1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Pantoprazole Mylan 40 mg injektiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen injektiopullo sisältää 40 mg pantopratsolia (pantopratsolinatriumseskvihydraattina) Valmiste saatetaan käyttökuntoon lisäämällä kuiva-aineeseen 10 ml liuotinta. Käyttökuntoon saatettu liuos sisältää 4 mg/ml pantopratsolia. Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan: Jokainen injektiopullo sisältää 1 mg vedetöntä natriumsitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Injektiokuiva-aine, liuosta varten Valkoinen tai luonnonvalkoinen kylmäkuivattu jauhe 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Refluksiesofagiitti Maha- ja pohjukaissuolihaava Zollinger-Ellisonin oireyhtymä ja muut hypersekretoriset sairaustilat 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Pantopratsolin antoa laskimoon suositellaan vain, jos anto suun kautta ei ole tarkoituksenmukaista. Laskimoon annosta on tutkimustietoa enintään seitsemän päivän ajalta. Laskimonsisäinen pantopratsolihoito tulee sen vuoksi lopettaa heti kun oraalinen hoito on mahdollista, ja anto suun kautta aloittaa sen sijaan 40 mg:n pantopratsoliannoksilla. Maha- ja pohjukaissuolihaava, refluksiesofagiitti Suositeltu laskimonsisäinen annos on yksi injektiopullo pantopratsolia (40 mg) vuorokaudessa. Zollinger-Ellisonin oireyhtymä ja muut hypersekretoriset sairaustilat Zollinger-Ellisonin oireyhtymän ja muiden hypersekretoristen sairaustilojen pitkäaikainen pantopratsolihoito aloitetaan 80 mg:n vuorokausiannoksella. Sen jälkeen annostusta voidaan suurentaa tai pienentää tarpeen mukaan mahahappomäärityksistä saatavien tulosten perusteella. Jos annos on yli 80 mg vuorokaudessa, se on jaettava kahteen annokseen vuorokaudessa. Annostuksen voi tilapäisesti suurentaa yli 160 mg:aan pantopratsolia. Näin suuren annoksen antoa ei kuitenkaan tule jatkaa pitempään kuin on tarpeen mahahaponerityksen saamiseksi riittävästi hallintaan. 1
Jos mahahaponeritys on saatava hallintaan nopeasti, aloitusannos 2 x 80 mg pantopratsolia riittää suurimmalla osalla potilaista vähentämään mahahaponerityksen tavoitealueelle (<10 meq/h) yhden tunnin kuluessa. Pediatriset potilaat Kokemuksia valmisteen käytöstä lapsille on vähän. Sen vuoksi Pantoprazole Mylan 40 mg injektiokuivaainetta, liuosta varten, ei suositella käytettäväksi alle 18-vuotiaille potilaille ennen kuin lisätietoja on saatavilla. Potilaat, joiden maksan toiminta on heikentynyt Potilailla, joiden maksan toiminta on vakavasti heikentynyt, pantopratsolin vuorokausiannos ei saa ylittää 20 mg:aa (puolet 40 mg:n injektiopullosta) (ks. kohta 4.4). Potilaat, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt Annosta ei tarvitse muuttaa potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt. Iäkkäät potilaat Annoksen säätäminen ei ole tarpeen iäkkäillä potilailla. Antotapa Käyttövalmis liuos valmistetaan 10 ml:lla 0,9-prosenttista (9 mg/ml) natriumkloridi-injektionestettä. Ks. kohdasta 6.6 ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon. Valmis liuos voidaan antaa joko sellaisenaan tai sekoitettuna 100 ml:aan 0,9-prosenttista (9 mg/ml) natriumkloridi-injektionestettä tai 5- prosenttista (50 mg/ml) glukoosi-injektionestettä. Liuos on käytettävä 24 tunnin kuluessa valmistuksesta. Lääke annetaan laskimoon 2 15 minuutin aikana. Tätä lääkettä saa antaa vain hoitoalan ammattilainen asianmukaisen lääketieteellisen valvonnan alaisena. 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, substituoiduille bentsimidatsoleille tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Hälyttävät oireet Jos potilaalla ilmenee hälyttäviä oireita (kuten merkittävää tahatonta painonlaskua, toistuvaa oksentelua, nielemishäiriöitä, verioksennusta, anemiaa tai mustia veriulosteita) tai hänellä epäillään tai todetaan olevan mahahaava, on pahanlaatuisen sairauden mahdollisuus suljettava pois, sillä pantopratsolihoito saattaa lievittää sen oireita ja viivyttää diagnoosia. Lisätutkimuksia on harkittava, jos oireet eivät lievity asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Heikentynyt maksan toiminta Maksaentsyymiarvoja on tarkkailtava hoidon aikana potilailla, joiden maksan toiminta on vakavasti heikentynyt. Jos maksaentsyymiarvot suurenevat, hoito on lopetettava (ks. kohta 4.2) Yhteiskäyttö atatsanaviirin kanssa 2
Atatsanaviirin ja protonipumpun estäjien yhteiskäyttöä ei suositella (ks. kohta 4.5). Jos atatsanaviirin ja protonipumpun estäjän yhteiskäyttö katsotaan välttämättömäksi, suositellaan huolellista kliinistä seurantaa (esim. viruskuorma). Lisäksi atatsanaviiriannos suurennetaan 400 mg:aan ja sen ohella käytetään 100 mg:n ritonaviiriannosta. Pantopratsolin vuorokausiannos ei saa olla yli 20 mg. Maha-suolikanavan bakteeri-infektiot Kuten kaikki protonipumpun estäjät, pantopratsoli saattaa lisätä maha-suolikanavan yläosassa normaalisti esiintyvien bakteerien määrää. Pantopratsolihoito voi suurentaa hieman maha-suolikanavan bakteeriinfektioiden (esim. Salmonella ja Campylobacter) riskiä. Hypomagnesemia Vaikeaa hypomagnesemiaa on raportoitu potilailla, joita on hoidettu Pantoprazole Mylan -valmisteen kaltaisilla protonipumpun estäjillä vähintään kolmen kuukauden ajan, ja useimmissa tapauksissa vuoden ajan. Vakavia hypomagnesemian oireita, kuten väsymystä, tetaniaa, sekavuustiloja, kouristuksia, heitehuimausta ja kammiorytmihäiriöitä saattaa esiintyä, mutta ne saattavat alkaa salakavalasti ja jäädä huomaamatta. Useimmilla potilailla hypomagnesemia korjaantui magnesiumlisällä ja protonipumpun estäjälääkityksen lopettamisella. Terveydenhuollon ammattilaisten on harkittava magnesiumpitoisuuksien mittaamista ennen protonipumpun estäjähoidon aloittamista ja säännöllisin välein sen aikana potilailla, joilla hoidon odotetaan jatkuvan pitkään tai jotka käyttävät protonipumpun estäjien ohella digoksiinia tai muita mahdollisesti hypomagnesemiaa aiheuttavia lääkkeitä (esim. diureetteja). Protonipumpun estäjät, etenkin suurina annoksina ja pitkäaikaisessa käytössä (>1 vuosi), saattavat suurentaa hieman lonkka-, ranne- tai nikamamurtumien riskiä lähinnä iäkkäillä potilailla tai potilailla, joilla on muita tunnettuja riskitekijöitä. Havainnoivien tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että protonipumpun estäjien käyttö voi suurentaa murtumien kokonaisriskiä 10 40 prosentilla. Osa suurentuneesta riskistä saattaa johtua muista riskitekijöistä. Osteoporoosin riskiryhmään kuuluvien potilaiden hoidossa on noudatettava ajankohtaisia kliinisiä hoitosuosituksia, ja potilaiden on saatava riittävästi D-vitamiinia ja kalsiumia. Subakuutti kutaaninen lupus erythematosus (SCLE) Protonipumpun estäjät laukaisevat hyvin harvoin SCLE:n. Jos leesioita ilmaantuu etenkin auringonvalolle alttiille ihoalueille ja esiintyy myös nivelkipua, potilaan on hakeuduttava nopeasti lääkäriin, ja terveydenhuollon ammattilaisen on harkittava Pantoprazole Mylan -valmisteen käytön lopettamista. Jos protonipumpun estäjien aiempaan käyttöön on liittynyt SCLE, saattaa tämän haitan ilmaantumisen riski lisääntyä muiden protonipumpun estäjien käytön yhteydessä. Vaikutukset laboratoriokokeisiin Kromograniini A:n (CgA) tason nousu voi häiritä neuroendokriinisten kasvainten selvitystutkimuksissa. Tämän häiriön välttämiseksi Pantoprazole Mylan -hoito on väliaikaisesti lopetettava vähintään viisi päivää ennen CgA-mittausta (ks. kohta 5.1). Jos CgA- ja gastriinipitoisuudet eivät ole palautuneet viitealueelle alkuperäisen mittauksen jälkeen, mittaukset on toistettava 14 päivää sen jälkeen, kun protonipumpun estäjien käyttö on lopetettu. Natrium Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) injektiopulloa kohti, eli se on olennaisesti natriumiton. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Pantopratsolin vaikutus muiden lääkevalmisteiden imeytymiseen 3
Mahahapon erityksen voimakkaan ja pitkäkestoisen eston vuoksi pantopratsoli saattaa vähentää muiden lääkkeiden imeytymistä, jos niiden biologinen hyötyosuus riippuu mahan ph:sta. Tällaisia lääkkeitä ovat esim. jotkin atsolisienilääkkeet (kuten ketokonatsoli, itrakonatsoli ja posakonatsoli) ja muut lääkkeet, kuten erlotinibi. HIV-lääkkeet (atatsanaviiri) Atatsanaviirin ja muiden HIV-lääkkeiden, joiden imeytyminen riippuu ph:sta, käyttö samanaikaisesti protonipumpun estäjien kanssa saattaa pienentää näiden HIV-lääkkeiden biologista hyötyosuutta huomattavasti ja saattaa vaikuttaa näiden lääkkeiden tehoon. Protonipumpun estäjien ja atatsanaviirin samanaikainen käyttö ei siksi ole suositeltavaa (ks. kohta 4.4). Kumariiniantikoagulantit (fenprokumoni tai varfariini) Kliinisissä farmakokineettisissä tutkimuksissa ei havaittu yhteisvaikutuksia, kun potilaat käyttivät samanaikaisesti myös fenprokumonia tai varfariinia. Valmisteen markkinoille tulon jälkeen on muutamassa yksittäistapauksessa kuitenkin ilmoitettu INR-arvojen (International Normalised Ratio) muutoksia näiden valmisteiden samanaikaisen käytön yhteydessä. Jos potilas siis käyttää kumariiniantikoagulantteja (esim. fenprokumonia tai varfariinia), suositellaan protrombiiniajan/inr-arvon mittaamista pantopratsolin käytön aloittamisen ja lopettamisen jälkeen sekä pantopratsolin epäsäännöllisen käytön yhteydessä. Muut yhteisvaikutustutkimukset Pantopratsoli metaboloituu voimakkaasti maksassa CYP450-entsyymijärjestelmän välityksellä. Pääasiallinen metaboliareitti on CYP2C19-välitteinen demetylaatio. Muita metaboliareittejä ovat mm. CYP3A4-välitteinen oksidaatio. Yhteisvaikutustutkimuksissa muiden samojen reittien kautta metaboloituvien lääkkeiden (kuten karbamatsepiini, diatsepaami, glibenklamidi, nifedipiini ja levonorgestreeliä ja etinyyliestradiolia sisältävät ehkäisytabletit) kanssa ei havaittu kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia. Useiden yhteisvaikutustutkimusten tulokset osoittavat, että pantopratsoli ei vaikuta CYP1A2-välitteisesti (esim. kofeiini, teofylliini), CYP2C9-välitteisesti (esim. kuten piroksikaami, diklofenaakki, naprokseeni), CYP2D6-välitteisesti (esim. metoprololi) tai CYP2E1-välitteisesti (esim. etanoli) metaboloituvien vaikuttavien aineiden metaboliaan eikä häiritse digoksiinin P-glykoproteiiniin liittyvää imeytymistä. Valmisteella ei ollut yhteisvaikutuksia samanaikaisesti annettujen antasidien kanssa. Myös pantopratsolin ja yhdistelmähoidossa käytettävien antibioottien (klaritromysiini, metronidatsoli, amoksisilliini) samanaikaisesta käytöstä on tehty yhteisvaikutustutkimuksia. Kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia ei havaittu. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Raskaus Ei ole olemassa riittäviä tietoja pantopratsolin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta 5.3). Mahdollista riskiä ihmisille ei tunneta. Pantopratsolia ei pidä käyttää raskauden aikana, ellei se ole selvästi välttämätöntä. Imetys Eläinkokeissa pantopratsolin on havaittu erittyvän rintamaitoon. Erittymistä ihmisen rintamaitoon on raportoitu. Päätettäessä imetyksen ja pantopratsolihoidon jatkamisesta tai lopettamisesta on otettava huomioon rintaruokinnan edut lapselle ja pantopratsolihoidon edut äidille. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn 4
Haittavaikutuksia, kuten heitehuimausta ja näköhäiriöitä, saattaa esiintyä (ks. kohta 4.8). Jos potilaalla ilmenee tällaisia oireita, on ajamista ja koneiden käyttöä vältettävä. 4.8 Haittavaikutukset Haittavaikutuksia odotetaan esiintyvän noin 5 %:lla potilaista. Yleisimmin raportoitu haittavaikutus on injektiokohdan tromboflebiitti. Ripulia ja päänsärkyä esiintyi noin 1 %:lla potilaista. Seuraavassa taulukossa luetellut pantopratsolin käytön yhteydessä raportoidut haittavaikutukset on luokiteltu esiintymistiheyden mukaan seuraavasti: Hyvin yleinen ( 1/10); yleinen ( 1/100, < 1/10); melko harvinainen ( 1/1 000, <1/100); harvinainen ( 1/10 000, <1/1 000); hyvin harvinainen (<1/10 000); tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Valmisteen markkinoille tulon jälkeen ilmoitettujen haittavaikutusten esiintymistiheyttä ei pystytä selvittämään, joten niiden esiintymistiheydeksi on ilmoitettu taulukossa tuntematon. Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä. Taulukko 1. Pantopratsolin haittavaikutukset kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoille tulon jälkeisessä käytössä Aineen-vaihdunta ja ravitsemus sokki) Hyperlipidemia ja rasva-arvojen (triglyseridit, kolesteroli) suureneminen; painon muutokset Psyykkiset häiriöt Unihäiriöt Masennus (ja sen oireiden paheneminen) Esiintymistiheys Elinjärjestelmä Yleinen Melko harvinainen Harvinainen Hyvin harvinainen Veri ja imukudos Agranulosytoosi Trombosytopenia; leukopenia; pansytopenia Immuunijärjestelmä Yliherkkyys (mukaan lukien anafylaktiset reaktiot ja anafylaktinen Hermosto Päänsärky; Makuhäiriöt heitehuimaus Silmät Näköhäiriöt / näön sumeneminen Ruoansulatuselimistö Mahanpohj an rauhasen polyypit Ripuli; pahoinvointi/ oksentelu; vatsan Ajan ja paikan tajun hämärtymä (ja sen oireiden paheneminen) Tuntematon Hyponatremia; hypomagnesemia (ks. kohta 4.4) Aistiharhat; sekavuus (etenkin tälle alttiilla potilailla, sekä aiempien oireiden paheneminen) 5
Maksa ja sappi Iho ja ihonalainen kudos (hyvänlaatu iset) Bilirubiiniarvon suureneminen Nokkosihottuma; angioedeema pingotus ja turvotus; ummetus; suun kuivuus; vatsakipu ja vatsavaivat Maksaentsyymiarvojen suureneminen (transaminaasit, gammaglutamyylitransferaasi) Ihottuma / eksanteema / iho-oireiden puhkeaminen; kutina Maksasoluvauriot; keltaisuus; maksasolujen vajaatoiminta Stevens- Johnsonin oireyhtymä; Lyellin oireyhtymä; Erythema multiforme; valoherkistyneisyys Luusto, lihakset ja sidekudos Munuaiset ja virtsatiet Sukupuolielimet ja rinnat Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Lonkka-, ranne-, tai nikamamurtumat Injektiokohdan tromboflebiitti Heikkous, väsymys ja huonovointisuus Nivelkipu; lihaskipu Gynekomastia Ruumiinlämmön kohoaminen; perifeerinen turvotus Subakuutti kutaaninen lupus erythematosus (ks. kohta 4.4). Interstitiaalinefriitti Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyötyhaitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta: www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 FI-00034 Fimea 4.9 Yliannostus Yliannostus ei aiheuta tunnettuja oireita ihmiselle. Jopa 240 mg:n systeeminen altistus annettuna laskimoon 2 minuutin aikana oli hyvin siedetty. Pantopratsoli sitoutuu voimakkaasti proteiineihin, joten se ei ole helposti dialysoitavissa. 6
Jos yliannostukseen liittyy kliinisiä myrkytyksen merkkejä, mitään spesifisiä hoitosuosituksia ei voida antaa oireenmukaista ja elintoimintoja tukevaa hoitoa lukuun ottamatta. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Protonipumpun estäjät, ATC-koodi: A02BC02 Vaikutusmekanismi Pantopratsoli on substituoitu bentsimidatsoli, joka estää mahan suolahappoeritystä salpaamalla spesifisesti parietaalisolujen protonipumppuja. Farmakodynaamiset vaikutukset Pantopratsoli muuttuu aktiiviseen muotoonsa parietaalisolujen happamassa ympäristössä ja estää parietaalisoluissa H+, K+ -ATPaasin toimintaa, eli mahan suolahappomuodostuksen viimeistä vaihetta. Estovaikutus on annosriippuvainen ja kohdistuu sekä basaaliseen että stimuloituun mahahapon eritykseen. Useimmilla potilailla oireet häviävät 2 viikossa. Kuten muutkin protonipumpun estäjät ja H2-reseptorin salpaajat, pantopratsolihoito vähentää mahan happamuutta ja suurentaa siten gastriinipitoisuuksia suhteessa happamuuden vähenemiseen. Gastriinipitoisuuksien suureneminen on korjautuvaa. Pantopratsoli sitoutuu entsyymiin distaalisesti solureseptoritasoon nähden, joten se voi estää suolahapon eritystä muiden aineiden (kuten asetyylikoliinin, histamiinin tai gastriinin) aiheuttamasta stimulaatiosta riippumatta. Vaikutus on sama riippumatta siitä, annetaanko valmiste suun kautta vai laskimoon. Kliininen teho ja turvallisuus Pantopratsoli suurentaa gastriinin paastoarvoja. Lyhytaikaisessa käytössä arvot eivät useimmiten ylitä viitealueen ylärajaa. Pitkäaikaishoidossa gastriinipitoisuudet useimmiten kaksinkertaistuvat. Arvot suurenevat liikaa kuitenkin vain yksittäistapauksissa. Tämän seurauksena mahalaukun spesifisten endokriinisten solujen (ECL-solujen) määrä suurenee lievästi tai kohtalaisesti pienellä osalla potilaista pitkäaikaishoidon aikana (yksinkertaisesta adenomatoottiseen hyperplasiaan). Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten mukaan eläinkokeissa (ks. kohta 5.3) havaittua karsinoidien esiasteiden (epätyypillinen hyperplasia) tai mahalaukun karsinoidien muodostusta ei kuitenkaan ole havaittu ihmisellä. Eläinkokeista saatujen tulosten mukaan pitkäaikaisen, yli vuoden kestävän pantopratsolihoidon mahdollista vaikutusta endokriinisiin kilpirauhasarvoihin ei voida täysin sulkea pois. Haponerityksen estäjiä käytettäessä seerumin gastriinipitoisuus suurenee haponerityksen vähenemisen seurauksena. Myös CgA lisääntyy mahalaukun happamuuden vähentymisen seurauksena. CgA-pitoisuuden nousu voi häiritä neuroendokriinisten kasvainten selvitystutkimuksia. Saatavissa oleva julkaistu näyttö viittaa siihen, että protonipumpun estäjien (PPI) käyttö on lopetettava vähintään viisi päivää ja enintään kaksi viikkoa ennen CgA:n mittauksia. Tällöin CgA-pitoisuus, joka on saattanut harhaanjohtavasti nousta PPI-hoidon jälkeen, ehtii palata viitealueelle. 5.2 Farmakokinetiikka Yleinen farmakokinetiikka Farmakokinetiikka on samanlainen sekä kerta-annoksen että toistetun annostelun jälkeen. 10 80 mg:n annoksilla pantopratsolin kinetiikka plasmassa on lineaarinen sekä suun kautta että laskimoon annetun annoksen jälkeen. Jakautuminen 7
Pantopratsoli sitoutuu seerumin proteiineihin noin 98-prosenttisesti. Jakautumistilavuus on n. 0,15 l/kg. Eliminaatio Lääke metaboloituu lähes yksinomaan maksassa. Pääasiallinen metaboliareitti on CYP2C19-välitteinen demetylaatio, jota seuraa sulfaattikonjugaatio; muita metaboliareittejä ovat mm. CYP3A4-välitteinen oksidaatio. Terminaalinen puoliintumisaika on noin 1 tunti ja puhdistuma noin 0,1 l/h/kg. Joissakin tapauksissa potilaan eliminaatio oli hidastunut. Pantopratsoli sitoutuu spesifisesti parietaalisolujen protonipumppuihin, joten eliminaation puoliintumisaika ei korreloi huomattavasti pidemmän vaikutuksen keston (haponerityksen eston) kanssa. Pääosa pantopratsolin metaboliiteista eliminoituu munuaisteitse (noin 80 %); loput erittyvät ulosteeseen. Pääasiallinen metaboliitti sekä seerumissa että virtsassa on sulfaatin kanssa konjugoitunut desmetyylipantopratsoli. Pääasiallisen metaboliitin puoliintumisaika (noin 1,5 h) ei ole paljoakaan pantopratsolin puoliintumisaikaa pidempi. Potilaiden/erityisryhmien ominaisuuksia Noin 3 %:lla Euroopan väestöstä ei ole toimivaa CYP2C19-entsyymiä (hitaat metaboloijat). Heillä pantopratsolin metabolia tapahtuu todennäköisesti lähinnä CYP3A4-välitteisesti. 40 mg:n pantopratsolikertaannoksen jälkeen plasman AUC-alan keskiarvo oli hitailla metaboloijilla noin 6 kertaa suurempi kuin henkilöillä, joilla oli toimiva CYP2C19-entsyymi (nopeat metaboloijat). Lääkkeen keskimääräiset huippupitoisuudet plasmassa suurenivat noin 60 %. Löydöksillä ei ole merkitystä pantopratsolin annostuksen kannalta. Annosta ei tarvitse pienentää, jos pantopratsolia annetaan potilaille, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt (mukaan lukien dialyysipotilaat). Pantopratsolin puoliintumisaika on lyhyt, kuten terveilläkin henkilöillä. Dialyysi poistaa vain hyvin pieniä määriä pantopratsolia. Vaikka pääasiallisen metaboliitin puoliintumisaika on jossain määrin pidentynyt (2 3 h), eliminaatio on silti nopeaa eikä kumuloitumista esiinny. Maksakirroosipotilailla (Child-luokat A ja B) lääkkeen puoliintumisaika piteni 7 9 tuntiin ja AUC-arvot suurenivat 5 7-kertaisiksi, mutta lääkkeen huippupitoisuus seerumissa suureni vain hieman eli 1,5-kertaiseksi verrattuna terveisiin henkilöihin. AUC- ja Cmax-arvot ovat iäkkäillä vapaaehtoisilla hieman suuremmat kuin nuoremmilla, mutta tälläkään ilmiöllä ei ole kliinistä merkitystä. Lapset Kun 2 16-vuotiaille lapsille annettiin pantopratsolia joko 0,8 mg/kg tai 1,6 mg/kg kerta-annoksena laskimoon, pantopratsolin puhdistuman ja iän tai painon välillä ei ollut merkitsevää yhteyttä. AUC ja jakautumistilavuus vastasivat aikuisten arvoja. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta ja geenitoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille. Rotilla tehdyssä kaksivuotisessa karsinogeenisuustutkimuksessa löydettiin neuroendokriinisiä kasvaimia. Lisäksi rottien etumahasta löydettiin levyepiteelipapilloomia. Mekanismia, jolla substituoidut bentsimidatsolit aiheuttavat karsinoideja rottien mahalaukussa, on tutkittu perusteellisesti. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kyseessä on sekundaarinen reaktio seerumin gastriinipitoisuuksille, jotka suurenevat rotilla erittäin voimakkaasti pitkäaikaishoidon aikana. Kaksivuotisissa jyrsijätutkimuksissa maksakasvainten lukumäärän havaittiin lisääntyneen rotilla ja naarashiirillä. Tämän tulkittiin johtuvan pantopratsolin nopeasta metaboliasta maksassa. 8
Kilpirauhasen neoplastisten muutosten havaittiin lisääntyneen hieman rotilla, jotka saivat suurinta annosta (200 mg/kg). Näiden kasvainten esiintyminen liittyy pantopratsolin aiheuttamiin muutoksiin tyroksiinin metaboliassa rotan maksassa. Ihmisen terapeuttinen annos on pieni, joten lääkkeellä ei uskota olevan kilpirauhaseen kohdistuvia haittavaikutuksia. Eläinten hedelmällisyystutkimuksissa havaittiin lievän sikiötoksisuuden merkkejä yli 5 mg/kg annoksilla. Tutkimuksissa ei todettu hedelmällisyyden heikkenemistä eikä teratogeenisiä vaikutuksia. Rotilla tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että istukan läpäisevyys lisääntyi raskauden edetessä. Tämän seurauksena pantopratsolin pitoisuus sikiössä suurenee juuri ennen syntymää. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet - Natriumsitraatti (vedetön) 6.2 Yhteensopimattomuudet Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa 6.6. 6.3 Kestoaika Avaamaton injektiopullo: 2 vuotta Käyttökuntoon saatetun, tai käyttökuntoon saatetun ja laimennetun, valmisteen on osoitettu säilyvän kemiallisesti ja fysikaalisesti stabiilina 24 tuntia 25 C:ssa. Mikrobiologisista syistä valmiste tulisi käyttää heti. Jos sitä ei käytetä heti, käytönaikaiset säilytysajat ja käyttöä edeltävät säilytysolosuhteet ovat käyttäjän vastuulla. 6.4 Säilytys Säilytä alle 25 C. Käyttökuntoon saatetun ja laimennetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta 6.3. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot) 10 ml:n lasinen injektiopullo (väritöntä tyypin I lasia), jossa on tummanharmaa bromobutyylitulppa ja vaaleanvihreä irrotettava alumiinisuljin. Pantoprazole Mylan -valmistetta on saatavana 1, 5, 10 tai 20 injektiopullon pakkauksissa. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Käyttövalmis liuos valmistetaan ruiskuttamalla 10 ml 0,9-prosenttista (9 mg/ml) natriumkloridiinjektionestettä kuiva-ainetta sisältävään injektiopulloon. Käyttökuntoon saattaminen ei saa kestää 1 minuuttia kauempaa. Käyttökuntoon saatettu valmiste on kirkas, väritön liuos. Liuos voidaan antaa joko sellaisenaan tai sekoitettuna 100 ml:aan 0,9-prosenttista (9 mg/ml) natriumkloridi-injektionestettä tai 5-9
prosenttista (50 mg/ml) glukoosi-injektionestettä. Laimentamiseen käytetään lasi- tai muoviastiaa. Lääke annetaan laskimoon 2 15 minuutin aikana. Injektiopullon sisältö on tarkoitettu vain yhtä käyttökertaa varten. Käyttämätön liuos on hävitettävä heti ensikäytön jälkeen. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Mylan Hospital AS Sørkedalsveien 10B NO-0369 Oslo Norja 8. MYYNTILUVAN NUMERO(T) 30378 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 30.01.2014 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 22.02.2017 10