Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

s. 1 / 25 Alue 231014 Toppelund II Asemakaavan muutos Asianumero 1449/10.02.03/2014 11.8.2014 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalojen ja mahdollisesti myös rivitalojen rakentaminen Toppelundinpuiston länsireunaan Mellstenintiehen ja Toppelundin päiväkotiin rajautuen. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota uuden rakentamisen sopeutumiseen ympäristöön. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla, Espoon kaupunki 2014. Kuva: suunnittelualueen sijainti ortoilmakuvapohjalla, Espoon kaupunki 2013.

s. 2 / 25 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suur-Tapiolan suuralueella Haukilahdessa Toppelundinpuiston länsireunassa. Alue rajautuu Mellstenintiehen ja Toppelundin päiväkotiin ja käsittää virkistysaluetta. Varsinaisen kaavan muutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Nykytilanne Suunnittelualue on rakentamaton mäntyvaltainen kallioalue, joka rajautuu etelässä Toppelundin päiväkotiin ja lännessä Mellstenintiehen. Kalliomäen länsirinne on paikoin jyrkkä ja korkeusero suuri. Etelä- ja itärinne ovat loivia ja osin kivikkoisia. Kallion laelta ja etelärinteeltä avautuu paikoin näkymä merelle. Merenrantaan on alueen etelärajasta noin 100 metriä. Mellstenintien ja kalliomäen välissä on pienialainen kostea ja kuusikkoinen painanne. Alueen eteläosassa on yleisessä käytössä oleva pysäköintialue. Pysäköintialueen pohjoispuolella kulkee itä länsi-suuntainen polkuyhteys. Alueen eteläpuolella on toiminut 1930-luvulta 1960-luvulle Stella Maris -niminen lastenkoti ja kesäsiirtola. Historiallisena muistona kalliomäen länsirinteen jyrkimmässä kohdassa on kivinen alttarirakennelma. Alueen itäpuolella on osin rakennettu Toppelundinpuisto. Länsipuolella on Mellsteninrannan asuinalue. Aloite Kaavamuutos on tullut vireille Espoon kaupungin aloitteesta. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 5/2014, Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.4.2008, saanut lainvoiman 17.2.2010) suunnittelualue on osoitettu pääosin asuntoalueeksi (A). Suunnittelualueen itä- ja pohjoisosa ovat osittain virkistysalueella (V). Alueen pohjoispuolella kulkeva Toppelundintie on luokitukseltaan yksiajoratainen päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu. Alueiden etelä-, itä- ja pohjoispuolella on virkistysyhteysvarauksia. Maanomistus Suunnittelualueet ovat kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006, saanut lainvoiman 15.8.2007) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läheisyydessä on viheryhteystarve sekä pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajaus. Uudenmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske Toppelundin aluetta. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (5/2014), Espoon kaupunki.

s. 3 / 25 Suunnittelualueella on voimassa Toppelund II -asemakaava (vahvistettu ympäristöministeriössä 29.3.1985). Kaavassa alueelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa alueen käytön kannalta tarpeelliset leikki- ja pelikentät sekä pienehköt huoltoa palvelevat rakennukset kerrosalaltaan yhteensä enintään 600 k-m 2. Osa alueesta varataan uimaranta-alueeksi. Lähivirkistysalueelle saa rakentaa enintään 400 k-m 2 kahvilarakennuksen. Suunnittelualueen eteläosaan on osoitettu pysäköimispaikka. Muu osa alueesta on puilla istutettavaa aluetta. Alueella tulee säilyttää tai istuttaa puita niin, että niiden määrä on vähintään 1 istutettavan alueen osan 40 m 2 kohti. Pysäköimispaikan pohjoispuolelle on osoitettu ohjeellinen jalankululle varattu alueen osa. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueeseen (Mellstenintie), etelässä urheilutoimintaa palvelevien rakennusten (YU) ja julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeseen (YL) sekä idässä ja pohjoisessa lähivirkistysalueeseen (Toppelundinpuisto). Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (5/2014), Espoon kaupunki. Maankäyttösopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta.

s. 4 / 25 MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa laadukasta kerrostalo- sekä mahdollisesti myös rivitaloasumista hyvällä sijainnilla Haukilahden palvelujen ja meren rannan läheisyydessä. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Rakennukset sijoitetaan kadun varteen tukeutuen ja pysäköinti pääasiassa kansipihan alle. Virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat, kallion laki ja itärinne, jätetään mahdollisimman luonnontilaiseksi tai kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Suunnitelmien kuvaus Alustavasti on laadittu neljä periaatevaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 kerrostalot sijoittuvat Mellstenintien, uuden kadun ja kalliomäen itäreunaan muodostaen kaupunkitilaa rajaavan pohjoispuolelta avoimen umpikorttelimaisen rakennusmassan. Uuden kadun eteläpuolella on pieni rivitalojen korttelialue. Pysäköintipaikat ovat pääasiassa pihakannen alla korttelin sisäpuolella. Kannen päällä on yhteinen kansipiha ja pihan pohjoisosassa säilyvä kallioalue. Kerrostalojen kerrosluku on (1/4)IV VI ja rivitalojen (2/3)III. Rakennusoikeutta on yhteensä 12 850 k-m 2. Vaihtoehdossa 2 kerrostalot kiertyvät Mellstenintien ja kalliomäen itäreunan suuntaisiin akseleihin muodostaen pohjoispuolelta avoimen suojaisan sisäpihan. Rivitalot sijoittuvat korttelin pohjoisosaan kalliomäen rinteen suuntaa noudattaen. Pysäköintipaikkoja on sekä kansipihan alla että pihalla maantasossa. Kerrostalojen kerrosluku on IV VI ja rivitalojen (2/3)III. Rakennusoikeutta on yhteensä 13 200 k-m 2. Vaihtoehdossa 3 kerrostalot on ryhmitelty L- muotoisiin rakennusmassoihin ilmansuunnat ja näkymät huomioiden sekä maastoon ja lähiympäristön rakeisuuteen sovittaen. Kallion lakialue ja alueen pohjoisosa on jätetty rakentamatta. Pysäköintipaikkoja on sekä kansipihan alla että pihalla maantasossa. Kerrostalojen kerrosluku on IV (1/3)VII. Rakennusoikeutta on yhteensä 11 500 k-m 2. Vaihtoehdossa 4 pistetalomaiset kerrostalot on sijoitettu kansipihan ympärille. Kallion lakialue ja alueen pohjoisosa on jätetty rakentamatta. Uuden kadun eteläpuolella on pieni rivitalojen korttelialue. Pysäköintipaikat ovat pääasiassa kansipihan alla. Kerrostalojen kerrosluku on V(3/4) eli rakennusten ylin kerros on terassoitu. Rivitalot ovat (2/3)III-kerroksisia. Rakennusoikeutta on yhteensä 10 650 k-m 2. Kuvamateriaalia suunnitelmista on tämän osallistumisja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavan muutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Kaavaehdotusvaiheessa suunnitelma sisältää myös liikenneselvityksen. Varsinainen asemakaavakartta laaditaan kaavakaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm. kaavamuutosalueen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014) sekä Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys (Sito Oy 2012).

s. 5 / 25 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattavat huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Tarvittaessa viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 23.9.2014 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi ja aluenumero (Toppelund II, asemakaavan muutos, alue 231014) on mainittava. Kaavasta järjestetään suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus Haukilahden kirjastossa (Toppelundintie 15) 4.9.2014 klo 16.00 18.00. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä 2014. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon kaupunkisuunnittelukeskus (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Tapiolan yhteispalvelupisteessä (Kulttuuriaukio 2, Espoon kulttuurikeskus), ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Matias Kallio, puh. 043 825 4590 etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 11.8.2014 Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö

s. 6 / 25 VALMISTELUAINEISTON KUVAMATERIAALIA: VAIHTOEHTO 1 Rakeisuuskuva, vaihtoehto 1 (1:3000), Sito Oy 2014.

Havainnekuva, vaihtoehto 1 (1:1000), Sito Oy 2014. s. 7 / 25

Asemakaavarunko, vaihtoehto 1 (1:1000), Sito Oy 2014. s. 8 / 25

Autopaikkakaavio, vaihtoehto 1, Sito Oy 2014. s. 9 / 25

Alueleikkaukset, vaihtoehto 1, Sito Oy 2014. s. 10 / 25