Jämsän kaupunki Lausunto 19.06.2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut 2.3 2.3.21) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Ympäristöterveydenhuolto on osa kunnan vastuulla olevien lupatoimintojen kokonaisuutta, joka järjestetään nykyisin kunnissa tai kuntien yhteistoimintaalueilla. Ympäristöterveydenhuollolla on vahva kytkös kuntien elinvoimatehtävän kannalta tärkeään maankäyttöön. Kunnan ja maakunnan välinen yhteistyö erityisesti terveydensuojelussa on varmistettava. Terveydensuojelulakiin olisi hyvä kirjata terveydensuojeluviranomaisen velvoite tehdä yhteistyötä kunnan kanssa. Myös varautumiseen ja valmiuteen liittyvissä tehtävissä yhteistyön on oltava tiivistä maakunnan terveydensuojeluviranomaisen ja kuntien välillä. Elintarvikevalvonnan taso ja tulkinnat vaihtelevat tällä hetkellä maakuntien välillä. Jämsän kaupungin näkemyksen mukaan elintarvikeyritysten valvontaa on kehitettävä siihen suuntaan, että pienyritysten alkuunlähtö helpottuu, elintarvikkeiden jakeluketjut lyhenevät ja paikallinen elinvoima vahvistuu. Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Lausuntopalvelu.fi 1/15
Maatalous on voimakkaasti säännelty toimiala ja sen vuoksi ammattitaitoinen ja hyvin toimiva maaseutuhallinto on maaseutuelinkeinonharjoittajille hyvin tärkeä. Maatalouden ja maaseudun elinvoimalla sekä aktiivisella kehittämisellä on suuri merkitys maakuntien eri alueiden kokonaisvaltaiselle menestymiselle. Maakuntauudistuksessa on huolehdittava, että asiakkaiden palvelut ja palvelupisteet, mukaan lukien maaseutu ja lomituspalvelut, eivät etäänny asiakkaista. Palveluiden tarjonnassa on oltava lähtökohtana asiakaslähtöisyys. Jämsän kaupunki katsoo maakunnalle kuuluvan luontevasti tukikokonaisuuden hakemusten vastaanotto ja käsittely, tuen myöntäminen ja maksaminen sekä valvontatehtävät. Maaseutuhallinto on kuitenkin hoidettava siten, että maaseudun elinkeinonharjoittajat saavat tarvitsemansa asiantuntevat palvelut riittävän läheltä. Alueellisesti kattava toimipisteverkosto on säilytettävä. Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Aluekehitysrahoitus on keskeinen väline maakuntastrategian ja maakuntaohjelman toimeenpanossa ja siksi välittävän viranomaisen tehtävät tulee hoitaa pitkälti omassa maakunnassa lähellä asiakasta. Maakunnilla on toimivat verkostot elinvoiman kehittämisestä vastaaviin kuntiin ja siten paras tilannekuva omaa aluetta koskevista kehittämistarpeista, joihin voidaan vastata parhaiten silloin, kun maakuntaan keskitetään aluekehittämisen välineet eri rahastoista ja eri tukimuodoista (yritystuet ja kehittämisrahoitus). Toiminnallisten prosessien tulee säilyä tarkoituksenmukaisina, eikä yksittäisten tehtävien irrottamista hoidettavaksi keskitetysti toisesta maakunnasta käsin ole kannatettavaa. Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6) Koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu perustuvat maakunnissa tapahtuvaan laajempaan ennakointi ja ohjelmatyöhön ja ovat osa maakuntien tiedolla johtamisen prosesseja, mikä olisi syytä huomioida pykälän muotoilussa. Ennakoinnissa on kysymys laajasta ja vaikuttavasta asiasta, joka kytkeytyy maakuntastrategiaprosessiin ja maakuntaohjelman toimeenpanoon. Jämsän kaupunki katsoo, että maakunnilla on hyvät edellytykset ennakoinnin Lausuntopalvelu.fi 2/15
kokonaisuuden hoitamiseen yhteistyössä alueensa toimijoiden kanssa. Toimeenpanovaiheessa tulee huolehtia elinkeinoelämän, maakunnan, peruskuntien, koulutuksen järjestäjien sekä eri ministeriöiden tavoitteellisesta yhteistyöstä. Maakuntahallinnon on osoitettava tätä varten riittävät resurssit omassa organisaatiossaan. Työelämän tarpeisiin perustuvan koulutuksen järjestäminen on ensisijaisen tärkeää kuntien elinvoimatehtävän toteuttamisen näkökulmasta. Jämsän kaupunki katsoo, että maakunnan on toimittava tavoitteellisesti OKM:n suuntaan siten, että Jämsälle tärkeiden alojen (mm. metsä ja ilmailuteollisuus sekä matkailu) koulutusta järjestetään paikallisista tarpeista lähtien, joustavasti ja lähellä työnantajaa. Koulutuksen kokoaminen maakuntien keskuskaupunkeihin heikentää koulutuksen työelämäyhteyksiä keskuskaupunkien ulkopuolella ja kuntien mahdollisuuksia hoitaa elinvoimatehtäväänsä. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Lakiesitys siirtää maakunnan suunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen liittyvät tehtävät maakuntaliitolta itsehallinnolliselle maakunnalle. Kunta voi jatkossakin aika itsenäisesti päättää mitä kaavoittaa ja mihin kaavoittaa. Laista on poistumassa määräys, jossa edellytetään, että kunnan on edistettävä maakuntakaavan toteuttamista, huomioon se tulee toki jatkossakin ottaa. Jämsän kaupunki katsoo, että suunta on oikea. Maakuntakaavoituksen ei pidä olla liian yksityiskohtaista ja kuntien kaavoitusta ja maankäyttöä tarpeettomasti sitovaa. Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) Maakunnille siirtyvä ELYkeskusten valvontatehtävä on luonteeltaan kuntien kaavoitus ja rakennustoimen hoitoon kohdistuvaa laillisuusvalvontaa. Valvontatehtävä kohdistuu vain vaikutuksiltaan valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin. Valvontatehtävää toteutetaan seuraamalla kuntien päätöksiä ja tuomalla mahdolliset epäkohdat esiin ennakolta tehtävässä yhteistyössä sekä tarvittaessa valittamalla kunnan tekemistä päätöksistä. Jämsän kaupunki katsoo, että edellä kuvattu rajattu valvontarooli on riittävä, eikä sitä tule laajentaa. Laillisuusvalvontaa tulee suorittaa ensisijaisesti neuvotteluin ja vasta toissijaisesti muiden lain tuntemien keinojen avulla. Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Lausuntopalvelu.fi 3/15
Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE 2.3.10) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE 2.3.11) Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE 2.3.12) Alueellisten liikuntaneuvostojen tulee olla maakuntapohjaisia. Maakunnallinen liikuntaneuvosto tietää alueensa olosuhteet ja pystyy parhaiten ottamaan huomioon alueensa tarpeet. Maakunnat yhdessä alueensa kuntien kanssa voivat parhaiten vastata ylikunnallisten ja ylimaakunnallisten ulkoilureittien suunnittelusta ja yhteensovituksesta muihin maankäyttömuotoihin. Kuntien rooliin kuuluu luontevasti alueensa sisäisistä ulkoilureiteistä vastaaminen ja ulkoilureitistöjen huomioiminen maankäytön suunnittelussa. Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE 2.3.13) Vesivarat ovat tärkeää kansallisomaisuuttamme. Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että vesihuollon suunnittelua, edistämistä, järjestämistä ja toteuttamista edistävässä lainsäädännössä on kiinnitettävä huomioita vesivarojen tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden. Tehtävän hoito edellyttää laajaa yhteistyötä vesienhoitoalueittain ja lisäksi maakunnan sisäistä yhteistyötä eri intressitahojen (elinkeinonharjoittajat, kalastusalueet, vesialueiden haltijat, vesiosuuskunnat jne.) ja viranomaisorganisaatioiden kanssa (pelastuslaitos, kuntien vesihuoltolaitokset, kuntien ympäristö, kaavoitus ja rakennustoimi), mikä edellyttää maakunnalta riittävien resurssien varaamista vesihuoltoon ja vesien suunnitteluun liittyviin tehtäviin. Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE 2.3.14) Lausuntopalvelu.fi 4/15
Vesivarat ovat tärkeää kansallisomaisuuttamme. Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että vesihuollon suunnittelua, edistämistä, järjestämistä ja toteuttamista edistävässä lainsäädännössä on kiinnitettävä huomioita vesivarojen tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden. Tehtävän hoito edellyttää laajaa yhteistyötä vesienhoitoalueittain ja lisäksi maakunnan sisäistä yhteistyötä eri intressitahojen (elinkeinonharjoittajat, kalastusalueet, vesialueiden haltijat, vesiosuuskunnat jne.) ja viranomaisorganisaatioiden kanssa (pelastuslaitos, kuntien vesihuoltolaitokset, kuntien ympäristö, kaavoitus ja rakennustoimi), mikä edellyttää maakunnalta riittävien resurssien varaamista vesihuoltoon ja vesien suunnitteluun liittyviin tehtäviin. Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE 2.3.15) Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE 2.3.16) Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE 2.3.17) Jämsän kaupunki on lausunnossaan koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista nostanut esiin tarpeen asiakkaan monialaisen palveluohjauksen järjestämiseksi toimijoiden yhteistyössä. Kunnissa on hyvä olla maakunnan järjestämänä maakunnallisten palveluiden asiointipiste. Se voidaan luontaisesti sijoittaa kuntien jo olemassa olevien info tai yhteispalvelupisteiden yhteyteen. Tällä tavalla saatetaan maakunnalliset palvelut kattavasti maakunnan eri puolille kuntalaisten käytettäväksi. Asiantuntijapalveluita voitaisiin tuottaa etäyhteyksin maakunnasta info ja yhteispalvelupisteisiin ja toisaalta info ja yhteispalvelupisteistä on kuntalaisilla mahdollisuus ottaa etäyhteys maakunnallisiin viranomaisiin ja palveluihin. Järjestely edistäisi kuntien ja maakuntien välistä tiedonvaihtoa, lisäisi luottamusta maakuntahallintoon ja helpottaisi asiakkaan palveluohjaukseen liittyviä haasteita. Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE 2.3.19) Lausuntopalvelu.fi 5/15
Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE 2.3.20) Valvontatoimen toiminnassa maakuntauudistus ei välttämättä aiheuta ainakaan välittömiä muutoksia. Valmisteluvaiheessa on ollut esillä niin rakennusvalvonnan kuin ympäristönsuojelunkin siirtäminen maakunnan hoidettavaksi. Nyt lakiin sisältyy mahdollisuus näiden tehtävien siirtämisestä maakunnalle, jos kaikki alueen kunnat näin päättävät. Maakunta voi lisäksi hoitaa: 4) kaikkien alueensa kuntien kanssa tekemällään sopimuksella maakunnan hoidettaviksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen; Jämsän kaupunki näkee molempien viranomaistehtävien säilyttämisen oman kunnan hoidettavana erinomaisen tärkeänä. Vaikka tehtävät ovat tiukasti lainsäädäntöön sidottuja, on mm. elinkeinoelämän eri hankkeiden sujuva ja paikallisella tasolla tapahtuva luvitus, kunnan elinvoimatehtävän hoitamisen kannalta välttämätöntä. Myös päivittäinen yhteistyö kunnan maankäytön suunnittelun kanssa puoltaa jatkossakin näiden viranomaistoimintojen säilyttämistä kuntatasolla. Maakunnille ovat siirtymässä mm. pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto. Valvontatoimen toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että näiden toimintojen paikalliset palvelupisteet säilyvät ja näissä pisteissä on jatkossakin mm. lausuntojen antamiseen pätevää ja toimivaltaista henkilöstöä. Maankäyttö ja rakennuslain muutoksilla on ELYkeskuksille kuuluvaa toimivaltaa jo suuresti siirretty kuntien hoidettavaksi, mm. kaikki rakentamisen poikkeamisluvat. Rakennusvalvonnan yhteistyö valtion viranomaisten kanssa on näillä muutoksilla vähentynyt jo olennaisesti eikä maakuntauudistuksella ole odotettavissa mainittavaa merkitystä rakennusvalvonnan toimintaan. Tärkeää on, että ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta jatkossakin hoidetaan samassa yksikössä. Ympäristönsuojelun kannalta on tärkeää, että valtion lupa ja valvontaviranomainen tukee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimintaa toimialaansa kuuluvissa asioissa. Jämsän kaupungilla ei ole käytettävissä ympäristölainsäädännön asiantuntijaa. Ympäristönsuojelussa käsitellään monimutkaisia asiakokonaisuuksia, joissa tarvitaan ympäristölainsäädännön erityisosaamista ja laajaalaista substanssiosaamista. On ensiarvoisen tärkeää, että juridiikkaan liittyvää ohjausta ja neuvontaa on saatavissa jatkossakin valtion lupa ja valvontaviranomaisessa. Tähän tehtävään on varattava riittävästi resursseja. Kunnan ympäristönsuojelun tehtäväksi on esityksen mukaan siirtymässä aiemmin ELY:lle kuulunut tehtävä käsitellä useamman kunnan alueella melua aiheuttavan toiminnan meluilmoitus. Kunnan ympäristönsuojelun tehtävien lisääminen ilman resurssien osoittamista maakuntauudistuksen yhteydessä ei ole kestävä ratkaisu. Lausuntopalvelu.fi 6/15
Esityksessä on edellytetty, että kunnat toimittavat mm. kuntien ilmansuojelusuunnitelmat, meluselvitykset ja ympäristönsuojelumääräykset valtion lupa ja valvontavirastolle tiedoksi. Ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan valtion tulee ottaa vastuu tietojärjestelmien kehittämisestä (mm. kansallinen palveluväylä) siten, että kunta voi tallettaa tiedot omaan sähköiseen järjestelmään, josta on luotu yhteys kansalliseen palveluväylään. Maakunnan muut tehtävät (HE 2.3.21) Oppilas ja opiskelijahuollon kuraattori ja psykologipalveluiden jääminen kuntiin on hyvä ratkaisu. Jatkovalmistelussa tulee edelleen arvioida perhepalveluita kokonaisuutena. Lapsen ja nuoren ehyen kasvun ja oppimisen tuen näkökulmasta myös lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, kasvatus ja perheneuvolatoiminnan ja sosiaalityön on saumattomasti liityttävä kuntien lapsiperheiden palvelukokonaisuuteen. Yhteisten tavoitteiden määrittely ja verkostomaisen työotteen mahdollistaminen maakunnan, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä on tulevan maakuntaratkaisun onnistumisen edellytys lapsiperhepalveluiden osalta. Toimeenpanovaiheessa tulee varmistaa riittävä resursointi lasten ja nuorten hyvinvointia edistävälle yhteistyölle niin maakuntahallinnossa kuin peruskunnissa, josta sosiaali ja terveystoimen henkilöstö on uudistuksen myötä siirtymässä maakuntahallinnon palvelukseen. Tämä asia ei ole ollut juurikaan esillä valmisteluissa tai julkisessa keskustelussa. Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Ympäristöministeriön tehtäväala: Laki avustuksista erityisryhmien asuntoolojen parantamiseksi 3 Lain yleisperusteluissa esitetään, että korkotukilainoja koskevia lausuntoja olisi jatkossa perusteltua pyytää kunnan sijasta maakunnalta myös esimerkiksi silloin, jos maakunta päättäisi rakennuttaa korkotukilainalla rahoitettavia tavallisia vuokraasuntoja ja korkotukilainan saajana olisi tällöin maakunnan omistama yhtiö. Ara:lle säädettäisiin mahdollisuus pyytää kunnilta täydentävä lausunto. Kunnat omistavat merkittävän määrän vuokraasuntoja itse tai omistamiensa kiinteistöosakeyhtiöiden kautta. Monet kuntien omistamista asuinkiinteistöistä ja kiinteistöosakeyhtiöistä, erityisesti suurkaupunkien ulkopuolella, kamppailevat alhaisten käyttöasteiden ja kasvavien korjausvelkojen kanssa. Korkotuettujen asuntohankkeiden puoltaminen on säilytettävä kuntien tehtävänä. Asuntotuotannon rakenteen ja toteuttamisjärjestyksen arviointi on keskeisesti kunnan maapolitiikkaan liittyvä asia. Lakiin ei tule säätää mahdollisuutta tukea maakuntien yhtiöiden korkotuettujen asuinkiinteistöjen rakentamista, edellyttämättä hankkeelle sijaintikunnan puoltavaa lausuntoa. Lausuntopalvelu.fi 7/15
11d Lain yleisperusteluissa esitetään edelleen, että asukasvalinnan valvonnan osalta osaa valvontatehtävistä ollaan siirtämässä maakunnalle ja säätämässä, että asunnonhakijat asetetaan etusijajärjestykseen hakijan asunnontarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella ja ettei asukkaiksi valita hakijoita, joilla on niin paljon varallisuutta, että he kykenevät järjestämään asumisensa ilman valtion tukea. ARA:n nykyisen ohjeistuksen mukaan korkotuettuja kiinteistöjä ei tule pitää tyhjinä, eli jollei sopivia hakijoita (esim. tulojen ja varallisuuden) perusteella ole, voidaan huomioida myös muut hakijat. Monet kuntien omistamista asuinkiinteistöistä ja kiinteistöosakeyhtiöistä, erityisesti suurkaupunkien ulkopuolella, kamppailevat alhaisten käyttöasteiden ja kasvavien korjausvelkojen kanssa. Lailla tai asetuksella ei tule säätää sellaisia rajoituksia, jotka heikentävät kiinteistöjen käyttöasteita esim. rajaamalla hakijoiden sisäänottoa tulojen ja varallisuuden perusteella. Liikenne ja viestintäministeriön tehtävänala: Julkisen henkilöliikenteen osalta lainsäädäntö on keskeneräinen ja sitä tullaan muuttamaan pääosin erillisillä hallituksen esityksillä. Maakunnille on tarkoitus siirtää ELY keskuksilta tieliikennettä, lentoliikennettä, Merenkurkun liikennettä sekä liikennetoimialan henkilö tavara ja taksilupaasioita koskevat asiat ainakin siihen asti, kun liikennekaari tulee voimaan 1.7.2018. Lentoliikenteen osalta maakuntiin siirtyisivät lentoliikenteen ostotehtävät ja lentopaikkojen valtionavustuksia koskevat tehtävät. Maakuntauudistuksessa on tarkoitus mahdollistaa, että maakunnat ottavat hoitaakseen julkisen henkilöliikenteen tehtävät, suunnittelun, järjestämisen ja mahdolliset ostopalvelut. Toiminta kattaisi tie ja lentoliikenteen. Rautatieliikennettä ollaan tässä vaiheessa jättämässä tehtäväalueen ulkopuolelle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat tukemaan kestävän yhdyskuntarakenteen muotoutumista liikennejärjestelmää kehitettäessä. Jotta maakunnille syntyisi mahdollisuus suunnitella ja järjestää liikennettä taloudellisesti kestävänä ja kustannustehokkaana kokonaisuutena edellyttäisi se maakunnille mahdollisuutta vaikuttaa myös raideliikenteen kehittymiseen alueellaan. Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että edellytykset sujuvien matkaketjujen kehittämiseen (työssäkäynti ja matkailijaliikenne), sekä teollisuuden kuljetustarpeiden kattamiseen huomioidaan julkista liikennettä koskevassa lainsäädäntötyössä. Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 2? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 3. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Lausuntopalvelu.fi 8/15
Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Kommenttinne tästä pykälästä Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 ) Jämsän kaupunki viittaa lausuntoonsa, jonka se on antanut koskien hallituksen esitystä eduskunnalle maakuntauudistukseksi, sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi ja sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamiseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi kvalt. 7.11.2016 271 sekä lausuntoonsa, jonka se on antanut koskien lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista khall 24.4.2017 95. Molemmissa lausunnoissa kannetaan huolta asiakkaan palveluprosessista ja palvelujen asiakaslähtöisestä integraatiosta monituottajamallissa. Valtion lupa ja valvontaviraston sosiaali ja terveysalan valvontatehtäviä koskevaa lainsäädäntöä tulee täydentää velvoitteella valvoa maakuntien sosiaali ja terveyspalvelujen integraation etenemistä. Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Lausuntopalvelu.fi 9/15
Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 3? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 4. Ei Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Kommenttinne lakiehdotuksesta. (Pyydämme viittaamaan pykälään/pykäliin, joita kommentoitte.) Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 4? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 5. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Lausuntopalvelu.fi 10/15
Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Liikkeenluovutusperiaate on selkeä ja on hyvä, että se on laissa. Siirtyvän henkilöstön täsmällisempi määrittely tulee jättää luovuttavan kunnan päätettäväksi. Kun tällaisessa siirrossa tulee tulkinnallisia kysymyksiä, on välttämätöntä, että jompikumpi osapuoli kykenee sitovasti määrittelemään siirtyvät henkilöt. Kunnilla on selkeästi paremmat tiedot henkilöiden tehtävistä ja niiden jakautumisesta eri osaalueisiin. Kolmannessa momentissa on määräys, että maakuntakonserniin tai maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön toimintoja siirrettäessä, voidaan soveltaa liikkeenluovutusta. Aikaraja koskee vain ennen 31.12.2020 perustettavia yhteisöjä. Mahdollisten aikatauluongelmien vuoksi voi käydä, että yhteisö perustetaan vasta tämän jälkeen, jolloin liikkeenluovutusvelvoite ei tule noudatettavaksi. Aikataulu tulee laissa määritellä toteutuvan aikataulun mukaan. 10 :n lisäeläketurvan osalta ehdotetut säännökset muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Laki tulee säätää yksiselitteiseksi siten, että siirtyvän henkilöstö (valtiolta tai kunnista) on samassa asemassa liikkeenluovutuksen jälkeen. Henkilöstösiirtojen yhteydessä tulee huolehtia, etteivät kuntien eläkevakuutusmaksut kasva. Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Voimaanpanolain mukaan kunta vuokraisi omistamansa sosiaali ja terveydenhuollon toimitilat maakunnalle. Lain perusteluiden mukaan kunta siirtäisi maakunnalle sellaiset toimitiloihin liittyvät vuokrasopimukset, joissa kunta itse on vuokralaisena, riippumatta siitä, mikä taho on vuokranantajana. Maakuntien ja valtion omistamalle toimitilapalvelukeskukselle siirtyisivät kaikki sellaiset toimitilojen hallintaa koskevat sopimukset, joissa on kyse toimitilan käyttöoikeussopimuksesta ja joissa kunta itse ei omista sopimuksen nojalla hallinnoimaansa tilaa. Edellä oleva linjaus saattaa kunnat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuinka toimitilat on hankittu kunnan hallintaan. Erilaisin vuokra ja leasingsopimuksin toimitilansa järjestäneiden kuntien toimitilariski siirtyy suoraan maakunnalle. Toimitilat omaan taseeseen hankkineet kunnat ovat huomattavasti huonommassa asemassa, koska varmuus toimitilojen vuokrauksesta on vain siirtymäajalle. Lausuntopalvelu.fi 11/15
Maakunnan markkinoilla toimiva yhtiö toimii ensisijaisesti kuntien nykyisin hallitsemissa toimitiloissa. Sotepalveluja tuottavan julkisen yhtiön menestys kilpailussa ratkaisee sen, tarvitseeko se kunnilta vuokrattuja toimitiloja. Kyseisille erikoistoimitiloille on vain vähän muuta kysyntää markkinoilla. Sotetoimitilojen vuokraaminen maakunnalle tai yksityisille toimijoille keskipitkällä aikavälillä ei ole kunnan perustehtävän mukaisesti tavoiteltavaa. Kyseisen omaisuuden osalta onkin kyettävä löytämään kuntien näkökulmasta kestävä ratkaisu mahdollisimman pian. Kunnista maakuntaan siirtyvän irtaimen omaisuuden osalta on voimaanpanolain säädösluonnoksissa (21 ) esitetty irtaimen omaisuuden luovutusta korvauksetta. Tämä saattaa kunnat eriarvoiseen asemaan riippuen kunnan hankintapolitiikasta. Kunnat, jotka ovat hankkineet irtaimen omaisuuden omaan taseeseen, luovuttavat taseestaan omaisuutta korvauksetta, mutta niihin kohdistuneet lainat jäävät kuntien maksettaviksi. Kuntien tulee saada käyvän arvon mukainen korvaus irtaimen omaisuutensa siirrosta maakunnalle. Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 5? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 6. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Lausuntopalvelu.fi 12/15
Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Koskien lakeja: laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta, laki perusopetuslain muuttamisesta, laki lukiolain muuttamisesta, laki taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta, laki yleisistä kirjastoista annetun lain 4 ja 16 :n muuttamisesta, laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 15 :n muuttamisesta, laki nuorisolain 4 ja 25 :n muuttamisesta, laki oppilas ja opiskelijahuoltolain 10 ja 26 :n muuttamisesta, sekä laki liikuntalain muuttamisesta, Jämsän kaupunki toteaa että: Nykyisessä lainsäädännössä todettu aluehallintovirasto muutettaisiin Valtion lupa ja valvontavirastoksi ja maakunnan liitto muutettaisiin maakunnaksi. Maakuntien ja valtion lupa ja valvontaviraston keskinäisen työnjaon ja toimivallaan linjauksista nykyiseen nähden luotamme lainvalmistelijan näkemykseen. Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172) Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Lausuntopalvelu.fi 13/15
Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) Laki avustuksista erityisryhmien asuntoolojen parantamiseksi 6 Myöntämisen edellytykset. Muutetaan 1 momentin 3 kohta kuulumaan seuraavasti: että asuinrakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä. 3 Korkotukilainojen hyväksymisvaltuus. Muutetaan 2 momentti kuulumaan seuraavasti: Valtioneuvosto voi vahvistaa lainojen hyväksymisvaltuuden alueelliset ja muut käyttöperusteet. Hyväksymisvaltuutta voidaan yleisten edellytysten täyttyessä käyttää kunnan puoltamiin kohteisiin. Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? Pakollinen kysymys. Ei Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Lausuntopalvelu.fi 14/15
Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin Kuisma Riitta Jämsän kaupunki Kaupunginhallitus 19.6.2017 Lausuntopalvelu.fi 15/15