Palautekooste ja työryhmän vastine (1. vaihe): JHS XXX Kansalaishavainnot 1. Organisaatio 1 - Artova ry - Yksityishenkilö - Museovirasto - Suomen ympäristökeskus - Helsingin kaupunki - Ilmatieteen laitos - Ilmatieteen laitos - Espoon kaupunki - Verohallinto - Maanmittauslaitos - Open Knowledge Finland /Open Science Finland 2. Yhteyshenkilön tiedot 1 3. Yleiskommentit Vastaajien määrä: 9 3.1a Varsin standardipitoinen suositus, joka kohdistuu etupäässä niihin havaintojärjestelmiin, jotka ovat jo olemassa. 3.1b "Vallitsevaa asiantilaa koskevien faktojen ja toisaalta havaitsijan tilanteen kehitystä koskevien toiveiden ja pelkojen sekoittuminen ei tyypillisesti tue toiminnan tarkoitusta pitkällä tähtäimellä. Havaitsijoiden havaittavaa aihetta koskevien toiveiden ja huolien tunnistaminen ja huomioiminen suunnittelusta toteutukseen mahdollisesti omina kerättävän aineiston osa-alueinaan puolestaan voi motivoida eri tahoja toiminnan tueksi." - tämä jälkimmäinen lausuma on aika kevyt suosituksen muuhun sisältöön nähden. 3.2a Teksti on nyt paikoin hieman "kapulakielinen", kielenhuollon ammattilainen vois tehdä siitä luettavampaa. 3.2b Teksti on myös melko pitkä, onko mitään mitä voisi jättää pois tai teknisesti lyhentää? 3.2c Olisi hyvä olla myös erillinen kappale, joka pohtisi mittaamisen laadunvarmistusta ja ohjeistaisi, miten varmistetaan kylliin laadukas operationalisointi: miten varmistetaan, että haluttua ilmiötä mitataan mahdollisimman "oikein". 3.2d Yksi laatukriteeri voisi olla, että julkishallinnon aineistot tuotetaan siten, että otannan suunnittelussa on aina mukana vähintään tohtoritasoinen tutkija/asiantuntija kultakin tutkimuksen kannalta relevantilta alalta. 3.2e Vältyttäisiin useammin tilanteelta, että kerätty aineisto on joltain osin oleellisesti huonolaatuista tai jopa käyttökelvotonta vain epäonnistuneen Ei toimenpiteitä Huomioitu: työryhmä tarkentaa teksti kohtaa Huomioitu: työryhmä pyrkii parantamaan suositusehdotuksen kieltä. Hylätty: työryhmä ei näe tarpeelliseksi suosituksen lyhentämistä. Huomioitu: työryhmä harkitsee laadunvarmistukseen liittyvien asioiden lisäämistä. Asiaa on käsitelty luvuissa 5.2; 5.5.3 ja 5.6.1 Huomioitu: tarpeellinen kommentti, joka pyritään sisällyttämään suositusehdotukseen. Tosin käytännössä eri kansalaishavaintohankkeissa voi olla mahdotonta saada käyttöön "vähintään tohtoritason" asiantuntijaa. Huomioitu: tarpeellinen kommentti, joka pyritään sisällyttämään suositusehdotukseen.
operationalisoinnin takia. Tämä tulee esiin hyvin usein mm. kyselyissä, jotka voisivat tuottaa laadukasta aineistoa, kun takana on tehokas aineistonkeruukoneisto esim. osallistavan suunnittelun prosesseissa. Jos kuitenkin kyselyjä laativat suunnitteluprosessin kohteen ammattilaiset ilman kyselytutkimukseen erikoistuneita tutkijoita, esimerkiksi ympäristösosiologeja ja -psykologeja, on suuri riski, että kyselyn sisältö on vakavasti ohjaava tai puutteellinen ja tieteellisesti käyttökelvoton, vaikka aineistomäärä ja alkuperäinen kysymyksenasettelu olisivat voineet johtaa myös tieteellisiin läpimurtoihin, jos aineiston tuotto olisi ollut kyllin laadukasta. 3.3 Kansalaishavaintoja koskeva suositus on erittäin ajankohtainen ja hyödyllinen. Suosituksessa käsitellään hyvin kansalaistiedon keräämistä yleensä, erilaisia tapauksia, prosessia ja osallistamista sekä motivointia. Se että käyttöehtoja ja tietosuojaa käsitellään myös ohjeessa on tarpeellista. Kiitettävää että huomioiaan myös tietojen poistotilanteet ja että tietoja ei välttämättä saa poistaa kun ne kerran on annettu. Kokonaisuutena suositus on kattava ja selkeästi toteutettu. 3.4a Kyseessä on kokonaisuutena erittäin kannatettava ohjeistus. Osa vastauksista luonnoksen kysymyksiin jää auki, ja lisäksi kansalaisten osallistamiseen pyrkivien mobiiliapplikaatioiden, verkkosivujen ja muiden verkon palveluiden kenttä on hyvin hajanainen. Tästä syystä on hyvä että Lynetissä ja jatkossa Tulanetissä on työryhmä näitä asioita käsittelemässä. Näiden ryhmien työhön osallistumista voitaisiin Helsingistäkin harkita. Dokumentissa ei päästy kovin konkreettiselle tasolla ihan peruskysymyksestä kuten kuinka kansalaishavaintojen kerääminen käytännössä tulisi toteuttaa. Tämä on varsin ymmärrettävää kun kyseessä oli koko julkista hallintoa koskeva suositusluonnos. Yleisenä kommenttina koko aiheesta, mikäli kansalaishavainnointina pyritään keräämään lajien esiintymistietoja, oli sitten kyse fenologisesta esiintymisestä (leskenlehden puhkeaminen tai ensimmäisen peipon laulu kotipihalla) tai lajien esiintymisen havaintotietoja (esiintyy / ei esiinny), havainnot tulisi kerätä ja kirjata kaikissa projekteissa Suomen lajitietokeskuksen järjestelmään yhteensopivalla tavalla. Tietojen tallentaminen mielellään suoraan Laji.fi portaaliin. Ei toimenpiteitä Työryhmä kiittää huomioista. On huomattava että tietosuojan kattava ja muu kuin tässä tehty yleistasoinen käsittely olisikin vaatinut laajan analyysin eri tyyppisistä mahdollisesti käyttöönotettavista kansalaishavaintoaiheista. Tämä analyysi on syytä suorittaa vasta siinä vaiheessa kun juuri tiettyjen havaintojen keräämistä varsinaisesti valmistellaan, jotta aiheeseen ja toteutukseen liittyvät oleelliset yksityiskodat voidaan huomioida. Ei toimenpiteitä Työryhmä kiittää huomioista. On huomattava että eri havaintoaiheiden toteutuksen yksityiskohtien, kuten tietosuojan kattava ja muu kuin tässä tehty yleistasoinen käsittely olisikin vaatinut laajan analyysin eri tyyppisistä mahdollisesti käyttöönotettavista kansalaishavaintoaiheista. Tämä analyysi on syytä suorittaa vasta siinä vaiheessa kun juuri tiettyjen havaintojen keräämistä varsinaisesti valmistellaan, jotta aiheeseen ja toteutukseen liittyvät oleelliset yksityiskodat voidaan huomioida. Tämän suosituksen tarkoituksenahan nimenomaan on auttaa ja ohjata järjestäjätahoja tämän selvitys- ja suunnittelutyön toteuttamisessa, vain osaan kysymyksistä on olemassa valmiita yleisen tason oikeita vastauksia. Uusien erilaisten kansalaishavainnointikanavien (nettisivujen) opettelu on maalikkokäyttäjälle aina aikaa vievää ja havaintojen kirjaaminen voi olla korkeankin viitsimiskynnyksen ylittämisen takana. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan luomalla Suomen lajitietokeskus ja sille mahdollisimman hyvä ja käyttäjäystävällinen portaali (laji.fi). Jos se ei johonkin projektiin taivu niin sitten laji.fi portaalia tulisi muokata mieluummin kuin luoda taas jokin uusi portaali. Tämä siis liittyen lajiasioihin, joka on vain pieni siivu
kansalaishavaintojen keräämisen kokonaisuudesta. Suositukset kansalaishavaintojen keräämisen yleisistä periaatteista oli oikein perusteellisesti käsitelty tässä dokumentissa. 3.4b Kansalaishavainnoinnin ohessa tulisi kehittää myös tiedon käsittelyyn liittyviä osallistamisprosesseja nk. citizen science-menetelmää hyödyntäen, johon dokumentissakin viitataan. Kansalaisten tekemä aineiston luokittelu mahdollistaa suurien aineistojen nopean käsittelyn lyhyessä ajassa. Tästä on mainiona esimerkkinä Internet:ssä toimiva Zooniverse-sivusto (www.zooniverse.org), joka hyödyntää tehokkaasti ympäri maapalloa olevien kansalaisten tekemää luokittelua biologisten, historiallisten ja muiden aineistojen käsittelyssä. Hylätty: työryhmä katsoo, että ehdotettu kokonaisuus vaatisi erillisen JHS:n. Työryhmä ehdottaa, että palautteen antaja toimittaa aiheesta hanke-ehdotuksen JHS-sihteerille. Valtiolla ja kunnilla on hallussaan suuria tietokantoja, joiden käsittelyä ja tutkimusta voitaisiin huomattavasti tehostaa citizen science-menetelmää hyödyntämällä. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi erilaiset jo digitalisoidut aineistot (esim. sotapäiväkirjat, kirkonkirjat), joiden sisällöt voitaisiin kansalaisten avulla nopeasti luokitella asiantuntijoita hyödyntävään muotoon (esim etukäteen määriteltyjen asiasanojen osalta: henkilön nimi, paikannimi, tapahtuma, päivämäärä jne.). Aineistojen käsittely vaatisi siihen käyttöön tarkoitetun portaalin kehittämisen ja ylläpidon. 3.5 Hyvä ja hyödyllinen dokumentti organisaatioille, jotka ovat aikeissa hyödyntää joukkoistamista. Tuo asiaa ymmärrettäväksi myös esimerkkien kautta. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia, joten suositusdokumentti saattaa vanheta melko nopeastikin. 3.6 Sanoisinko, että yllättävän selkeästi kirjoitettu teksti, joka olisi tietysti ollut kiva olla saatavilla vuosi sitten, kun meillä omaa pilottiamme aloitettiin. Ennen kaikkea pidin siitä, että teksti sisältää hyviä mainintoja mm. viestinnästä, lisenssiasioista, listauksia esim. siitä mitä asioita tulee ottaa huomioon ja tuo esiin erilaisia näkökulmia havaintojen keräämiseen sekä avaa hyvin anonymisoinnin asioita (vaikutukset puolesta ja vastaan). Kiitos että olen saanut osallistua tähän, mielenkiintoista settiä! Ei toimenpiteitä Työryhmä kiittää huomioista. Teknologian muutosten takia keskeiset päivityksiä todennäköisesti kaipaavat osiot on pyritty kirjaamaan liitteisiin. Ei toimenpiteitä 3.7 Suositusluonnos on mielestämme kannatettava. Ei toimenpiteitä 3.8a Suositusluonnos on tehty vahvasti ympäristöhavainnoinnin näkökulmasta. Huomioitu: Työryhmään pyrittiin saamaan laaja-alainen edustus eri hallinnonaloista, mutta käytännössä tähän mennessä hallinnossa hankittu kokemus painotti ympäristöalan osaamista. Työryhmän kokoonpanosta huolimatta on pyritty löytämään esimerkkejä kansalaishavaintohankkeista, jotka eivät liity ympäristöhavainnointiin. Esimerkkejä muista ei tuntunut löytyvän. Jos palautteen antajalla on konkreettisia esimerkkejä muihin kuin ympäristöhavaintoihin liittyvistä kansalaishavaintohankkeista, niin työryhmä toivoo saavansa näistä tiedot. Suositukseen kirjattavat ohjeet on pyritty muodostamaan hallinnonalariippumattomiksi. 3.8b Suosituksen nimi tulisi vaihtaa kuvaamaan sen sisältöä, Hylätty: työryhmän mielestä suosituehdotuksen sisältö
esim. ympäristöhavainnoinnin kansalaishavainnot. 3.8c Osa suositusluonnoksen tekstistä on kirjoitettu sekä sisällöllisesti että esitystavaltaan tieteellisestä näkökulmasta, mikä on hyvin vierasta julkisen hallinnon suosituksessa. Paikoin tekstistä tulee mieleen tieteellinen artikkeli. Tätä korostaa myös esimerkkien ripottelu tekstin sekaan. on relevanttia myös muillekin kansalaishavaintohankkeille. Hylätty: työryhmän mielestä suositus ei ole tieteellistä tekstiä. Työryhmän mielestä hyvät käytännöt kuuluvat osaksi JHS-suosituksia (vrt.jhs-järjestelmän painopistealueet: " Palvelujen kehittämistä tukevat hyvät käytännöt: paikallisesti kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittäminen kansallisesti" / http://www.jhs-suositukset.fi/ 3.8d Suositusluonnoksen tavoite on ajoittain hukassa, koska se pyrkii esittelemään myös tavoitteen ulkopuolisia asioita liian laajasti (mm. palvelupolut). 3.8e Tekstin kansanomaistaminen ja tiivistäminen (mm. poistamalla toistoa, tiivistämällä tavoitteen ulkopuoliset seikat) sekä luonnoksen tekstien uudelleen jäsennyksellä (mm. keskittämällä esimerkit yhteen) olisi mahdollista edistää suosituksen käyttökelpoisuutta ja hyödynnettävyyttä. 3.8f Suositusluonnoksen tekstin oikeinkirjoitus tulisi tarkistaa, nyt mm. tekstistä puuttuu häiritsevän paljon suomen kieliopin mukaisia pilkkuja. 3.8g Suositusluonnos sisältää värittyneitä adjektiiveja (kuten helppo, yksikertainen, hankala, arvokas, pyyteetön), joiden tarpeellisuutta kokonaisuuden kannattaa pohtia. 3.9a Open Knowledge Finland pitää kansalaishavaintojen hyvien käytäntöjen keräämistä ja ohjeistuksen luomista hyvänä hankkeena. Kansalaistiede on myös tulevaisuudessa hyvä ja osallistava tiedonrakentamisen tapa. Terminä kansalais-alku on tosin lievästi ongelmallinen, mutta parempaa lienee tuskin toistaiseksi keksitty. 3.9b Kansalaishavaintoja ja joukkoistamista on käytetty pitkään myös kulttuurin tutkimuksen eri aloilla ja olisi syytä pohtia, kannattaisiko suosituksen kohdetta määritellä laajemmin, sillä esimerkiksi paikannimien keruu on myös sidoksissa paikkatietoon ja ympäristön havaitsemiseen. Kulttuuriympäristöä ei ole syytä jättää kansalaistieteen ulkopuolelle. Lisäksi joukkoistamista ja tiedonkeruuta tehdään myös muussa kulttuurintutkimuksessa ja esimerkiksi pienille arkistoille suosituksesta saattaisi olla apua sähköisen ja aineettoman kulttuuriperinnön keräämisen ja rikastamisen yhteydessä. Suositus helpottaa myös eri alojen aineistojen yhteentoimivuuden edistämistä. 3.9c Suosittelemme koodistojen lisäksi Finto.fi ynnä muiden ontologien ja kontrolloitujen sanastojen hyödyntämistä yhteentoimivuuden lisäämiseksi, sekä datan linkittämistä. On tärkeää, että osallistuvalla henkilöllä on selkeä käsitys tiedonkeruun tarkoituksesta ja että hänelle tarjotaan mahdollisuus seurata tiedon kertymistä ja siitä syntyvää tutkimusta. Kerättävät tiedot on syytä selkeästi lisensoida jo ennen luovuttamista esimerkiksi CC-lisenssillä, jotta pelisäännöt ovat kaikille osapuolille selvät. Tiedon luovuttajan on esimerkiksi ymmärrettävä mikäli hänen on jälkikäteen mahdoton pyytää havaintotietojen Huomioitu: työryhmä tarkentaa suositusehdotuksen tekstiä Huomioitu: työryhmä tarkentaa suositusehdotuksen tekstiä. Tavoitteena on ollut, että suosituksen eri osioita voi lukea erikseen. Tällöin tekstiin tulee välttämättä toistoa. Huomioitu: työryhmä oikoluettaa tekstin viestinnän ammattilaisilla. Hylätty: työryhmän ei näe tarpeelliseksi adjektiivien poistamista tai lieventämistä Ei toimenpiteitä Huomioitu: työryhmä tarkentaa tekstiä siten, että kansalaishavaintojen tekemistä kulttuuri- ja rakennusnetussaympäristössä tulee selvemmin ilmi. Myös viittaukset talous- ja käyttäytymistieteisiin sisällytetään luonnosehdotukseen. Huomioitu: työryhmä lisää lukuun 5.7 maininnat finto.fi ja muista palveluista. Kerättävien tietojen käyttöehtoja on käsitelty luvussa 5.3.1.
poistamista. 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) 1 5 4 3 2 1 Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen 8 3 0 0 0 11 4,73 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla 2 5 3 0 1 11 3,64 3 5 2 1 0 11 3,91 Yhteensä 13 13 5 1 1 33 4,09 5. Suositusluonnoksen hyväksyminen 1 6. Vastustusperusteet. 7. Muutosehdotukset kappaleeseen 1. Johdanto Vastaajien määrä: 3 7.1 Joukkoistaminen tuodaan kovin helposti teemaksi, kun ottaa huomioon että missään aiemmissa menettelyissä ei ole ollut tällaista aateperustaa. Ne ovat vain edenneet, osin vastuuviranomaisen varsin vastahakoisella myötävaikutuksella. Mm pintavesien laatuun liittyvää seurantaa palvelevat järejestelmät ja aloitteet ovat olleet aika epämääräiset. Esim vertailukelpoista seurantatietoa tietyn kohteen vedenlaadulle on ollut liki mahdotonta Hylätty: palautteen perusteella työryhmä ei katso tarpeelliseksi muuttaa suositusehdotusta. Jos palautteen antajalla on tarkempia kuvauksia joukkoistamisen ongelmista ja seurantatietojen saatavuudesta, niin työryhmä voi harkita niiden kirjaamista osaksi suositusehdtusta ns. varoittavina esimerkkeinä. Tosin huonojen esimerkkien tuominen esiin ei välttämättä edistä hyvien käytäntöjen käyttöä.
saada. 7.2a Kansalaishavaintotoiminta kirjoitetaan yhteen. Hyväksytään 7.2b Johdanto kaipaa selkeän määritelmän kansalaishavaintotoiminnalle (ks. s. 4: Tässä suosituksessa keskitytään nimenomaan havaitsijasta riippumattomien luonnontieteellisten tai muuten konkreettisesti havaittavissa olevien ja mitattavien asioiden ja ilmiöiden havainnointiin. ) 7.2c Johdannon viimeinen kappale kuuluu mieluummin lukuun 2 Soveltamisala. 7.3a Kultturiperinnön kerääminen ja tietojen rikastaminen, maininta. 7.3b Kansalais-termin käyttö on hankala ja harhaanjohtava. Se peittää helposti alleen todellisten osallistettavien yksilöiden ja ryhmien määrittelyn tarpeen. Olisi hyvä tehdä nähtäväksi esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt, tähti- yms tieteelliset seurat, koululaiset, partiolaiset, maahanmuuttajat tai vaikka sukututkijat mahdollisina yhteistyökumppaneina. Huomioitu: työryhmä lisää määritelmän Johdanto-kappaleeseen. Hylätty: työryhmän mielestä Johdanto-kappaleen viimeinen kappale on oikeassa paikassa. Huomioitu:työryhmä lisää maininnan kulttuuriperinnöstä yms. (ks. Palaute 3.9b) Huomioitu: Yhteisöt on otettu huomioon luvussa 5.4. Lisätään yhteisöt myös Johdanto-lukuun 8. Muutosehdotukset kappaleeseen 2. Soveltamisala 8.1 Sinänsä täysin korrekti kohdistus, mutta edistäisikö asiaa jos myös muut kuin hallintotoimijat olisivat tässä suosituksessa osallisia - edellyttäisi popversiota jossain muodossa. Hylätty: JHS:n periaatteiden mukaan suositusta voivat käyttää kaikki toimijat ilman erillistä mainintaa. 77 9. Muutosehdotukset kappaleeseen 3. Viittaukset 9.1a Tässä tulisi olla vain selvät ja oleellisesti tämän suosituksen aihepiiriin kuuluvat viittaukset. Pelkkä tietojärjestelmiä säätelevä lainsäädäntö on paljon laajempi kuin nyt tässä luetellut kohdat. Nyt luettelo näyttää sattuman varaisesti tätä löyhästi sivuavien JHS:ien luettelolta. 9.1b JHS 136 ei kuulu tänne, koska se on lähtökohta suositustyössä. 9.1c JHS 146 ei asiallisesti kuulu tämän suosituksen aihepiiriin eikä siihen kannata viitata. Se on voimassa oleva, mutta sisällöllisesti vanhentunut ja on korvattavissa JHS 179:n kuvauksilla. Huomioitu: työryhmä tarkentaa listaa Hyväksytään Huomiotu: työryhmä poistaa viittauksen JHS146:n. Työryhmän käsityksen mukaan sisällöisesti vanhentuneet suositukset tulisi joko a) päivittää tai b) lopettaa. Työryhmä pyytää palautteen antajaa olemaan suoraan yhteydessä JHS-sihteerin ko. JHS:n päivittämiseksi tai lopettamiseksi.
10. Muutosehdotukset kappaleeseen 4. Termit ja lyhenteet Vastaajien määrä: 2 10.1 tänä päivänä kansalaiskäsite voisi vaatia jonkinlaista liudentamista; suuri määrä havainnoijia voi olla henkilöitä, joilla ei ole maamme kansalaisuutta 10.2 Olisiko syytä määritellä henkilö, joka havainnon tekee? Nyt luonnoksessa käytetään useita termejä: havaitsija, havainnoija, havainnoitsija. Hylätty: työryhmän on ollut tietoinen, että kansalaiskäsite voi aiheuttaa vääriä käsityksiä. Termin käytöstä on kysytty myös Kotimaisten kielten keskuksen kantaa (KOTUS): "Kansalaishavainto on hyvä sana kuvaamaan kansalaisten tekemiä ja ilmoittamia ympäristöhavaintoja. Kansalais -alkuisissa sanoissa alkuosa viittaa yleensä tekijään, ei kohteeseen (kansalaisaloite,kansalaiskeräys). Vaikka havainto -loppuisissa sanoissa alkuosa on usein kohde (lintuhavainto, lajihavainto), voi niissäkin alkuosa viitata myös tekijään (maallikkohavainto, harrastajahavainto). Kansalaishavainto -sanan voi teoriassa tulkita kahdella tavalla kuten monet suomen kielen yhdyssanat mutta ensisijaisesti se tulkitaan varmasti muiden kansalais -alkuisten sanojen mukaisesti kansalaisten tekemäksi havainnoksi. Englanninkielinen termi citizen science on käännetty monissa yhteyksissä sanalla kansalaistiede. Tämä näyttäisi olevan ainakin jossain määrin vakiintunut jo termiksi. Työryhmän mielestä kansalaishavainto on siis samankaltainen sana kuin kansalaiskeräys. Lienee yksiselitteistä, että kansalaiskeräykseen voi osallistua minkä tahansa maan kansalainen tai henkilö, jolla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Huomioitu: työryhmä muuttaa suositusehdotuksen termit yhdenmukaisiksi (havainnoija) 11. Muutosehdotukset kappaleeseen 5. Suositukset Vastaajien määrä: 2 11.1 mm. 5.3.2 Tietosuoja, 5.4.1 Havannoijat, 5.5.3 Tunnistaminen Huomioitu: katso palaute 10.2 Havainnon ilmoittaja, havainnoija, havannoitsija, havaitsija, havaintotieto, havaintoaineisto, havaintotapaukset o Mikä ero on esim. havainnoitsijalla ja havaitsijalla? Termit olisi hyvä selittää kohdassa 4 Termit ja lyhenteet. Julkisella sektorilla puhutaan nykyisin niin paljon selkeästä kielestä. Lisäksi ymmärrettävyys on yksi avoimen hallinnon ohjelmakauden
2017-2019 teemoista. 11.2a Tämä luku on turhaa sisällysluettelon toistoa, kannattaa poistaa tai tiivistää rajusti. 11.2b Lisäksi luonnoksessa on käytetty termiä kappale, kun olisi pitänyt käyttää termiä luku. 11.2c Myöskään lainausmerkkien käyttö ei ole suomen kielen mukaista. Hylätty: työryhmän mukaan toisto on valitussa laajuudessa tarkoituksenmukaista. Huomioitu: työryhmän yhdenmukaistaa suositusehdotuksen tekstiä (käytetään termiä luku) Huomioitu: muutetaan lainaukset kursivoiduksi tekstiksi. 12. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.1 Kansalaishavaintotoiminnan suunnittelu Vastaajien määrä: 6 12.1a Tässä luvussa ja sen esimerkeissä havaintokohteet on varsin selvästi sidottu luonnontieteellisiin tekijöihin, paitsi niistä epämääräisin, 'havainnot some-työkaluilla'. Tämän asetelman ulkopuolelle jää kokonaan yhteiskunnallisia oloja koskevat havainnot, kuten liikenneturvallisuus tai liikenneväylien ja -välineiden käytettävyys, kaupunkiympäristön terveysominaisuudet ja muut laatutekijät. Jotkut tällaiset ilmestyvät kylläkin kohtaan 5.2 - puut ja kuopat. 12.1b Kansalaishavaintoesimerkit ovat myös vahvasti yksilösidonnaisia; puuttuu ne yhteisöt, joiden toimintaan sisältyy omien ympäristöjensä seuranta - esim. partiolaiset, metsästysseurat, venekerhot, muut harrasteyhteisöt. Tämä tasapainottuu kylläkin jossain määrin kohdissa 5.4.1-5.4.2 12.2a Kansalaishavainnoinnilla voi olla kauaskantoista vaikutusta siihen osallistuvien elämään, niin työ- kuin arkielämään (esim. uudet valmiudet ja taidot, jopa uramahdollisuudet tai elämäntapamuutokset). kansalaishavainnointia suunniteltaessa on tiedostettava ja hyvä tunnistaa näitä vaikutuksia sekä mahdollisuuksia tukea positiivisia vaikutuksia. 12.2b Kansalaisilla voi olla hyvin erilaisia motiiveja osallistua kansalaishavainnointiin, esim. kiinnostus havainnoitavaa ilmiötä kohtaan, tiedon hyödyllisyys oman harrastus tai liiketoiminnan tai työn kannalta, viihdearvo ja ajanviete, sosiaalinen kanssakäyminen ja yhteisöllisyys. Motiivien erilaisuuden tunnistaminen auttaa kansalaishavainnoinnin suunnitteluvaiheessa luomaan sopivia kannusteita halutulle kohderyhmälle. 12.2c vinoumat: olisi hyvä tuoda esiin erilaisia tapoja tunnistaa ja oikaista vinoumia, joita kansalaishavainnoinnissa on käytössä 12.3 Ao. virkettä piti tavata muutamaan kertaan ennen kuin sen ymmärsi. Voisi pilkkoa pariin virkkeeseen. Huomioitu: laajennetaan kuvausta, katso palaute nro 3.9b Hylätty: mainitut asiat tuelvat esiin luvussa 5.4 Huomioitu: työryhmä tarkentaa lukua 5.4.2. Huomioitu: työryhmä tarkentaa lukua 5.4.2. Huomioitu: työryhmä harkitsee asian lisäämistä lukuun 5.6 (laadun arviointi / havaintojen hyödyntäminen). Huomioitu: työryhmä kirjoitaa ko. virkkeen uusiksi. "Kerättävän havaintotiedon ohella tuloksina syntyy esimerkiksi yleistä mielipidettä suurempaa kiinnostusta havaittavaan ilmiöön ja sen vaikutuksiin, mielikuvia havaintotoimintaa järjestävistä tahoista ja
varsinkin havaitsijoiden keskuudessa parempaa ymmärrystä havaittavaan ilmiöön liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista, biologisista yms. prosesseista" 12.4 IL:n Sää -sovellus pitää avata eli Ilmatieteen laitoksen Sää mobiilisovellus, koska turhankin monelle IL on Iltalehti (sama koskee liitettä 3). Huomioitu: työryhmä tekee mainitut tarkennukset suositusehdotukseen. Secchi3000-astia ei sano mitään, mutta taulukossa on mainittu, että se liittyy vedenlaadun havainnointiin. Avaisin sen myös tekstissä. 12.5a Tämä luku tulisi siirtää pois päädokumentista liitteeksi. Hylätty: työryhmä ei siirrä lukua liitteeseen. Suunnittelu on oleellinen osa kansalaishavaintotoimintaa. 12.5b Teksti on liian tieteellistä ja vaikeaa, kuten Havaitsijoiden havaittavaa aihetta koskevien toiveiden ja huolien tunnistaminen ja huomioiminen suunnittelusta toteutukseen mahdollisesti omina kerättävän aineiston osa-alueinaan puolestaan voi motivoida eri tahoja toiminnan tueksi. Huomioitu: työryhmän mielestä teksti ei ole tieteellistä. Teksti muotoillaan ja kirjoitetaan osittain uudestaan selväkielisempään muotoon. 12.5c Tekstin seassa sanat taulukko ja kuva kirjoitetaan pienellä. Hyväksytään 12.5d Taulukot ja kuvat eivät kuulu suosituksen päädokumenttiin. Ne kuvaavat jonkin ajankohdan tilannetta jonkun tai joidenkin mielestä. Hylätään: työryhmän mielestä taulukot ja kuvat kuuluvat päädokumenttiin. 12.5e Tästä puuttuu sekä arviointihetki että arvioinnin tekijät. Huomioitu: lisätään arviointihetki (syksy 2017) ja tekijä (työryhmä) 12.5f Kuinka selkeästi lukija tietää, että kansalaishavainnoilla tarkoitetaan tilannetta, jossa Havaitsija voi osallistua havaitsemiseen jopa tiedostamattaan? Olisiko ollut parempi rajata ainakin tämä tapaus suosituksen ulkopuolelle, koska tähän tilanteeseen liittyy paljon seikkoja, joita tämä suositus ei ota huomioon? 12.6a Tiedottamisen suunnittelu ja yhteisön ylläpito vaatii osaamista ja resursseja viestinnän ja johtamisen alalla. Erityisen tärkeää on suunnitella yhteistyöverkostot (esim. opiskelijat, yhdistykset, opettajat, media) ja varmistaa jatkuva palaute/tiedonsaanti osallistujille. 12.6b Havainnointi voi myös olla raportointia esimerkiksi kulttuuriympäristön ilmiöistä. Huomioitu: työryhmä tarkentaa tekstiä. Vaikka jotkut laitteet/sovellukset keräävät automaattisesti tietoja, niin käyttäjän tulee tietojen keruu kuitenkin aktiivisesti päättää/sallia. Sosiaalisen median sovelluksissa hyväksy käyttäehdot ei välttämättä ole samankaltainen aktiivinen päätös tietojen keräämisestä. Hylätty: asia on esitetty luvussa 5.4.3 Huomioitu: työryhmä muokkaa suositusehdotusta, katso palaute 3.9b 13. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.2 Määrittelyn ja tavoitteenasettamisen prosessi Vastaajien määrä: 3 13.1 " On syytä myös riittävän nopeasti edetä havainnonteon käytännön kokeiluihin jotenkin rajatulla työryhmällä" - tässä kohdassa olisi hyvä tarkastella tilannetta, jossa aloitteentekijänä tai muuten herti alkuvaiheessa mukana olevana toimijana on jokin ryhmä, kuten kelitapauksessa SKAL. Teksti on tässä kokonaisuudessaan järjestäjähallinnon toimiin keskittyvä - havainnoijien toimintamallit saattavat tällöin käydä yllättäviksi. Huomioitu: työryhmä tarkentaa tekstiä siten, että havaintojen keruuta kannattaa kokeilla organisaatioiden kanssa.
13.2a Tässä lukija kokee, että suositusluonnos pääsee vihdoin asiaan. Mutta miksi kysymyssetti on kirjoitettu todella huolimattomasti, liian löyhästi ja anteeksipyytävästi. Teksti on todella hankalaa lukea. Teksti tulisi normalisoida, esimerkit pois sekä lainausmerkit pois, lauseet eivät saa alkaa vain-sanalla. Huomioitu: työryhmä muokkaa tekstiä palautteen mukaisesti. 13.2b 13.2c Toinen kappale (alkaa Kehitystyö ) tulee tiivistää. Kuvasta 3 puuttuu ylläpitovaihe Huomioitu: työryhmä tiivistää toisen kappaleen tekstin. Huomioitu: tarkennetaan kuvaa palautteen mukaisesti. 13.3 9. Millaisia tavoitteita voidaan keräykselle asettaa tiedottamis- tai valistusmielessä? Ketä aiheeseen perehtyminen voisi hyödyttää? (esim koululaiset) 10. Miten syntyvää dataa voisi avata ja tehdä ymmärrettäväksi? Miten aineistoja voisi julkaista ja hyödyntää? 11. Millaisia tietorakenteita ja standardeja on olemassa, myös kansainvälisesti? Miten aineistosta voidaan saada yhteismitallista? 12. Miten havannoijaksi tuleminen tapahtuu, entä muu kommunikaatio? (Palvelusuunnittelun prosessi, tärkeä esim oikeuksien hallinnan takia) Huomioitu: työryhmä lisää palautteen mukaiset kysymykset suositusehdotukseen. 14. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.3 Käyttöehdot ja tietosuoja 15. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.3.1 Käyttöehdot 16. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.3.2 Tietosuoja Vastaajien määrä: 3 16.1 Kappaleessa ei mainita tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679 lainkaan. Sitä sovelletaan IL:ssa kuten muissakin organisaatioissa 25.5.2018 alkaen. Asetus korvaa mm. henkilötietolain. Asetukseen toimeenpanoon valmistaudutaan parhaillaan IL:ssa ja muissa organisaatioissa. Siksi sen voisi mainita JHS:ssa. Tosin asetusta ei vielä sovelleta 16.2 EU:n uudistetun tietosuoja-asetuksen mainitsemisesta on varmaan jo tullut palautetta, mutta laitetaan sekin listalle. Se olisi hyvä saada mukaan, koska kohta sitä pitää alkaa noudattaa ja ennen kaikkea miten sitä pitäisi noudattaa. Voi sen lisätä julkaisun jälkeenkin, jos on tarkoitus tehdä suositukseen päivityksiä. 16.3 Tietosuoja kohdistuu mielestämme ratkaisun koko elinkaareen. Siksi ehdotamme, että tekstiin tehtäisiin tietosuojan toteuttamisen organisointia koskeva ehdotus. Huomioitu: työryhmä on tietoinen EU:n tietosuoja-asetuksesta, mutta työryhmässä ei ole ollut osaamista sen vaikutusten arviointiin. Työryhmä selvittää palautekierroksen jälkeen kuinka EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutukset voidaan huomioida suositusehdotuksessa. Joka tapauksessa, havaintotyyppikohtaiset ja havaintojen keräyksen käytäntöihin liittyvät yksityiskohdat velvoittavat tapauskohtaiseen harkintaan: Yleisluonteisia ohjeita ei voi antaa jokaiseen yksittäistapaukseen suoraan sovellusohjeita määritellen Huomioitu: katso palaute 16.1 Huomioitu: katso palaute 16.1
Mielestämme ratkaisun kaikissa elinkaaren vaiheissa on tärkeää huolehtia siitä, että työssä olisi mukana tietosuoja-asiantuntija arvioimassa ratkaisua tietosuojan näkökulmasta. GDPR on varsin monimutkainen sekä edellyttää tällaisen asiantuntijan nimeämistä. Ohjeen viittaus tietosuojavaltuutetun sivulle ei välttämättä käytännössä riitä ja siksi tämä olisikin luontevasti tietosuojavastaavan tehtäväkenttää. 17. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4 Kansalaisten osallistaminen Vastaajien määrä: 3 17.1 "Kun suunnitellaan kansalaishavaintojen hyödyntämistä jonkin asian seuraamisessa tai selvittämiseksi, on hyvä miettiä asiaa kansalaisen näkökulmasta: miten, missä, milloin ja miksi hän osallistuisi juuri näiden havaintojen keräämiseen." - varsin keskeinen lausuma. Jo tässä olisi paikallaan korostaa että havainnoiva kansalainen on varsin usein tietyn ryhmän tai yhteisön jäsen ja hän reagoi tämän pohjalta. 17.2a Alaluku 5.4.1: esimerkkinä käytetään metsästäjiä ryhmänä jonka saavutettavuus on helppo. Samalla kuitenkin voisi tuoda esiin myös ongelmat ja haasteet, joita yhden vahvan intressiryhmän mobilisoimisesta voi koitua. Aiheutuuko esimerkiksi aineiston vinouman riskiä? Tai onko järjestelmä haavoittuvainen esimerkiksi intressiryhmän protesteille (kuten susikannan arvioinnin kohdalla on käynyt)? Miten ja million osallistumispohjaa kannattaa laajentaa? 17.2b 5.4.2 palkitsemisesta: palkitsemisen tapojen tunnistaminen edellyttää motivaatiotekijöiden tunnistamista. Kiittäminen on aina tärkeää, mutta osallistujille voi olla palkitsevaa myös esimerkiksi mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden osallistujien tai tutkijoiden kanssa, viihteellisyys tai tieto siitä, miten omaa panosta on hyödynnetty (ts. millaisia tuloksia tai mitä on saavutettu havaintoaineistoa hyödyntäen). Myös tieto sinänsä voi olla palkkio (avoin käyttö). Huomioitu: työryhmä tarkentaa tekstitä Huomioitu: työryhmä lisää tekstiin varoituksen, että mahdollisesti syntyvästä vinoutumasta Huomioitu: työryhmä tarkentaa tekstiä 17.3 Tämä luku tulisi siirtää johdantoon. Huomioitu: työryhmä tarkentaa Johdanto-kappaletta palautteen perusteella. 18. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.1 Havainnoijat 19. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.2 Motivaatiotekijät Vastaajien määrä: 3
19.1a " hankalaan lomakekyselyyn" - näitä ei sitten saa enää tehdä yhtään, niitä on ollut jo liikaa vuosien saatossa. 19.1b "Sopimukseen perustuva kansalaishavainnointi toimii yleensä hyvin, kunhan on olemassa luonteva sopimuskumppani, kuten järjestö tai yritys, jonka toimintaan havaintojen teko ja tiedon kerääminen sopii" - tämä näkökohta olisi ollut hyvä tuoda näkyviin jo asiakirjan alussa 19.2 Jossain kohtaa voisi tuoda vielä esiin, että havaitsijan motivaatiota saattaa parantaa, jos hän ja koko yhteisö voi nähdä tehdyt havainnot välittömästi jossain käyttöliittymässä - vaikkapa wwww- sivuilla tai mobiilisovelluksessa. 19.3a Motivaatiotekijöiden arviointi on toiminnan kannalta tarpeen, mutta niiden monisanainen esittely suosituksessa ei ole tarpeen (kuulostaa näin esittelemällä enemmän tieteeltä). 19.3b Esimerkit (ympäristöhavainnointiin liittyen) eivät kuulu motivaatiotekijöiden esittelyyn. Ne tulee poistaa tai siirtää muualle. 19.3c Kansalaishavainnointi on nyt määritelty: Vapaaehtoisesti tai oman muun toiminnan ohella tehtyä havaintojen keräämistä yhteistä käyttöä varten. Kansalaishavaintoja ei tehdä velvoittavan suunnitellun ohjelman mukaan erillisestä toimeksiannosta, vaan havaitsijan omasta aloitteesta esimerkiksi harrastusten yhteydessä. Kuuluuko rahalla palkitseminen kansalaishavainnointiin? Tämä piirre tulisi lisätä määritelmään, mikäli näin on. 19.3d Kuuluuko sopimus kansalaishavainnointiin? Luonnoksessakin pohditaan, että Sopimuksia tehtäessä on pohdittava, missä vaiheessa vapaaehtoinen talkootyö muuttuu toimeksiannoksi erilaisine velvoitteineen. Edellä oleva teksti tulisi olla myös johdannossa. Ei toimenpiteitä: työryhmä on samaa mieltä palautteen antajan kanssa, tosin skeptinen tulevaisuuden kehityksen suhteen. Huomioitu: työryhmä tarkentaa Johdanto-kappaletta palautteen perusteella. Huomioitu: työryhmä harkitsee mainittujen asioiden korostamiseta. Osittain otettu jo huomioon kohdissa Pelillisyys ja Yhteisöllisyys Hylätty: suositusehdotus on tarkoituksellisesti hyvien käytäntöjen kokoelma, eikä työryhmän mielestä ole lähellekään tieteellistä artikkelia tai tekstiä. Hylätty: suositusehdotus on tarkoituksellisesti hyvien käytäntöjen kokoelma, johon kuuluu esimerkit. Hylätty: työryhmän mielestä Kansalaishavainnointi termin määrittely ei sulje pois palkitsemista (rahalla tai muilla tavoin. Huomioitu: työryhmä harkitsee asian mainitsemista Johdanto-kappaleessa. Tosin kaikkien asioiden nostaminen Johdanto-kappaleeseen ei ole tarkoituksenmukaista. 20. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.3 Viestintä Vastaajien määrä: 2 20.1 Kansalaishavaintojen viestinnässä voisi hyödyntää avoindata.fi sivustoa. Kansalaishavainnot voisivat siis näkyä siellä. Usein kuulee valituksia, että julkisen sektorin tieto on niin hajallaan. https://www.avoindata.fi/fi 20.2 Kaikki esimerkit pois tai muualle tästä luvusta, hankaloittavat itse asian ymmärtämistä. Sama koskee lukuja 5.4.3.1 ja 5.4.3.2. Huomioitu: työryhmä korjaa suositusehdotuksessa olevat virheelliset osoitteet. Hylätty: suositusehdotus on tarkoituksellisesti hyvien käytäntöjen kokoelma, johon kuuluu esimerkit.
21. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.3.1 Kampanjat 22. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.3.2 Verkostot 22.1 (oikein hyvä osuus) Ei toimenpiteitä 23. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.4.3.3 Palvelupolut 23.1 Palvelupolku-menetelmä ei kuulu viestinnän alle. Huomioitu: työryhmä harkitsee kohdan siirtämistä lukuun 5.2 24. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5 Havaintoaineistojen kerääminen 25. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.1 Fyysinen tiedonsiirto 25.1 Esimerkiksi vuonna 2015 Turun yliopiston tutkijat pyysivät kansalaisia lähettämään heille kirjeitse punkkeja eri puolilta Suomea. Näytteitä lähetettiin yli 6 600 kappaletta. Edellä oleva tieto on kiva yksityiskohta kansalaisten aktiivisuudesta, mutta ei liity julkisen hallinnon suositukseen. Hylätty: suositusehdotus on tarkoituksellisesti hyvien käytäntöjen kokoelma, johon kuuluu esimerkit. 26. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.2 Digitaalinen tiedonsiirto Vastaajien määrä: 2 26.1 Voisi olla hyvä mainita tietoturva sekoista; IoT-laitteet kun saattavat puskea dataa verkkoon käyttäjän tietämättä ja toisaalta pitää varautua sekä manuaali- että automaattispammiin tiedonsiirtoratkaisua toteuttaessa (DDOS). 26.2 Palvelumuotoilu on toki in-sana tällä hetkellä, mutta on korvattavissa tässä palvelun kehittämisellä. Hylätty: työryhmä katsoo, että palaute on asiallinen, mutta kaikkia seikkoja tietojärjestelmien kehittämiseen liittyen ei voida sisällyttää suositusehdotukseen. Tästä syystä työryhmä on katsonut tarpeelliseksi viitata muihin olemassa oleviin JHS:eihin. Hylätty: työryhmä ei näe tarpeelliseksi muuttaa termiä, koska se kuvaa parhaiten asiaa.
27. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.3 Tunnistaminen 27.1 Tästä kohdasta puuttuu tunnistamisen ja tietosuojan (henkilörekisterin syntymisen) pohdinta. Tietosuoja on esitelty irrallisena luvussa 5.3. Huomioitu: henkilörekisteriin ja tietosuojaan liittyvää pohdintaa on luvussa 5.3. Tässä luvussa on pohdittu tunnistaumiseen liittyviä asioita koskien havaintoaineistojen keräämiseen. Työryhmän mielestä asia on sama, mutta näkökulma hieman eri. Työryhmä tarkentaa tekstiä ja lisää viittauksia suositusehdotukseen. 28. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.4 Moderointi 28.1 Kannattaa mainita, että moderoinninkin voi joukkoistaa eli siihen voi saada apua yhteisöltä/aktiiveilta, vrt. URSAn Taivaanvahti. Huomioitu: työryhmä lisää suositusehdotuksen tekstiä havaintojen kuratoinnista ja validoinnista. Lisäksi mainitaan, että myös ilmoita asiattomasta havainnosta toiminta on hyvä sisällyttää kansalaishavaintojärjestemiin. Lisäksi työryhmä lisää maininnan, että ylläpitäjällä on aina vastuu palvelun sisältämästä tiedosta. 29. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.5.5 Havaintoihin liittyvät lisätiedot 30. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.6 Havaintojen hyödyntäminen 31. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.6.1 Laadun arviointi 32. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.6.2 Tiedon hyödyntäminen prosesseissa 32.1 Kohta aliarvioi todennäköisesti tiedon täysmittaisen hyödyntämisen vaikutusta prosessiin ja eritysesti sen tietojärjestelmiin Huomioitu: työryhmä tarkentaa tekstiä siten, että palautteen viesti tulee huomioiduksi. Lähtökohtaisesti hyvällä suunnittelulla voidaan varautua muutoksiin, joissakin tapauksissa voi olla myös tarkoitus pyrkiä radikaaleihin prosessien muutoksiin. 33. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7 Tekninen toteutus
33.1 Käytännössä liite 3 vain esittelee järjestelmiä eikä sisällä tekstin mukaisia tarkempi viitteitä teknisistä ratkaisuista. Huomioitu: työryhmä muutta tekstin muotoon: liitteessä on esimerkkejä ja viittauksia teknisiin järjestelmiin"> 34. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7.1 Yhteentoimivuuden varmistaminen 34.1 Ajantasaiset ja tarkemmat yhteentoimivuuden kuvaukset ovat luettavissa www.yhteentoimivuus.fi -verkkosivustolla. Ko. verkkosivu ei toimi ja muutoinkin suosituksessa ei kannata liiaksi viitata muualle. Huomioitu: työryhmä päivittää verkkosivuston osoitteen. Työryhmä on samaa mieltä, että liiaksi ei kannata viitata muualle. Toisaalta työryhmä on halunnut tuottaa sellaisen dokumentin, jossa ei toisteta asioita, jotka on jo kuvattu muualle (esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvät JHS:t). 35. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7.2 Metatiedot 36. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7.3 Tietojärjestelmät 37. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.7.4 Havaintojen arkistointi 37.1 Kansalaishavainnot ovat potentiaalista tutkimusaineistoa, joten olisi hyvä ottaa huomioon myös tutkimusaineistojen vaatimukset esim metatietojen ja dokumentaation suhteen. Hylätty: työryhmän mielestä asia on käsitelty riittävästi luvussa 5.7.2. 38. Muutosehdotukset kappaleeseen 6. Opastavat tiedot 38.1 Tulisi laatia jonkinlainen 'kansalaisen havainnointiopas' tämän suosituksen popularisoimisena Ei toimenpiteitä: työryhmä kirjannee maininnan havainnointioppaasta suosituksen käyttöönottosuunnitelmaan. 39. Muutosehdotukset kappaleeseen 6.1 Lähdemateriaali
40. Muutosehdotukset kappaleeseen 7. Liitteet 40.1a Lukiessa tuli sellainen tunne, että liite 1 tulisi sisällyttää varsinaiseen dokumenttiin. 40.1b Liitteessä 3 on runsaasti linkkejä ja esimerkkejä, jotka vanhenevat. Eivät kuulu suositukseen. 40.1c Liitteissä olevat ohjeet tulisi viedä päädokumenttiin ja kaikki esimerkit joko pois tai ne voisi kapseloida yhteen liitteeseen. Hylätty: Liite 1:n sisältö on haluttu jättää erilliseen liitteeseen. Hylätty: suositusehdotus on tarkoituksellisesti hyvien käytäntöjen kokoelma, johon kuuluu esimerkit. Hylätty: suositusehdotus on tarkoituksellisesti hyvien käytäntöjen kokoelma, johon kuuluu esimerkit. 41. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 1. Kansalaishavaintojen tietosisältö 42. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 2. Osallistaminen 43. Muutosehdotukset liitteen 1 kappaleeseen 3. Miten kansalaishavaitsija voi tuottaa havaintoja? 44. Muutosehdotukset liitteeseen 2. Palvelupolkujen laatiminen 44.1 Liitteessä ei kuvata yleisesti palvelupolkuja ja siksi liite tulisi nimetä osuvammin, esim. kansalaishavainnoinnin palvelupolku. Huomioitu: työryhmä muuttaa otsikon 45. Muutosehdotukset liitteen 3 kappaleeseen 1. Käyttöehdot 45.1 Turhaa, JHS 189 on jo mainittu päädokumentissa. Samoin tietosuoja. Hylätty: työryhmän mielestä on tarkoituksenmukaista, että suositusta voi lukea osissa. Tästä johtuu tiettyjen asioiden toistaminen eri kohdissa. 46. Muutosehdotukset liitteen 3 kappaleeseen 2. Kansalaishavaintoja kerääviä tietojärjestelmiä 46.1 Turhaa. Tämä tieto ei kuulu suositukseen. Vanhenevaa tietoa. Huomioitu: suositusehdotus on tarkoituksellisesti hyvien käytäntöjen kokoelma, johon kuuluu esimerkit. Työryhmä lisää viittauspäivämäärät.
47. Muutosehdotukset liitteen 3 kappaleeseen 3. Avoimen lähdekoodin järjestelmiä 48. Muutosehdotukset liitteen 3 kappaleeseen 4. Semanttinen yhteentoimivuus ja tietotekninen yhteistyö