuntarajoitteisten sisäänkäynnin luiska

199 Oven edessä olevan tasanteen syvyys on 840 mm. Tasanne ei ole riittävän pitkä oven turvalliseen avaamiseen. Kuva 3. Liikuntarajoitteisten sisäänkäynnin oven edusta 30.2 Kulkuväylät Alttarin tasanteen korkeus on 200 mm. Alttarille ei johda luiskaa. Ehtoollinen järjestetään liikuntarajoitteisille ensimmäiselle penkkiriville. Kuva 4. Alttari

200 31 ERÄJÄRVEN TERVEYSASEMA 31.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Ulko-oven edessä on 900 mm pitkä, 800 mm leveä ja 18 % kalteva luiska, tasanteella on 40 mm korkea kynnys. Tasanteen syvyys on ainoastaan 950 mm, mikä vaikeuttaa oven avaamista pyörätuolin, tai muun apuvälineen kanssa. Kuva 1. Ulko-oven edessä oleva tasanne sekä luiska Ulko-oven kynnyksen korkeus on 45 mm. Tuulikaappi on syvyydeltään 1090 mm ja leveydeltään 1440 mm. Ovi aukeaa tuulikaappiin, joten oven avaaminen ahtaassa tilassa on vaikeaa apuvälineen kanssa liikkuvalle. Tuulikaapin oven kynnys on korkeudeltaan 30 mm. Oviaukon koko on 795 mm. Kuva 2. Ulko-ovi.

201 31.2 Kulkuväylät ja tilat Eteisessä on pyörätuolinkäyttäjälle, tai lapsille soveltuva vaatenaulakko (korkeus 1220 mm). Kuva 3. Eteisen vaatanaulakko Lääkärin, terveydenhoitajan ja hammaslääkärin vastaanottohuoneiden ovien kynnykset ovat korkeudeltaan 26 mm, ovien leveydet ovat 800 mm. Kuva 4. Terveydenhoitajan huoneen kynnys Kuva 5. Odotustilassa on korotettu istuin huonosti liikkuville.

202 31.3 Hygieniatilat Henkilökunnan wc ei sovellu liikuntarajoitteiselle. Oven leveys 580 mm, kynnys 20 mm. Kuva 6. Henkilökunnan wc. Inva-wc:n oven leveys on 900 mm, ovessa ei ole lankavedintä. Wc-istuimen edessä on tilaa 920 mm, oikealla puolella 980 mm. Vasemmalla puolella käsituki on asennettu seinään. Peilin korkeus on 1250 mm, lavuaarin korkeus on 800 mm. Käsipyyheteline on 1240 mm korkeudella. Bidé-suihku ei ole automaattinen, hanaan on matkaa istuimelta noin 650 mm. Vaatesäilytyskoukku on 1370 mm korkeudella. Wc:ssä ei ole hätäkutsujärjestelmää. Kuva 7. Inva wc.

203 32 JUNA-ASEMA ETELÄINEN Juna-aseman yhteydessä ei ole invapysäköintipaikkaa. Kulkuväylä parkkialueelta raiteelle yksi on esteetön. Raiteelle kaksi pääsee hissillä ylikulkusillan kautta (kuva 1). Hissille ohjaavaa opastusta ei ole. Hissikorin mitat ovat rakennusmääräyskokoelman F1:n mukaiset, 1100 mm x 1400 mm. Ylikulkusillan käytävä on jäisenä vaarallisen liukas. Lattiapinta tulisi muuttaa liukastumisvaaran ehkäisemiseksi (kuva 2). Pysäkin lasipintoihin tulisi lisätä näkövammaisen törmäysvaaraa ehkäisevät havaintomerkki 1400 mm -1600 mm korkeudelle (kuva 3). KUVA 1. Juna-aseman ylikulkusillan hissille voisi lisätä opasteen. KUVA 2. Ylikulkusillan käytävä KUVA 3. Pysäkin suuret lasipinnat voivat aiheuttaa törmäysvaaraa näkövammaiselle

204 33 JUNA-ASEMA POHJOINEN (KESKUSTA) Juna-aseman yhteydessä ei ole merkittynä invapysköintipaikkoja. Pääsy aseman laiturille pysäkkiä lähinnä olevan kulkuväylän kautta on vaikeakulkuinen. Pysäkin lasipinnoille tulisi lisätä näkövammaisen törmäysvaaraa ehkäisevät havaintomerkki 1400 mm -1600 mm korkeudelle (kuva 1). Lisäksi pysäkin edusta tulisi pitää aurattuna siten, että katokseen olisi esteetön pääsy. KUVA 1. Pysäkille pääsy on vaikeakulkuinen lumivallin takia

205 34 VALTION VIRASTOTALO 34.1 Sisäänkäynnit Keskustien puoleisen sisäänkäynnin ulko-oven kynnyksen korkeus on 60 mm, sekä ovi on raskas avattava. Oven leveys on 800 mm, tuulikaapin syvyys on 1680 mm. Eteisen ovi aukeaa tuulikaappiin päin, mikä tekee oven avaamisesta hankalaa. Läpinäkyvälle lasipinnalle kirjoitetut tekstit erottuvat huonosti näkövammaiselle. KUVA 1. Keskustien puoleinen sisäänkäynti Kaupintien pysäköintialueen sisäänkäynnin oven edessä on liikkumista haittaava 30 mm korkea säleikkö, sekä 40 mm korkea kynnys. Oven kahva on 1200 mm korkeudella, mikä haittaa oven avaamista pyörätuolissa. Oven edessä on ovisummeri, jonka avulla liikuntarajoitteinen voi kutsua paikalle avustajan. Ovisummerin korkeus on 1270 mm.

206 Kuva 2. Kaupintien puoleisen pysäköintipaikan sisäänkäynti Kuva 3. Sisäänkäynnin ovisummeri

207 Toisen sisäänkäynnin eteisestä aulaan johtavan oven kynnyksen korkeus on 30 mm. Kuva 4. Eteisestä aulaan johtava ovi Eteisestä poliisin aulaan johtavan oven kynnyksen korkeus on 30 mm. Kuva 5. Eteisestä poliisin aulaan johtava ovi

208 34.2 Kulkuväylät 34.2.1 Aula Aulan portaiden käsijohde on 1200 mm korkeudella (suositus 900 mm). Korkea käsijohde voi vaikeuttaa lasten, tai lyhytkasvuisten liikkumista portaissa. Aulassa tulisi olla selkeämpi opastus hissille. Kuva 6. Aulan portaat Aulan lasiset sermit voivat aiheuttaa hahmottamisvaikeuksia näkövammaiselle. Kuva 7. Aula

209 Opastus inva-wc:lle on huomaamaton. Inva-wc:n opastuksen tulisi erottua selkeämmin. Kuva 8. Aulan inva-wc:lle johtavan käytävän edusta 34.2.2 Osastot Lasipintaan kirjoitetut opastetekstit erottuvat huonosti näkövammaiselle. Kuva 9. Poliisin ovi

210 Ulosotto-osaston kynnyksen korkeus on 30 mm. Kuva 10. Ulosotto-osaston ovi. Aulasta poliisin vastaanottohuoneeseen johtavan oven kynnyksen korkeus on 40 mm. Kuva 11. Aulasta poliisille johtava ovi.

211 Poliisin kanslian vastaanottotiskin korkeus on 1130 mm. Palvelutiski on liian korkealla pyörätuolin käyttäjälle. Kuva 12. Poliisin kanslian vastaanottotiski. Perheneuvolan oven kynnyksen korkeus on 40 mm. Kuva 13. Perheneuvolan oven kynnys.

212 Työ- ja elinkeinotoimiston ovessa olevat tekstit ovat läpinäkyvällä pinnalla ja eivät erotu selkeästi näkövammaiselle. Oven kynnyksen korkeus on 40 mm. Kuva 14. Työ- ja elinkeinotoimiston ovi Kuva 15. Työ- ja elinkeinotoimiston aula.

213 Työ- ja elinkeinotoimiston aulassa sijaitsevan jonotusnumeroautomaatin korkeus on 1340 mm. Jonotusnumero on liian ylhäällä pyörätuolin käyttäjälle. Kuva 16. Jonotusnumeroautomaatti. Virastotalon toimistohuoneiden kynnysten korkeus on 21 mm. Kynnyksiä on kaikkien osastojen toimistoissa. Kuva 17. Esimerkki toimiston kynnyksestä. Kuva 18. Pyörätuolinkäyttäjä ei ylety toimistojen ovikelloon. Hissi

214 Hissin kutsupainike erottuu heikosti näkövammaiselle. Kuva 19. Hissin kutsupainike. Hissikorin syvyys on 1590 mm, ja leveys 1090 mm. Hissin käyttöpainikkeet erottuvat huonosti, sekä uloskäynnille johtavan kerroksen painiketta ei ole erotettuna. Kuva 20. Hissi.

215 34.3 Hygieniatilat 34.3.1 Yleiset wc-tilat Aulassa sijaitsevat normaalit wc-tilat, sekä eri osastojen muut wc:t eivät sovellu liikuntarajoitteiselle. Wc-koppien ovien leveydet ovat 570 mm. Virastotalossa on yksi invawc. Kuva 21. Aulan normaalit wc-tilat Kuva 22. Ulosottotoimistossa, sekä perheneuvolassa olevat wc-tilat.

216 34.3.2 Inva wc Inva- wc:n ovessa ei ole ISA- tunnusta. Inva-wc:n ovessa on 30 mm korkea kynnys. Kuva 23. Inva-wc:n ovi. Wc- istuimen vasemmalla puolella on tilaa 730 mm, edessä 1050 mm ja takana 380 mm. Tilaa ei ole riittävästi helppoon liikkumiseen. Wc:ssä ei ole alapesusuihkua. Wc:ssä on hätäkutsujärjestelmä, sekä lankavedin ovessa. Vaatesäilytyskoukun, käsipaperin ja wc-paperin sijoitus on liikuntarajoitteiselle soveltuva. Peilin korkeus on 1200 mm. Kuva 24. Aulan inva-wc.

217 35 NORDEA ORIVESI 35.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Pääsisäänkäynnin oven edessä on 105 mm korkea tasanne, mikä vaikeuttaa etenkin pyörällisen apuvälineen avulla liikkumista (Kuva 1). Tasanteen syvyys ulko-oven edessä on 910 mm. Pyörätuolin käyttäjän oven avaamista helpottaa, jos oven edessä on 2000 mm syvyinen tasanne, jolla saadaan tarpeeksi liikkumatilaa oven avaamiseen. Sisäänkäynnin esteettömyyttä parantaisi luiskan rakentaminen tasanteelle, sekä tasanteen syvyyden lisääminen. Luiskan enimmäiskaltevuus on 8 % (ihanne 5 %), mikä tarkoittaa 80 mm nousua yhdellä metrillä. Luiskan pituus 105 mm korkealle tasanteelle tulisi olla siis noin 1320 mm. Luiskan molemmin puolin tulisi olla käsijohteet 900 mm korkeudella. KUVA 1. Pääsisäänkäynti Etuovessa on 25 mm korkea kynnys, sekä väliovessa 40 mm korkea kynnys. Yli 20 mm korkeat kynnykset vaikeuttavat apuvälineen kanssa liikkumista. Näkövammainen voi hahmottaa ovissa olevat suuret lasipinnat aukkona, mikä voi aiheuttaa törmäysvaaran. Isot lasipinnat on hyvä erottaa kontrastiraidoilla, jotka varoittavat läpinäkyvästä esteestä (Kuva 2). Raidat asennetaan 1000 mm ja 1400 1600 mm korkeudelle. Eteisen syvyys on 1380 mm. Eteisessä liikkumista helpottaa oven avautumissuunta eteisestä poispäin. KUVA 2. Pääsisäänkäynnin tuulikaapin ovi.

218 Maksuautomaatille johtavan oven luiska on hankalakulkuinen liikuntarajoitteiselle korkean kaltevuuden vuoksi (Kuva 3). Luiskan kaltevuus on 24 % (suositus 8%). Myös oven avaaminen on hankalaa luiskan päältä. Ovessa on myös 30 mm korkea kynnys, joka vaikeuttaa ovesta kulkemista. KUVA 3. Maksuautomaatille johtava ovi

219 36 ORIVEDEN APTEEKKI 36.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Invapysäköintipaikka sijaitsee sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä, invapysäköintipaikan merkki voi olla huomaamaton. Kuva 1. Invapysäköintipaikka Sisäänkäynnin ovet ovat raskaita avattavia, mikä voi vaikeuttaa etenkin pyörällisen apuvälineen kanssa liikkumista. Ulko-oven kynnyksen korkeus on 40 mm. Kynnyksen enimmäiskorkeus on 20 mm, enimmäiskorkeuden ylittävät kynnykset vaikeuttavat apuvälineen kanssa liikkumista. Tuulikaapin syvyys on 1200 mm. Koska väliovi aukeaa tuulikaapin suuntaan, voi oven avaus olla etenkin pyörätuolin kanssa hankalaa. Pyörätuolin vaatima tila tuulikaapissa syvyyssuunnassa on 2000 mm. Kuva 2. Tuulikaappi.

220 37 OSUUSPANKKI ORIVESI 37.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole merkittyä invapysäköintipaikkaa. Liikuntarajoitteiselle soveltuva pysäköintipaikka voitaisiin lisätä kuvassa 1. olevalle sijainnille sisäänkäynnin läheisyyteen. Kuva 1. Pysäköintialue ja sisäänkäynti Pääsisäänkäynnin ovessa ei ole merkittäviä liikkumista haittaavia esteitä. Ovet ovat raskaat avattavat, mikä voi vaikeuttaa pyörällisen apuvälineen avulla liikkuvien ovesta kulkemista. Liikuntarajoitteisen liikkumista helpottaa oven sähköinen avausmekanismi, tai oven avaamista helpottava ovipumppu. Ulko-oven kynnyksen korkeus on 20 mm. Kynnyksen enimmäiskorkeus on 20 mm, mutta myös 20 mm korkeat kynnykset voivat haitata liikkumista (Kuva 2.). Pankin palvelutiskin taso on säädettävä. Palvelutiskin alimman säädettävän tason korkeus on 870 mm. Pyörätuolinkäyttäjälle soveltuvan kirjoitustason korkeudeksi on määritelty 670 mm. Kuva 2. Sisäänkäynti.

221 38 ORIVEDEN SANOMAT 38.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole merkittyä invapysäköintipaikkaa (kuva 1). Sisäänkäynnin edessä oleva kulkuväylä pysäköintialueelta sisäänkäynnille on kalteva ja vaikeakulkuinen. Sisäänkäynnille on tasaisempi kulkuväylä pysäköintipaikan sivulta. Kuva 1. Pysäköintipaikan kulkuväylä Sisäänkäynnin edessä olevan tasanteen korkeus on 195 mm (kuva 2). Etuoven kynnyksen korkeus on 40 mm.tuulikaappi on kooltaan 1550 mm x 1780 mm. Tuulikaapin oven kynnyksen korkeus on 30 mm. Kuva 2. Sisäänkäynnin ovi

Kynnyksen suosituskorkeus on maksimissaan 20 mm, sitä suuremmat tasoerot vaikeuttavat apuvälineen kanssa liikkumista. Oven edessä olevan tasanteen syvyyden tulisi olla riittävä, jotta pyörätuolissa istuva pystyy avaamaan oven tasanteelta (suositeltu tila tasanteella syvyyssuunnassa on 2000 mm). Tasanteelle asennettavan luiskan suositeltava kaltevuus on 5 % (1:20) ja enimmäiskaltevuus on 8 % (1:12,5). Luiskassa tulisi olla myös käsijohteet luiskan molemmin puolin (700 mm ja 900 mm korkeudella). Luiskan vähimmäisleveys on 900 mm. Jos luiskan kaltevuus on 8 %, se tarkoittaa 80 mm nousua yhdellä metrillä. 222

223 39 ERÄJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI/ ERÄJÄRVEN KONTTORI 39.1 Piha alue ja sisäänkäynti Sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole invapysäköintipaikkaa. Pääovelle johtaa luiska, jonka toisella puolella on käsijohde (kuva 1). Luiskan kaltevuus on jyrkimmillään 9,4 %. Jyrkin suositeltava kaltevuus on 8 %, ihanne 5 %. Luiskan molemmin puolin olisi hyvä olla käsijohteet, jotta talviolosuhteissa pyörätuolin käyttäjä pääsisi luiskan ylös. Luiskan pituus on 2500 mm ja leveys 1220 mm. KUVA 1. Pääsisäänkäynnille johtava luiska Pääoven edessä oleva säleikkö voi olla sade- tai lumikelillä liukas (kuva 2). Säleikkö olisi tapaturmien välttämisen vuoksi hyvä vaihtaa ristikkosäleikköön. Myös pääovelle johtavat portaat ovat talviolosuhteissa liukkaat (kuva 3). KUVA 2. Pääoven edustan säleikkö on vaarallisen liukas KUVA 3. Pääovelle johtavat portaat ovat talviolosuhteissa liukkaat

224 Pääovi toimii ovikellolla, joten henkilökunta käy avaamassa asiakkaalle oven. Näin ollen sähköinen oven avausmekanismi ei ole välttämätön. Pääoven edessä olevan tasanteen syvyys on 1020 mm (suositus 2000 mm). Tasanteella voi olla esimerkiksi pyörätuolinkäyttäjän hankala kääntyä, mikä oven aukeamissuunnanvuoksi on välttämätöntä. Ovissa on 30 mm liikkumista hankaloittavat kynnykset (suositus 20 mm). KUVA 4. Ulko-oven kynnys on 30 mm korkea Ovien suuret lasipinnat voivat aiheuttaa näkövammaiselle hahmottamishäiriöitä. Suuret lasipinnat heijastavat valoa, jolloin heikkonäköisen on vaikea erottaa ovea. Lasipintoihin olisi hyvä asentaa kontrastiraidat silmän korkeudelle. Myös ovikelloa olisi hyvä korostaa kontrastiväreillä taustastaan. Ovikellon päälle olisi lisäksi hyvä lisätä ovikellosta kertova opaste. KUVA 5. Suuret lasipinnat ja värikontrastein heikosti erottuva ovikello voivat vaikeuttaa heikkonäköisen asioimista.

225 40 KELA ORIVESI 40.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Sisäänkäynnin läheisyydessä ei ole invapaikkaa. Kuvaan osoitettu invapysäköintipaikka palvelisi kiinteistökeskuksen sekä KELA:n asiakkaita. Kuva 1. KELA:n pysäköintialue KELA:n ulko-ovissa on automaattinen tunnistimella toimiva avausmekanismi. Ulko-oven kynnyksen korkeus on 45 mm, mikä voi haitata etenkin pyörällisellä apuvälineellä liikkuvia. Tuulikaapin koko on riittävä (syvyys 2370 mm). Kuva 2. Sisäänkäynti.

226 40.2 Tilat Ajanvaraushuoneen oven kynnys on 40 mm. Yli 20 mm korkeat kynnykset vaikeuttavat apuvälineen kanssa liikkumista. Kuva 3. Ajanvaraushuoneen ovi. 40.3 Inva wc KELAN:n henkilökunnan toimistotiloissa on inva-wc, jonne asiakkaat voidaan ohjata tarpeen vaatiessa. Inva-wc:ssä on pyörätuolinkäyttäjälle vaadittava pyörähtämistila (1500 mm). Istuimen oikealla puolella on tilaa 800 mm, vasemmalla 740 mm ja takana 300 mm, tila mahdollistaa siirtymisen istuimen molemmilta puolilta. Alapesusuihkuun ei yletä istuimelta käsin. Wc:n ovessa on lankavedin, sekä lavuaarin korkeus on säädettävä. Hätäkutsujärjestelmää ei ole. Kuva 4. Inva-wc.

227 41 ERÄJÄRVEN SÄÄSTÖPANKKI/ORIVEDEN KONTTORI 41.1 Piha-alue ja sisäänkäynti Säästöpankin ulko-oven tasanteelle johtaa luiska, jonka kaltevuus on 6,5 % (suositus 5 8 %). Tasanteella on riittävä liikkumistila oven avaamiseen (tasanteen syvyys 1600 mm). Ovet ovat raskaat avattavat, sekä ulkoovessa on 50 mm korkea kynnys, mikä vaikeuttaa etenkin pyörällisen apuvälineen kanssa liikkumista (suositeltu kynnyksen enimmäiskorkeus 20 mm). Ulko-oven suuri lasipinta voi vaikeuttaa näkövammaisen hahmottamista, sekä läpinäkyvälle kirjoitettu teksti erottuu näkövammaiselle heikosti. Kuva 1. Sisäänkäynti. Kuva 2. Ulko-oven kynnys.

228 Tuulikaapin mitoitus on riittävä. Tuulikaapin ovessa on myös suuri lasipinta, sekä oven kirjoitus erottuu huonosti. Tuulikaapin oven kynnyksen korkeus on 20 mm. Kuva 3. Tuulikaapin ovi. 41.2 Tilat Pankin palvelutiskin korkeus on säädettävä. Alin asetus on pyörätuolin käyttäjälle soveltuva 800 mm. Tuulikaapissa sijaitsevan maksuautomaatin korkeus on 1100 mm, laitteen käyttämiseen saattaa tarvita avustajaa. Parannusehdotukset: Kontrastiraitojen lisääminen ulko-ovien lasipintoihin (1000 mm ja 1400 1600 mm korkeudelle). Oven automaattisen avausmekanismin asentaminen. Ulko-oven kynnyksen madaltaminen.

229 LÄHTEET EN 12464-1. 2002. Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus. Osa 1: Sisätilojen työkohteiden valaistus. Light and lightning. Lightning of work places. Part 1: Indoor work places. Invalidiliitto Ry. 2009. Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus, Opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle. Invalidiliiton julkaisuja O.38. Könkkölä, M. 1988. Asunto vammaiselle. Suunnitteluohjeet. Invalidiliitto ry. Vammaisten yhdyskuntasuunnittelu YUP. Invalidiliiton julkaisusarja D14. Helsinki. Könkkölä, M. 2003. Esteetön asuinrakennus. Invalidiliitto ry. RT-Print Oy. Pieksämäki. Rakennusmääräyskokoelma (RT RakMK-21255). 2005. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet 2005. F1. Rakennustieto Oy. Rakennusmääräyskokoelma (RT RakMK-21184). 2001. Rakennuksen käyttöturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2001. F2. Rakennustieto Oy. Rakennusmääräyskokoelma (RT RakMK-21255). 2005. Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet 2005. F1. Rakennustieto Oy. Rakennustietosäätiö. 1998. Esteetön rakennus ja ympäristö. Kaikille soveltuva liikkumis- ja toimintaympäristö. Suunnitteluopas 1998. Rakennustieto Oy. Helsinki. Rakennustietosäätiö (RT-ohjekortti 09-10720). 2000. Perustietoja liikkumis- ja toimimisesteisistä. Rakennustieto Oy. Rakennustietosäätiö. 2007. Esteetön rakennus ja ympäristö. Turvallinen toimia ja liikkua. Suunnitteluopas. Rakennustieto Oy. Helsinki Rakennustietosäätiö (RT-ohjekortti 09-10884). 2006. Esteetön liikkumis- ja toimintaympäristö. Rakennustieto Oy. Sievänen, L. Sievänen, M. Välikangas, K. ym. 2007. Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Ympäristöopas. Ympäristöministeriö. Edita Prima Oy. Helsinki. Verhe, I. 1996. Selkeä ympäristö. Näkövammaisille soveltuvan toimintaympäristön suunnittelu. Helsinki: Rakennusalan kustantajat RAK. Rakennusmääräyskokoelma F1: http://www.finlex.fi/data/normit/28203-f1su2005.pdf Rakennusmääräyskokoelma F2: http://www.finlex.fi/data/normit/6376-f2.pdf

230 LIITTEET Vastaukset esteettömyyskartoitukseen www.orivesi.fi -sivustolta. VIESTI: Karoliinankujan länsipäässä katu jatkuu kevyen liikenteen väylänä Lestitornien vieritse. Sitä käytetään kuitenkin jonkin verran autotienä. Myös Säästöpankin ja Oriveden Värin välissä olevaa kevyenliikenteen väylää käytetään autotienä.no, onhan siitä lyhyt matka keskustaan. Eihän nämä kovin suuria haittoja ole mutta esim. lasten kanssa on hankala väistellä. Hyvää lumisen talven jatkoa! VIESTI: Oriveden apteekin ovet ovat hankalat monelle rollattorin ja muiden apuvälineiden kanssa liikkujille. Olisi hyvä kun aukeisivat sähköisesti kuten monet kaupan ovet. y YHTEENVEDOT: Yhteenveto Oriveden kaupungin tilapalveluiden hallinnoimien tilojen parannustoimenpiteiden toteutumisesta ajalla 2011 2013

231

232

233

234

235

236

237

238