P YHÄJOEN KUULUMISET TORSTAI 6.9.2018 VIIKKO 36 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Matti Nousiainen : Vasemmistolainen ajatusmaailma on aina ollut lähellä sydäntä KARIM SARPOLA Matti Nousiainen (30) on elementtityöntekijä, joka kuuluu Vasemmistoliittoon. Hän on kuulunut puolueeseen seitsemän vuotta ja liittyi puolueeseen vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan. Nousiainen ei ole osannut kuvitella itseään missään muussa puolueessa kuin Vasemmistoliitossa: Vasemmistolainen ajatusmaailma on ollut aina lähellä sydäntä. Nousiainen kertoo, että myös hänen isänsä oli vasemmistolainen työväen -aatteen mies. Olen aina kokenut, että huonompiosaiset ovat niitä, joita eniten pitäisi auttaa. Oli sitten kyse alipalkatusta duunarista tai työttömästä pakolaisesta, hän tiivistää. Vasemmistoliitto on vuonna 1990 perustettu puolue. Puolueella on eduskunnassa tällä hetkellä 12 kansanedustajaa, ja sen puheenjohtajana toimii Li Andersson. Kannatukseltaan puolue on Suomen kuudenneksi suurin. Vasemmistoliiton kannatus on viimeisimmissä mittauksissa ollut hienoisessa nousussa. Näkyvyys on lisääntynyt puheenjohtajan vaihdoksen myötä. Lisäksi puolue on oppositiossa kritisoinut voimakkaasti nykyisen hallituksen leikkaus- ja kurjistamislinjaa. Näin se on saanut tuotua esille omia vaihtoehtojaan valtakunnan politiikassa, selventää Nousiainen. Vasemmistonuoret on arvomaailmaltaan samanhenkinen järjestö kuin Vasemmistoliittokin, mutta se on kuitenkin itsenäinen järjestö. Vasemmistonuoret järjestävät monenlaisia kampanjoita, tempauksia ja mielenosoituksia, kertoo Nousiainen. Matti Nousiainen on Pyhäjoen Vasemmistoliiton puheenjohtaja pään. Nousiaisen toinen kausi kunnanvaltuustossa alkoi 2017 ja päättyy vuonna 2021. Nousiainen on Pyhäjoen kunnanvaltuustossa jo toista kautta. Hänen ensimmäinen kautensa kunnanvaltuustossa alkoi vuonna 2013. Normaalisti kunnanvaltuustossa yksi kausi kestää neljä vuotta. Kuntalain uudistuksen vuoksi vuonna 2013 alkanut valtuustokausi kesti hieman normaalia pidem- Pyhäjoella Vasemmistoliitto toimii lähinnä vaikuttamalla kunnanvaltuustossa. Nykyisellään Nousiainen on ainoa valtuutetuista, joka on puolueen jäsen: En varsinaisesti aja asioita puoluemandaatilla, mutta pohjaan mielipiteeni ja päätökseni puolueen arvoihin. Yksin en ole tainnut suuremmin mitään tiettyä asiaa ajaa. Olen kuitenkin ollut tyytyväinen moniin päätöksiin, joissa on päästy yhteisymmärrykseen vastakkaisista mielipiteistä huolimatta. Valtuustossa onkin helpompi saada asioita läpi yhteistyöllä kuin yksin yrittämisellä, hän miettii. Kun vuonna 2011 Nousiainen oli liittynyt puolueeseen, hän oli lähinnä kannatusjäsen. Kuitenkin vuonna 2012 kunnallisvaalien aikaan hän alkoi kiinnostua ajatuksesta päästä vaikuttamaan päätöksentekoon omassa kunnassa. Siispä Nousiainen päätti asettua ehdolle. Tällä hetkellä Nousiainen on myös Pyhäjoen Vasemmiston puheenjohtaja.
sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset 6.9.2018 Vierailemassa juurilla KARIM SARPOLA Isäni (Abed Sarpola) on kotoisin Palestiinasta; hän muutti Suomeen parikymppisenä. Hän tapasi äitini (Anna-Mari Sarpola) Palestiinassa, kun äitini muutti Palestiinaan töiden perässä. Äitini siis asui Palestiinassa noin neljä vuotta pätkittäin. Hän kuitenkin halusi asua Suomessa, joten hän muutti takaisin Suomeen ja otti isäni mukaan. Nykyään isäni on asunut jo Suomessa pidempään, kuin kerkesi asua Palestiinassa. Tietenkin hän silti pitää yhteyttä sukulaisiimme. Harvoin hän kuitenkaan vierailee kotiseudullaan, sillä Palestiinan ja Israelin konflikti tekee asioista hieman monimutkaisia. Tänä kesänä isäni kuitenkin päätti lähteä käymään vierailulla. Kun hän kertoi sisaruksilleen ja muille sukulaisille, että hän on tulossa kesällä käymään, kaikki olivat heti innoissaan. Neljä päivää ennen lähtöä isäni alkoi varata lentolippuja, koska oli unohtanut varata ne aiemmin. Kun lentolippuja oltiin varaamassa, hän kysyi, haluanko lähteä mukaan. Tämä tuli minulle täysin yllätyksenä, sillä lähtöön oli vain neljä päivää. Tahdoin tietenkin lähteä mukaan, sillä olen käynyt Palestiinassa vain kerran aikaisemmin ja olin silloin vain 5 -vuotias, joten en muista reissusta mitään. Minä ja isä pidimme salassa sukulaisiltamme, että minäkin tulen mukaan, joten saavuin paikalle yllätyksenä. Lauantaina 11.7. lähdimme heti aamusta kohti Ylivieskan juna-asemaa. Olo oli yhtä aikaa hieman haikea sekä iloinen, sillä tiesin, että kun tulen takaisin, niin lomaa ei ole enää paljon jäljellä. Samalla olin iloinen siitä, että pääsen näkemään sukulaisia, joiden kanssa olen ennen päässyt puhumaan vain puhelimitse. Junalla matkustimme Helsinki-Vantaan lentokentälle, josta lähti lento Jordanian Ammaniin. Tietenkään minun tuurillani se ei ollut suora lento, vaan matkan varrella oli neljän tunnin vaihto Istanbulin lentokentällä, keskellä yötä. Aamulla olin herännyt jo ennen seitsemää ja lentomme Istanbuliin laskeutui vasta noin kymmeneltä illalla. Kahdelta yöllä matkamme jatkui Istanbulista Ammaniin. Luonnollisesti lentokoneeseemme sattui vauva, joka huusi koko matkan. Tämä teki nukkumisesta mahdotonta. Ammanin lentokentällä olimme noin puoli viideltä aamuyöllä. Ammanista lähdimme Palestiinan rajaa päin. Rajan saimme ylitettyä noin seitsemältä aamulla ongelmitta. Rajan toisella puolella vastassa meitä oli isäni isoveli, setäni Najeh. Hänen autollaan lähdimme kohti Nablusta. Nablus on kaupunki, jossa setäni Najeh sekä setäni Baker asuvat. Tarkoituksena oli mennä sedälleni, jotta voimme ottaa pienet päiväunet ja käydä suihkussa Olin valvonut 30 tuntia putkeen, ja päiväunet olivatkin tarpeen. Illan vietimme setäni Bakerin ja hänen poikansa Samin kanssa. Seuraavana aamuna lähdimme kohti isäni kotikylää, Majdal Bani Fadilia. Kun isäni muutti Suomeen, Majdal oli noin 1000 hengen pikkukylä, jossa kaikki tunsivat toisensa. Kylän väkiluku on nelinkertaistunut - isä ei tuntenutkaan enää kaikkia vastaantulijoita kadulla. Ensimmäisenä Majdalissa menimme isäni veljelle, Abdel Salamille. Meidät ohjattiin suoraan tilavaan olohuoneeseen. Siellä oli kaksi sohvaa, kaksi nojatuolia ja ainakin viisi normaalia tuolia. Kahvipöytää kuitenkaan ei ollut huoneen keskellä, se hämmensi minua. Istahdimme sohvalle ja meidän jalkojemme eteen laitettiin kaksi koristeellisen näköistä, mutta matalaa puujakkaraa. Ajattelin, että ne ovat jalkoja varten. Onneksi en kerennyt nostaa jalkojani jakkaralle, sillä niihin tarjoiltiin kahvia, teetä ja mehua. Myöhemmin reissun aikana huomasin, että näitä pöytiä käytettiin joka talossa. Olimme pääosin yöt sedälläni Abdel Salamilla, sillä hän on isäni läheisin veli. Eniten vietin aikaani serkkuni Abbuudin kanssa. Hänen kanssaan teimme monenlaista: pelasimme biljardia, pingistä ja kaikkea muutakin kivaa. Emme osanneet puhua keskenämme, sillä minä en osaa arabiaa kuin pari sanaa ja Abbuud osaa englantia vain pari sanaa. Luonnollisesti välillä oli pieniä kommunikaatio-ongelmia. Paljon vietimme myös aikaa kolmestaan minä, Abbuud ja sukulaisemme Nader. Naderin tunsin etukäteen parhaiten, sillä olen puhunut hänen kanssaan paljon sosiaalisen median kautta. Hän puhuu todella hyvää englantia, joten kommunikointi oli helppoa. Hän myös pystyi kääntämään, mitä asiaa minulla ja Abbuudilla oli toisillemme. Päätin, että kirjoitan reissustani vain asiat ja tapahtumat, jotka jäivät parhaiten mieleeni. Jos kertoisin joka asian, mitä reissun aikana tapahtui, tästä kirjoituksesta tulisi kokonainen kirja. Suurin yllätykseni Palestiinassa olivat maisemat. Koko maa oli täynnä vuoria. Ja Palestiinasta näki Jordaniaan asti vuoria. Majdal Bani Fadil (isäni kotikylä) sijaitsee vuoren päällä ja sieltä näki noin 50 kilometrin päähän. Suomessa hädin tuskin näkee naapurinsa taloa, koska talojen välissä on metsää, Karim (oikealla) serkkunsa Abbuudin kanssa Nabluksessa Karim kellumassa Kuolleessameressä ja Suomen maaperä on niin tasaista. Yhtenä päivänä setäni Baker kysyi, haluanko lähteä hänen ja muutaman kaverin kanssa Välimeren rannalle syömään. Olin tietysti valmis lähtemään ja menin innokkaasti mukaan. Olimme siis lähdössä Haifaan, joka on Israelin puolella, mutta automatkassa ei kestä kuin tunti. Olimme lähteneet matkaan ja olimme ylittämässä Palestiinan ja Israelin rajaa, kun huomasimme, että raja onkin kiinni. Jouduimme kiertämään Jerusalemin rajan kautta. Tunnin automatkasta tulikin neljän tunnin matka. Perillä Haifassa söimme aiemmin päivällä kalastettua maukasta lohta. Syönnin jälkeen päätimme mennä käveleskelemään rannalle. Aloimme olla jo väsyneitä, joten lähdimme takaisin kotia kohti. Olimme perillä kotona vasta noin puoli neljältä aamulla. Isäni ei ollut reissussa mukana, joten hän oli hieman huolissaan, koska meillä menikin niin myöhään. Toisen retken tein setäni Najehin kanssa. Minä, isä ja Najeh päätimme lähteä käymään Bethlehemissä. Kävimme katsomassa Jeesuksen syntymäkirkkoa. Kirkko on siis rakennettu paikalle, jossa Jeesuksen uskotaan syntyneen. Oli erittäin mielenkiintoista nähdä niin historiallinen kirkko sisältäpäin. Heti kun lähdimme Palestiinaan, sanoin isälle, että minulle on tärkeää päästä käymään Kuolleellamerellä. Unelmani tuli toteen, kun lähdimme isäni, setäni Bakerin ja hänen kaverinsa kanssa käymään siellä. Aluksi uiminen oli todella outoa, koska en uskonut, että vedessä kelluu oikeasti niin hyvin. Siinä voisi jopa nukkua. Koko ajan kuitenkin piti pelätä, että vettä menee silmiin. Minulla meni yksi pisara vettä vasempaan silmääni, enkä voinut sen jälkeen avata silmääni varttiin. Kun kävimme Kuolleellamerellä, siellä oli noin 50 astetta lämmintä. Tuulenvire tuntui samalta kuin saunassa puhaltaisi iholle, polttelevalta. Reissumme aikana joka päivä oli ainakin 35 astetta lämmintä, ja muutamana päivänä yli 40 astetta. Palestiinassa kuumuus tuntuu kuumemmalta kuin Suomessa, sillä aurinko paistaa miltei suoraa ylhäältä päin. Auringossa oleminen tuntui kuin olisi ollut leivänpaahtimessa. Koska vietin paljon aikaa Abbuudin kanssa, huomasin muutaman melko kummallisen eron suomalaisessa ja palestiinalaisessa kulttuurissa. Esimerkiksi liikennesäännöt ovat melko erilaiset. Suojateitä ei ole ja auton eteen pitää vain kävellä, jos haluaa ylittää tien. Aina kun tulee kaveri tai tuttu vastaan, pitää töötätä tervehdykseksi. Aluksi
Pyhäjoen Kuulumiset 6.9.2018 sivu 3 Jäsenäänestys Keskustan eduskuntavaaliehdokkaista 15.-16.9.2018 Äänestyspaikat ja ajat: La 15.9. Yppärin koulun pihalla asuntoautossa klo 10-13 ja Kirkonkylällä Vanhustentalon kerhohuoneella klo 14-17 Su 16.9. Vanhustentalon kerhohuoneella klo 12-15. Karim setänsä Najehin kanssa Jeesuksen Syntymäkirkossa Karim Paavin auton kyydissä Bethlehemissä olin hämmentynyt, kun koko ajan kaikki autot tööttäilivät toisilleen. Aina kun ajoimme Abbuudin kanssa autolla, ja joku hänen kaverinsa käveli vastaan, Abbuud tööttäsi pitkään ja huusi ikkunastaan kaverinsa nimen. Esimerkiksi hyvin jäi mieleen se, kun Abbuud huusi todella kovaa SALEH!! ja tööttäsi. Myös aina kun haimme Naderin kyytiimme, Abbuud parkkeerasi Naderin oven eteen, tööttäsi kolmesti ja huusi NADER!. Se oli minusta huvittavaa. Palestiinassa kätellään paljon enemmän kuin Suomessa. Joka aamu kättelin esimerkiksi setääni Abdel Salamia ja kaikkia muitakin, jotka olivat paikan päällä. Abbuud ja Nader kertoivat, että koulussakin aamulla lapset kättelevät kavereitaan. Jos minä koulussa menisin kättelemään kavereitani, niin kaikki miettisivät, mitä oikein tapahtuu. Olin yllättynyt siitä, kuinka hyvää ruoka oli. Oli paljon ruokia, joita en ollut ennen syönyt, mutta yllätyin positiivisesti. Onneksi melkein joka aterialla oli lisukkeena hummusta ja pitaleipiä. Olen tottunut syömään niitä kotona Suomessakin, joten jos pääruoka ei ollut mieluista, pystyin kuitenkin aina syömään niitä. Isäni oli todella tyytyväinen, kun pääsi pitkästä aikaa käymään kotiseudullaan. Reissu oli minullekin positiivinen kokemus. Kaikki sukulaisemme olivat ystävällisiä meille ja heistä huomasi, että he olivat iloisia, kun tulimme vierailemaan. Oli mahtavaa tavata ihmisiä, joista olin aiemmin vain kuullut tarinoita. Erityisesti setäni Abdel Salamin kanssa tulin hyvin toimeen. Nyt reissun jälkeen olemme puhuneet paljon puhelimessa. Reissusta ei jäänyt oikeastaan mitään negatiivista mieleeni. Odotan innolla, milloin pääsen seuraavan kerran Palestiinaan. Sukulaisemme suorastaan vaativat, että tulisimme ensi kesänä koko perheen kanssa. Toivon, että pääsemme menemään.
sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset 6.9.2018 Positiiviset kokemukset saavat Peeter Mehiston palaamaan Pyhäjoelle KARIM SARPOLA Lauantaina 25.8 Peeter Mehisto piti koulutuksen kaikille Pyhäjoen opettajille. Mehisto vieraili Pyhäjoella jo kolmatta kertaa. Hän kertoo, että positiiviset kokemukset Pyhäjoen lukion opettajien kanssa saavat hänet palaamaan aina takaisin, myös koulun avoimuus miellyttää häntä. Sen lisäksi Suomen puhdas ilma, rauhallisuus ja kaunis ympäristö ovat hänelle mieleen. Peeter Mehisto kertoo, että Pyhäjoen lukio on täynnä ajattelevaisia opettajia, jotka haluavat auttaa oppilaita oppimaan ja rakentamaan parempaa maailmaa. Mehiston mukaan hänellä ei ole koskaan ollut Pyhäjoen lukiosta sellaista vaikutelmaa, että opettajat tekevät pelkästään työtään, vaan hänestä opettajat pitävät opettamista enemmänkin elämäntehtävänä. Peeter Mehisto on tutkijana Lontoossa (University College London, Institute of Education). Hän on ollut kehittämässä monia koulutusalan innovaatioita, kuten esimerkiksi Viron kaksikielistä opetussuunnitelmaa. Mehisto on jäsenenä OECD:n (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) työryhmässä, joka suunnittelee maailmanlaajuista hyvinvointiviitekehystä oppilaille ja yhteiskunnille maailmanlaajuisesti. Mehisto on syntynyt Kanadassa, työskennellyt vuosikymmeniä Virossa ja asuu nykyään Lontoossa. Hänellä on Viron sekä Kanadan kansalaisuus. Hän kertoo, että hänellä on ainakin kolme paikkaa, joita voi kutsua kodiksi: Voit rakastaa kolmea eri maata, kuten voit rakastaa kolmea lastasi. Työtehtäviensä vuoksi Mehisto matkustaa ympäri maailmaa tiiviillä tahdilla. Mehiston mukaan oppilaiden kannattaa tavoitella itsenäisyyttä: Suunnittelemista on hyvä harjoitella. Itsearviointikin on todella tärkeää. Hyödyllistä on osata tulla kaikkien kanssa toimeen ja pitää mielensä avoimena. Positiivinen ja rakentava asenne ovat tärkeitä, sillä monet ovat sanoneet, että onnellisuudella on enemmän tekemistä asenteen kuin olosuhteiden kanssa. Opiskelussa on tärkeää saada pidettyä itsensä motivoituneena, Mehisto kertoo. Mehisto kertoo, että oppilaina lapset ja aikuiset eivät ole kovin erilaisia; samankaltaisuuksia on enemmän kuin eroavaisuuksia: Yhteistä on esimerkiksi se, että kaikki tarvitsevat rakentavaa palautetta. Siitä huolimatta, onko lapsi vai aikuinen, kaikki haluavat jonkin tasoista itsenäisyyttä. Tietenkin lasten ja aikuisten välillä on eroja. Peeter Mehisto matkustaa ympäri maailmaa kouluttamassa opettajia. Kuva on otettu viime syksyn kurssilta Espanjan Portossa. Kurssilla oli myös pyhäjokisia opettajia. Peeter Mehisto vasemmalla ylhäällä kolmannella rivillä. Hyvä opettaja on sellainen, joka itsekin jatkuvasti oppii. Tällä tavalla opettajalla on aina jotain uutta tarjottavana oppilaille. Mehisto toteaa, että professori John Hattien mukaan opettajien yhteistyö on hyvin tärkeää. Opettajien tulisi yhdessä suunnitella oppilaiden oppimista ja kehittää arviointimenetelmiä oppimisen osana sekä reflektoida opetuksen vaikutusta oppilaidensa oppimistuloksiin. Tutkimusten mukaan opettajien on tärkeää tukea oppilaita olemaan itsenäisiä oppijoita. Peeter Mehisto on saanut Suomen koulutusjärjestelmästä hyvän kuvan. Hänet yllättivät koulujen ilmapiirit sekä opettajien ja oppilaiden välit. Hänen mielestään kaikissa suomalaisissa kouluissa, joissa hän on käynyt, opettajat ja oppilaat kunnioittavat toisiaan paljon. Opettajat, opinto-ohjaajat sekä muu koulun henkilökunta puhuvat toisilleen avoimesti ja kunnioittavasti. Mehiston mukaan jokaisen koulutusjärjestelmän haasteena on se, että maailma muuttuu aina vain nopeammin. Tästä syystä opettajat tarvitsevat jatkuvaa koulutusta vastatakseen tähän haasteeseen. Pyhäjokiset mukana juhlistamassa ystävyyskaupunki Sosnovyi Borin 45-vuotisjuhlaa VENLA IMPOLA Pyhäjoen ystävyyskaupunki Sosnovyi Bor täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Kaupungin pormestari Aleksei Ivanov kutsui pyhäjokisia juhlistamaan merkkivuotta Sosnovyi Boriin. Matkalle Venäjälle lähtivät mukaan kunnanvaltuuston valitsemat edustajat Anja Impola, Pirkko Lintunen ja Raino Peltoniemi yhdessä kunnanjohtaja Matti Sorosen ja elinkeinojohtaja Helena Illikaisen kanssa. Mukana reissussa oli edustajia myös Raahesta ja Kalajoelta. Matka kesti neljä päivää, torstaista sunnuntaihin. Tarkoituksena oli onnitella ystävyyskaupunkia Sosnovyi Boria sen juhlavuonna. Pietarin jokiristeilyllä mukana ollut Anja Impola kehuu risteilyä upeaksi kokemukseksi: Menimme 35 sillan alta, ja matkan varrella näki paljon vanhoja kauniita rakennuksia. Se on sellaista, mitä ei täällä voi kokea. Loput päivät vietettiin Sosnovyi Borin kaupungissa. Suomalaiset tutustuivat rakenteilla olevaan LAES - 2 voimalaan ja Sosnovyi Borin kaupungintaloon sekä kohtasivat kaupungin virkamiehiä. Pyhäjokisten vierailun aikana Venäjällä vietettiin rakentajan päivää ja lauantaina juhlistettiin sitä. Vieraat pääsivät myös paikalliseen kulttuuritaloon kuuntelemaan nuoren pietarilaisen taitavaa urkujen soittoa. Reissussa pääsi kokemaan muitakin uusia ja mahtavia elämyksiä. Edustajat vierailivat nuorisokeskuksessa, jossa nuoret ja vanhat lauloivat yhdessä. Anja Impola kuvaa tapahtumaa todella kauniiksi ja liikuttavaksi. Lisäksi hän mainitsee venäläisten vieraanvaraisuuden. Vieraita kunnioitettiin ja heille tarjottiin vain parasta. Pyhäjoki tekee yhteistyötä Sosnovyi Borin kanssa käytännön tasolla. Pyhäjoen lukiosta on tehty monia reissuja paikalliseen lukioon; myös venäläiset nuoret ovat vierailleet Pyhäjoella. Perjantaina tutustuttiin ydinvoimalan työmaahan. Taustalla tuleva jähdytystorni.
Pyhäjoen Kuulumiset 6.9.2018 sivu 5 Maa-aineslupapäätöksiä Pyhäjoen kunnan maa-aineslupaviranomainen on tehnyt seuraavat ottolupapäätökset: Kuljetuspolar Oy:lle Pyhäjoen kunnan Pohjankylän Miilukankaalle tilalle Hourula rno 625-405-50-7. Ottoalue 4,13 ha, ottomäärä 200.000 m3 ja ottoaika 10 vuotta. Toni Kippolalle Pyhäjoen kunnan Liminkakylän tilalle Rautala rno 625-402-2-40. Ottoalue 1,0 ha, ottomäärä 10.000 m3 ja ottoaika 2 vuotta. Päätösten julkipano ja lupapäätös muutoksenhakuohjeineen ovat nähtävillä Pyhäjoen kunnassa 1.10.2018 saakka. Lisätietoja lupapäätöksiin liittyen ympäristösihteeri Vesa Ojanperältä puh. 040 359 6073 ja sähköpostilla vesa.ojanpera(at)pyhajoki.fi. Pyhäjoen kunta Pyhäjoki Municipality Kuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland +358 40 359 6000 kunta@pyhajoki.fi www.pyhajoki.fi
sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset 6.9.2018
Seurakunta tiedottaa Hautaan siunattu Matti Albert Mattila Pirttikoskelta 91 v 3 kk 14 pv, Heikki Tuikkala Etelänkylältä 71 v 9 kk 11 pv, Toini Anna-Liisa Tirilä os. Kittilä Pirttikoskelta 90 v 8 kk 26 pv Syntymäpäiväjuhlat to 6.9. klo 18 seurakuntatalolla. Juhliin on lähetetty kutsut 70 vuotta, 80 vuotta ja 4 vuotta tänä vuonna täyttäville juhlittaville. Messu su 9.9. klo 10 kirkossa. Saarna Ilkka Rytilahti. Lähetyskahvila. Raamattupäivät 8. ja 9.9. Pyhäjoen seurakunnassa. Raamattuopetusta lauantaina klo 18 alkaen ja sunnuntaina messun jälkeen, klo 12 alkaen. Ilkka Rytilahti. Omaistaan hoitaville/hoitaneille betoniaskartelua ma 10.9. klo 13 Sarpatissa. Säävaraus, sateen sattuessa ohjelmaa sisällä. Ilmoittaudu 7.9. mennessä p.044 5516804/ Milla tai 044 5516808/Riitta. Mukaan muoviämpäri tai kukkaruukku ja pyyhe tai pitsiliina, jonka raskit upottaa betoniin. Uudet omaishoitajat ja aikaisemmin mukana olleet tervetuloa yksin tai yhdessä läheisesi kanssa. Päiväkerhot ovat alkaneet. Tiedustelut sähköpostilla piia. kaivosoja@evl.fi tai puhelimitse p. 050 441 6095. Kirkkokuoro seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo 18.30-20. Uudet laulajat tervetulleita! Lapsikuorot - Parhalahden koululla keskiviikkoisin (5.9. alkaen) klo 12.15-12.45 - Srk-talolla keskiviikkoisin (5.9. alkaen) klo 17-17.45 - Yppärin koululla torstaisin (6.9. alkaen) klo 11-11.30 Kaikkiin ryhmiin mahtuu lisää laulajia. Ilmoittautumiset kanttori Outi Krankille p. 050-3059 490/ outi.krank@evl.fi Perhekerho on torstaisin klo 10-12 Sarpatissa. Lähimmäiskahvit ja ruuanjako to 13.9 klo 13-14 Iltaruskossa, Pappilantie 3, työttömille ja ruoka-apua tarvitseville. Alkuhartaus. Oma kassi mukaan. Sanajumalanpalvelus su 16.9. klo 10 kirkossa. Lähetyskahvila. Ystäväkerho kokoontuu ke 19.9. klo 12-13.30 Irja Kestilän luona Yppärissä, Kestiläntanhua 31. Toivelaulut ja virret, hartaus, arvontaa, kahvit. Meno omilla autoilla, yhteiskyydein. Lähtö seurakuntatalolta klo 11.30 RY: Syysmyyjäiset pe 7.9. klo 18.30 ry:llä, järjestää miehet. Pyhäkoulut su 9.9. klo 12 Arttu Pisilällä ja Tenho Kalliolla. Hartaus ti 11.9. klo 13.30 Jokikartanossa, Jouko Piilola. Sisarilta to 13.9. klo 18.30 Kirsi Impolan mökillä. Kerho pe 14.9. klo 17 ry:llä/ retki. Raamattuluokka pe klo 19 Tenho Kalliolla. Seurat su 16.9. klo 16 ry:llä, Vesa Tahkola, Olli-Veikko Niskakangas. Pyhäjoen seurakunta, Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki, puh. 08-433 119 Kirkkoherranvirasto avoinna: MA 8-12, TI 12-16 ja TO 11-14. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyttä papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p. 040 505 0016 ja seurakuntapastori Olli Luhtasela p. 050 3288 107 www.pyhajoenseurakunta.fi Kirkko, seurakuntatalo, kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja Sarpatti sijaitsevat kaikki osoitteessa Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki. Pyhäjoen Kuulumiset 6.9.2018 sivu 7 Järjestöt toimivat Jyty Kalajoki ry Järjestää jälleen messutapahtuman teemalla Syksyn värejä ja makuja. Päivä on La 6.10.2018 ja paikka teatteritalo Kalajoella Plassilla. Tulossa joulutorimatka Tallinnaan 6.-8.12.2018. Majoitus Tallink City hotellissa. Hinta tiedot tarkentuvat myöhemmin. Jyty 100 jäsentapaamisia ja kakkukahveja jatketaan jälleen syksyn aikana, seuraa ilmoittelua. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Hanna Nikupaavo 0444691253 tai hanna. nikupaavo@kalajoki.fi Tai Paula Kumpula com jyty.kalajoki@gmail. Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys Pyhäjoen kerho Tapaaminen pitseeriassa to 13.9 kello 18.00 tervetuloa. Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Muistathan, betoniaskartelua ma 10.9. klo 13 Sarpatissa, ennakkoilm. 6.9. mennessä. Turvallinen koti - turvallinen arki -päivä pe 19.9. klo 13-15 sekä 17-18.30 Fregatti-salissa (Kirkkokatu 28, Raahe), ennakkoilm. 14.9. mennessä. Eläimellistä menoa Bomballa to 20.9. klo 17-19.30 Lännenrannan Leirikeskus (Piehinki), suunnattu alle 16v erityistä tukea tarvitseville lapsille, heidän vanhemmilleen sekä alle kouluikäisille sisaruksille, ennakkoilm. 14.9. mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset puh. 044 551 6804/Milla tai 044 551 6803/Riitta. Seuraathan Raahelaisen Seuratpalstalta seutukunan tapahtumia, joihin olet tervetullut! Spr Pyhäjoki Seuraava hallituksen kokous 18.9.18 klo.17 Paula Tuomikosken kotona. Tervetuloa! Lähimmäiskahvit ja ruuanjako VIIKON AJATUS Jos omistat puutarhan ja kirjakokoelman, sinulta ei puutu mitään. Cicero MESSUJEN SOMET Twitter: @MESSUTPYHAJOKI Instagram: @PYHAJOENMESSUT 2018 To 13.9. klo 13-14 Iltaruskossa, Pappilantie 3. Työttömille ja ruoka-apua tarvitseville. Alkuhartaus. Oma kassi mukaan. järj. Pyhäjoen seurakunta ja Helluntaiseurakunta Facebook: PYHÄJOEN MESSUT P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Karim Sarpola http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160 Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Seuraava lehti (37) ilmestyy >> torstaina 13.9.2018 Aineisto toimitettava >> torstaihin 6.9.2018 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko 36:2600 kpl >> vko 37:20 400 kpl Painopaikka: Kaleva Lehden jakelu: Posti, ilmoitukset jakeluhäiriöstä sähköpostitse osoitteella: yritysasiakaspalvelu@posti.com tai puh 0200 77 000 Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 50 /pmm, toistohinta 0,35 0,40 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 60 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset 6.9.2018