KAUKOLÄMPÖASENTAJAN AMMATTITUTKINTO

KAUKOLÄMPÖASENTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus 2003 ISBN 952 13 1753 1 (nid.) ISBN 952 13 1754 X (pdf) 1

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 15/011/2003 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 17.2.2003 Voimassaoloaika 1.4.2003 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu L 631/1998, 13 2 mom A 812/1998, 1 1 mom Kumoaa määräyksen no 89/011/1995 Muuttaa määräystä no KAUKOLÄMPÖASENTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus on päättänyt kaukolämpöasentajan ammattitutkinnon perusteista, joita on noudatettava 1.4.2003 lukien toistaiseksi. Tutkintoon tai sen osaan valmistavan koulutuksen järjestäjän on laadittava ja hyväksyttävä koulutusta varten opetussuunnitelma noudattaen, mitä näissä tutkinnon perusteissa on määrätty. Ammattitaidon näytöt on järjestettävä osana valmistavaa koulutusta. Tutkintotoimikunta, tutkinnon järjestäjä ja koulutuksen järjestäjä eivät voi jättää noudattamatta tutkinnon perusteita tai poiketa niistä. Todistuksiin merkittävistä tiedoista ja todistusmalleista sekä henkilökohtaisten opiskeluohjelmien laatimisen perusteista määrätään erikseen. Pääjohtaja HELI KUUSI Heli Kuusi Opetusneuvos OLLI HAUTAKOSKI Olli Hautakoski 2

SISÄLLYSLUETTELO 1 Luku NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 7 1 Näyttötutkinnot... 7 2 Näyttötutkintoihin valmistava koulutus... 7 3 Ammattitaidon osoittamistapojen ja tutkintosuoritusten arvioinnin yleiset perusteet... 8 2 Luku KAUKOLÄMPÖASENTAJAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 8 1 Tutkinnon osat... 8 3 Luku KAUKOLÄMPÖASENTAJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET... 9 1 Kaukolämpötekniikan perusteet... 9 a) Ammattitaitovaatimukset... 9 b) Ammattitaidon osoittamistavat... 11 c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 12 2 Kaukolämpölaitokset... 13 a) Ammattitaitovaatimukset... 13 b) Ammattitaidon osoittamistavat... 16 c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 16 3 Kaukolämpöverkko... 17 a) Ammattitaitovaatimukset... 17 b) Ammattitaidon osoittamistavat... 20 c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 20 4 Asiakkaan kaukolämpölaitteet... 21 a) Ammattitaitovaatimukset... 21 b) Ammattitaidon osoittamistavat... 23 c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 23 5 Yrittäjyys... 24 a) Ammattitaitovaatimukset... 24 b) Ammattitaidon osoittamistavat... 25 c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit... 25 3

4

1 Luku NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1 NÄYTTÖTUTKINNOT Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista voidaan hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Näyttötutkinnot ovat rakenteeltaan modulaarisia. Ne muodostuvat työelämästä ja sen kehittymistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuksista, joille on ominaista toiminnallisen ja tiedollisen perustan yhteisyys, ammattitaidon monipuolisuus sekä työprosessin ja sen tulosten yhdentyminen. Tutkinnon osa muodostaa ammattipätevyyden osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi ja arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Koko tutkinnon sijasta tavoitteena voi olla myös tietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittaminen. Ammattitaitovaatimusten kuvauksen perustana on pätevyystyypitys, jonka katsotaan parhaiten soveltuvan ammattialalle. Kuvauksessa keskitytään ammatin ydintoimintojen vaatimuksiin, toimintaprosessien hallintaan ja laajaalaiseen ammattikäytäntöön. Vaatimukset kattavat myös työelämässä tarvittavan kielitaidon ja sosiaaliset valmiudet. 2 NÄYTTÖTUTKINTOIHIN VALMISTAVA KOULUTUS Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei muodollisesti voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee vahvistaa opetussuunnitelma tutkintojen perusteiden mukaisesti. Koulutus ja siihen sisältyvät näytöt on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää näytöt osana valmistavaa koulutusta. Opiskelijan velvollisuutena on osallistua näyttöihin osana opintojaan. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkintoon sisältyvät yhteiset opinnot eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Niiden tavoitteet tulee ottaa kuitenkin soveltuvin osin huomioon opetussuunnitelmassa ja opetuksen järjestämisessä. 5

3 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAPOJEN JA TUTKINTOSUORITUSTEN ARVIOINNIN YLEISET PERUSTEET Näyttöjen arviointi edellyttää järjestelmällistä aineiston keräämistä, päätöksentekoa ja dokumentointia tutkinnon suorittajan ammatillisista ja työtoimintavalmiuksista suhteessa tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin painopisteen tulee olla tekemisessä ja työssä toimimisessa. Taito tai osaaminen on arvioitava pääsääntöisesti suoraan vastaavasta työtoiminnasta. Näyttöympäristön tulee olla todellinen tai mahdollisimman realistinen. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, aikaisempia dokumentoituja näyttöjä sekä itse- ja ryhmäarviointia. Näytöt tulee järjestää tutkinnon osittain siten, että niissä voidaan arvioida ammatinhallinnan kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota. Kohteet tulee kiinnittää ydintaitoihin, työn perustana olevan tiedon hallintaan, työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalien hallintaan sekä työprosessin hallintaan. Sekä arvioinnin kohteet että kriteerit johdetaan vastaavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteisiin perustuvat arviointikriteerit kuvaavat ja täsmentävät eritasoisia suorituksia. Kriteereillä ilmaistaan kynnykset, joiden avulla erotellaan eritasoiset suoritukset. 2 Luku KAUKOLÄMPÖASENTAJAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 1 TUTKINNON OSAT Tutkintotodistuksen saamiseksi on suoritettava osat Kaukolämpötekniikan perusteet Kaukolämpölaitokset Kaukolämpöverkko Asiakkaan kaukolämpölaitteet. Näiden lisäksi voi tutkittava suorittaa osan Yrittäjyys. 6

3 Luku KAUKOLÄMPÖASENTAJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 1 KAUKOLÄMPÖTEKNIIKAN PERUSTEET a) Ammattitaitovaatimukset 1) KAUKOLÄMPÖTEKNIIKAN MÄÄRITTEET Tutkittava tuntee Suomen kaukolämmön tuotannon määrän ja lämmityksen markkinaosuuden. Hän tuntee Suomen kaukolämmön ja sen sähkön tuotantoon käyttämien polttoaineiden prosentuaalisen jakauman. Tutkittava tuntee oman tai paikkakunnan laitoksen tilastotietoja, kuten asiakkaiden lukumäärän, kaukolämpöverkon pituuden, tuotetun ja myydyn energiamäärän, kaukolämpötalojen asukkaiden prosentuaalisen osuuden kunnan väestöstä ja energian hinnan asiakkaalle. Tutkittava tuntee kaukolämpötekniikassa käytettävät mittayksiköt, piirrosmerkit, kemialliset merkit, määritteet ja suhdeluvut. Hän tuntee kaukolämmön energiayksiköt, kuten paineet, lämpötilat, nestevirtaukset ja niiden kerrannaiset. Hän tuntee kaukolämmön käyttämien polttoaineiden teholliset lämpöarvot. Tutkittava tuntee lämmitystarveluvun käytön ja osaa laskea luvun. Hän tuntee lämpöindeksiluvun merkityksen. 2) KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOTAVAT Tutkittava tuntee kaukolämpötoiminnan perusteet. Hän tuntee sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon ja siihen liittyvän kaukolämpöprosessin pääperiaatteet. Hän tuntee muut lämmöntuotantotavat ja niiden periaatteet. Hän pystyy piirroskaaviosta tai laitoskuvasta esittämään laitoksen periaatteellisen toiminnan. Tutkittava tuntee kaukojäähdytyksen erilaisia pääperiaatteita sekä vähintään yhden jäähdytystekniikan periaatteen. 3) KAUKOLÄMMÖN TYÖYMPÄRISTÖTUNTEMUS JA VALMIUDET Tutkittava tuntee edustamansa yrityksen ympäristöhallintajärjestelmän ja -toimintaperiaatteet. Hän tietää, milloin lämpökeskukselle on haettava ympäristö- 7

lupa. Hän tuntee energiantuotannon ja kaukolämpötoiminnan tuotannossa syntyvät haitalliset kaasut. Hän tuntee tuhkan, nuohousveden ja ongelmajätteiden käsittelyn ja varastoinnin. Hän ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen. Tutkittava ymmärtää, mitä tarkoitetaan ympäristönsuojelulain mukaan melulla. Hän tietää melutason (db A) ilmoitusrajat ja tietää, mitä mahdollisia ilmoituksia voi joutua tekemään rakentamisesta, korjauksesta ja kunnossapidosta aiheutuvasta melusta. Tutkittava tuntee päivittäisen melussaoloajan rajat. 4) TYÖYHTEISÖVALMIUDET Tutkittava tuntee asiakaslähtöisen liiketoimintaprosessin päämäärät ja tavoitteet. Hän tiedostaa ja ottaa huomioon sekä sisäisten että ulkoisten asiakkaiden odotukset ja tarpeet. Hän tuntee yrityksen organisaation rakenteen ja siinä oman tehtävä- ja vastuualueensa sekä kontaktihenkilöt ja asiointimenettelyt niin, että osaa itse asioida oikein ja tarvittaessa neuvoa myös muita. Hän osaa toimia yhteistyökykyisesti työyhteisön ja työryhmän jäsenenä ja hoitaa vastuullisesti itselleen kuuluvat tehtävät. Hän tietää omat velvollisuutensa, vastuunsa ja oikeutensa työyhteisön jäsenenä ja tuntee työyhteisön käyttäytymissäännöt. Hän ymmärtää toimivansa työssään myös yrityksen edustajana. Hän osaa palvella ulkoisia ja sisäisiä asiakkaita yrityksensä palveluperiaatteiden mukaisesti. 5) VALMIUDET TALOUDELLISEEN TYÖSKENTELYYN Tutkittava tuntee yrityksen kaukolämpötoiminnan kustannusrakenteen ja oman vaikutuksensa yrityksen tuloksen tekijänä. Hän osaa työsuorituksissaan ja ratkaisuissaan ottaa huomioon työmenetelmän vaikutukset kokonaiskustannuksiin. Hän tietää, mitkä ovat tariffiperusteet liittymismaksulle, perusmaksulle, tehomaksulle ja energiamaksulle. Hän arvostaa ammattiaan ja työtään sekä huolehtii työkyvystään. 6) LAATUVAATIMUKSET JA LAADUN HALLINTA Tutkittava tuntee yleiset laatujärjestelmän toiminnalle asettamat vaatimukset. Hän tuntee laatukäsikirjan tarkoituksen ja tietää, mitä sana auditointi tarkoittaa. Hän pystyy työpiirustusten ja työohjeiden avulla selvittämään työltä ja tuotteelta edellytettävän laadun sekä toteuttamaan vaaditun tason. Hän ymmärtää henkilökohtaisen ammattitaidon merkityksen osana yrityksen laatujärjestelmää ja toimii aktiivisesti ammattitaitonsa ylläpitämiseksi. 8

7) TURVALLISUUSMÄÄRÄYSTEN TUNTEMUS JA TOIMINTAVALMIUDET Tutkittava tuntee työturvallisuuslain ja -henkilökohtaiset velvoitteet. Hän tuntee kaasujen aiheuttamat vaaratekijät ja niiden oikeat torjuntamenetelmät. Hän tuntee kaasujen kuljetukseen liittyvät määräykset. Hän osaa ottaa ennakkoon huomioon työkohteessa tarvittavat, työtehtävien vaatimat turvatoimenpiteet. Hän tuntee työympäristön tulitöille asettamat vaatimukset ja tulitöiden turvamääräykset. Hän osaa suojata kohteen ja hänellä on voimassa oleva tulityökortti. Tutkittava tietää sähkölaitteiden käyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja oikeat toimet niiden välttämiseksi sekä osaa seurata ja ylläpitää sähkölaitteiden käyttökuntoa. Hän tuntee sähkö-, paine-, öljylämmitys- ja kaasulaitteisiin liittyvät luvanvaraiset työt. Hän osaa toimia oikein tapaturmatilanteissa ja suorittaa EA1:n mukaiset ensiaputoimenpiteet. Hän tuntee nostovälineiden, turvaköysien ja turvavaljaiden tarkastus- ja katsastusvaatimukset. 8) HENKILÖKOHTAINEN TYÖTURVALLISUUS Tutkittava tuntee henkilökohtaiset suojavälineet sekä niiden käyttötarpeet ja -vaatimukset sekä tuntee vastuunsa henkilökohtaisten suojaimien käytössä. Tutkittava tuntee ohjearvot kuulolle haitallisesta melusta ja tietää, miten suojautua melua vastaan. Tutkittava tuntee kaukolämpöalan töihin liittyvän erilaisten pölyjen vaarallisuuden. Hän tuntee hengityssuojaimet sekä osaa valita suojaimen ja suodatustehokkuuden työolojen mukaan. Tutkittava tuntee työpaikalla käytettävät kemikaalit. Hän tietää kemiallisten aineiden oikean käsittelyn ja suojautumistoimet. Hän tuntee käyttöturvallisuustiedotteet ja niiden tuomat velvoitteet. Tutkittava osaa suojautua työpaikan erilaisissa lämpötila-, kosteus- ja vetooloissa. Hän osaa erottaa iän ja ulkonäön perusteella, mistä mahdollisesti löytyy asbestieristeitä ja tietää, kenellä on oikeus tehdä asbestin purkutöitä. 9) TIETOJÄRJESTELMIEN TUNTEMUS JA KÄYTTÖ Tutkittava tuntee tietotekniikan perusteita ja osaa Word-tekstinkäsittelyohjelman ja Excel-taulukkolaskennan peruskäytön. Hän osaa käyttää sähköpostia sekä liittää ja aukaista sähköpostin liitetiedostoja. Hän osaa etsiä tietoja internetistä. Tutkittava osaa käyttää puhelintekniikan mahdollisuuksia työssään, kuten hälytyksien vastaanoton ja kuittaukset sekä tiedon siirrot. b) Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä niiden tavanomaisissa työympäristöissä tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että 9

osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työn aikana tutkittavalle voidaan esittää myös täydentäviä kysymyksiä sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työssä tarvittavien tietojen hallinta voidaan tarkistaa myös erillisillä kirjallisilla kokeilla siltä osin kuin se ei selviä itse työssä. Työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä tai simuloidussa tilanteessa. Ennen lopullista arviointia tulee osallistujalle antaa mahdollisuus perustella oma työsuorituksensa. 10 c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitutkinnossa ei käytetä arviointiasteikkoa. Tutkinnon osan näyttö joko hyväksytään tai hylätään. Hylätystä suorituksesta annetaan osallistujalle ilmoitus, josta käyvät ilmi hylätyt ja hyväksytyt osasuoritukset, sekä selvitys siitä, miksi suoritus on hylätty. Tutkintoon osallistujan ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksytystä suorituksesta tulee antaa palautetta. Näytöissä tutkittavan työnopeuden tulee vastata alalla vallitsevaa käytännön työnopeutta. Tutkittavan on tarvittaessa osattava arvioida oma työsuorituksensa ja perustella tekemänsä ratkaisut. Suoritus hyväksytään, jos tutkittava osaa, mitä vaatimuksissa edellytetään tutkittava toimii ammatillisesti hyväksytysti ja joutuisasti työn lopputulos on suunnitelmien ja määräysten mukainen työn lopputulos täyttää vaatimusten mukaisen laatutason ja tutkittavan toiminta on muutoin seuraavan kuvauksen mukaista: Tutkittava hallitsee kokonaisuuksia. Työn suoritus on suunnitelmallista ja etenee johdonmukaisesti. Tutkittava valitsee oikeat työmenetelmät ja välineet sekä käyttää niitä oikein. Hänellä on työssä tarvittavat teoriatiedot. Hän kykenee käyttämään tarvittavia teknisiä asiapapereita ja lähdeaineistoja sekä mittalaitteita ja koneita. Hän osaa laatia työssään tarvittavat dokumentit. Hän valitsee oikeat materiaalit ja tarvikkeet ja käyttää niitä taloudellisesti. Hän on kustannustietoinen ja ottaa huomioon toiminnan kokonaistaloudellisuuden. Hän on yhteistyökykyinen. Hän noudattaa turvallisuutta ja siisteyttä työn suorituksessa. Hän osaa palvella asiakkaita hyvin, yrityksensä palveluperiaatteiden mukaisesti. Suoritus hylätään, jos työn lopputulos ei ole suunnitelmien, määräysten ja Suomen Kaukolämpö ry:n suositusten mukainen työn lopputulos ei täytä vaadittavaa laatutasoa tai työlle varattu normiaika selvästi ylittyy.

Lisäksi selkeä piittaamattomuus omasta tai sivullisten turvallisuudesta tai epäasiallinen käytös asiakasta ja muita sidosryhmiä kohtaan johtaa näytön välittömään keskeytykseen ja hylkäämiseen. 2 KAUKOLÄMPÖLAITOKSET a) Ammattitaitovaatimukset Kohdassa 2) Polttoaineet, niiden käsittely, syöttö ja palaminen kolmesta polttoaineesta tulee valita kaksi. 1) KATTILAT JA NIIDEN VARUSTEET Tutkittava tuntee eri kattilatyypit, kuten tulitorvi/tuliputki-, vesiputki-, levy- ja sähkökattilat ja niiden pääosat. Hän tuntee kattilaveden esilämmittimen (EKO) ja palamisilman esilämmittimen (LUVO) periaatteet. Hän tuntee kattilan varusteet, kuten venttiilit, mittarit, varo-, hälytys- ja savukaasulaitteet, sekä niiden käyttötarkoitukset ja toiminnat. Hän tuntee kattiloiden ja niiden varusteiden tyyppikilpien merkinnät ja osaa tulkita niitä. Hän osaa ottaa käyttöön kylmänä olleen kattilan. Tutkittava tuntee kattilalaitoksen yleisimmät vaaraa aiheuttavat tilanteet. Tutkittava osaa näyttää ja nimetä lämpökeskuslaitteita myös kaaviota apuna käyttäen. 2) POLTTOAINEET, NIIDEN KÄSITTELY, SYÖTTÖ JA PALAMINEN 2.1 Maakaasu Tutkittava tuntee kaukolämpölaitoksissa käytettävien bio-, neste- ja maakaasun ominaisuudet sekä kaasujen käsittelyn. Tutkittava osaa tehdä maakaasupolttimen säätötoimia. Hän tuntee poltinautomatiikan toimintaperiaatteen ja osaa paikallistaa ja mahdollisuuksien mukaan korjata ilmenneen vian. Tutkittava tuntee kaasuasennusoikeutensa. Tutkittava ymmärtää kattilalaitoksen hyötysuhteen taloudellisen merkityksen ja osaa toimia niin, että paras mahdollinen hyötysuhde saavutetaan. Tutkittava osaa kaasun käytön yhteydessä tapahtuneessa vahingossa vaadittavan ilmoitusmenettelyn ja korjaavat toimet. Hän tietää, miten tulee toimia erikoistilanteissa, kuten kaasun varapolttoaineen käyttöönotossa. Tutkittava tuntee kaasun turvamääräykset. 11

2.2 Polttoöljyt Tutkittava tuntee kaukolämpölaitoksissa käytettävien kevyiden ja raskaiden polttoöljyjen ominaisuudet sekä niiden käsittelyn ja varastoinnin. Hän tietää öljyjen varastointilämpötilat sekä tuntee öljyjen esivalmistelun polttoa varten, syöttötavan ja öljyjen palamisprosessin. Tutkinnon suorittaja tuntee tärkeimmät öljypoltintyypit ja niiden toiminnan. Hän tietää poltinautomatiikan toimintaperiaatteen ja osaa paikallistaa ja mahdollisuuksien mukaan korjata ilmenneen vian. Hän tuntee luvanvaraiset työt öljypoltinasennuksessa. Tutkittava ymmärtää hyötysuhteen taloudellisen merkityksen ja tietää, mistä tekijöistä hyötysuhde muodostuu. Hän tietää, miten hyötysuhdetta ja palamista voidaan seurata ja tarkkailla. Tutkittava tietää, miten savukaasuhäviöihin voidaan vaikuttaa. Hän tietää epätäydellisen palamisen syyt ja haitat. Hän tuntee nuohousmenetelmät ja osaa määrittää nuohoustarpeen. Tutkittava tuntee vesihöyryn kondensoitumistapahtumat ja niiden haitat. Tutkittava tuntee öljyjen käsittelyyn liittyvät vaaratekijät ja osaa toimia käyttöturvallisuuden edellyttämällä tavalla. Tutkittava hallitsee toiminnan erikoistilanteissa, kuten öljyvuotojen, vesivuotojen, painelaitevaurioiden tai sähkökatkosten yhteydessä. 2.3 Kiinteät polttoaineet Tutkittava tuntee kaukolämpölaitoksissa käytettävien kiinteiden polttoaineiden, kuten hakkeen, turpeen ja viljajätteiden varastointi- ja poltto-ominaisuudet sekä niiden käsittelyn ja turvamääräykset. Tutkittava tuntee hyötysuhteen taloudellisen merkityksen ja tietää, mistä tekijöistä hyötysuhde muodostuu. Hän tietää, miten hyötysuhdetta ja palamista voidaan seurata ja tarkkailla. Tutkittava tuntee polttoaineen syöttö- ja polttolaitteet sekä palamisprosessin. Hän osaa säätää palamisarvot. Hän tuntee polttoautomatiikan ja pystyy itsenäisesti paikallistamaan vian sekä saamiensa valtuuksien mukaisesti myös korjaamaan sen. Tutkittava tuntee polttoaineen laadusta ja sen vaihteluista (kuten kosteus, pölyäminen ja palakoko) johtuvat säätötarpeet ja turvallisuusohjeet. Hän tuntee nuohousmenetelmät ja osaa määrittää nuohoustarpeen. Tutkittava hallitsee toiminnan erikoistilanteissa. Hän osaa ajaa laitoksen alas turvallisesti vesivuodon sattuessa tai sähkökatkoksen aikana. Hän osaa arvioida syntyvän tuhkan ominaisuudet ja sen käsittelyn ympäristövaatimukset. 12

3) SAVUKAASUANALYYSI Tutkittava osaa suorittaa savukaasuanalyysin ja ymmärtää analyysin tuloksen sekä siitä aiheutuvat toimet. Hän tietää, mitkä ovat O2:n, CO2:n ja nokikuvan ohjeelliset arvot sekä osaa säätää polttimen vastaamaan näitä arvoja. Tutkittava osaa määrittää palamishyötysuhteen analyysin arvojen perusteella. 4) KYTKENNÄT, OHJAUKSET JA SÄÄDÖT Tutkittava tuntee valvonta- ja säätöjärjestelmän käytön. Hän osaa muuttaa tarvittaessa automatiikan asetusarvoja. Tutkittava tuntee kattilalaitoksen toimintakaavion siten, että pystyy paikantamaan kaaviossa olevat laitteet kattilahuoneessa ja tietää, mikä on niiden käyttötarkoitus. 5) RAPORTOINTI Tutkittava tuntee kattilalaitoksen käytön seurannan ja osaa tarvittavan raportoinnin. Hän ymmärtää raportoinnin merkityksen ja osaa todeta arvojen oikeellisuuden. 6) KATTILALAITOKSEN ENNAKOIVA JA KORJAAVA KUNNOSSAPITO Tutkittava tuntee kattilalaitoksen ennakoivaa kunnossapitoa ja ymmärtää äänen, tärinän ja vuotojen tarkkailun merkityksen. Hän tuntee huoltovälien määräytymisperusteet. Tutkittava osaa vaihtaa keskipakopumpun ja asentaa pumpun ja moottorin välisen kytkimen. Hän osaa vaihtaa boksitiivisteen ja juoksupyörän sekä tarkistaa pyörimissuunnan. Tutkittava tuntee puhaltimet ja puhaltimien kytkennät sekä niiden ohjaus- ja säätöperiaatteet. Hän tuntee puhaltimien käyttötarkoituksen ja nimet. 7) KAUKOLÄMPÖLAITOSTEN TURVALLISUUSMÄÄRÄYSTEN TUNTEMUS JA TOIMINTAVALMIUDET Tutkittava tuntee sallitut lämpökeskuksen melutasot ulkona ja sisällä sekä päivittäisen melussaoloajan rajat. Hän tuntee lämpökeskusten yleisimmät melun lähteet ja osaa suojata kuulonsa. Tutkittava tuntee lämpökeskusten yleisimmät pölyn aiheuttajat ja osaa valita suojaimen tehokkuuden työolojen mukaan. 13

Tutkittava tietää kaukolämpölaitoksen kuumat putkistot ja pinnat sekä osaa varoa niitä. Hän osaa toimia tapaturmissa ja antaa ensiavun. Tutkittava tuntee teknisten vikojen hälytysjärjestelmän ja sen raja-arvojen poikkeamien tarkoituksen, toiminnan, järjestelmän koestukset ja kuittaukset. Tutkittava tuntee lämpökeskuksien palohälytinjärjestelmän ja hälytyskohteiden sijainnit ja osaa hälytyksen tultua ryhtyä toimiin. Hän osaa käyttää alkusammutuskalustoa. Tutkittava tietää epätäydellisessä palamisessa syntyvän CO:n vaarallisuuden. Tutkittava tuntee pesu- ja liuotinaineet sekä niiden varastointipaikat ja osaa suojautua työssään. Tutkittava tietää laitoksen radiometristen laitteiden säteilylähteet. Hän tuntee työhönsä liittyvät säteilysuojausmääräykset ja varotoimet tehtäessä huoltotai korjaustyötä. Tutkittava tuntee yleisimmät hätäpysäyttimet ja niiden sijainnit. Hän tietää, mitä laitteita hätäpysäytin pysäyttää. Tutkittava tuntee räjäytysluukkujen sijainnit ja merkityksen sekä tietää, minne paineaalto räjähdyksen seurauksena voi vaikuttaa. Hän tuntee murtokalvot ja varoventtiilit sekä tietää, kuka saa tehdä niiden koestukset. Tutkittava tuntee turvakytkimet ja tietää, miten estetään vahinkokäynnistyminen. Tutkittava tuntee yleiset ääni- ja muut varoitusmerkit ja niiden merkityksen. Tutkittava tuntee säiliöissä ja siiloissa sekä kuljetinlaitteissa työskentelyn turvamääräykset. Tutkittava tuntee työympäristön tulitöille asettamat vaatimukset. b) Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kaukolämpölaitokseen liittyviä töitä niiden tavanomaisissa ympäristöissä tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Työn aikana tutkittavalle voidaan esittää myös täydentäviä kysymyksiä sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työssä tarvittavien tietojen hallinta voidaan tarkistaa myös erillisillä kirjallisilla kokeilla siltä osin kuin se ei selviä itse työssä. Työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä tai simuloidussa tilanteessa. Ennen lopullista arviointia tulee osallistujalle antaa mahdollisuus perustella oma työsuorituksensa. 14 c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitutkinnossa ei käytetä arviointiasteikkoa. Tutkinnon osan näyttö joko hyväksytään tai hylätään. Hylätystä suorituksesta annetaan osallistujalle ilmoitus, josta käyvät ilmi hylätyt ja hyväksytyt osasuoritukset, sekä selvitys siitä, miksi suoritus on hylätty. Tutkintoon osallistujan ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksytystä suorituksesta tulee antaa palautetta. Näytöissä

tutkittavan työnopeuden tulee vastata alalla vallitsevaa käytännön työnopeutta. Tutkittavan on tarvittaessa osattava arvioida oma työsuorituksensa ja perustella tekemänsä ratkaisut. Suoritus hyväksytään, jos tutkittava osaa, mitä vaatimuksissa edellytetään tutkittava toimii ammatillisesti hyväksytysti ja joutuisasti työn lopputulos on suunnitelmien ja määräysten mukainen työn lopputulos täyttää vaatimusten mukaisen laatutason ja tutkittavan toiminta on muutoin seuraavan kuvauksen mukaista: Tutkittava hallitsee kokonaisuuksia. Työn suoritus on suunnitelmallista ja etenee johdonmukaisesti. Tutkittava valitsee oikeat työmenetelmät ja välineet sekä käyttää niitä oikein. Hänellä on työssä tarvittavat teoriatiedot. Hän kykenee käyttämään tarvittavia teknisiä asiapapereita ja lähdeaineistoja sekä mittalaitteita ja koneita. Hän osaa laatia työssään tarvittavat dokumentit. Hän valitsee oikeat materiaalit ja tarvikkeet ja käyttää niitä taloudellisesti. Hän on kustannustietoinen ja ottaa huomioon toiminnan kokonaistaloudellisuuden. Hän on yhteistyökykyinen. Hän noudattaa turvallisuutta ja siisteyttä työn suorituksessa. Hän osaa palvella asiakkaita hyvin, yrityksensä palveluperiaatteiden mukaisesti. Suoritus hylätään, jos työn lopputulos ei ole suunnitelmien, määräysten ja Suomen Kaukolämpö ry:n suositusten mukainen työn lopputulos ei täytä vaadittavaa laatutasoa tai työlle varattu normiaika selvästi ylittyy. Lisäksi selkeä piittaamattomuus omasta tai sivullisten turvallisuudesta tai epäasiallinen käytös asiakasta ja muita sidosryhmiä kohtaan johtaa näytön välittömään keskeytykseen ja hylkäämiseen. 3 KAUKOLÄMPÖVERKKO a) Ammattitaitovaatimukset 1) KAUKOLÄMPÖVERKON RAKENTEET Tutkittava tuntee rakentamisessa käytettävät erilaiset kanavarakenteet ja piirustusmerkinnät sekä nimikkeet. Hän tuntee johtorakenteiden materiaalit sekä virtausputkien ja eristyselementtien liitostavat ja -tekniikat. Hän tuntee verkon virtaustekniseen mitoitukseen vaikuttavat päätekijät. Hän tuntee verkoston hä- 15

viöt. Hän tuntee putkiston osien paineluokka- ja ruuvien lujuusluokkavaatimukset. Tutkittava tuntee kitkakiinnitetyn asennusmenetelmän pääperiaatteet, esilämmityksen tarkoituksen ja kitkapituuden merkityksen. Hän tietää lämpölaajenemisen vaatimat kompensointiratkaisut ja osaa laskea teräsputken lämpölaajenemisen lämpötilan muutoksen mukaan sekä osaa ottaa sen työssään huomioon siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta vaurioita tai vaaratilanteita putkistoihin. Hän tietää, miten asennetaan kertasäätöinen paljetasain. Hän tietää, miten on järjestetty kaukolämpöjohtojen suojakuorien vesieristys, hulevesien poisjohtaminen ja putkieristeiden kosteuden valvonta. Tutkittava osaa lukea rakennepiirustuksia, karttoja ja kytkentäkaavioita siten, että työsuoritukset voidaan suunnitella ennakolta. 2) HITSAUSTYÖT Tutkittava tuntee putkenhitsausmenetelmät, käytettävät hitsauslisäaineet ja niiden merkinnät sekä tavanomaisimmat hitsausmerkit. Tutkittava osaa tehdä kaasu- ja kaarihitsaustöitä, jotka eivät vaadi erityisammattitaitoa. Hitsaus on osattava niin, että liitos on silmämääräisesti hyväksyttävä ja 100 kpa:n koepaineen kestävä. Tutkittava tuntee yleisesti käytössä olevat liitosmenetelmät ja osaa tehdä kiertolenkin. Hän osaa tehdä Cu-putken kovajuottamisen ja polttoleikata muototeräksiä. Tutkittava tuntee hitsaustyössä tarvittavan henkilökohtaisen työturvallisuuden ja osaa esimerkiksi suojata näkökykynsä käyttämällä suoja- ja kaasuhitsauslaseja sekä hitsausmaskia. Hän tietää ultraviolettisäteilyn haittavaikutukset iholle ja silmille sekä osaa suojautua säteilyn vaikutuksilta. Tutkittava tietää hitsaushuurujen terveydelliset haittavaikutukset ja osaa ottaa ne huomioon omassa ja työympäristön suojauksessa. Hän osaa suojata kuulonsa käyttämällä kuulosuojaimia. Hän osaa käyttää oikein muita suojaimia, kuten suojakäsineitä, jalkasuojaimia, työ- ja suojavaatteita. Hän tuntee vastuunsa henkilökohtaisten suojaimien käytössä. 3) ELEMENTTIEN JATKOSTYÖT Tutkittava tuntee eri kutistustuotteiden hyväksymismenettelyn ja tuntee hyväksytyt kutistemerkit (Suomen Kaukolämpö ry:n laadunvalvonta). Tutkittava ymmärtää oikein suoritetun jatkostyön tärkeyden johtovaurioiden estämiseksi. Hän tuntee muovisuojajohtojen jatkosten liitostavat ja osaa tehdä jatkostyön seuraavilla liitostavoilla: PEH-holkki + kapeat kutisteet ja pelti + leveä kutiste. Hän osaa eristää jatkoksen polyuretaanivaahdolla ja tehdä aineiden annostelun ja sekoituksen. Hän osaa eristää jatkoksen valmiilla annospakkauksilla ja tietää vaahdotusaineiden varastointiajat ja säilytyslämpötilat. 16

Tutkittava osaa arvioida työn onnistumisen ja valmiin liitoksen laadun sekä tunnistaa liitoksen tiiviyden kannalta herkät kohdat. Tutkittava osaa ulkona työskennellessään ottaa huomioon sääolosuhteet, kuten kosteuden, tuulen ja kylmyyden ja osaa tehdä tarvittavat suojaukset sekä tunnistaa hyvän liitostyön tilavaatimukset kaivannossa. Hän tietää kaukolämpöelementtien kesä- ja talvikäsittelytavat nostoissa ja varastoinnissa sekä suojakuorien oikeat työstämistavat eri lämpötiloissa. Hän tuntee eristystyön työturvallisuusohjeet ja noudattaa niitä. 4) KAUKOLÄMPÖVERKON KÄYTTÖ Tutkittava tuntee verkon säädön pääperiaatteet ja paine-eron merkityksen verkon käytössä. Tutkittava tietää verkon lämpötila- ja painetasot. Hän tuntee verkon painehäviöiden muodostumisen ja keskipaineenpitojärjestelmän. Hän osaa käyttää ja säätää välipumppaamoa sekä tuntee pumppujen kunnossapidon. Hän tuntee venttiilien avaamis- ja sulkemisnopeudet sekä paineiskujen muodostumisen syyt. 5) KAIVOHUOLTOTYÖT Tutkittava tuntee erityyppisten kaivojen käyttötarkoitukset ja ymmärtää kaivohuollon merkityksen kaukolämpöverkon käytettävyyden kannalta. Tutkittava osaa mennä kaivolle kartan mukaan ja järjestää liikenteen ohjauksen liikenneturvallisuuden vaatimuksia noudattaen. Tutkinnon suorittaja osaa näyttää ja nimetä kaivohuoltokohteet, arvioida kohteiden huoltotarpeen ja tehdä huoltotyön. Hän tuntee kaivotyöskentelyn vaaran kohteet ja tietää, mitä töitä kaivossa saa tehdä. Hän tietää ne työt, joissa kohde tulee tehdä paineettomaksi ennen työsuoritusta tai jotka vaativat betonisen kaivonkannen aukaisun. Hän tietää, milloin tarvitaan työn tekemiseen vähintään kaksi henkilöä. Hän tuntee sähkötyökalujen käyttöön liittyvän tapaturmavaaran ja osaa oikeat suojaustoimet. Hän tuntee kansien painoluokituksen. 6) VERKON KUNNOSSAPITO Tutkittava tuntee yleisimmät verkostovaurioiden aiheuttajat. Hän tuntee vuotojen etsintämenetelmät ja osaa määrittää tarvittavat sulkukohdat verkkokartan avulla. Tutkittava tietää erilaisten johtorakenteiden korjaustyötavat ja niissä tarvittavat materiaalit ja työvälineet. Hän tietää, minne kuumat vedet voi pumpata ja johtaa. Hän osaa määrittää oikean lisävesitarpeen ja tehdä verkoston täytön ja ilmauksen. 17

7) VEDENKÄSITTELY Tutkittava tuntee kaukolämpöveden käsittelyn periaatteet ja osaa tunnistaa veden käsittelyyn liittyvät laitteet. Hän ymmärtää, miksi vesi pehmennetään ja happi poistetaan vedestä. Hän osaa määrittää veden Ph-arvon. Hän tietää, miksi kaukolämpövesi värjätään ja miten kaukolämpövesi tunnistetaan vesijohtovedestä. Tutkittava tietää vedenkäsittelyssä tarvittavat turva- ja suojaustoimet. 8) TYÖTURVALLISUUS VERKOSTOTÖISSÄ Tukittava osaa suojata kaivannon ja järjestää liikenteen ohjauksen. Hän tuntee kaivantotyöskentelyn vaarat ja osaa ottaa huomioon ympäristön, ihmiset ja liikenteen työssään. Hän tietää kosteiden paikkojen sähkötyövaarallisuuden ja tietää suojaustoimenpiteet. Hän tietää, mitä turvallisuusasioita tulee ottaa huomioon verkonpainekokeen aikana. Hän tuntee työympäristön tulitöille asettamat vaatimukset, tulitöiden turvamääräykset ja omaa voimassa olevan tulityökortin. b) Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kaukolämpöverkkoon liittyviä töitä niiden tavanomaisissa ympäristöissä tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Työn aikana tutkittavalle voidaan esittää myös täydentäviä kysymyksiä sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työssä tarvittavien tietojen hallinta voidaan tarkistaa myös erillisillä kirjallisilla kokeilla siltä osin kuin se ei selviä itse työssä. Työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä tai simuloidussa tilanteessa. Ennen lopullista arviointia tulee osallistujalle antaa mahdollisuus perustella oma työsuorituksensa. c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitutkinnossa ei käytetä arviointiasteikkoa. Tutkinnon osan näyttö joko hyväksytään tai hylätään. Hylätystä suorituksesta annetaan osallistujalle ilmoitus, josta käyvät ilmi hylätyt ja hyväksytyt osasuoritukset, sekä selvitys siitä, miksi suoritus on hylätty. Tutkintoon osallistujan ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksytystä suorituksesta tulee antaa palautetta. Näytöissä tutkittavan työnopeuden tulee vastata alalla vallitsevaa käytännön työnopeutta. Tutkittavan on tarvittaessa osattava arvioida oma työsuorituksensa ja perustella tekemänsä ratkaisut. 18

Suoritus hyväksytään, jos tutkittava osaa, mitä vaatimuksissa edellytetään tutkittava toimii ammatillisesti hyväksytysti ja joutuisasti työn lopputulos on suunnitelmien ja määräysten mukainen työn lopputulos täyttää vaatimusten mukaisen laatutason ja tutkittavan toiminta on muutoin seuraavan kuvauksen mukaista: Tutkittava hallitsee kokonaisuuksia. Työn suoritus on suunnitelmallista ja etenee johdonmukaisesti. Tutkittava valitsee oikeat työmenetelmät ja välineet sekä käyttää niitä oikein. Hänellä on työssä tarvittavat teoriatiedot. Hän kykenee käyttämään tarvittavia teknisiä asiapapereita ja lähdeaineistoja sekä mittalaitteita ja koneita. Hän osaa laatia työssään tarvittavat dokumentit. Hän valitsee oikeat materiaalit ja tarvikkeet ja käyttää niitä taloudellisesti. Hän on kustannustietoinen ja ottaa huomioon toiminnan kokonaistaloudellisuuden. Hän on yhteistyökykyinen. Hän noudattaa turvallisuutta ja siisteyttä työn suorituksessa. Hän osaa palvella asiakkaita hyvin, yrityksensä palveluperiaatteiden mukaisesti. Suoritus hylätään, jos työn lopputulos ei ole suunnitelmien, määräysten ja Suomen Kaukolämpö ry:n suositusten mukainen työn lopputulos ei täytä vaadittavaa laatutasoa tai työlle varattu normiaika selvästi ylittyy. Lisäksi selkeä piittaamattomuus omasta tai sivullisten turvallisuudesta tai epäasiallinen käytös asiakasta ja muita sidosryhmiä kohtaan johtaa näytön välittömään keskeytykseen ja hylkäämiseen. 4 ASIAKKAAN KAUKOLÄMPÖLAITTEET a) Ammattitaitovaatimukset 1) LÄMPÖMÄÄRÄN MITTAUS Tutkittava tuntee lämpömäärämittauksen periaatteet ja mittaamisessa käytettävät laitteet. Hän osaa lukea ja tulkita lämpömäärän erilaisten mittareiden näytöistä ja osaa täyttää lämmönkäyttöilmoituksen. Tutkittava osaa mitata tilausvesivirran ja laskea mittauksen antaman hetkellisen vesivirran ja tehon. Tutkittava pystyy määrittelemään mittarin näytön oikeellisuuden ja vikatapauksissa mahdollisen toimintahäiriön syyn. Hän osaa huoltaa magneettiputkimittarin. 19

2) LÄMMÖNSIIRTIMET Tutkittava tuntee lämmönsiirtimien rakenteen, toimintaperiaatteen ja ymmärtää, mitä tarkoittavat tyyppikilven merkinnät. Hän pystyy näyttämään lämmityksen ja lämpimän käyttöveden ensiö- ja toisiopuolen kytkennät ja virtauksien suunnat. Tutkittava osaa tehdä siirtimien kuntotutkimuksen, jossa todetaan mahdollinen tukkoisuus tai vuoto. Hän osaa tehdä siirtimen puhdistushuuhtelun ja paine-eron mittauksen. Hän tietää, miksi kaukolämpövesi värjätään. 3) SÄÄTÖLAITTEET Tutkittava tuntee lämmityksen ja lämpimän käyttöveden säätöjärjestelmien toimintaperiaatteet ja osaa määrittää niiden toimivuuden. Hän osaa muuttaa lämpötilan asetusarvoja ja poikkeustilanteessa säätää laitteet myös manuaalisesti. Hän tietää oikean lämpötilan merkityksen käyttövedessä. Tutkittava osaa nimetä ja näyttää säätöjärjestelmään kuuluvat laitteet piirroskaavion avulla. Hän ymmärtää, mitä tarkoittavat säätölaitteiden tyyppikilpien merkinnät. Tutkittava tietää kaukolämpöverkon ja asiakkaan painetasot. 4) OHEISLAITTEET Tutkittava osaa todeta pumppujen, varolaitteen ja paisunnan toimivuuden. Hän ymmärtää, mitä tarkoittavat pumpun tyyppikilven merkinnät. Hän osaa vaihtaa kiertovesipumpun tiivistesarjan ja juoksupyörän. Tutkittava osaa määritellä lianerottimen tukkoisuuden ja puhdistaa sen. Tutkittava pystyy kohdentamaan hälytysjärjestelmän ilmoittamat hälytyskohteet ja osaa tehdä tarvittavat korjaustoimet. Tutkittava tietää varolaitteiden turvarajat ja osaa todeta niiden toiminnan. Tutkittava tietää asiakkaan lämmityksen paineenpitojärjestelmät ja niissä tarvittavat paineet. 5) TYÖTURVALLISUUS Tutkittava osaa tunnistaa, näyttää ja nimetä huoltotöiden vaarakohteet. Tutkittava tuntee yrityksen tulityölupakäytännön ja osaa toimia oikein, kun tehdään tulitöitä. Tutkittava osaa vaihtaa turvallisesti lämpö- ja painemittarin paineellisesta laitteesta tai verkosta. Tutkittava tietää sähkötyöoikeutensa ja siihen liittyvän sähköturvallisuuden. 20

6) ASIAKASPALVELU Tutkittava tuntee hyvän asiakaspalvelun periaatteet ja osaa toiminnassaan noudattaa niitä. Tutkittava ymmärtää vuotavien laitteiden epätaloudellisuuden ja osaa neuvoa asiakasta korjauksissa. Hänellä on tieto tarvittavien huolto- ja korjauspalvelujen tekijöistä. Tutkittava osaa opastaa asiakasta laitteiden käytössä ja säädöissä sekä lämmönkäyttöilmoituksen täytössä. Hän pystyy kertomaan, mistä asiakkaan maksama lämmönhinta muodostuu. Tutkittava tietää, mitä kohteita tarkastetaan käyttöönotto- ja lopputarkastuksessa. b) Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti tekemällä kyseisiä töitä niiden tavanomaisissa työympäristöissä tai erillisillä työsuorituksilla siinä laajuudessa, että osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työn aikana tutkittavalle voidaan esittää myös täydentäviä kysymyksiä sekä käytännön että alalla tarvittavan teoreettisen tietämyksen osalta. Työssä tarvittavien tietojen hallinta voidaan tarkistaa myös erillisillä kirjallisilla kokeilla siltä osin kuin se ei selviä itse työssä. Työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä tai simuloidussa tilanteessa. Ennen lopullista arviointia tulee osallistujalle antaa mahdollisuus perustella oma työsuorituksensa. c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit Ammattitutkinnossa ei käytetä arviointiasteikkoa. Tutkinnon osan näyttö joko hyväksytään tai hylätään. Hylätystä suorituksesta annetaan osallistujalle ilmoitus, josta käyvät ilmi hylätyt ja hyväksytyt osasuoritukset, sekä selvitys siitä, miksi suoritus on hylätty. Tutkintoon osallistujan ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksytystä suorituksesta tulee antaa palautetta. Näytöissä tutkittavan työnopeuden tulee vastata alalla vallitsevaa käytännön työnopeutta. Tutkittavan on tarvittaessa osattava arvioida oma työsuorituksensa ja perustella tekemänsä ratkaisut. Suoritus hyväksytään, jos tutkittava osaa, mitä vaatimuksissa edellytetään tutkittava toimii ammatillisesti hyväksytysti ja joutuisasti työn lopputulos on suunnitelmien ja määräysten mukainen työn lopputulos täyttää vaatimusten mukaisen laatutason ja 21

tutkittavan toiminta on muutoin seuraavan kuvauksen mukaista: Tutkittava hallitsee kokonaisuuksia. Työn suoritus on suunnitelmallista ja etenee johdonmukaisesti. Tutkittava valitsee oikeat työmenetelmät ja välineet sekä käyttää niitä oikein. Hänellä on työssä tarvittavat teoriatiedot. Hän kykenee käyttämään tarvittavia teknisiä asiapapereita ja lähdeaineistoja sekä mittalaitteita ja koneita. Hän osaa laatia työssään tarvittavat dokumentit. Hän valitsee oikeat materiaalit ja tarvikkeet ja käyttää niitä taloudellisesti. Hän on kustannustietoinen ja ottaa huomioon toiminnan kokonaistaloudellisuuden. Hän on yhteistyökykyinen. Hän noudattaa turvallisuutta ja siisteyttä työn suorituksessa. Hän osaa palvella asiakkaita hyvin, yrityksensä palveluperiaatteiden mukaisesti. Suoritus hylätään, jos työn lopputulos ei ole suunnitelmien, määräysten ja Suomen Kaukolämpö ry:n suositusten mukainen työn lopputulos ei täytä vaadittavaa laatutasoa tai työlle varattu normiaika selvästi ylittyy. Lisäksi selkeä piittaamattomuus omasta tai sivullisten turvallisuudesta tai epäasiallinen käytös asiakasta ja muita sidosryhmiä kohtaan johtaa näytön välittömään keskeytykseen ja hylkäämiseen. 5 YRITTÄJYYS a) Ammattitaitovaatimukset Tutkittava tietää, mitä yrittäjänä toimiminen edellyttää. Hän osaa arvioida yrittäjyyttään ja mahdollista yritystoimintaansa sekä sitä, millä alueilla ja miten hän voi kehittää yrittäjävalmiuksiaan. Hänellä on oman alansa vankka ammattitaito ja hän ymmärtää alansa yritystoimintaa. Hän osaa tarkastella alaa ja sen tarjoamia yritystoiminnan käynnistämisen ja kehittämisen mahdollisuuksia ja riskejä, ja hänellä on oman yrityksen aloittamiseksi tarvittavat perustiedot. Tutkittava tietää eri yritysmuotojen erot ja tuntee yrityksen perustamisen hallintomenettelyt. Hän osaa kehittää yhdessä asiantuntijoiden kanssa markkinakelpoisen liikeidean ja tietää, miten sitä käytetään toiminnan suunnittelun ja toteutuksen pohjana. Hän tietää, millaisia taloudellisia, tuotannollisia ja henkisiä voimavaroja yritystoiminnan toteuttaminen vaatii ja osaa arvioida niiden tarpeen esimerkiksi omaa yritystoimintaa aloitettaessa. Tutkittava ymmärtää asiakassuhteiden ja muiden yhteistyösuhteiden merkityksen olennaisena osana menestyvää yritystoimintaa ja omaa tältä pohjalta valmiudet kehittää näitä suhteita. Hän tuntee tuotteen hinnanmuodostuksen ja tietää keskeisimpiä talouden tunnuslukuja. Hän tuntee yritystoimintaan liittyvää keskeistä lainsäädäntöä. Hän osaa hankkia yrityksen perustamisessa ja toiminnan eri vaiheissa tarvitsemaansa tietoa ja asiantuntijapalvelua. 22

b) Ammattitaidon osoittamistavat Näytössä arvioidaan yksilön arvoja ja henkilökohtaisia yrittäjyysvalmiuksia sekä yksilön yrittämisen taitoja ja tietoja. Näyttöjä laadittaessa ja näyttöympäristöjä valittaessa on tärkeää pystyä mittaamaan luotettavasti molempia valmiuksia. Yksilöllisten tekijöiden arvioinnissa on tärkeää osallistujan kyky arvioida omia valmiuksia toimia yrittäjänä. Arviointi pohjautuu itsearviointiin, ryhmässä tapahtuvaan vertaisarviointiin ja asiantuntijakeskusteluihin. Työvälineinä voidaan käyttää mm. erilaisia keskusteluja ja analyysejä. Tutkittavaa ei arvioida sen suhteen, onko hän hyvä yrittäjä vai ei, vaan tavoitteena on muodostaa henkilön yrittäjyysprofiili, jota tulkitsemalla tutkittava osaa tuottaa itsenäisesti tai yhdessä asiantuntijan kanssa oman yrittäjänä toimimista edistävän kehittymissuunnitelmansa. Tämän kokonaisuuden arviointiin osallistuvilta edellytetään yrittäjyyden ja sen kehittämisen asiantuntemusta. Yrittämisen taidot ja tiedot arvioidaan aitona yrittäjyyteen liittyvänä toimintana. Keskeinen osa näyttöä on pitkäjänteinen yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvä hanke, jossa tutkittava työstää yritysideansa liikeideaksi. Toimivan liikeidean rakentamisessa hänen tulee tarkastella monipuolisesti toimintaympäristöä erityisesti alalle aikovan yrittäjän näkökulmasta. Hän osaa käydä keskusteluja mahdollisesta yrityksensä käynnistämisestä ja siihen liittyvistä kysymyksistä alan asiantuntijoiden kanssa. Tutkittava osaa laatia myös liiketoiminnassa tarvittavat keskeiset suunnitelmat ja arvioida niiden toimivuutta. Hän pystyy tarkastelemaan myös todennäköisen yrityksensä resurssitarvetta. Näyttöä voidaan täydentää selvityksien, laskelmien ja muiden kirjallisten tuotosten sekä suullisten keskustelujen ja haastattelujen avulla. c) Arvioinnin kohteet ja kriteerit Arvioinnin kohteet ovat: omien yrittäjävalmiuksien arviointi ja oman yrittäjyyttä tukevan kehittymisen suunnittelu yritystoiminnan käynnistämisessä tarvittavien perusvalmiuksien laaja tuntemus ja keskeisten asioiden hallinta asiantuntijapalvelujen käyttö ja tietolähteiden hyödyntäminen. Arvioinnin kriteerit ovat: Tutkittava tietää, mitä yrittäjänä toimiminen edellyttää ja millaiset valmiudet tukevat yrittäjänä menestymistä. Hän pystyy erittelemään yrittäjänä toimimisen valmiuksiaan ja myös arvojaan sekä osaa näiden pohjalta punnita omaa yrittäjyyttään ja laatia itselleen kehittymissuunnitelman yrittäjänä. Hän kyke- 23

24 nee tekemään yritystoimintaan liittyviä ratkaisuja omiin arvoihinsa luottaen ja osaa tuoda esille oman ammattitaitonsa ja arvostaa sitä. Tutkittava tuntee omaa toimialaansa ja aluettaan niin, että osaa tarkastella tulevaisuuden näkymiä, mahdollisuuksia ja markkinoita oman yritystoiminnan käynnistämisen kannalta. Tutkittava tietää, millaisia erilaisia yritystoiminnan aloitustapoja yritystoimintaa aloittava voi harkita. Hän tietää yleisimmät Suomessa käytetyt ratkaisut mm. yritystoiminnan muotojen, aloittamisoperaatioiden, vastuiden määrittämisen, tarvittavien resurssien ja riskien osalta voidakseen keskustella asiantuntijoiden kanssa oman yrityksensä toiminnan vaihtoehdoista. Hän tietää, millaisia taloudellisia ja tuotannollisia sekä henkisiä voimavaroja yritystoiminnan toteuttaminen vaatii ja osaa arvioida niiden tarpeen esimerkiksi omaa yritystoimintaa aloitettaessa. Hän tuntee yritystoiminnan aloittamisen lakisääteiset toimet sekä muun yritystoiminnan keskeisen lainsäädännön ja tietää, mistä voi tarvittaessa saada asiantuntijapalveluja. Tutkittava osaa kehittää asiantuntijoiden avulla omalle yritykselleen markkinakelpoisen liikeidean ja ymmärtää, mikä on liikeidean merkitys yritystoiminnan työvälineenä ja tietää, miten sitä käytetään toiminnan suunnittelun ja toteutuksen pohjana. Hän ottaa sitä kehittäessään huomioon markkinoiden kysyntä- ja kilpailutekijöitä sekä oman idean toimivuuden kannalta olennaisia erilaistamistekijöitä. Tutkittava ymmärtää asiakassuhteiden ja muiden yhteistyösuhteiden merkityksen olennaisena osana menestyvää yritystoimintaa. Hän tietää, mihin hänen mahdollisen yrityksensä asiakassuhteiden ja muiden yhteistyösuhteiden hoitamiseen liittyvät arvot ja liikeideassa määritellyt toimintatavat perustuvat. Hänellä on valmiudet rakentaa ja ylläpitää yrityksen jatkuvuuden kannalta merkittäviä asiakas-, toimittaja- ja muita verkostosuhteita. Tutkittava ymmärtää, mitä on kannattava toiminta ja osaa vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Hän osaa tulkita yrityksen tilinpäätöstä mm. pääomien, varallisuuden, maksukyvyn ja tuloksen suhteen. Hän ymmärtää kustannuslaskennan periaatteet ja tietää, mitkä markkinalähtöiset tekijät tulee ottaa myös huomioon tuotteiden tai palvelujen järkevässä hinnoittelussa. Hän osaa laatia yritykselleen karkean tulo- ja menoarvion ja osaa hankkia tietoa ja asiantuntijapalveluja alan yritystoiminnan verotuksellisten kysymysten ratkaisemiseen.