Vaihtoraportti TU Darmstadt, Saksa Erasmus-vaihto 2011/2012, Pyrin kokoamaan tähän raporttiin mielestäni tärkeimpiä juttuja liittyen Erasmus-vaihtoon Darmstadtissa. Monet vaihto-oppaat sisältävät yleisinfoa hakuprosesseista ja vaatimuksista, joten en koe tarpeelliseksi kopioida samoja listoja tähän. Raportissani löytyy kuvausta vaihdosta omasta näkökulmastani. Halusin koota tähän asioita, joita en tiennyt, mutta olisin halunnut tietää vaihtoon lähtiessäni. Asuminen Darmstadtissa vaihto-opiskelijoille on melko hyvin tarjolla asuntoja. Kaupungista löytyy kaksi kampusaluetta, joissa molemmissa asuu paljon opiskelijoita. Yliopiston asuntopalvelut, Studentenwerk, lähetti kesän lopussa kirjeen, jossa pyysi toimittamaan asuntohakemuksen, jos asuntoa ei vielä siihen mennessä ollut löytynyt. Hakemuksessa ilmoitin vain omat tietoni sekä saapumispäivän, ja toimisto huolehti lopusta. Asunnon sijaintiin en voinut itse millään tavalla vaikuttaa. Asunnot jaetaan kuun ensimmäisenä päivänä tai vaihtareille perehdytysviikon ensimmäisenä päivänä avainten luovutusten yhteydessä. Asunnot ovat yleensä kalustettuja ja sänkyvaatteita voi ostaa muuton yhteydessä 50 hintaan. Lichtwiesen kampus on kauempana keskustasta (ratikalla 10 min) ja siellä sijaitsee muun muassa arkkitehtuurin, konetekniikan ja rakennustekniikan laitokset. Lichtwiesen vieressä oleva Nieder-Ramstädterstrassen asuntoalue on suhteellisen rauhallinen. Alueelta löytyy kahden tyyppisiä asuntoja. Isommissa asuu yleensä n. 10 henkeä jakaen yhden ison keittiön sekä kaksi vessaa ja suihkua (tytöille ja pojille erikseen). Jokaiselle on oma huone, josta löytyy sänky, pöytä ja tuoli sekä pesuallas ja vaatekaappi. Pienemmissä asunnoissa asuu 4 henkeä. Jokaisella on oma huone, josta todennäköisesti löytyy sänky, pöytä ja tuoli. Kylpyhuoneet (1-2 kpl) ja keittiö jaetaan asukkaiden kesken. Asuinalueen välittömässä läheisyydessä on loistava urheiluhalli, jossa opiskelijoille on tarjolla ryhmäliikuntaa, palloilu- ja kamppailulajiharjoituksia sekä vapaita vuoroja. Hallin vierestä löytyy myös ulkoilmauima-allas, beach volley- ja jalkapallokentät. Kenttien taakse on rakennettu kiipeilypuisto Kletterwald, jossa TU Darmstadtin opiskelijat pääsevät ~ 12 eurolla kiipeilemään kolmeksi tunniksi. Itse asuin Karlshofissa, joka ainakin ulospäin näyttää hieman karummalta ja on tunnettu Lichtwieseä rauhattomampana asuinalueena opiskelijoiden juhlinnan vuoksi. Itseäni melu ei juurikaan häirinnyt, mutta herkkäunisella olisi saattanut olla toisinaan ongelmia. Asunnot ovat pääsääntöisesti 4 hengelle. Jokaisella on oma tilava huone, josta löytyy sänky, pöytä, tuoli ja vaatekaappi. Kylpyhuoneita on kaksi ja keittiö/olohuone on tilava. Omassa asunnossani kaikki keittiövälineet olivat valmiina, joten minun ei tarvinnut ostaa mitään astioita. Karlshofista on matkaa keskustakampukselle kilometrin verran. Kävellen matka taittuu vartissa ja bussilla muutamassa minuutissa. Keskustasta löytyy muun muassa tuotantotalouden, tietotekniikan, kielten ja psykologian laitokset. Myös yliopiston päärakennus on tällä alueella. Darmstadtissa, kuten ilmeisesti muuallakin Saksassa on tavallista, että roskapussit ja pois heitettävät tavarat nostetaan kadun laitaan, josta jäteauto ne kerää. (Opiskelijakampuksilla on tosin omat keräysastiat.) Katujen varsilta saattaa siis löytyä paljon käyttökelpoista
tavaraa. Itselleni ei milloinkaan selvinnyt, että onko näitä hylättyjä tavaroita virallisesti luvallista ottaa, mutta varsinkin opiskelijoiden keskuudessa tämä oli suosittu harrastus. En siis suosittele kuluttamaan tukuittain rahaa uusiin kalusteisiin, koska vaihto kestää kuitenkin vain muutamasta kuukaudesta vuoteen. Opiskelija-asuntojen yhteistilat oli pääsääntöisesti sisustettu asukkaiden toimesta juurikin näillä löydetyillä huonekaluilla, vaikka asunnoista kaikki välttämättömimmät kalusteet löytyykin. Jos kuitenkin haluaa ostaa kalusteet ja muun tavaran uutena, löytyy Darmstadtista edullisia ostospaikkoja. Mömax on saksalainen Ikea ja siellä valikoima on laaja ja hintataso kohtuullinen. Vinkki: Mömaxissa voi maksaa vain käteisellä tai saksalaisella käteiskortilla. Visa Electron, Visa tai MasterCard ei siis käy. Päivittäistavaroita saa edullisesti Realtavaratalosta. Sekä Mömaxiin, että Realiin on hieman matkaa keskustasta, mutta yleensä se kannattaa, jos aikoo tehdä isompia ostoksia. Monet ystävistäni olivat löytäneet asunnon vapailta markkinoilta. Opiskelijat pistävät usein omia kalustettuja huoneitaan vuokralle esimerkiksi oman vaihtonsa ajaksi. Asuntoja kannattaa etsiä internetistä erilaisilta palstoilta. Lähetin itse muutaman hakemuksen heinäelokuussa, mutta olin selkeästi liian myöhään asialla ja haku ei näin ollen tuottanut tulosta. Ainut miinuspuoli yksityisissä asunnoissa on, että ne ovat yleensä hieman kalliimpia kuin Studentenwerkin kautta hankitut asunnot. Rahalle tulee toki vastinetta viihtyvyyden puolelta. Pieni varoituksen sana liittyen asunnon vuokraamiseen yksityisiltä markkinoilta. Sopimusta tehdessä kannattaa olla tarkkana, mihin nimensä laittaa ja onko esimerkiksi vuokraaja sama, kuin asunnon varsinainen omistaja. Jos näin ei ole, täytyy varmistaa, että omistaja tietää alivuokralaisista. Tuttuni joutui ikävään tilanteeseen, joka oli johtaa oikeustoimiin. Tuttavani ei ollut tehnyt mitään väärää, vaan tilanteessa oli mukana vain kasa huonoa onnea. Pelätä ei tarvitse, koska tämä ei liene kovinkaan yleistä Saksassa. Kannattaa vain olla varovainen ja esimerkiksi varmistaa, että vakuutus kattaa myös asumiseen liittyvät epäselvyydet. Opiskelu Saksassa lukuvuosi on hieman erilainen kuin Suomessa. Elo-syyskuu on loma-/tenttiaikaa. Ensimmäinen lukukausi eli Wintersemester alkaa lokakuun alussa. Varsinainen opetus alkoi kuitenkin vasta toisella tai kolmannella viikolla. Lukukausi kestää helmikuun loppuun, jolloin on jälleen loma-/tenttikausi. Sommersemester alkaa huhtikuun alkupuolella ja kestää aina heinäkuun puoleen väliin tai loppuun saakka. Kuten usein ennen vaihtoa varoitellaan, saattaa Learning agreement muuttua vuoden aikana, näin kävi myös minulle. TU Darmstadtissa on melko hyvä sivusto, Tucan-portaali (https://www.tucan.tudarmstadt.de/), josta löytyy kurssikuvauksia, luentojen aikatauluja ja ilmoittautuminen. Tucan päivittyy kuitenkin aika viime tipassa, eikä sieltä jostain syystä edes löydy kaikkia kursseja. Paras tapa etsiä kursseja on surffailla oman laitoksen sivuilla ja etsiä tietoa opetuksesta. Näillä sivuilla hahmottuu paremmin kokonaistarjonta. Kielikursseista saa tietoa kielikeskuksen sivuilta (http://www.spz.tu-darmstadt.de/kurse/sprachen.de.jsp).
Darmstadtissa kurssit ovat saksaksi. Muutamia kursseja löytyy toki englanniksikin ja monien professoreiden kanssa pystyy neuvottelemaan tenttien suorittamisesta englanniksi, vaikka itse kurssi olisikin saksaksi. Professorin kanssa kannattaa jutella heti kurssin alussa. Aika usein tenttiin voi myös ottaa sanakirjan mukaan. Tentit olivat mielestäni haastavia ja niihin kannattaa lukea hyvin. Aikaa tentin tekoon on vain 90 minuuttia ja ainakaan itse en saanut mitään vaihtarihelpotusta. Kannustan myös kokeilemaan seminaari- ja praktikum -kursseja, joihin ei tavallisesti kuulu tenttiä. Vaikka tenttikauden alussa saattaa olla useampikin viikko aikaa lukemiselle, ei sekään tuntunut riittävän, jos tenttejä oli enemmän. Itselleni kävi siten, että kevättauko meni lähes kokonaan lukemisessa ja tenttiessä, eikä lomailulle ja matkustelulle juurikaan jäänyt aikaa. Kurssi-ilmoittautuminen tapahtuu Tucanissa, mutta kurssimateriaalit löytyvät usein Moodlesta tai muusta paikasta. Ensimmäisellä luennolla kannattaa olla paikalla, koska silloin annetaan kaikki käytännön ohjeet ja mm Key kurssin Moodle-sivulle. Kursseilla ei ole tapana tiedottaa sähköpostitse, vaan päivitetyt tiedot löytyvät joko Tucanista tai Moodlesta. Sivustoilla kannattaakin käydä aina silloin tällöin kurkkimassa. Luentokalvot annetaan usein jo kurssin alussa. Kalvot on helppo siirtää esimerkiksi muistitikulle ja tulostaa Copy shopissa. Hinta per paperi on 3-5 senttiä ja kalvot ovat mieletön apu niin luennolle valmistautuessa, luennoilla kuin tenttiinkin lukiessa. Professorit ja muu henkilökunta on todella avuliasta. Saksalaiset kuitenkin rakastavat byrokratiaa ja toisinaan huomasinkin juoksevani kahden toimiston väliä vieden papereita henkilöltä toiselle. Vaikka turha papereiden pyörittely saattaakin turhauttaa, pääsääntöisesti kaikki Saksassa kuitenkin toimii. Täytyy vain löytää oikea ihminen ja käydä juttusilla annettuina vastaanottoaikoina (ajoista kannattaa pitää tiukasti kiinni, koska aikojen ulkopuolella vastaanotto ei aina ole niin ystävällistä). Opiskelijan parhaana tukena opintoihin liittyvissä asioissa ovat opintotoimisto (Studienbüro), vaihtokoordinaattori ja kurssihenkilökunta. Kieli Opetus on pääosin saksaksi. Lukukausien alussa järjestetään kuukauden mittainen intensiivikurssi, joka oli mielestäni paras kielikurssi, jolla olen koskaan käynyt. Suosittelen siis ehdottomasti varmistamaan pääsynsä tälle kurssille. Syksyllä intensiiviopetus on syyskuusa ja keväällä maaliskuussa. Jouduin työkiireiden vuoksi lykkäämään lähtöäni Saksaan syyskuun loppuun ja ensimmäinen intensiivikurssi jäi väliin. Vaikka alkuun sanottiin, että en voi käydä intensiivikurssia maaliskuussa, niin onnistuipa se sittenkin. Itse olin lukenut ja kirjoittanut pitkän saksan, mutta ennen vaihtoa en ottanut yliopistossa mitään saksan kursseja. Jälkikäteen harmittelin tätä, sillä lukukauden alkaessa, olin aika pihalla kaikesta ja jouduin tekemään hurjasti töitä pysyäkseni perässä luennoilla. Tilannetta olisi helpottanut huomattavasti, jos olisin käynyt edes syyskuun intensiivikurssin, mutta työkiireiden vuoksi lähtöni lykkääntyi. Ensimmäinen lukukausi kuluikin lähinnä kielikurssien parissa ja varsinaiset kurssit jäivät vähemmälle. Puolen vuoden opiskelun ja maaliskuun intensiivikurssin jälkeen kielitaitoni oli kuitenkin noussut jo niin korkealle tasolle, että toinen lukukausi sujui huomattavasti kevyemmin. Minulla ei ollut enää mitään vaikeuksia seurata luentoja ja onnistuin läpäisemään kaikki tentitkin. Niin sanotusti heikommallakin kielitaidolla siis pärjää, jos on valmis tekemään paljon töitä, eikä pelkää epäonnistumisia. Voin myös sanoa, että toisen lukukauden jälkeen tunne oli uskomattoman hieno, kun kuulin läpäisseeni kaikki kurssit, jotka tentin saksaksi.
Ilmeisesti vuoden 2011 jälkeen vaihto-opiskelijoiden kielitaitovaatimuksia tiukennettiin, mutta sitä ei kannata liikaa pelästyä. Suomalaiset osaavat keskimäärin parempaa saksaa kuin muualta tulevat vaihtarit. Tosin Darmstadtissa aika moni vaihtari oli lähtöisin saksalaisesta koulusta tai toisen vanhemman äidinkieli oli saksa. Tuntuikin, että joko vaihtari osasi hurjan hyvin kieltä ja opiskeli tosissaan tai ei osannut kieltä juuri ollenkaan ja vaihtoaika oli matkustelua ja biletystä varten. Sairastuminen ja vakuutukset Saksassa ei ole samanlaista opiskelijoiden terveydenhuoltoa kuin Suomessa. Käytännössä sairauden yllättäessä hakeudutaan joko julkisen puolen sairaanhoitoon tai käydään yksityisellä vastaanotolla. Vaihtokoordinaattorilta tai kavereilta voi kysyä sopivan lääkärin yhteystiedot ja internetistä löytyy tietoa varauskäytännöistä. Itse sain lääkäritalon osoitteen kaverilta ja kävin paikan päällä varaamassa ajan, koska vierastin asiointia puhelimitse. Sain ajan samalle illalle. Vilauttamalla Eurooppalaista sairaanhoitokorttia jouduin maksamaan käynnistä vain 10, mikä on sama summa, jonka käsittääkseni saksalaiset itsekin palvelusta maksavat. Vaihdon ajan minulla oli voimassa matkavakuutus ja muita vakuutuksia, jotka kattoivat matkatavarat, Suomeen jääneet tavarat ja tapaturmat. Minulle ei yhden lääkärikäynnin lisäksi tullut muita sairauksia, yllätyksiä tai tapaturmia vaihdon aikana. Oli kuitenkin helpottavaa tietää, että vakuutukset ovat turvaamassa, jos jotain sattuu. Parhaiten vakuutuksista saa tietoa, kun käy ennen lähtöä juttelemassa vakuutusyhtiössä tai pyytää sähköpostitse tietoa erilaisista vakuutuspaketeista eri vakuutusyhtiöiltä. Liikkuminen Saksassa julkinen liikenne toimii todella hyvin. Junat, bussit ja ratikat kulkevat aikataulussa ja vuoroja on paikoin läpi yön. Darmstadtissa lukukausimaksuun kuuluu Semester ticket, joka kelpaa koko Hessenin osavaltiossa. Käytännössä opiskelijat voivat siis matkustaa ilmaiseksi kaikilla julkisilla koko osavaltion alueella. Poikkeuksena ovat kuitenkin InterCity-junat, joihin pitää ostaa erillinen lippu. Ilmaisia julkisia kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja nähtävääkin Hessenissä riittää. Lyhyen matkan (junalla 20-30 min) päästä löytyy Frankfurt, joka on Saksan liike-elämän keskus. Wiesbaden (junalla ~45 min) on Hessenin pääkaupunki, mikä jo sinällään tekee siitä näkemisen arvoisen. Muita kauniita kaupunkeja on esimerkiksi Mainz (junalla ~35 min) ja Fulda (junalla ~90 min). Julkisen liikenteen aikataulut löytyvät kätevästi internetistä osoitteesta http://www.rmv.de/de/. Jos mielii lähteä pidemmälle reissulle, on tarjolla opiskelijaystävällisiä vaihtoehtoja. Schönes Wochenende lipulla voi matkustaa 5 henkeä, ja lippu on voimassa yhden päivän. Muistaakseni lipulla sai matkustaa yhden osavaltion sisällä yhden päivän ajan niin paljon kuin haluaa. Hinta on edullinen, mutta tietenkään lippu ei käy nopeimmissa pitkän matkan junissa. Toinen edullinen vaihtoehto on Mitfahrgelegenheit, joka on kimppakyytiverkosto. Internetissä ihmiset voivat ilmoittaa matka-aikeistaan joko tarjoten kyytiä tai etsien kyytiä jollekin välille. Hinnat ovat yleensä todella edullisia, mutta tämä matkustusmuoto vaatii pientä seikkailumieltä. Monet kaverit matkustivat kimppakyydillä ja milloinkaan ei ilmennyt mitään ongelmia.
Darmstadtissa varsinkin kesäaikaan on myös mukava pyöräillä. Pyöriä saa edullisesti ulkoilmakirpputoreilta, joita järjestetään joka viikonloppu mm Darmstadtissa ja Frankfurtissa. Kirpparilla kannattaa olla jo heti aamusta ~7 aikaan, jotta pääsee poimimaan parhaat päältä. Hinnat liikkuu 20 ja 50 euron välillä. Pyyntihinnassa on aina enemmän tai vähemmän ilmaa, ja tinkimistä kannattaakin kokeilla pyörän kunnosta riippuen. Oman kokemukseni mukaan alle 20 eurolla saa vain rikkinäisen pyörän. Kirpputoreilta löytyy myös paljon muuta mielenkiintoista tavaraa, joten käteistä kannattaa varata vähän enemmän mukaan. Raha-asiat Ensimmäisellä viikolla meidät vietiin Deutsche Bankiin, jossa jokainen avasi tilin. Studentenwerkin kanssa tehtiin sellainen sopimus, että vuokra veloitetaan suoraan tältä tililtä. Ainut mitä täytyi muistaa, oli siirtää rahaa tälle tilille. Muuten en kokenut, että tilistä olisi ollut mitään hyötyä. Ensinnäkin kansainvälisistä raha-automaateista rahaa sai luottokortilla ja kustannukset olivat 60 sentin luokkaa per nosto. Deutsche Bankin kortilla nostaminen kyseisen pankin automaateista oli veloituksetonta mutta muiden pankkien automaateilta nostaessa kuluja olisi tullut jopa viiden euron verran. Toki kaupoissa asiointia helpotti, kun käteisen lisäksi, saksalainen pankkikortti kävi lähes joka paikassa. Yleisesti hintataso Saksassa on matalampi kuin Suomessa. Erityisesti ruoka on edullista. Kaupoissa ostosten yhteissummaa jaksoi hämmästellä vielä vaihdon loppupuolellakin. Välillä jopa pelästyin, että unohdin ostaa jotain, tai olin varma, että hihnalle oli jäänyt osa ostoksista. Jos tykkää viineistä ja oluesta, niin niitä löytyy todella laajoina valikoimina marketeissa ja todella edullisesti. Suomalaisen näkökulmasta on hullua, että lähes poikkeuksetta olut on halvempaa kuin vesi. Ensimmäinen päivä ja ensimmäiset viikot Suosittelen saapumista kohteeseen jo syyskuun alussa, koska silloin on kaikista helpoin tutustua kaupunkiin ja muihin vaihtareihin. Syyskuu on tärkeä myös intensiivikurssin kannalta. Meille lokakuussa saapuneillekin riitti ensimmäisillä viikoilla ohjelmaa ja osa tapahtumista oli yhteisiä kaikille vaihto-opiskelijoille, mutta täytyy myöntää, että hetkittäin koin jääneeni paitsi jostain. Jos kaikesta huolimatta saavut vasta lokakuun alussa, on oma asenne se, joka ratkaisee. Ensimmäisenä päivänä tavataan tutorit ja muita vaihtareita. Tutorit ovat usein itse käyneet vaihdossa ja tietävät, miltä vaihdossa oleminen tuntuu ja millaista apua silloin tarvitsee. Heiltä voi siis kysellä neuvoa ihan kaikessa. Tutustumistilaisuudessa jaetaan pino papereita, joista löytyy kaikki olennainen. Pinossa tärkeimmäksi osoittautui ohjeet Athenekortin hankintaan, ilmais- tai alennuskuponkeja kulttuuritapahtumiin ja ensimmäisten viikkojen ohjelma. Meille unohdettiin kertoa, että jokainen laitos järjestää ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tutustumispäivän, johon myös vaihtarit voivat osallistua. Jos siis kiertokävely ja avausluennot kiinnostavat, kannattaa ottaa itse selvää, missä ja milloin oman laitoksen tilaisuus järjestetään. Samassa yhteydessä pääsee myös tutustumaan paikallisiin opiskelijoihin.
Ensimmäisen päivän aikataulusta tulee tietoa paikalliselta vaihtokoordinaattorilta. Itselleni tuli yllätyksenä, että yliopiston edellyttämäksi vakuutukseksi riittää Eurooppalainen sairaanhoitokortti. Osa opiskelijoista oli unohtanut ottaa käteistä mukaan, vaikka siitäkin oli ohjeissa maininta. Studentenwerk vaatii vuokravakuuden käteisenä. Ensimmäisten viikkojen aikana järjestettiin pieniä matkoja ja tapahtumia vaihtareille. Kaikkeen kannattaa lähteä mukaan, vaikka tuntuisikin siltä, että on saanut jo tarpeekseen kaikesta uudesta ja on hirveän väsynyt. Ensimmäisillä viikoilla nimittäin on parhaat mahdollisuudet tutustua ihmisiin, ennen kuin jokainen hajaantuu omien opintojensa pariin eri laitoksille. Vaikka kuinka olisi päättänyt, että haluaa tutustua ensisijaisesti vain paikallisiin opiskelijoihin, ainakin itse löysin vaihtareiden joukosta parhaat ystävät, joihin vieläkin pidän säännöllisesti yhteyttä. Suosittelenkin olemaan avoin kaikille uusille tuttavuuksille. Mikä sen hienompaa, kuin saada ystäviä ympäri maailmaa. Vaihtarikavereiden kanssa on mukavaa yhdessä tutustua paikallisii ihmisiin ja kulttuuriin. Hyvä tietää Kun ensimmäisellä viikolla jaetaan aloituspaketti, joka sisältää tukuittain esitteitä ja papereita, kannattaa materiaali silmäillä huolellisesti läpi. Meille myöhäissaapuneille unohdettiin kertoa Athene-kortista. Korttia täytyy anoa ja sitä varten täytyy käydä kuvassa tai ladata sopiva kuva omalta koneelta. Kortille voi kampuksilla ladata rahaa, jolla maksetaan sekä lounas että pyykinpesu pesutuvissa. Kortti käy myös kirjastoissa. Ilman Athene-korttia ei oikein pärjää, jos ei halua pestä pyykkiä käsin tai ostaa kaikkia kurssikirjoja lainaamisen sijaan. Lounaskin on hieman edullisempaa kortilla ja ruokalan tädit tykkäävät, kun ei tarvitse laskea kolikoita. Yliopiston opiskelijat saavat hyviä alennuksia niin Darmstadtissa kuin muissakin kaupungeissa. Alennuksia kannattaa kysellä ja etsiä niistä tietoa internetistä. Darmstadtissa kansallisteatteri tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden päästää joihinkin näytöksiin ilmaiseksi, jos vapaita paikkoja on vielä pari päivää ennen näytöstä. Tätä etua kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä esitystarjonta on laaja erilaisista konserteista teatteriesityksiin. Darmstadt tarjoaa muutenkin monia harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Seikkailunhaluisille löytyy kiipeilypuisto (Kletterwald), jossa metsään on rakennettu kiipeilyratoja. Kiipeilypuistoon voi mennä ilman aiempaa kokemusta ja puiston henkilökunta opastaa alkuun. Jos itseään haluaa helliä, on kaupungin keskustassa Jugendstilbad, eli kylpylä, josta löytyy erilaisia terveysaltaita ja saunoja. Saunaosaston ehdoton ykkösjuttu on suomalainen sauna, jota kannattaa käydä testaamassa. Historiasta kiinnostuneille Darmstadt tarjoaa monia nähtävyyksiä, mielenkiintoisia rakennuksia ja mielenkiintoisia tarinoita. Kaupungin keskusaukion, eli Luisenplatzin keskellä kohoaa Langer Ludwig -patsas, jonka huipulta voi käydä ihailemassa maisemia. Mahdollisuus kiivetä patsaan huipulle on vain muutaman kerran vuodessa. Darmstadt on täynnä opiskelijoita ja niinpä kaupungissa on useita yökerhoja, baareja, pubeja ja ravintoloita. Hintataso vaihtelee, mutta useimmissa paikoissa hinnat ovat
huomattavasti edullisempia kuin Suomessa. Internetissä on loistava sivusto, johon on koottu kaikki kiinnostavat tapahtumat http://www.partyamt.de/. Jos pikku kaupungin meno alkaa kyllästyttää, voi aina lähteä Frankfurtiin viettämään iltaa. Loppusanat Jos vielä harkitset lähteäkö vaihtoon vai ei, tulee tältä suunnalta hyvin selkeä ohje: Lähde! Ei ole merkitystä, oletko vaihdossa puoli vuotta vai vuoden. Kyllästymiseen asti jauhetaan, miten vaihto antaa aivan uskomattoman paljon. Vasta vaihdon jälkeen ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan. Lähdin vaihtoon ensinnäkin toteuttaakseni pitkäaikaisen haaveeni ulkomailla asumisesta. Siinä sivussa halusin parantaa kielitaitoani ja haastaa itseni. Kielitaitoni nousi tasolle, jota en osannut edes etukäteen kuvitella. Ylitin itseni lähtemällä yksin paikkaan, jossa en tuntenut ketään. Osoitin itselleni, että pärjään ja selviän yksin. Opiskelu oli haastavampaa, kuin mihin olin varautunut, mutta selviytyminen kursseista lisäsi itsevarmuuttani ja paransi opiskelumotivaatiotani. Vuoden vaihto-opiskelun jälkeen olen valmis työskentelemään ulkomailla. Jos tulevalla urallani tulee eteen tilanne, jossa minun täytyy lähteä ulkomaankomennukselle, sen lisäksi, että tiedän pystyväni siihen, tulen tekemään sen hyvillä mielin ja innoissani. Vaihdossa tutustuin ihmisiin laajasti eri aloilta ja eri maista. Nykyään, kun suunnittelen lomamatkaa minne tahansa maailmassa, tulee heti mieleen yksi tai useampi ihminen, joita voisin matkallani käydä tapaamassa. Minulla on olo, että en ole missään yksin. Vaihto ei aina ole niin hohdokasta. On aikoja, kun mikään ei onnistu ja koti-ikävä iskee. Nämä tilanteet opettavat arvostamaan asioita, joita kotimaassa on tottunut pitämään itsestäänselvyyksinä. Vaikka kulttuuri Saksassa ei juurikaan poikkea suomalaisesta, on jännittävää huomata, miten paljon pieniä eroja onkaan. Suomessa totumme verrattain helppoon elämään, mikä näkyy mielestäni siinä, että ihmiset valittavat pienimmästäkin vastoinkäymisestä. Kun kuulee tarinoita ihmisiltä, joilla lähtökohdat eivät ole olleet yhtä hyvät kuin meillä, oppii laittamaan omat ongelmat oikeisiin mittasuhteisiin. Erilaisilta ihmisiltä voi myös oppia uudenlaiseen asenteen elämään. Koen, että nykyään suhtaudun asioihin rennommin ja olen avoimempi uusille ihmisille ja kokemuksille.