SISÄLLYS. N:o 339. Laki Perun kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1996 N:o 339 345 SISÄLLYS N:o Sivu 339 Laki Perun kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä... 899 340 Asetus Perun kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta... 900 341 Laki Thaimaan kuningaskunnan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä... 901 342 Asetus Thaimaan kuningaskunnan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta... 902 343 Laki teletoimintalain muuttamisesta... 903 344 Asetus puolustusministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta... 909 345 Valtiovarainministeriön päätös verohallituksen määräämisestä toimivaltaisena viranomaisena ratkaisemaan eräitä verotusta koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettuja asioita... 911 N:o 339 Laki Perun kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn Suomen tasavallan hallituksen ja Perun tasavallan hallituksen välisen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin niistä on sovittu. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 3 Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 196/95 UaVM 2/96 EV 20/96 Ministeri Ole Norrback 49 1996 460301A

900 N:o 340 Asetus Perun kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996 Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään: 1 Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1995 tehty Suomen tasavallan hallituksen ja Perun tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 12 päivänä huhtikuuta 1996 annetulla lailla (339/96) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 12 päivänä huhtikuuta 1996 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 14 päivänä toukokuuta 1996, tulee voimaan 13 päivänä kesäkuuta 1996 niin kuin siitä on sovittu. 2 Perun kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 12 päivänä huhtikuuta 1996 annettu laki (339/96) ja tämä asetus tulevat voimaan 13 päivänä kesäkuuta 1996. Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Ole Norrback (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 33/96)

901 N:o 341 Laki Thaimaan kuningaskunnan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä Annettu Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn Suomen tasavallan hallituksen ja Thaimaan kuningaskunnan hallituksen välisen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella. 3 Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Ole Norrback HE 147/95 UaVM 17/95 EV 148/95

902 N:o 342 Asetus Thaimaan kuningaskunnan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996 Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään: 1 Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 1994 tehty Suomen tasavallan hallituksen ja Thaimaan kuningaskunnan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 19 päivänä tammikuuta 1996 annetulla lailla (341/96) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 19 päivänä tammikuuta 1996 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 18 päivänä huhtikuuta 1996, on voimassa 18 päivästä toukokuuta 1996 niin kuin siitä on sovittu. 2 Thaimaan kuningaskunnan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 19 päivänä tammikuuta 1996 annettu laki (341/96) ja tämä asetus tulevat voimaan 31 päivänä toukokuuta 1996. Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Ole Norrback (Sopimusteksi on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 35/96)

903 N:o 343 Laki teletoimintalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä helmikuuta 1987 annetun teletoimintalain (183/87) 1, 2 :n 2 ja 5 kohta, 4 9, 10 a 10 c, joista 10 b samalla siirretään 2 lukuun, 20 :n 1 momentti, 22 ja 23, 26 :n 1 kohta, 26 a :n 1 momentin 2 4 kohta ja 30 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1, 8 ja 22 osittain muutettuina 3 päivänä elokuuta 1992 annetulla lailla (676/92), 4, 9, 10 a 10 c, 20 :n 1 momentti, 23, 26 :n 1 kohta ja 26 a :n 1 momentin 2 4 kohta mainitussa laissa, 5 muutettuna 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla lailla (661/90) ja mainitulla 3 päivänä elokuuta 1992 annetulla lailla, 6 osittain muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1993 annetulla lailla (1380/93) sekä 7 osittain muutettuna mainituilla 16 päivänä heinäkuuta 1990 ja 3 päivänä elokuuta 1992 annetuilla laeilla, sekä lisätään 2 :ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetulla lailla, uusi 2 a kohta, 2 a lukuun uusi 10 d sekä 30 :ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti: 1 Soveltamisala Teletoiminnassa noudatetaan, mitä tässä laissa säädetään. Televerkon osana olevista radiolaitteista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Tämä laki ei koske: 1) teletoiminnan harjoittamista omaa tarvetta varten; 2) radiolaitteiden käyttöä yleisradiolähetystoimintaan tai muuhun kuin yleiseen teletoimintaan; 3) telelaitokselta hankittujen telepalveluiden jälleenmyyntiä; 4) teletoimintaa pääasiallisesti muun televiestinnän kuin puheluiden välittämiseksi, siinä laajuudessa kuin liikenneministeriö erikseen päättää; eikä 5) lain soveltamisen kannalta merkitykseltään vähäistä teletoimintaa sen mukaan kuin liikenneministeriö erikseen päättää. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, siinä tarkoitettuun toimintaan sovelletaan 20 :n säännöksiä. Mitä 20 :ssä säädetään, sovelletaan myös puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua teletoimintaa varten olevien verkkojen ja yleisen televerkoston välisiin liitäntöihin sekä tapauksissa, joissa mainitussa kohdassa tarkoitettu teletoiminta aiheuttaa häiriötä yleisessä televerkostossa. HE 180/95 LiVM 2/96 EV 30/96 Komission direktiivi 96/2/EY; EYVL N:o 20, 26.1.1996, s. 59

904 N:o 343 Yleisen televerkon osaksi tai yleisen televerkon liittymään liitettävästä televerkosta on lisäksi voimassa, mitä 10 c ja 10 d :ssä säädetään. 2 Määritelmiä Tässä laissa tarkoitetaan: 2) televerkolla siirtojohtojen sekä muiden telelaitteiden ja -rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta, jossa voidaan johtimia pitkin, radioteitse, optisesti tai muun sähkömagneettisen menetelmän avulla välittää puheluja ja muita viestejä; 2 a) yleisellä televerkolla televiestintää varten käytettävää kokonaisuutta, joka tekee mahdolliseksi viestien välityksen verkon liityntäpisteiden välillä joko johdinta pitkin, optisin keinoin tai muutoin sähkömagneettisten aaltojen avulla ja jossa harjoitetaan yleistä teletoimintaa; 5) telepäätelaitteella laitetta, joka tietojen lähettämiseksi, käsittelemiseksi tai vastaanottamiseksi on tarkoitettu johtimella, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla liitettäväksi joko suoraan yleisen televerkon liityntäpisteeseen tai toimimaan yleisen televerkon yhteydessä kytkettynä suoraan tai epäsuorasti yleisen televerkon liityntäpisteeseen; sekä 4 Oikeus teletoiminnan harjoittamiseen Yleistä teletoimintaa saavat harjoittaa sellaiset suomalaiset yhteisöt ja ulkomaisten elinkeinonharjoittajien Suomessa kaupparekisteriin merkityt sivuliikkeet, joille on myönnetty siihen 5 :ssä tarkoitettu toimilupa tai jotka ovat tehneet siitä 7 :ssä tarkoitetun ilmoituksen. Yksinomaan ohjelmien lähetys- ja jakelutoimintaan tarkoitettujen paikallisten televerkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon ei tarvita tässä laissa tarkoitettua toimilupaa eikä ilmoitusta. 5 Toimilupa Toimilupa tarvitaan yleisen televerkon rakentamiseen, jos televerkko on tarkoitettu pääasiallisesti puheluiden välittämiseen tai jos yleisessä teletoiminnassa muodostetaan yhteyksiä radiolaitteiden avulla. Toimilupa on myönnettävä, jos on ilmeistä, että: 1) hakijalla on riittävät taloudelliset voimavarat huolehtia telelaitoksen velvollisuuksista; 2) hakija noudattaa teletoimintaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä; sekä 3) haetun teletoiminnan harjoittamista varten on käytettävissä radiotaajuuksia. Toimiluvan myöntää valtioneuvosto. 6 Toimiluvan ehdot Toimilupa myönnetään toistaiseksi tai vähintään 10 vuoden määräajaksi. Toimiluvassa määritellään telelaitoksen toimialue, ja siihen voidaan liittää teletoiminnan harjoittamista koskevia ehtoja tai rajoituksia. Toimiluvan ehtoja ja rajoituksia voidaan muuttaa luvanhaltijan suostumuksella taikka, jos siihen on 3 :n 1 momentissa mainittujen tavoitteiden kannalta erityinen peruste. 7 Teletoimintailmoitus Toimilupaa ei tarvita teletoiminnan harjoittamiseen, jos: 1) teletoimintaa harjoitetaan muussa kuin 5 :n 1 momentissa tarkoitetussa televerkossa; 2) teletoiminnan harjoittaja välittää televiestintää 5 :n 1 momentissa tarkoitetussa televerkossa; taikka 3) teletoimintaa harjoitetaan ainoastaan rajoitetun käyttäjäryhmän tarvetta varten sen mukaan kuin liikenneministeriö määrää. Sen, joka harjoittaa 1 momentissa tarkoitettua teletoimintaa, tulee tehdä siitä ilmoitus liikenneministeriölle. Ilmoituksen tehnyttä yleisen teletoiminnan harjoittajaa koskee soveltuvin osin, mitä telelaitoksesta säädetään ja määrätään. Liikenneministeriö voi kieltää 1 momentissa tarkoitetun teletoiminnan harjoittamisen, jos on ilmeistä, että: 1) harjoitetun toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ilmoituksen tehnyt teletoiminnan harjoittaja ei täyttäisi 5 :n 2 mo-

N:o 343 905 mentin mukaisia toimiluvan myöntämisen ehtoja; taikka 2) teletoiminnan harjoittaja rikkoo 22 :n 1 tai 2 momentin säännöksiä. 8 Telelaitoksen velvollisuudet Telelaitoksen tulee: 1) harjoittaa yleistä teletoimintaa; 2) toiminnan harjoittamista koskevia ehtoja ja rajoituksia noudattaen osaltaan huolehtia siitä, että käyttäjillä on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin riittävät, varmat ja turvalliset televiestintämahdollisuudet; 3) huolehtia osaltaan yhdysliikenteestä muiden telelaitosten kanssa; 4) varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla teletoiminnan valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein; sekä 5) tarjota Euroopan yhteisöjen säädöksissä edellytettyjä telepalveluita sen mukaan kuin liikenneministeriö määrää. Jos 1 momentin 4 kohdasta aiheutuvat tehtävät edellyttävät toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä teletoiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata valtion varoista, jollei toimenpiteen tilaaja suorita telelaitokselle siitä aiheutuvia kustannuksia. Liikenneministeriö antaa tarkemmat määräykset telelaitosten yhdysliikenteestä ja siitä perittävien maksujen yleisistä perusteista. Määräysten tulee olla yhdysliikennettä harjoittavien telelaitosten kannalta kohtuulliset ja tasapuoliset. Liikenneministeriö voi telelaitoksen hakemuksesta myös määrätä, että telelaitoksella ei ole yhdysliikennevelvollisuutta, milloin se on erityisistä syistä perusteltua. 9 Toimiluvan saaneen telelaitoksen velvollisuudet Sen lisäksi, mitä 8 :ssä säädetään, toimiluvan saaneen telelaitoksen tulee toimilupaan liitettyjen ehtojen ja rajoitusten mukaisesti: 1) ylläpitää ja kehittää televerkkoja toimialueellaan ja osana koko maan televerkostoa 3 :n 1 momentin mukaisesti; 2) antaa vahvistettujen palvelutasovaatimusten rajoissa käyttäjille liittymiä televerkkoihinsa ja tarjota tässä laissa tarkoitettuja palveluita käyttäjille ja muille telelaitoksille; 3) osaltaan huolehtia televerkkonsa yhteenliittämisestä toisen telelaitoksen televerkkoon siten, että verkkoja voidaan käyttää televiestintään yleisessä televerkostossa; sekä 4) osallistua muutoinkin yleisten televerkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liikenneministeriö vahvistaa tarvittaessa Euroopan yhteisöjen säädöksissä edellytetyt, 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut palvelutasovaatimukset. 10 a Telelaitosten keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet Edellä 10 :n 1 momentissa säädetty oikeus saada telelaitokselta liittymiä, tilaajayhteyksiä ja kiinteitä yhteyksiä on myös toisella telelaitoksella, joka tarvitsee liittymää tai yhteyksiä harjoittaakseen yleistä teletoimintaa. Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, telelaitos on, jos rinnakkaisten kaapelikanavien tai radiomastojen rakentaminen ei ympäristönsuojelullisista tai kaavoitus- tai aluesuunnittelullisista syistä ole tarkoituksenmukaista, velvollinen vuokraamaan toiselle telelaitokselle: 1) yleisen teletoiminnan harjoittamista varten rakentamiensa kaapelikanavien vapaana olevan osan; sekä 2) yleiseen televerkostoon kuuluvien radiomastojen vapaana olevat antennipaikat. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, telelaitos ei ole velvollinen vuokraamaan toiselle telelaitokselle yleisen teletoiminnan harjoittamista varten yhteyksiä, antennipaikkoja eikä kaapelikanavien vapaana olevia osia, jos ne ovat tarpeen televerkkoa ylläpitävän telelaitoksen omien käyttäjien nykyistä ja kohtuullista tulevaa tarvetta varten. Toimiluvan saaneen telelaitoksen, joka on vuokrannut toiselta telelaitokselta yhteyksiä 1 momentin nojalla, tulee eriyttää näiden yhteyksien käyttöön perustuva liiketoimintansa muusta toiminnastaan siten, että eriytettäville toiminnoille laaditaan tilikausit-

906 N:o 343 tain tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla telelaitoksen kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain (655/73) säännösten mukaisesti. Liikenneministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän pykälän soveltamisesta. Jos 1 momentin nojalla luovutusvelvollisia telelaitoksia on useampi kuin yksi eikä luovutuksesta voida sopia, liikenneministeriö määrää, minkä telelaitoksista tulee luovuttaa liittymät tai teleyhteydet. 10 b Telepäätelaitteiden maahantuonti, myynti ja kaupanpito Yleiseen televerkkoon liitettäväksi tarkoitettua telepäätelaitetta ei saa tuoda maahan myyntitarkoituksessa eikä pitää kaupan, myydä tai muutenkaan luovuttaa toiselle, ennen kuin se on tyyppihyväksytty tai sen on muutoin varmistettu täyttävän 20 :n nojalla sille asetetut vaatimukset siten kuin 21 :n 3 momentin nojalla määrätään. Kaupan pidettävä telepäätelaite on varustettava merkinnällä, joka osoittaa, onko sen liittäminen yleiseen televerkkoon sallittu vai kielletty. Telehallintokeskus voi erityisestä syystä määrätä, että telepäätelaitetta ei ole tarpeen merkitä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Telehallintokeskus antaa muutoinkin tarkemmat määräykset merkinnästä. Telepäätelaitteen myyntihinta ei saa riippua siitä, hankkiiko ostaja telepäätelaiteen myyjältä myös teletoimintaan kuuluvia suoritteita. 2 a luku Televerkon liittäminen yleiseen televerkostoon 10 c Teleurakointi Yleisen televerkon osaksi tai yleisen televerkon liittymään liitettävän televerkon tulee täyttää 20 :n nojalla televerkolle asetetut tekniset vaatimukset. Edellä 1 momentissa tarkoitetun televerkon rakentamis- ja ylläpitotyöstä vastaavalla henkilöllä tai yrityksellä (teleurakoitsija) tulee olla tähän valtuutus, jonka saamisen ehdoista ja menettelystä määrää Telehallintokeskus. Televerkon saa liittää yleiseen televerkostoon vain valtuutettu teleurakoitsija tai telelaitos. Vähäisten rakentamis- ja ylläpitotöiden tekeminen ei kuitenkaan edellytä valtuutusta sen mukaan kuin Telehallintokeskus määrää. 10 d Televerkon omistajan velvollisuudet Televerkon omistaja on velvollinen pitämään verkkonsa 10 c :n 1 momentissa tarkoitettujen määräysten mukaisena sekä säilyttämään ja ylläpitämään verkkokaaviota ja muita asiakirjoja sen mukaan kuin 20 :n nojalla määrätään. Telelaitoksella on oikeus irrottaa televerkko yleisestä televerkosta ja sulkea sen avulla toteutetut liittymät, jos televerkko aiheuttaa vaaraa tai häiriötä yleiselle teletoiminnalle tai sitä ei teletarkastusviranomaisen kehotuksesta huolimatta saateta 20 :n nojalla annettujen teknisten määräysten mukaiseksi. 20 Tekniset määräykset Liikenneministeriö vahvistaa yleisiä televerkkoja, telepäätelaitteita ja muita telelaitteita koskevat tekniset määräykset sekä 10 c :ssä tarkoitettujen televerkkojen yleiseen televerkostoon liittämistä koskevat määräykset. 22 Telemaksut Jos toimiluvan saanut telelaitos harjoittaa 5 :n 1 momentissa tarkoitetussa televerkossaan myös sellaista teletoimintaa, johon ei tarvita toimilupaa, sen muilta telelaitoksilta 10 a :ssä tarkoitetuista suoritteista perimien maksujen tulee olla tasapuoliset ja kohtuullisessa suhteessa suoritteen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee telelaitoksen maksuja myös silloin, kun telelaitoksella on omistuksen vuoksi tai muulla perusteella määräämisvalta toisessa telelaitoksessa, jolle se luovuttaa 10 a :n nojalla siinä tarkoitettuja suoritteita.

N:o 343 907 Liikenneministeriö vahvistaa tarvittaessa määräykset teletoiminnan kustannusten laskemisesta, maksujen tasapuolisuudesta ja hinnastojen julkisuudesta 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Määräysten perusteella määräytyvän maksun tulee kattaa suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten ohella kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Liikenneministeriö antaa tarvittaessa määräyksiä telemaksujen yleisistä perusteista ja kustannusten laskemisesta sekä maksujen julkisuudesta ja erittelystä, jos: 1) määräävässä markkina-asemassa olevan telelaitoksen hinnoittelun tai telemaksujen yleisen kehityksen vuoksi yleisen televerkoston ylläpito tai kehittäminen 3 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla voi vaarantua; taikka 2) Euroopan yhteisöjen teletoimintaa koskevassa lainsäädännössä edellytetään tällaisia määräyksiä joistakin telemaksuista. 23 Tiedonsaantioikeus Sen estämättä, mitä salassapidosta on muualla säädetty, liikenneministeriöllä ja Telehallintokeskuksella on oikeus saada telelaitoksilta, muilta televerkkojen omistajilta ja haltijoilta sekä valtuutetuilta teleurakoitsijoilta tässä luvussa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia tietoja. Telelaitos tai telelaitosten yhteenliittymä on lisäksi velvollinen liikenneministeriön kehotuksesta antamaan tälle kaikki 22 :n 1 ja 2 momentin noudattamisen valvomiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Liikenneministeriö voi velvoittaa toimiluvan saaneen telelaitoksen ilmoittamaan sellaiset liikkeen hankkimista, osakeenemmistön ostamista tai muuta toisen elinkeinonharjoittajan toimintaa koskevan määräämisvallan hankkimista koskevat sopimukset, jotka ovat tarpeen harkittaessa, onko telelaitoksella määräämisvalta toiseen telelaitokseen. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat on annettava Telehallintokeskukselle sen hoitaessa tämän lain mukaisia tehtäviään. 26 Luvaton teletoiminnan harjoittaminen Joka harjoittaa teletoimintaa: 1) ilman tämän lain mukaan tarvittavaa toimilupaa tai tekemättä tämän lain mukaista teletoimintailmoitusta tai vastoin 7 :n 3 momentin nojalla annettua kieltoa; on tuomittava, jollei teosta ole muussa laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, luvattomasta teletoiminnan harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. 26 a Teletoiminnasta annettujen säännösten rikkominen Joka tahallaan 2) rikkoo telepäätelaitteiden maahantuontia, myyntiä ja kaupanpitoa koskevia 10 b :n säännöksiä, 3) suorittaa 10 c :n 2 momentissa tarkoitetun työn ilman säännöksessä tarkoitettua valtuutusta, 4) laiminlyö televerkon omistajalle 10 d :ssä säädetyt velvollisuudet, tai on tuomittava, jollei teosta muussa laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, teletoiminnasta annettujen säännösten rikkomisesta sakkoon. 30 Toimenpiteet teletoiminnan lopettamisen johdosta Jos telelaitoksen toimilupa peruutetaan, telelaitos muuten lopettaa toimintansa tai sen palvelutarjonta muuten lakkaa, liikenneministeriö päättää niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä teletoiminnan ylläpitämiseksi ja siitä, mikä telelaitos on velvollinen luovuttamaan televerkostaan liittymän sellaisille käyttäjille, joiden palvelutarjonta on lakannut. Telelaitos ei saa sulkea toiselle telelaitokselle 10 a :n 1 momentin nojalla luovuttamaansa liittymää eikä estää kiinteän yhteyden käyttöä maksuviivästyksen tai sopimusrikkomuksen vuoksi ennen kuin aiotusta toi- 2 460301A/49

908 N:o 343 menpiteestä on ilmoitettu liikenneministeriölle. Ilmoitus on tehtävä viimeistään viikkoa ennen toimenpidettä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1996. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 5 :n 1 momentin mukaiset luvat teletoimintaan erillisverkossa lakkaavat olemasta voimassa. Telelaitoksen, jolla on voimassa oleva toimilupa ja joka haluaa jatkaa tämän lain mukaan toimilupaa tai teletoimintailmoitusta edellyttävää toimintaa, tulee hakea 5 :ssä tarkoitettua toimilupaa tai tehdä 7 :ssä tarkoitettu teletoimintailmoitus asetuksella säädettävään määräpäivään mennessä. Määräpäivään mennessä toimilupaa hakenut tai teletoimintailmoituksen tehnyt telelaitos saa jatkaa teletoimintaa aikaisemman toimilupansa mukaisin ehdoin ja rajoituksin, kunnes toimilupa on myönnetty tai liikenneministeriö on saanut teletoimintailmoituksen. Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Liikenneministeri Tuula Linnainmaa

909 N:o 344 Asetus puolustusministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996 Puolustusministerin esittelystä muutetaan puolustusministeriöstä 18 päivänä maaliskuuta 1994 annetun asetuksen (218/94) 2, 3, 7 ja 8 sekä 9 :n 2 momentin 6 kohta seuraavasti: Ministeriön organisaatio 2 Puolustusministeriössä on puolustuspoliittinen osasto, keskusosasto, järjestelyosasto sekä kiinteistö- ja ympäristöosasto. Osastojen vastuualueista ja muista toimintayksiköistä määrätään ministeriön työjärjestyksessä. Ministeriön hallinnonala 3 Puolustusministeriön hallinnon alaisia ovat puolustusvoimat, puolustushallinnon rakennuslaitos, suomalaiset rauhanturvaamisorganisaatiot, kutsunta-asiain keskuslautakunta, kutsuntalautakunnat, maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta, maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta. Puolustusministeriön valvontaan kuuluvat valtionenemmistöiset osakeyhtiöt Lapua Oy, Vammas Oy ja VPU Pukutehdas Oy. Lisäksi ministeriön hallinnonalaan kuuluu puolustusneuvosto. Kiinteistö- ja ympäristöosasto 7 Kiinteistö- ja ympäristöosasto käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) hallinnonalan kiinteistöpolitiikkaa ja -hallintoa; 2) metsätaloutta ja ympäristönsuojelua; sekä 3) puolustusministeriölle kiinteistöyksikkönä kuuluvia tehtäviä. Ministeriön virkamiehet 8 Ministeriössä on: kansliapäällikkö, hallitusneuvoksia, joista yksi toimii keskusosaston ja yksi kiinteistö- ja ympäristöosaston päällikkönä, puolustuspoliittisen osaston osastopäällikkö, järjestelyosaston osastopäällikkö, hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana, hallitusneuvos, henkilöstöjohtajana,

910 N:o 344 kaupallinen neuvos, joka toimii materiaalihallintojohtajana, talousjohtaja, kehittämisjohtaja, kiinteistöjohtaja ja vanhempi hallitussihteeri, kiinteistöjohtajana, vanhempia ja nuorempia hallitussihteereitä, vanhempia osastoesiupseereita sekä osastoesiupseereita, neuvottelevia virkamiehiä, pääsihteereitä, hallinnollinen sihteeri ja yleissihteeri, laskentapäällikkö, tarkastuspäällikkö ja tietohallintopäällikkö, yli-insinööri ja insinööri, ylimetsänhoitaja ja aluemetsänhoitajia, koulutuspäällikkö ja tiedotuspäällikkö, ylitarkastajia sekä esittelijöitä. Lisäksi ministeriössä on muuta virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä. Järjestelyosaston osastopäälliköllä ja puolustuspoliittisen osaston puolustuspolitiikan vastuualueen johtajana toimivalla neuvottelevalla virkamiehellä on puolustusasiainneuvoksen arvonimi. Virkojen kelpoisuusvaatimukset 9 Lisäksi vaaditaan kelpoisuusvaatimuksena: 6) pääsihteeriltä, yleissihteeriltä, laskentapäälliköltä, tarkastuspäälliköltä, tietohallintopäälliköltä, ylitarkastajalta, tiedotuspäälliköltä ja koulutuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto; Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1996. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Puolustusministeri Anneli Taina

911 N:o 345 Valtiovarainministeriön päätös verohallituksen määräämisestä toimivaltaisena viranomaisena ratkaisemaan eräitä verotusta koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettuja asioita Annettu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1996 Valtiovarainministeriö on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun lain (1558/95) 89 :n 5 momentin ja tämän päätöksen 2 :ssä mainittujen sopimusmääräysten nojalla määrännyt: 1 Verohallitus ratkaisee 2 :ssä tarkoitetuissa sopimuksissa mainittuna toimivaltaisena viranomaisena sopimuksissa tarkoitetut asiat, jotka koskevat: 1) tietojenvaihtoa ja muuta virka-apua; 2) keskinäiseen sopimusmenettelyyn kuuluvia yksittäistapauksia; ja 3) verotusmenettelystä annetun lain (1558/95) 89 :n 3 momentissa tarkoitettuja, 2 :ssä mainitun sopimuksen soveltamiseen liittyviä hakemuksia, jos vapautettavaksi pyydetty määrä on enintään 300 000 markkaa. Valtiovarainministeriö ratkaisee kuitenkin 1 momentissa tarkoitetun asian, jos asia on periaatteellisesti tärkeä. 2 Valtiovarainministeriön päätöksen perusteena olevat sopimusmääräykset: 1) Pohjoismaiden kanssa tehdyt sopimukset: Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi 12 päivänä syyskuuta 1989 tehdyn sopimuksen (SopS 91/89 ja 73/90) 3 artiklan 1g3)kohta, Pohjoismaiden välillä virka-avusta veroasioissa 7 päivänä joulukuuta 1989 tehdyn sopimuksen (SopS 37/91) 3 artiklan 1 b 4) kohta, Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä perintö- ja lahjaveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 12 päivänä syyskuuta 1989 tehdyn sopimuksen (SopS 83/92 ja 103/93) 3 artiklan 1 e 2) kohta. 2) Muiden maiden kanssa tehdyt sopimukset: Suomen Tasavallan ja Alankomaiden Kuningaskunnan välillä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi 13 päivänä maaliskuuta 1970 tehdyn sopimuksen (SopS 18/71) 3 artiklan 1g2)kohta, Suomen tasavallan hallituksen ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 21 päivänä syyskuuta 1989 tehdyn sopimuksen (SopS 2/91) 3 artiklan 1 h 1) kohta, Suomen ja Australian välillä tuloveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 12 päivänä syyskuuta 1984 tehdyn sopimuksen (SopS 26/86) 3 artiklan 1 j) kohta, Suomen ja Barbadosin välillä tuloveroja välttä-

912 N:o 345 miseksi 15 päivänä kesäkuuta 1989 tehdyn sopimuksen (SopS 79/92) 3 artiklan 1 h 1) kohta, Suomen Tasavallan ja Belgian Kuningaskunnan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 18 päivänä toukokuuta 1976 tehdyn sopimuksen (SopS 66/78) 3 artiklan 1 h ii) kohta, Suomen Tasavallan hallituksen ja Brasilian Liittotasavallan hallituksen välillä tulon kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi 16 päivänä helmikuuta 1972 tehdyn sopimuksen (SopS 2/74) 3 artiklan 1 g II kohta, Suomen tasavallan ja Bulgarian kansantasavallan verotuksen välttämiseksi 25 päivänä huhtikuuta 1985 tehdyn sopimuksen (SopS 11/86) 3 artiklan 1 d 1) kohta, Suomen tasavallan ja Etelä-Afrikan tasavallan verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 26 päivänä toukokuuta 1995 tehdyn sopimuksen (SopS 78/95 ja 4/96) 3 artiklan 1 e 1) kohta, Suomen Tasavallan ja Filippiinien Tasavallan verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 13 päivänä lokakuuta 1978 tehdyn sopimuksen (SopS 60/81) 3 artiklan 1j1)kohta, Suomen Tasavallan ja Helleenien Tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 21 päivänä tammikuuta 1980 tehdyn sopimuksen (SopS 58/81) 3 artiklan 1 i 1) kohta, Suomen tasavallan ja Indonesian tasavallan verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 15 päivänä lokakuuta 1987 tehdyn sopimuksen (SopS 4/89) 3 artiklan 1 h 1) kohta, Suomen tasavallan ja Intian tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 10 päivänä kesäkuuta 1983 tehdyn sopimuksen (SopS 59/84) 3 artiklan 1 f 1) kohta, Suomen tasavallan hallituksen ja Irlannin hallituksen välillä tulo- ja myyntivoittoveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 27 päivänä maaliskuuta 1992 tehdyn sopimuksen (SopS 88/93) 3 artiklan 1 j 1) kohta, Suomen Tasavallan hallituksen ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen välillä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi 17 päivänä heinäkuuta 1969 tehdyn sopimuksen (SopS 2/70) 3 artiklan 1 j) kohta, Suomen ja Italian välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 12 päivänä kesäkuuta 1981 tehdyn sopimuksen (SopS 55/83) 3 artiklan 1 i 1) kohta, Suomen Tasavallan ja Japanin välillä tuloveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 29 päivänä helmikuuta 1972 tehdyn sopimuksen (SopS 43/72) 3 artiklan 1 i) kohta, Suomen tasavallan ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi 8 päivänä toukokuuta 1986 tehdyn sopimuksen (SopS 60/87), jota sovelletaan toisaalta Suomen sekä toisaalta Kroatian ja Slovenian välisissä suhteissa, 3 artiklan 1h1)kohta, Suomen ja Kanadan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 28 päivänä toukokuuta 1990 tehdyn sopimuksen (SopS 81/92) 3 artiklan 1j2) kohta, Suomen tasavallan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välillä tuloveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 12 päivänä toukokuuta 1986 tehdyn sopimuksen (SopS 62/87) 3 artiklan 1i1) kohta, Suomen Tasavallan ja Korean Tasavallan verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 8 päivänä helmikuuta 1979 tehdyn sopimuksen (SopS 75/81) 3 artiklan 1 i 2) kohta, Suomen tasavallan ja Latvian tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 23 päivänä maaliskuuta 1993 tehdyn sopimuksen (SopS 92/93) 3 artiklan 1h1) kohta, Suomen tasavallan ja Liettuan tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 30 päivänä

N:o 345 913 huhtikuuta 1993 tehdyn sopimuksen (SopS 94/93) 3 artiklan 1 h 1) kohta, Suomen ja Luxemburgin välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 1 päivänä maaliskuuta 1982 tehdyn sopimuksen (SopS 18/83) 3 artiklan 1 h 1)kohta, Suomen hallituksen ja Malesian hallituksen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 28 päivänä maaliskuuta 1984 tehdyn sopimuksen (SopS 16/86) 3 artiklan 1j1)kohta, Suomen ja Maltan välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi 24 päivänä maaliskuuta 1975 tehdyn sopimuksen (SopS 69/76) 3 artiklan 1ii)kohta, Suomen Tasavallan hallituksen ja Marokon Kuningaskunnan hallituksen välillä tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 25 päivänä kesäkuuta 1973 tehdyn verosopimuksen (SopS 8/80) 3 artiklan 1 j) kohta, Suomen hallituksen ja Portugalin hallituksen välillä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi 27 päivänä huhtikuuta 1970 tehdyn sopimuksen (SopS 27/71) 3 artiklan 1 g 2) kohta, Suomen tasavallan hallituksen ja Puolan tasavallan hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi 26 päivänä lokakuuta 1977 tehdyn sopimuksen (SopS 26/79) 3 artiklan 1 i) kohta, Suomen Tasavallan Hallituksen ja Ranskan Tasavallan Hallituksen välillä tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 11 päivänä syyskuuta 1970 tehdyn sopimuksen (SopS 8/72) 3 artiklan 1 f) kohta, Suomen Tasavallan ja Romanian Sosialistisen Tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 18 päivänä elokuuta 1977 tehdyn sopimuksen (SopS 68/78) 3 artiklan 1 i i) kohta, Suomen Tasavallan ja Saksan Liittotasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja sekä eräitä muita veroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 5 päivänä heinäkuuta 1979 tehdyn sopimuksen (SopS 18/82) 3 artiklan 1 f i)kohta, Suomen ja Sambian välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 3 päivänä marraskuuta 1978 tehdyn sopimuksen (SopS 28/85) 3 artiklan 1 i 1) kohta, Suomen Tasavallan ja Singaporen Tasavallan verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 23 päivänä lokakuuta 1981 tehdyn sopimuksen (SopS 48/82) 3 artiklan 1f2)kohta, Suomen tasavallan hallituksen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallituksen verotuksen välttämiseksi 6 päivänä lokakuuta 1987 tehdyn sopimuksen (SopS 28/88), jota sovelletaan Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa, 3 artiklan 1 d 2) kohta, Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sri Lankan Demokraattisen Sosialistisen Tasavallan hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 18 päivänä toukokuuta 1982 tehdyn sopimuksen (SopS 20/84) 3 artiklan 1 i 2) kohta, Suomen tasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 16 päivänä joulukuuta 1991 tehdyn sopimuksen (SopS 90/93) 3 artiklan 1 h 1) kohta, Suomen ja Tansanian välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 12 päivänä toukokuuta 1976 tehdyn sopimuksen (SopS 70/78) 3 artiklan 1 i ii) kohta, Suomen tasavallan hallituksen ja Thaimaan kuningaskunnan hallituksen välillä tuloveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 25 päivänä huhtikuuta 1985 tehdyn sopimuksen (SopS 28/86) 3 artiklan 1 j 1) kohta, Suomen tasavallan ja Tšekin tasavallan verotuksen välttämiseksi sekä veron kiertämisen estämiseksi 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn sopimuksen (SopS 80/95 ja 5/96) 3 artiklan 1 h 1) kohta, Suomen tasavallan ja Turkin tasavallan verotuksen välttämiseksi 9 päivänä toukokuuta 1986 tehdyn sopimuksen (SopS 61/88) 3 artiklan 1 k 2)kohta, Suomen tasavallan hallituksen ja Ukrai-

914 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 345 nan hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 14 päivänä lokakuuta 1994 tehdyn sopimuksen (SopS 82/95 ja 6/96) 3 artiklan 1 i 1) kohta, Suomen Tasavallan hallituksen ja Unkarin Kansantasavallan hallituksen välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 25 päivänä lokakuuta 1978 tehdyn sopimuksen (SopS 51/81) 3 artiklan 1 i 1)kohta, Suomen hallituksen ja Uuden Seelannin hallituksen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 12 päivänä maaliskuuta 1982 tehdyn sopimuksen (SopS 49/84) 3 artiklan 1 g 2) kohta, Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 23 päivänä maaliskuuta 1993 tehdyn sopimuksen (SopS 96/93) 3 artiklan 1 h 1) kohta. 3) Yleissopimukset: Veroasioissa annettavasta keskinäisestä virka-avusta 25 päivänä tammikuuta 1988 tehdyn yleissopimuksen (SopS 21/95) 3 artiklan 1 d) kohta. 3 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1996. Päätöksellä kumotaan verohallituksen määräämisestä toimivaltaisena viranomaisena ratkaisemaan eräitä verotusta koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettuja asioita 29 toukokuuta 1995 annettu valtiovarainministeriön päätös (824/95). Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1996 Ministeri Arja Alho Finanssineuvos Hillel Skurnik N:o 339 345, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996