9.1.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 5/3 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 10/2008, annettu 8 päivänä tammikuuta 2008, eurooppalaisesta sosiaalisen suojelun integroidusta tilastointijärjestelmästä (ESSPROS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 458/2007 täytäntöönpanosta ESSPROSperusjärjestelmään ja eläkkeensaajia koskevaan moduuliin liittyvien määritelmien, yksityiskohtaisten luokitusten sekä tietojen levittämissääntöjen päivittämisen osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon eurooppalaisesta sosiaalisen suojelun integroidusta tilastointijärjestelmästä (ESSPROS) 25 päivänä huhtikuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 458/2007 ( 1 ) ja erityisesti sen 7 artiklan 1 ja 3 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Asetuksessa (EY) N:o 458/2007 vahvistetaan menetelmäkehys, jota käytetään vertailukelpoisten tilastojen kokoamiseksi yhteisön käyttöön, sekä ESSPROS-järjestelmän mukaisesti koottujen tilastojen toimittamista ja levittämistä koskevat määräajat. (2) Asetuksen (EY) N:o 458/2007 7 artiklan 3 kohdan mukaan on päätettävä täytäntöönpanotoimenpiteistä, jotka koskevat katettujen tietojen yksityiskohtaista luokitusta, käytettäviä määritelmiä sekä ESSPROS-perusjärjestelmän ja eläkkeensaajia koskevan moduulin tietojen levittämissääntöjen päivittämistä. (3) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 458/2007 7 artiklan 3 kohdassa edellytetyt ESSPROS-perusjärjestelmää (järjestelmä- ja etuuskohtaiset määrälliset ja laadulliset tiedot) ja eläkkeensaajia koskevaa moduulia koskevat täytäntöönpanotoimenpiteet liitteiden 1 3 mukaisesti. 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 8 päivänä tammikuuta 2008. Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Komission jäsen ( 1 ) EUVL L 113, 30.4.2007, s. 3.
L 5/4 Euroopan unionin virallinen lehti 9.1.2008 LIITE 1 MÄÄRITELMÄT 1. ESSPROS-PERUSJÄRJESTELMÄSSÄ KÄYTETTÄVÄT MÄÄRITELMÄT 1.1 JÄRJESTELMIEN RYHMITTELY: SOSIAALISEN SUOJELUN JÄRJESTELMIEN LUOKITUSPERUSTEET 1.1.1 Päätöksenteko Päätöksenteolla tarkoitetaan yksikköä, joka tekee tärkeimmät päätökset eli päättää etuuksien suuruuden, niiden maksamisen ehdot ja järjestelmän rahoittamistavat. Järjestelmät voivat olla valtion tai muiden tahojen valvomia. 1.1.2 Oikeudellinen täytäntöönpano Oikeudellisella täytäntöönpanolla tarkoitetaan lainsäädännössä vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat henkilöiden kuulumista sosiaalisen suojelun järjestelmään. Järjestelmään kuuluminen voi olla pakollista tai vapaaehtoista. 1.1.3 Oikeuksien vahvistaminen Oikeuksien vahvistamisella tarkoitetaan perusteita, joilla suojelun piiriin kuuluva henkilö on oikeutettu saamaan etuuksia; niiden saaminen joko perustuu sosiaaliturvamaksujen maksamiseen tai ei. 1.1.4 Järjestelmän soveltamisala Järjestelmän soveltamisalalla tarkoitetaan suojelun piiriin kuuluvaa väestönosaa (koko väestö, kaikki työssäkäyvät tai enemmistö työssäkäyvistä taikka tietyt väestönosat). 1.1.5 Suojelun taso Suojelun tasolla tarkoitetaan sitä, tarjoaako sosiaalisen suojelun järjestelmä perussuojan vai täydentävän suojan. 1.2 SOSIAALISEN SUOJELUN JÄRJESTELMIEN TULOT 1.2.1 Sosiaaliturvamaksut ovat työnantajien työntekijöidensä puolesta maksamia tai suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden sosiaalietuusoikeutensa varmistamiseksi maksamia maksuja. 1.2.2 Julkisyhteisöjen rahoitus tarkoittaa julkisyhteisöjen hoitamien julkisten maksuihin perustumattomien järjestelmien kustannuksia ja julkisyhteisöjen muille asumisperusteisille sosiaalisen suojelun järjestelmille antamaa taloudellista tukea. 1.2.3 Siirrot muista järjestelmistä tarkoittavat muista sosiaalisen suojelun järjestelmistä saatavia vastikkeettomia maksuja. Niitä ovat myös muista sosiaalisen suojelun järjestelmistä kierrätetyt sosiaaliturvamaksut. 1.2.4 Muut tulot tarkoittavat sosiaalisen suojelun järjestelmien sekalaisia juoksevia tuloja. 1.3 SOSIAALISEN SUOJELUN JÄRJESTELMIEN MENOT 1.3.1 Kohderyhmät Sosiaalietuuksien kohderyhmä tarkoittaa pääasiallista tarkoitusta, johon sosiaalista suojelua annetaan, riippumatta oikeudellisista tai institutionaalisista määräyksistä. 1.3.1.1 Sairaus ja terveys Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki rahaetuuksina silloin, kun on kyse fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta, toimintarajoitteisuutta lukuun ottamatta. Suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden terveyden ylläpitämiseen, palauttamiseen tai parantamiseen tarkoitettu terveydenhuolto riippumatta siitä, mistä terveyshäiriöt johtuvat. 1.3.1.2 Toimintarajoitteisuus Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki raha- tai luontoisetuuksina (terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) silloin, kun fyysisesti tai psyykkisesti toimintarajoitteinen henkilö ei pysty osallistumaan taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
9.1.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 5/5 1.3.1.3 Vanhuus Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki raha- tai luontoisetuuksina (terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) vanhuksille. 1.3.1.4 Leski ja muut edunsaajat Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki raha- tai luontoisetuuksina perheenjäsenen kuoleman johdosta. 1.3.1.5 Perhe ja lapset Raha- tai luontoisetuuksina (terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) annettava tuki raskaudesta, synnytyksestä ja adoptiosta, lasten kasvatuksesta ja muiden perheenjäsenten hoitamisesta johtuviin kustannuksiin. 1.3.1.6 Työttömyys Tulotason ylläpito ja toimeentulotuki raha- tai luontoisetuuksina työttömyyden johdosta. 1.3.1.7 Asuminen Asumiskustannuksiin tarkoitettu tuki. 1.3.1.8 Sosiaalinen syrjäytyminen (muualla luokittelematon) Raha- tai luontoisetuuksina (terveydenhuoltoa lukuun ottamatta) annettava erityistuki sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen silloin, kun tukea ei ole mahdollista myöntää muiden kohderyhmien puitteissa. 1.3.2 Sosiaalietuudet 1.3.2.1 Rahaetuus tarkoittaa rahana maksettavaa etuutta. Etuudensaajien ei tarvitse esittää näyttöä tosiasiallisista kustannuksista. 1.3.2.2 Luontoisetuudet tarkoittavat tavaroina ja palveluina annettavia etuuksia. Ne voidaan antaa suoraan tai kulujen korvauksena. 1.3.2.3 Tarveharkintaiset sosiaalietuudet tarkoittavat sosiaalietuuksia, joiden myöntämisen ehtona on suoraan tai epäsuorasti edunsaajan tulojen ja/tai varallisuuden jääminen määritellyn tason alapuolelle. 1.3.3 Hallintokustannukset tarkoittavat järjestelmään kohdistuvia johtamis- ja hallinnointikustannuksia. 1.3.4 Siirrot muihin järjestelmiin tarkoittavat muihin sosiaalisen suojelun järjestelmiin tehtäviä vastikkeettomia maksuja. Niitä ovat myös muihin järjestelmiin kierrätetyt sosiaaliturvamaksut. 1.3.5 Muut menot tarkoittavat sosiaalisen suojelun järjestelmien sekalaisia menoja (omaisuustulon maksaminen ja muut menot). 2. ELÄKKEENSAAJIA KOSKEVASSA MODUULISSA KÄYTETTÄVÄT MÄÄRITELMÄT 2.1 ELÄKKEENSAAJAT Kunkin vaiheen etuudensaajien määrä voidaan määritellä niiden henkilöiden määräksi, jotka saavat vähintään yhtä ESSPROS-järjestelmän seuraaviin seitsemään luokkaan kuuluvista eläkkeistä: työkyvyttömyyseläke, työkyvyn heikkenemisen takia maksettava varhaiseläke, vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke, perhe-eläke, työmarkkinasyistä myönnettävä varhaiseläke. Henkilöt, jotka saavat useampaa eläkettä, lasketaan ainoastaan kertaalleen (etuudensaajien määrä ilman kaksinkertaista kirjaamista).
L 5/6 Euroopan unionin virallinen lehti 9.1.2008 2.1.1 Työkyvyttömyyseläkkeet tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja tulotason ylläpitoa tai toimeentulotukea varten henkilölle, joka ei vielä ole saavuttanut asianomaisessa järjestelmässä määritettyä lakisääteistä/normaalia eläkeikää ja jonka työ- ja toimeentulokyky on jonkin vamman vuoksi lakisääteistä vähimmäistoimeentulotasoa alhaisempi. 2.1.2 Työkyvyn heikkenemisen takia maksettavat varhaiseläkkeet tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja ikääntyneille työntekijöille, jotka jäävät eläkkeelle heikentyneen työkyvyn vuoksi ennen asianomaisessa järjestelmässä määritettyä lakisääteistä/normaalia eläkeikää. 2.1.3 Vanhuuseläkkeet tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja i) tulotason ylläpitoa varten ansiotyöstä lakisääteisessä/normaalissa eläke-iässä eläkkeelle jääneille tai ii) toimeentulotukea varten (lukuun ottamatta määräaikaista tukea) ikääntyneille. 2.1.4 Varhennetut vanhuuseläkkeet tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja tulotason ylläpitoa varten ennen asianomaisessa järjestelmässä määritettyä lakisääteistä/normaalia eläkeikää eläkkeelle jääville etuudensaajille. 2.1.5 Osa-aikaeläkkeet tarkoittavat toistuvasti suoritettua osuutta täysimääräisestä eläkkeestä ikääntyvälle työntekijälle, joka jatkaa työskentelyään tehden lyhennettyä työaikaa tai jonka ammattitoiminnasta saama tulo jää alle tietyn tason. 2.1.6 Perhe-eläkkeet tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja, joiden saanti perustuu sosiaaliturvajärjestelmään kuuluneen kuolleen henkilön ja edunsaajan (esimerkiksi lesken ja orvon) väliseen suhteeseen. 2.1.7 Työmarkkinasyistä myönnettävät varhaiseläkkeet tarkoittavat toistuvasti suoritettavia maksuja esimerkiksi teollisuusalan tai liikeyrityksen uudelleenjärjestelyistä johtuneen työttömyyden tai henkilöstön vähentämisen vuoksi ennen lakisääteistä/normaalia eläkeikää eläkkeelle jääville ikääntyneille työntekijöille. 2.2 VANHUUSETUUKSIIN OIKEUTTAVA LAKISÄÄTEINEN/NORMAALI ELÄKEIKÄ Vanhuusetuuksiin oikeuttava lakisääteinen eläkeikä tarkoittaa ikää, josta alkaen maksetaan lainsäädännössä tai sopimuksissa vahvistettuja vanhuusetuuksia. Kyseinen ikä voi vaihdella sekä maittain että jäsenvaltioiden sisällä muun muassa ammattialan, työn tai sukupuolen mukaan. Jos lakisääteistä eläkeikää ei ole määritetty, sovelletaan normaalia eläkeikää eli sen järjestelmän mukaista eläkeikää, josta edunsaajalle on maksettu eläkettä. 3. KÄSIKIRJA Tämän asetuksen soveltamiseksi käytettävät tarkat määritelmät vahvistetaan Euroopan komission ja jäsenvaltioiden yhdessä laatimassa ESSPROS-käsikirjassa.
9.1.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 5/7 LIITE 2 YKSITYISKOHTAISET LUOKITUKSET 1. ESSPROS-PERUSJÄRJESTELMÄN KATTAMIEN JÄRJESTELMIEN JA MÄÄRÄLLISTEN TIETOJEN (MU- KAAN LUETTUINA TULOT, MENOT JA ETUUDET KOHDERYHMITTÄIN) LUOKITUS 1.1 JÄRJESTELMIEN LUOKITUS (Laadulliset tiedot) Peruste: Päätöksenteko Valtion valvomat järjestelmät Muut kuin valtion valvomat järjestelmät Peruste: Oikeudellinen täytäntöönpano Pakolliset järjestelmät Vapaaehtoiset järjestelmät Peruste: Oikeuksien vahvistaminen Maksuihin perustuvat järjestelmät Maksuihin perustumattomat järjestelmät Peruste: Soveltamisala Kaikkia koskevat järjestelmät Yleiset järjestelmät Erityisjärjestelmät Peruste: Suojelun taso Perusjärjestelmät Täydentävät järjestelmät
L 5/8 Euroopan unionin virallinen lehti 9.1.2008 1.2 MÄÄRÄLLISTEN TIETOJEN LUOKITUS Täydelliset yksityiskohtaiset luokitukset, joita käytetään toimitettaessa pakollisia tietoja Eurostatille, vahvistetaan Euroopan komission ja jäsenvaltioiden yhdessä laatimassa ESSPROS-käsikirjassa. Kyseiset yksityiskohtaiset luokitukset aggregoidaan jäljempänä esitetyksi ensimmäisen tason luokituksiksi. 1.2.1 Tulot Sosiaalisen suojelun järjestelmien tulot luokitellaan ESSPROS-perusjärjestelmässä lajin ja alkuperän mukaan. Laji kertoo maksun luonteen tai syyn. Niitä ovat sosiaaliturvamaksut, julkisyhteisöjen rahoitus, siirrot muista järjestelmistä ja muut tulot. 1.2.1.1 Tulot lajeittain Kokonaistulot Sosiaaliturvamaksut Työnantajan sosiaaliturvamaksut Suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden sosiaaliturvamaksut Julkisyhteisöjen rahoitus Tarkoitukseen varatut verotulot Yleiset tulot Siirrot muista järjestelmistä Muista järjestelmistä kierrätetyt sosiaaliturvamaksut Muut siirrot muista asumisperusteisista järjestelmistä Muut tulot Omaisuustulo Muut tulot 1.2.1.2 Tulot jaoteltuina alkuperän mukaan Alkuperä määrittää, miltä institutionaaliselta sektorilta maksu on saatu. Niiden institutionaalisten sektorien luokitus, joilta sosiaalisen suojelun järjestelmien tulot ovat peräisin, on sama kuin kansantalouden tilinpidossa käytetty luokitus (EKT 95). Yritykset Valtionhallinto Osavaltio- ja paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Kotitaloudet Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Ulkomaat
9.1.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 5/9 1.2.2 Menot Sosiaalisen suojelun järjestelmien menot luokitellaan lajeittain ilmoittaen menojen luonne tai syy. Niitä ovat sosiaalietuudet, hallintokustannukset, siirrot muihin järjestelmiin ja muut menot. Sosiaalietuudet jaotellaan tarveharkintaisiin ja ei-tarveharkintaisiin etuuksiin. Sosiaalietuuksien luokitus tarkentuu sen perusteella, onko kyseessä rahaetuus (toistuvana tai kertasuorituksena) vai luontoisetuus. Lisäksi käytetään yksityiskohtaisempaa luokitusta, johon liittyvät tekijät koskevat vain yhtä tai muutamaa 1.2.3 kohdassa luetelluista kohderyhmistä. Tämä lisäluokitus vahvistetaan ESSPROS-käsikirjassa. Kokonaismenot Sosiaalietuudet Ei-tarveharkintaiset sosiaalietuudet Ei-tarveharkintaiset rahaetuudet Ei-tarveharkintaiset toistuvasti suoritettavat rahaetuudet Ei-tarveharkintaiset kertasuoritteiset rahaetuudet Ei-tarveharkintaiset luontoisetuudet Tarveharkintaiset sosiaalietuudet Tarveharkintaiset rahaetuudet Tarveharkintaiset toistuvasti suoritettavat rahaetuudet Tarveharkintaiset kertasuoritteiset rahaetuudet Tarveharkintaiset luontoisetuudet Hallintokustannukset Siirrot muihin järjestelmiin Muihin järjestelmiin kierrätetyt sosiaaliturvamaksut Muut siirrot muihin asumisperusteisiin järjestelmiin Muut menot 1.2.3 Etuudet kohderyhmittäin Kohderyhmiin perustuva luokitus on seuraava: Sairaus ja terveys Toimintarajoitteisuus Vanhuus Leski ja muut edunsaajat Perhe ja lapset Työttömyys Asuminen Sosiaalinen syrjäytyminen (muualla luokittelematon)
L 5/10 Euroopan unionin virallinen lehti 9.1.2008 2. ELÄKKEENSAAJIEN YKSITYISKOHTAINEN LUOKITTELU 2.1 TIEDOT Eläkkeensaajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Eläkkeensaajien (työkyvyttömyys) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Työkyvyttömyyseläkkeen saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Työkyvyn heikkenemisen takia maksettavaa varhaiseläkettä saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Työkyvyttömyyseläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Työkyvyn heikkenemisen takia maksettavaa varhaiseläkettä (ei-tarveharkintainen) saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Työkyvyttömyyseläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Työkyvyn heikkenemisen takia maksettavaa varhaiseläkettä (tarveharkintainen) saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Eläkkeensaajien (vanhuus- ja perhe-eläke) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Eläkkeensaajien (vanhuuseläke) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Vanhuuseläkkeen saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Varhennetun vanhuuseläkkeen saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Osa-aikaeläkkeen saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Vanhuuseläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Varhennetun vanhuuseläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Osa-aikaeläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Vanhuuseläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Varhennetun vanhuuseläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Osa-aikaeläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Eläkkeensaajien (perhe-eläke) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Perhe-eläkkeen (ei-tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Perhe-eläkkeen (tarveharkintainen) saajien yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista
9.1.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 5/11 Eläkkeensaajien (työttömyys) yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Työmarkkinasyistä myönnettävää varhaiseläkettä (ei-tarveharkintainen) saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista Työmarkkinasyistä myönnettävää varhaiseläkettä (tarveharkintainen) saavien henkilöiden yhteismäärä ilman kaksinkertaista kirjaamista 2.2 LISÄTIEDOT Järjestelmässä eri sukupuolille määritetty lakisääteinen tai normaali eläkeikä Järjestelmän mukainen viitepäivämäärä/laskentamenetelmä
L 5/12 Euroopan unionin virallinen lehti 9.1.2008 LIITE 3 LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN 1. ESSPROS-PERUSJÄRJESTELMÄN MUKAISTEN TIETOJEN LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN 1.1 JÄRJESTELMITTÄIN RYHMITELTYJÄ MÄÄRÄLLISIÄ TIETOJA KOSKEVIEN LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄ- MINEN 1.1.1 Järjestelmien ryhmittely perusteiden mukaisesti Tietyt käyttäjät saavat julkaista tietoja ryhmittelemällä järjestelmät liitteessä 1 olevassa 1.1 kohdassa ( Järjestelmien ryhmittely ) määritettyjen ESSPROS-järjestelmäluokituksen perusteiden mukaisesti. 1.1.2 Järjestelmäkohtaiset tiedot Tietyt käyttäjät saavat julkaista järjestelmä- tai järjestelmäryhmäkohtaisia tietoja niiden maiden osalta, jotka eivät luottamuksellisuussyistä anna suostumusta kaikkien tietojen julkaisemiseen. Järjestelmäryhmien on oltava kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa vahvistettujen levittämissääntöjen mukaisia. 1.2 JÄRJESTELMÄ- JA ETUUSKOHTAISIA LAADULLISIA TIETOJA KOSKEVIEN LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄ- MINEN Eurostat saa julkaista järjestelmä- ja etuuskohtaisia laadullisia tietoja asianmukaisilla tavoilla. 2. ELÄKKEENSAAJATIETOJA KOSKEVIEN LEVITTÄMISSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN 2.1 ELÄKKEENSAAJIA KOSKEVAN ESSPROS-LUOKITUKSEN MUKAISET KOONTIRYHMÄT Tietyt käyttäjät saavat julkaista tietoja liitteessä 2 olevassa 2 kohdassa (Eläkkeensaajien yksityiskohtainen luokittelu) esitetyistä seitsemästä ESSPROS-luokituksen mukaisesta eläkeluokasta ja niiden koontiryhmistä. Tietyt käyttäjät saavat myös julkaista tarveharkintaisten ja ei-tarveharkintaisten etuuksien saajien jakautumisen liitteessä 2 olevassa 2 kohdassa (Eläkkeensaajien yksityiskohtainen luokittelu) esitettyjen seitsemän ESSPROS-luokituksen mukaisen eläkkeensaajaluokan osalta. 2.2 JÄRJESTELMÄKOHTAISET TIEDOT Tietyt käyttäjät saavat julkaista järjestelmä- tai järjestelmäryhmäkohtaisia tietoja niiden maiden osalta, jotka eivät luottamuksellisuussyistä anna suostumusta kaikkien tietojen julkaisemiseen. Järjestelmäryhmien on oltava kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa vahvistettujen levittämissääntöjen mukaisia.