Puhtaasti asiakkaalle

Tekesin katsaus 268/2010 Puhtaasti asiakkaalle suomalaisen kemianteollisuuden menestyksen tekijät globaalissa kilpailussa Marja Mäenpää, Jani Saarinen, Peter Sikow, Pekka Pesonen

Marja Mäenpää Jani Saarinen Peter Sikow Pekka Pesonen Puhtaasti asiakkaalle suomalaisen kemianteollisuuden menestyksen tekijät Tekesin katsaus 268/2010 Helsinki 2010 3

Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkostoitumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat verkostoitumisen foorumeita Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville tutkimus- ja kehitysprojekteille. Seminaarit, workshopit, ulkomaille suuntautuvat tutustumismatkat, koulutusohjelmat, uutiskirjeet ja muut julkaisut ovat ohjelmien keskeistä antia. Tekes ohjaa noin puolet myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes 2009. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1797-7339 ISBN 978-952-457-496-9 Taitto: DTPage Oy 4

Esipuhe Kemianteollisuus on noussut maamme toiseksi suurimmaksi teollisuudenalaksi muodostaen entistä vahvemman tukipilarin kansantaloudellemme. Alan menestys tulevaisuudessa linkittyy kuitenkin vahvasti globaaliin taloustilanteeseen ja toimintaympäristöön. Näissä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia, jotka on huomioitava kun mietitään Suomen kemianteollisuuden toimintaedellytyksiä ja menestymisen mahdollisuuksia. Kilpailukykytekijät on arvioitava uudestaan sekä analysoitava mitä ovat ne liiketoiminta-alueet, joissa menestymisen mahdollisuudet ovat suurimmat ja mitä keinoja menestymisen saavuttamiseksi tulisi Suomessa toteuttaa. Tämä selvitys liittyy Tekesin päämäärään edistää suomalaisen elinkeinoelämän uudistumista, tässä kemianteollisuuden osalta. Selvityksen tavoitteena on analysoida Suomen kemianteollisuuden nykytila globaalissa kontekstissa sekä muodostaa näkemys siitä, mitkä ovat tulevaisuuden potentiaalisimmat liiketoiminta-alueet ja suomalaisten yritysten menestystekijät. Selvityksessä tarkastellaan globaalien muutostekijöiden kautta Suomen kemianteollisuuden kehityspolkua ja lopputuloksina suositellaan toimenpiteitä alan tukemiseksi ja edistämiseksi jatkossa, eritoten Tekesin näkökulmasta. Näin selvitys luo perustan pitkän aikavälin strategiselle suunnittelulle suomalaisen kemianteollisuuden kilpailuetujen parantamiseksi. Selvitys rajautuu suomalaiseen kemianteollisuuteen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Suomen kemianteollisuutta kuvattaessa noudatetaan Tekesin ja Kemianteollisuus ry:n kanssa tehdyn linjauksen mukaisesti laajempaa määritelmää kuin globaalin kemianteollisuuden kohdalla. Suomessa kemianteollisuus ymmärretään usein laajempana käsitteenä kuin muualla maailmassa. Täällä tuoteteollisuudella on suuri merkitys: osaksi kemianteollisuutta katsotaan kuuluvan esimerkiksi lääkkeet, maalit ja öljytuotteet. Selvityksen keskeisinä tietolähteinä on hyödynnetty kemianteollisuuden yritysten, edunvalvojien ja muiden sidosryhmien haastatteluita sekä kansainvälisten alan asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisesta kemianteollisuudesta. Selvityksen on toteuttanut PricewaterhouseCoopers Oy Tekesin toimeksiannosta. Tekes 5

Sisältö Esipuhe 5 Summary and conclusions 7 1 Yhteenveto ja johtopäätökset 10 2 Kansainvälinen kemianteollisuus 13 2.1 Kemianteollisuuden nykytila 13 2.2 Suurimmat kemianteollisuuden yhtiöt 16 2.3 Kemianteollisuuden globaalit trendit 19 3 Kemianteollisuus Suomessa 22 3.1 Suomen kemianteollisuuden nykytila 22 3.2 Kemianteollisuuden yritystoiminta 24 3.3 Kemianteollisuuden t&k-toiminta 26 3.4 Julkisen sektorin merkittävät toiminnot 27 4 SWOT-analyysi Suomen kemianteollisuudesta 28 4.1 Vahvuudet 28 4.2 Heikkoudet 30 4.3 Mahdollisuudet 31 4.4 Uhat 32 5 Kehityssuunnat ja toimenpide-ehdotukset Tekesille 33 5.1 Markkinat 34 5.2 Osaaminen ja teknologia 41 5.3 Yritykset 45 5.4 Imago ja tunnettuus 46 Lähteet 48 Liitteet 1 Haastatellut henkilöt 49 2 Yrityskaupat 50 3 Julkiset aktiviteetit 51 Tekesin katsauksia 54 6

Summary and conclusions The chemical industry is under pressure to change, globally and locally The value of the chemical industry s business is about 2000 billion globally. The biggest companies in the field are located in North America and Europe. In Europe, the chemical industry is one of the biggest industries and, together with the plastics industry, has now over three million jobs in more than 60,000 companies. The chemical industry has experienced strong growth throughout the 20 th and 21 st centuries. Finnish chemical industry companies have become associated even closer with the global field of operations of the chemical industry and with its global value networks. Globalization increases competition between companies, but at the same time it opens up new opportunities for export-led high-tech countries like Finland. The impact of globalization on the development of the chemical industry can be divided into three main change factors: rise in the price of energy and raw materials, change in the focus of demand, and differences in labour costs. As a result of these, the production focus has now partially moved to countries with a lower cost level and near increasing demand, but Europe is still the biggest production area. Competitive advantage can basically be achieved in two ways: cost-wise in basic chemicals and by differentiation through continuous innovations in speciality chemicals. For both a customer oriented operation mode promotes success Different change factors affect the global chemical industry. Changes in economic conditions impact the production of basic chemicals more than the production of specialty chemicals. At the moment, the production of basic chemicals is growing especially in China, India, East Europe and the Middle East, where the ability to compete with costs is better. On the other hand, a local, flexible and customer oriented practice based on basic chemicals may prove profitable with correct customer and product selection and efficient operations. In specialty chemicals there are more specialized companies of different sizes for whom R&D investment and innovations are vital. In neither of these areas the development of technology alone is sufficient in the future: to succeed, product and service concepts must be developed in a customer oriented way and the product delivery chain must be seen as an integral entity in the development. Finnish chemical industry forms a part of the international chemical industry and has relatively good foundations to succeed also in future The strengths of the Finnish chemical industry are, above all, its high quality labour force, Finland s reputation as a clean country and having a stable environment for companies operations, low price of electricity, as well as significant investment in business renovation and support for innovation activities. The export-led chemical industry has the capability to serve its customers globally and meet the changing customer needs with innovative products and working methods. New business opportunities emerge, for example, from solutions improving the efficiency of materials and energy. Closer cooperation between the central operators in the field, such as companies and research organizations creates constantly new growth opportunities for companies. The challenge for the Finnish chemical industry is to win the increasing competition The number of large chemical companies in Finland is small, and a major part of the business concentrates on basic chemicals. The existing companies 7

experience very little growth and only very few new companies are being established. The challenges companies must face include high business costs and geographical distance, which separate them from their customers. Production and new business is located more and more often closer to growing markets and to countries with lower production costs. In meeting these challenges, the customer oriented R&D investments by the company sector as well as the continuous and increasing national support for innovation have a central role to play. The Finnish chemical industry must be developed further, and Tekes will have an active role in this The drivers for the change in the chemical industry are clear and recognized. Attention must be paid to them as a whole when developing the industry. An active approach in supporting and promoting renewal in the private as well as in the public sector is a must, to ensure that the effects of these measures become rapidly realized. Tekes has a central role in supporting the renewal of the industry: on the one hand, it can influence the development of the Finnish innovation system, on the other, it is a significant national source of funding for direct measures supporting innovation activities. Tekes s proposals for measures that have direct and indirect impacts are presented below arranged in four subject areas: markets (the industries of the customers of chemical industry), companies, expertise and technology, as well as conspicuousness and image. Markets The growth of the chemical industry is generated through customer industries According to the survey, the most attractive customer industries for the Finnish chemical industry are environmental business and renewable forms of energy. Currently, the need to resolve the challenges related to clean environment and to the adequacy of natural resources is growing. As far as expertise is concerned, the Finnish chemical industry is perfectly poised to become a path-setter in international markets in relation to environmental business and renewable forms of energy. The characteristics of Finnish environmental business include high-level expertise, research, and education, but more companies are still needed in the area. The challenge will be how to draw together the scattered operators in this area and integrate them into a single environmental business entity to be supported by Tekes in a coordinated manner. There is still unutilized potential in companies R&D labs New business opportunities can be found in all customer industries in the chemical industry. To capitalize on these, Tekes should energize Finland s R&D to make it even more efficient in the utilization of ideas and opportunities. For example, there are many potential ideas and concepts that remain outside the sphere of R&D activities of big companies. We should investigate how to refine these into new business activities. Companies Support should be provided for R&D to move to Finland One of Finland s weaknesses in business regeneration and as a country developing new products and services is the small number of foreign companies with R&D centres in Finland. Tekes is the natural choice to attract more R&D to Finland. When supporting R&D and promoting networking of companies, it is important also to shorten the distance to customers. This could be done, for example, by increasing the number of business parks for the chemical industry. Growth companies must be created and fostered in the chemical industry To promote the creation of new companies and to support start-ups, the central instrument of Tekes in the chemical industry is Young Innovative Companies (YIC). It might indeed be necessary to increase YIC s input and invite more potential companies to come along also from the area of chemistry. To support companies which, in their growth phase, have the most potential from the viewpoint of international markets, it should be investigated whether there would be place for business for an acceleration centre or some similar operation model in the area of chemistry. Both in the support of start-ups as well as that of growth companies, the focus could still be on environmental business. 8

Expertise and technology Continuous development of business expertise is still in a key position In future, the basic research in the chemical industry should be oriented to combine different expertise and technology areas and link these much closer to applied research and to commercialization of research results. Instead of focusing on technology development, support for companies should principally be directed to the development of expertise in business, commercialization and marketing. Of the new innovation forms, special attention should be directed to the possibilities of service innovations and to the role of users in innovation activities. Image The visibility of the chemical industry can be improved with communication The promotion, through Tekes s activities, of the image of the chemical industry culminates in communication in Finland and overseas. In communication, there must be a clear move from technology-centred communication over to business-centred communication. Along with the new funding instruments, such as Young Innovative Companies (YIC), Tekes has a chance to bring forward also business achievements in the area of chemistry. Successful and potential future growth companies merit to be brought out even stronger. Internationally, Tekes must be more active in attracting not only foreign companies but also experts to Finland. Tekes must bolster its communication about the advantages of Finland s R&D environment to the direction of global companies. Further actions It is necessary for Tekes to continue its investments to support the R&D activities of chemical industry companies through programmes, direct funding instruments and SHOK (strategic centres for science, technology and innovation in Finland). At the same time, it should be considered whether it would be possible and necessary as well to support the chemical industry in a more coordinated way and with more visibility, for example, through a separate programme in the area of chemistry, or whether we can go ahead with the current multiple programs model. In the development of Tekes s strategy for the chemical industry, PwC regards it very important to develop and support business opportunities for environmental business and its related technologies, to attract companies R&D centres to Finland, as well as to support creation of new businesses and establish a business accelerator for the area of chemistry. 9

1 Yhteenveto ja johtopäätökset Kemianteollisuus on muutospaineessa, globaalisti ja paikallisesti Kemianteollisuuden liiketoiminta on arvoltaan globaalisti noin 2 000 miljardia euroa. Suurimmat alan yritykset sijaitsevat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Euroopassa kemianteollisuus on yksi suurimmista teollisuuden aloista vastaten yhdessä muoviteollisuuden kanssa noin kolmesta miljoonasta työpaikasta yli 60 000 yrityksessä. Kemianteollisuus on kasvanut voimakkaasti koko 1900- ja 2000-luvun. Suomalaiset kemianteollisuuden yritykset ovat yhä tiiviimmin kytkeytyneet globaaliin kemianteollisuuden toimintakenttään ja arvoverkkoihin. Globalisaatio kiristää yritysten välistä kilpailua, mutta toisaalta se avaa uusia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle vientivetoiselle korkean osaamisen ja koulutuksen maalle. Globalisaation vaikutus kemianteollisuuden kehitykseen voidaan jakaa kolmeen päämuutostekijään: energian ja raaka-ainehintojen nousuun, kysynnän painopisteen siirtymiseen sekä työvoimakustannusten eroihin. Näiden seurauksena tuotannon painopiste on siirtynyt osin alemman kustannustason maihin ja kasvavan kysynnän läheisyyteen, mutta Eurooppa on vielä tällä hetkellä suurin tuotantoalue. Yritysten kilpailukeinoina on kustannuskilpailukyky peruskemikaaleissa sekä innovaatiokyky erikoiskemikaaleissa asiakaskeskeinen toimintamalli edistää menestystä Globaaliin kemianteollisuuteen vaikuttavat erilaiset muutostekijät. Talouden suhdannevaihtelut vaikuttavat peruskemikaalien tuotantoon voimakkaammin kuin erikoiskemikaalien tuotantoon. Peruskemikaalien tuotanto kasvaa tällä hetkellä erityisesti Kiinassa, Intiassa, Itä-Euroopassa ja Lähi-idän maissa, joissa kustannuskilpailukyky on korkeampi. Toisaalta paikallinen, joustava ja asiakaslähtöinen peruskemikaalipohjainen toiminta voi kannattaa oikeilla asiakasja tuotevalinnoilla sekä tehokkaalla toiminnalla. Erikoiskemikaaleissa on erikokoisia ja erikoistuneempia yrityksiä, joille T&K-investoinnit ja innovaatiot ovat elintärkeitä. Kummallakaan alueella pelkkä teknologian kehittäminen ei jatkossa tule riittämään, vaan menestyäkseen on kehitettävä tuote-palvelukonsepteja asiakaslähtöisesti sekä tuotteen toimitusketjua kokonaisuutena. Suomalainen kemianteollisuus on osa kansainvälistä kemianteollisuutta ja sillä on suhteellisen hyvät lähtökohdat menestyä jatkossakin Suomalaisen kemianteollisuuden vahvuuksina ovat ennen kaikkea korkealaatuinen työvoima, maine puhtaana maana ja vakaana yrityksen toimintaympäristönä, alhainen sähkön hinta sekä merkittävä panostus liiketoiminnan uusiutumiseen ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Vientivetoisella kemianteollisuudella on kyvykkyydet palvella asiakkaitaan globaalisti ja vastata muuttuviin asiakastarpeisiin innovatiivisilla tuotteilla ja toimintatavoilla. Uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia nousee mm. materiaali-, energia- ja raaka-ainetehokkuutta edistävistä ratkaisuista. Keskeisten alan toimijoiden kuten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tiiviimpi yhteistyö luo jatkuvasti uusia liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Suomalaisen kemianteollisuuden haasteena on vastata jatkuvasti kovenevaan kilpailuun Suomessa on suuria kemianteollisuuden toimijoita määrällisesti vähän ja liiketoiminta keskittyy suurelta osin peruskemikaaleihin. Olemassa olevien yritysten kasvua ja uusia yrityksiä syntyy melko vähän. Yritysten toimintaa haastavat korkeat liiketoimintakustannukset ja etäisyys asiakkaisiin niin maantieteellisesti kuin arvoketjussakin. Tuotanto ja uusi yritystoiminta sijoittuvatkin yhä useammin lähemmäs kasvavia markkinoita ja tuotantokustannuksiltaan alhaisempiin maihin. Näihin haasteisiin 10

vastaamisessa on keskeinen rooli myös yrityssektorin asiakaslähtöisillä T&K-panostuksilla sekä jatkuvilla ja lisääntyvillä kansallisilla innovaatiotoiminnan tuilla. Suomalaista kemianteollisuutta tulee kehittää entisestään ja siinä Tekesillä tulee olla aktiivinen rooli Kemianteollisuuden muutoksen ajurit ovat selkeitä ja tunnistettuja. Ne on huomioitava kokonaisuudessaan toimialaa kehitettäessä. Uudistumisen tukemisessa ja edistämisessä on otettava aktiivinen ote sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, jotta toimenpiteiden vaikutukset realisoituvat nopeasti. Tekesillä on keskeinen rooli alan uudistumisen tukemisessa, yhtäältä siksi, että sillä on mahdollisuus vaikuttaa paljon suomalaisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja toisaalta siksi, että se on suorien innovaatiotoimintaa tukevien toimien merkittävin kansallinen rahoittaja. Näitä välillisiä ja välittömiä vaikutuksia saavuttavia Tekesin toimenpide-ehdotuksia esitellään neljän aihealueen kautta; markkinat (kemianteollisuuden asiakastoimialat), yritykset, osaaminen ja teknologia sekä tunnettuus ja imago. Markkinat Kemianteollisuuden kasvu syntyy asiakastoimialojen kautta Selvityksen mukaan suomalaisen kemianteollisuuden houkuttelevimmat asiakastoimialat ovat ympäristöliiketoiminta ja uusiutuvat energiamuodot. Tällä hetkellä tarve ratkaista puhtaaseen ympäristöön ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyvät haasteet kasvavat. Osaamisen kannalta suomalaisella kemianteollisuudella on erinomaiset edellytykset olla edelläkävijä kansainvälisillä markkinoilla ympäristöliiketoimintaan ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyen. Suomen ympäristöliiketoiminnalle on ominaista erittäin korkeatasoinen osaaminen, tutkimus ja koulutus, mutta alalle kaivataan lisää yrityksiä. Haasteena tulee olemaan se, miten saada pirstaloituneet toimijat koottua yhdeksi ympäristöliiketoiminnan kokonaisuudeksi, jota tuetaan koordinoidusti Tekesin toimesta. Yritysten T&K-toiminnan aihioissa on hyödyntämätöntä potentiaalia Uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia löytyy kaikilta kemianteollisuuden asiakastoimialoilta. Näiden hyödyntämiseksi tulisi Tekesin aktivoida Suomen T&Ktoimintaa entistä tehokkaammaksi ideoiden ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Esimerkiksi suurten yritysten T&K-toiminnan ulkopuolelle jääviä, mutta potentiaalisia ideoita ja konsepteja on paljon ja on selvitettävä kuinka näitä saataisiin jalostettua uudeksi liiketoiminnaksi. Yritykset T&K-toiminnan sijoittumista Suomeen tulisi tukea Yksi Suomen heikkous yritystoiminnan uudistamisessa ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäjämaana on vähäinen määrä ulkomaisten yritysten T&Kkeskuksia. Tekes on luonnollinen vaihtoehto houkuttelemaan lisää T&K-toimintaa Suomeen. T&K-toiminnan tukemisessa ja yritysten verkostoitumisen edistämisessä tärkeää on myös lyhentää etäisyyttä asiakkaisiin, mikä voi tapahtua esimerkiksi lisäämällä kemianteollisuuden yrityspuistojen määrää. Kemianteollisuuden kasvuyrityksiä on synnytettävä ja kasvatettava Uusien yritysten synnyn edistämiseksi ja alkavien yritysten tukemiseksi kemianteollisuudessa keskeinen Tekesin instrumentti on Nuoret Innovatiiviset Yritykset (NIY). Tarpeellista olisikin kasvattaa NIY:n panostuksia ja houkutella mukaan lisää potentiaalisia yrityksiä myös kemian alalta. Kasvuvaiheessa kansainvälisten markkinoiden kannalta potentiaalisimpien yritysten tukemiseksi tulee selvittää voisiko kemian alalla olla oma yrityskiihdyttämö tai muu vastaava toimintamalli. Sekä aloittavien yritysten että kasvuyritysten tukemisessa fokusta voitaisiin kohdentaa edelleen ympäristöliiketoimintaan. Osaaminen ja teknologia Liiketoimintaosaamisen jatkuva kehittäminen on avainasemassa Kemianteollisuuden perustutkimuksessa tulee jatkossa pyrkiä yhdistämään eri osaamista ja teknologia-alueita ja linkittämään tämä tiiviimmin soveltavaan tutkimukseen ja tutkimustulosten kaupallistamiseen. Teknologian kehityksen sijasta yritysten tukea tulee ensisijaisesti suunnata liiketoiminta-, kaupallistamis- ja markkinointiosaamisen kehittämiseen. Uusista innovaatiomuodoista tulee erityisesti huomioida palveluinnovaatioiden mahdollisuudet ja käyttäjien rooli innovaatiotoiminnassa. Imago ja tunnettuus Kemianteollisuuden tunnettuutta voidaan parantaa viestinnällä Kemianteollisuuden imagon ja tunnettuuden edistäminen Tekesin toimien kautta kulminoituu viestintään koti- 11

maassa ja ulkomailla. Viestinnässä tulee siirtyä selkeästi teknologiakeskeisestä viestinnästä liiketoimintakeskeiseen viestintään. Uusien rahoitusinstrumenttien, kuten Nuoret innovatiiviset yritykset (NIY), myötä Tekesillä on mahdollisuus tuoda esiin myös liiketoiminnallisia saavutuksia kemian alalla. Menestyneitä ja potentiaalisia tulevaisuuden kasvuyrityksiä tulee nostaa esiin vieläkin vahvemmin. Kansainvälisesti Tekesin on oltava aktiivisempi ulkomaisten yritysten, mutta myös osaajien houkuttelemisessa Suomeen. Tekesin on vahvistettava Suomen T&K-ympäristön vahvuuksien viestintää globaalien yritysten suuntaan. Tekesin kemianteollisuuden strategiaa on selvitettävä Tekesin on välttämätöntä jatkaa panostuksia kemian alan yritysten T&K-toiminnan tukemiseksi ohjelmien, suorien rahoitusinstrumenttien ja SHOKin kautta. Samalla on mietittävä voidaanko, ja onko tarpeellista tukea kemianteollisuutta koordinoidummin ja näkyvämmin esimerkiksi erillisen kemian alan ohjelman kautta vai voidaanko edetä nykyisellä usean ohjelman mallilla. Tekesin kemianteollisuuden strategiaa kehitettäessä, PwC näkee erityisen tärkeänä ympäristöliiketoiminnan ja siihen liittyvien teknologioiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen ja tukemisen, yritysten T&K-keskusten houkuttelemisen Suomeen sekä uusien yritysten synnyn tukemisen ja kemianalan yrityskiihdyttämön perustamisen. 12

2 Kansainvälinen kemianteollisuus 2.1 Kemianteollisuuden nykytila Johdanto kemianteollisuuteen Kemianteollisuuden asiakkaat ovat pääasiassa yrityksiä, ja kemianteollisuus palvelee loppuasiakkaitaan ja kuluttajia pitkälti omien asiakastoimialojensa kautta. Kemianteollisuuden tuotteita ja palveluita hyödyntävät lähes kaikki liiketoiminnan alueet. Suurimpia asiakkaita ovat metalli- ja sähkö-, tekstiili-, vaatetus- ja autoteollisuus sekä paperija painotuotteet, jotka kattavat noin 25 prosenttia kemianteollisuuden tuotteiden kulutuksen jatkokäyttäjistä. Merkittäviä muita asiakastoimialoja ovat hygienia-, metalli- lääke- ja kalusteteollisuudet. Kemikaaleja käytetään erilaisten kuluttajatuotteiden valmistuksessa sekä maanviljelyksessä, rakentamisessa ja palveluissa. Kemianteollisuus kuluttaa itse noin neljänneksen omasta tuotannostaan. Erilaisia kemikaaleja on paljon. Tilastojen mukaan suurimpia tuoteryhmiä ovat rikkihappo (44 milj. tonnia), typpi (34), eteeni (28), happi (27), kalkki (22), ammoniakki (17), propeeni (16), polyeteeni (15), kloori (13) sekä fosforihappo (13). Kemianteollisuuden liiketoiminta on globaalisti arvoltaan noin 2 000 miljardia euroa. Suurimmat alan yritykset sijaitsevat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Euroopassa kemianteollisuus on yksi suurimmista teollisuuden aloista: yhdessä muoviteollisuuden kanssa kemianteollisuus käsittää noin kolme miljoonaa työpaikkaa yli 60 000 yrityksessä. Vuodesta 2000 lähtien kemianteollisuus on tuottanut kaksi kolmasosaa EU:n tuotantoylijäämästä sekä vastannut noin 12 prosentista EU:n valmistavan teollisuuden lisäarvosta. Kemianteollisuus on kasvanut voimakkaasti koko 1900- ja 2000-luvun. Historiallisesti kemianteollisuuden pääpaino on ollut Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Viime vuosina painopiste on alkanut siirtyä Kiinaan ja muualle Aasiaan, Lähi-itään ja Etelä-Amerikkaan yritysten etabloitumisen ja paikallisten panostusten kasvun seurauksena. Eurooppa on kuitenkin vielä tällä hetkellä suurin tuotantoalue. Kemianteollisuuden paikalliset toimintaedellytykset riippuvat asiakkaiden läheisyydestä ja raaka-aineiden saatavuudesta edullisin ehdoin. Toimiala on vahvasti riippuvainen raaka-aineiden, kuten öljyn, kaasun, tärkkelyksen, kasviöljyn, etanolin ja energian saatavuudesta kilpailukykyisin hinnoin. Tällä hetkellä Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Japanin muodostama kolmio on kovassa muutospaineessa näiden alueiden suhteellisesti korkeamman kustannustason ja kysynnän kasvun hiipumisen vuoksi. Kemianteollisuuden markkinarakenne Kemianteollisuuden markkinat voidaan jakaa muutamaan pääsegmenttiin. Peruskemikaalien osuus on 35 40 prosenttia globaalin kemianteollisuuden markkinoista. Lääkekemikaalien osuus lähentelee 30 prosenttia, kun taas hieno- ja erikoiskemikaalien markkinaosuus jää noin 20 25 prosenttiin. (Kuva 1) Peruskemikaalit Peruskemikaaleilla tarkoitetaan yleisimpiä kemikaaleja, muun muassa polymeerejä ja peruspetrokemikaaleja johdannaisineen, sekä teollisia, epäorgaanisia ja lannoitekemikaaleja. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa kansantuotteen kasvua hitaammin. Tuotteiden hinnat ovat halvempia verrattuna erikoiskemikaaleihin. Polymeerit ovat monikäyttöisiä muovituotteita. Polymeerituoteryhmiä ovat esimerkiksi polyeteeni (PE), polyvinyylikloridi (PVC), polypropeeni (PP) ja polystyreeni (PS). Keinotekoisiin kuituihin kuuluu polyesterin, nylonin, polypropyleenin ja akryylin kaltaisia tuoteryhmiä. Valtaosin näiden raaka-ainepohja on petrokemiallinen. Petrokemiallisiin peruskemikaaleihin kuuluu tuoteryhmiä kuten eteeni, propeeni, bentseeni, tolueeni, ksyleeni, metanoli, vinyylikloridi, styreeni, butadieeni ja eteenioksidi. Näitä käytetään 13

Kuva 1. Kemianteollisuuden markkinoiden jakautuminen. Lähde: Cefic Chemdata International Erikois- ja hienokemikaalit 21,2 % Maatalouskemikaalit 13,1 % Lääkekemikaalit 27,1 % Erikois- ja hienokemikaalit Erikoiskemikaalit ovat korkean lisäarvon tuotteita, joiden kysynnän kasvu on nopeaa. Erikoiskemikaalien kysyntä riippuu pikemminkin niiden suorituskyvystä ja ominaisuuksista kuin niiden sisältämistä kemiallisista yhdistelmistä. Tuotteita ovat muun muassa elektroniikassa käytettävät kemikaalit, teollisuuskaasut, liimat ja tiivisteet sekä pinnoitteet, puhdistuskemikaalit ja katalyytit sekä maalit, musteet, väriaineet ja pigmentit. Erikoiskemikaaleja tuotetaan pienissä määrissä, ja niitä valmistavat yritykset ovat usein erikoistuneet kapeisiin tuotesegmentteihin. T&K-investoinnit ja innovaatiot ovat elintärkeitä näille yrityksille. Kysyntä ei ole yhtä suhdan- Peruskemikaalit 38,6 % Kuva 2. Peruskemikaalien suurimmat tuottajamaat Euroopassa. Lähde: Eurostat, 2009 Belgia 6,89 % Italia 5,39 % Espanja 5,49 % Ranska 8,89 % Muut 10,79 % Englanti 8,99 % Alankomaat 10,29 % Saksa 29,37 % Irlanti 13,89 % raaka-aineena useiden erikoiskemikaalien valmistuksessa. Muita peruskemikaaleja ovat muun muassa synteettinen kumi, pinta-aktiiviset aineet, väriaineet ja pigmentit, tärpätti, hartsi, noki, räjähteet sekä kumituotteet, epäorgaaniset kemikaalit (kuten suola, kloori, natriumhydroksidi, kalsinoitu sooda), hapot (kuten typpi, fosfori, ja rikki), titaanidioksidi, vetyperoksidi ja lannoitteet (kuten fosfaatit ja ammoniakki). Peruskemikaaleja valmistetaan suuria määriä ja myydään kemianteollisuuteen tai muille teollisuudenaloille. Talouden suhdannevaihtelut vaikuttavat peruskemikaalien tuotantoon voimakkaammin kuin erikois- tai hienokemikaalien tuotantoon. Peruskemikaalien valmistus on siirtymässä alhaisten tuotantokustannusten maihin. Toisaalta on huomattava, että paikallinen, joustava ja asiakaslähtöinen peruskemikaalipohjainen toiminta voi kannattaa oikeiden asiakas- ja tuotevalintojen ja toiminnan tehokkuuden ansiosta. 14

neherkkää kuin peruskemikaaleissa. Erikoiskemikaalien tuotteisiin on yhdistetty viime vuosina uusia palveluinnovaatioita ja asiakasnäkökulmaa, joista hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi Goretex ja Kevlar. Euroopan kemianteollisuus Saksa on suurin kemikaalien tuottajamaa Euroopassa. Saksan jälkeen suuruusjärjestyksessä tulevat Ranska, Italia ja Englanti. Yhdessä nämä neljä maata tuottavat lähes kaksi kolmasosaa EU:n kemikaalien myynnistä. Suomi edustaa 1,6 prosenttia EU:n kemianteollisuuden myynnistä. (Kuva 2) EU:n kemianteollisuuden kehitys EU:n kemianteollisuuden myynti kasvoi vuosina 1997 2007 keskimäärin 3,9 prosenttia vuodessa. Se on hyötynyt esimerkiksi EU:n laajentumisesta Itä-Eurooppaan. Vastaavana ajanjaksona Kiinan kemianteollisuuden myynti kasvoi keskimäärin 16,5 prosenttia vuodessa. Kasvu on ollut EU:ta nopeampaa myös muualla Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. EU:n kemianteollisuuden myynti oli 537 miljardia euroa vuonna 2007 (Euroopan komissio, 2009). (Kuva 3) Kuva 3. Euroopan kemianteollisuuden myynti 1997 2007, miljardia euroa. Lähde: Cefic, 2009 Miljardia euroa 550 500 124 450 400 261 350 70 300 250 117 200 150 177 100 152 50 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Kotimainen myynti EU:n sisäinen vienti EU:n ulkopuolelle suuntautuva vienti Kuva 4. Euroopan kemianteollisuus EBIT. Lähde: PricewaterhouseCoopers Euroopan kemianteollisuus EBIT 1980 2008 25 20 Miljardia euroa 15 10 5 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 15

EU:n kemianteollisuuden kannattavuus EU:n kemianteollisuuden yhteen laskettu liiketoiminnan tulos (EBIT, Earnings before Interests and Taxes) on kasvanut vuosina 1980 2007 taloudellisten suhdanteiden mukaisesti. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä kannattavuus kääntyi selvään laskuun. (Kuva 4) EU:n kemianteollisuus työnantajana EU:n kemianteollisuus työllisti 1,2 miljoonaa työntekijää vuonna 2007 (Euroopan komissio, 2009). EU:ssa kemianteollisuuden keskimääräinen yrityskoko on verrattain pieni. Toimialan yritysten keskimääräinen yrityskoko on suurin Saksassa, jota seuraavat Irlanti, Slovakia ja Liettua. EU:ssa 95 prosentilla kemikaaleja valmistavista yrityksistä on alle 250 työntekijää. (Kuva 5) Kemianteollisuuden merkittävyys teollisuudenalana EU:ssa kemianteollisuuden osuus koko teollisuuden jalostusarvosta vaihtelee jäsenmaittain. Peruskemikaalien merkitys on suurin Irlannissa, Hollannissa ja Belgiassa. (Kuva 6) 2.2 Suurimmat kemianteollisuuden yhtiöt Maailman suurimmat kemianteollisuuden yritykset tulevat Saksasta, Yhdysvalloista, Japanista ja Alankomaista. Yritysten taustat ja nykyiset painopistealueet vaihtelevat puhtaasta kemianteollisuuden monituoterakenteesta erilai siin liiketoimintamalleihin, joissa tuoterakenteessa voi olla mukana öljyä, muo- Kuva 5. Keskimääräinen yrityskoko työntekijöiden lukumäärällä mitattuna peruskemikaaleissa (DG24.1) ja teollisuudessa (D), 2005. Lähde: Eurostat, SBS Työntekijöiden lukumäärä 250 200 150 100 50 Peruskemikaalit Teollisuus SE SI DK PL UK HU IT CZ* EE EL BG ES PT* LV Lähde: Eurostat, SBS Kuva 6. Peruskemikaalien tuotannon (NACE D G 24.1) jalostusarvo ja työllisyys 2005, osuus koko teollisuudesta (NACE D). Lähde: Eurostat, SBS Osuus koko teollisuudesa % 28 26 12 10 8 6 4 2 Jalostusarvo Työllisyys 0 DE IE SK LT NL BE NO RO FR FI AT EU- 27 * 2004; EU-27 poislukien CY, LU ja MT 0 IE NL BE NO LT DE EU- 27 FI CZ* RO ES UK FR HU SE PL SK DK BG PT* EE AT IT SI EL LV * 2004; EU-27 poislukien CY, LU ja MT Lähde: Eurostat, SBS 16

Taulukko 1. Maailman suurimmat kemian alan yritykset 2007. via, materiaaleja, lääkkeitä, lannoitteita jne. Osa yrityksistä edustaa teollisuuden ensimmäistä aaltoa, kuten BASF, Bayer, Dow Chemical ja Akzo Nobel. Osa taas edustaa uusia rakenteita, kuten INE- OS, Evonik ja äskettäin syntynyt Lyondell- Basell. Alla on luettelo maailman suurimmista kemianteollisuuden yrityksistä. Suuryrityksissä kemianteollisuus jaotellaan eri asiakassegmentteihin, joihin kuuluvat auto-, ravinto-, lääke-, maali- ja liima-, rakennus-, paperi ja pakkaus-, pesuaine-, elektroniikka-, tekstiili- ja kaluste- sekä hygieniatuoteteollisuudet. Yritykset ovat pääosin pörssilistattuja ja niiden omistuspohja on suhteellisen laaja, joten yritysjärjestelyt ovat alalla yleisiä. Yritys, pääkonttorit 2007 Kemian myynti, miljardia Sijoitus BASF SE, Ludwigshafen, Saksa 47,6 1 Dow Chemical, Midland, Mich. USA 39,0 2 INEOS, Lyndhurst, Iso-Britannia 31,8 3 LyondellBasell, Houston, Texas, USA 31,2 4 Formosa Plastics, Taiwan 23,3 5 DuPont, Wilmington, Delaware, USA 20,8 6 Saudi Basic Industries Corporation, Riad, Saudi-Arabia 19,3 7 Bayer, AG, Leverkusen, Saksa 17,7 8 Mitsubishi Chemical, Tokio, Japani 16,2 9 Akzo Nobel/Imperial Chemical Industries(ICI), Amsterdam/Lontoo, Hollanti/Iso-Britannia 14,5 10 Air Liquide, Pariisi, Ranska 11,9 11 Sumitomo Chemical, Tokio, Japani 11,1 12 Evonik Industries, AG, Essen, Saksa 10,9 13 Mitsui Chemicals, Tokio, Japani 10,4 14 Asahi Kasei, Tokio, Japani 10,1 15 Toray Industries, Tokio, Japani 9,6 16 Chevron Phillips, The Woodlands, Texas, USA 9,1 17 DSM NV, Heerlen, Hollanti 8,8 18 PPG Industries, Pittsburgh, Pennsylvania, USA 8,2 19 Shin-Etsu Chemical Co., Ltd., Tokio, Japani 8,1 20 Maa Yritysstrategiat Yritysten strategioissa korostuu siirtyminen globaalin kysynnän perässä esimerkiksi Kiinaan, erityisesti kustannusten alentamisen, käyttöpääoman tuottavuuden ja kannattavuuden parantamisen sekä pitkällä aikavälillä uusien liiketoimintojen kehittämisen vuoksi. Toteuttamiskeinot vaihtelevat orgaanisesta, uutta luovasta kasvusta investointeihin kasvumarkkinoille sekä yhteisyrityksiin, joiden kautta mahdollistetaan toiminnan laajentuminen arvoketjussa eteen- ja taaksepäin. Suuryritysten tutkimus- ja kehityspanostukset ovat todella huomattavia. Perusteluna näille ovat uudet liiketoiminnot ja innovaatiot, jotka edistävät yritysten kilpailukykyä pitkällä aikajänteellä. Tosin pääomasijoittajien tekemien yritysostojen vaikutusta yritysten innovaatiokykyyn ei ole vielä kyetty arvioimaan, vaikka julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, että näissä yrityksissä T&Kmenoja karsitaan muita hanakammin. Esimerkiksi suurimman kemian yrityksen eli BASF:n T&K-toiminnoissa on 8 900 työntekijää 70 paikkakunnalla. Lisäksi yrityksellä on oma uuden liiketoiminnan yksikkö BASF Future Business ja oma ulkoinen pääomasijoitusyhtiö BASF Venture Capital. BASF:lla on kaikkiaan 97 000 työntekijää. Uudet liiketoiminnat Uusille liiketoiminnoille ominaista on entistä vähäisempi pääomantarve eli korkeampi palveluaste tai alihankkijoiden käyttö sekä erilaiset yhteisyritykset alan sisällä tai arvoketjussa eteen- tai taaksepäin. Innovatiiviset ratkaisut hyödyntävät usein uudella tavalla eri luonnontieteiden mahdollisuuksia ja voivat yhdistää erilaisten yritysten liiketoimintoja. Esimerkiksi BASF pyrkii seuraamaan innovaatiotoiminnassa tunnistamiaan megatrendejä, joita ovat yhtiön näkemyksen mukaan väestön ikääntyminen, urbanisaatio, energiatehokkuuden tarve ja globalisaatio. BASF pyrkii kehittämään asiakastoimialojensa kanssa esimerkiksi uusia materiaaleja, energiatehokkaita prosesseja ja puhdasta ravin- 17

toa, joilla uusia tarpeita tyydytetään. Erityisesti saksalaiset yritykset pyrkivät erottautumaan innovaatiopanostuksellaan ja -kyvyllään. Yritykset lanseeraavat kymmenittäin uusia tuote- ja palveluinnovaatioita, joissa usein esiintyvät nano-, bio- tai materiaaliteknologia yhdessä. Ne edistävät energia- tai vesitehokkuutta, kierrätystä tai puhtautta. Öljy- ja kemianteollisuuden raja vaikuttaa hämärtyvän yritysten pyrkiessä toimimaan kummallakin alueella. Jo nyt yritykset kuten Shell, BP ja Exxon ovat aktiivisia alueilla, joilta ne löytävät synergiaetuja. Esimerkiksi johtavilla lääkeyrityksillä tätä pyrkimystä ei yritysten viestinnän perusteella ole olemassa. Yritysten liiketoiminnalliset haasteet ja kilpailukeinot Yritysten liiketoimintastrategiat ottavat huomioon vallitsevan toimintaympäristön ja siinä ennakoidut muutokset. Yritysten tulevat haasteet, liiketoiminnan tavoitteet ja keinot näiden saavuttamiseksi pohjautuvat yrityksen tuotesegmenttiin, niissä vallitsevaan kilpailutilanteeseen ja erottautumismahdollisuuksiin. Peruskemikaaleissa, joissa liiketoiminta on pääomavaltaista ja keskittynyttä, tärkeimpänä kilpailukeinona on jatkossa parhaan mahdollisen kustannuskilpailukyvyn etsiminen. Halvat raaka-aineet, energia ja työvoima houkuttelevat investoimaan alhaisen kustannustason maihin. Siirtymää kuitenkin hidastaa nykyisiin tuotantolaitoksiin sitoutunut pääoma. On kuitenkin oletettavaa tulevien investointien kohdistuvan uusille markkina-alueille, etenkin sellaisille, joissa kysynnän kasvu on merkittävää. Erikoiskemikaaleissa asiakaslähtöisten innovaatioiden ja sovellusten kehittämiskyky katsotaan ratkaisevaksi. Yritykset, jotka kykenevät läheiseen yhteistyöhön asiakassegmenttiensä kanssa ja samalla kykenevät houkuttelemaan alan parhaat lahjakkuudet työntekijöikseen, pystyvät erottautumaan tietopääomallaan. Koska pääomaintensiivisyys on huomattavasti alhaisempi kuin peruskemikaaleissa, uudet ja vanhat yritykset kykenevät joustavasti panostamaan kasvuaihioihin ja luomaan uutta liiketoimintaa. Samaan aikaan jo olemassa olevien tuotteiden tuotantoa hajautetaan osittain alihankkijoille. Näin asiakkaan ja toimittajan rajapinta hämärtyy jatkuvasti alan arvoketjuissa. Kemianteollisuuden toimijoiden luottamus tulevaisuuteen Vuonna 2009 kansainvälisten kemianteollisuuden yritysten toimitusjohtajat suhtautuivat kielteisemmin tulevaisuuden kasvuodotuksiin kuin edeltävinä vuosina. Vain 17 prosenttia yritysten toimitusjohtajista oli erittäin luottavaisia siihen, että he voivat saavuttaa kasvua seuraavien 12 kuukauden aikana. Vuonna 2008 vastaava luku oli 39 prosenttia. (PwC, 2009) 35 prosenttia toimitusjohtajista ennakoi, että heidän on vähennettävä henkilöstönsä määrää seuraavan 12 kuukauden aikana. Yritysjohtajat kokivat, että osaamisen säilyttäminen yrityksessä on pitkän aikavälin liiketoiminnan kasvun kannalta välttämätöntä. Yritykset, jotka tekevät liian mittavia leikkauksia, voivat olla vaikeuksissa myöhemmin yrittäessään hyödyntää talouden elpymisen positiivisia vaikutuksia. (PwC, 2009) 77 prosenttia toimitusjohtajista on jokseenkin tai erittäin huolestunut häiriöistä pääomamarkkinoilla ja 65 prosenttia on sitä mieltä, että tämä vaikuttaa heidän omiin suunnitelmiinsa laajentaa toimintaa. Yli kaksi kolmasosaa toimitusjohtajista ennakoi, että rahoituskustannukset kasvavat ja että heidän täytyy viivästyttää joitakin investointeja. Hieman yli puolet oli sitä mieltä, että he joutuvat laskemaan kasvuodotuksiaan (PwC, 2009). Yrityskaupat Vuonna 2007 suuria yritysjärjestelyitä tekivät Akzo Nobel, Basell ja SABIC. Akzo Nobel osti ICI:n, Basell Lyondell Chemicalsin ja SABIC GE Plasticsin. Vuonna 2008 kemianteollisuudessa tehtiin yhteensä 869 yrityskauppaa, mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (853 kpl). Vuoden 2008 yritysjärjestelyjen kokonaisvolyymi pysytteli suurena, 54 miljardissa dollarissa. Vaikka yritysjärjestelyt kasvoivat määrällisesti, ei suuria kauppoja tehty yhtä paljon kuin vuonna 2007. Yli 50 miljoonan dollarin arvoisia kauppoja tehtiin vähemmän, mutta pieniä ja keskisuuria kauppoja vastaavasti aiempaa enemmän. Kolme suurinta yritysjärjestelyä tapahtui Yhdysvalloissa, mutta usean ison yritysjärjestelyn taustalla olivat aasialaiset yritykset. Vuoden 2008 suurimmasta yrityskaupasta vastasi Dow Chemical, joka osti polymeerien ja hartsien valmistajan Rohm and Haasin. Lisäksi Ashland sopi fuusioitumisesta Herculeksen kanssa. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä sovittiin kolme yli miljardin dollarin arvoista yrityskauppaa. Kanadalainen Agrium Inc osti yhdysvaltalaisen CF Industries Holdings Inc:n. CF Industries Holdings Inc. osti aiemmin Terra Industries Inc:n. Lisäksi K+S AG osti Morton Internationalin USA:sta. Liitteessä 2 on esitetty vuoden 2008 ja alkuvuoden 2009 suurimmat yrityskaupat. 18

2.3 Kemianteollisuuden globaalit trendit Kehittyvien talouksien nousu Kehittyvien talouksien talouskasvu ja nousu maailmanmarkkinoille näkyy myös kemianteollisuudessa. Kiina, Intia ja muut nousevat talousmahdit ovat vaikuttaneet kemianteollisuuden rakenteisiin. Aasiaan on syntynyt merkittäviä kemianteollisuuden toimijoita, joiden painoarvo globaalissa kilpailussa on vahvistunut ja vahvistuu koko ajan. Uudet kilpailijat ovat aktiivisia yritysostoissa ja pyrkivät laajentamaan liiketoimintaansa globaalilla kartalla. Energian ja raaka-aineiden hintakehitys, kysynnän painopisteen siirtyminen kehittyviin talouksiin ja erot työvoimakustannuksissa siirtävät kemianteollisuuden painopistettä sen perinteisiltä ydinalueilta Euroopasta ja Yhdysvalloista Aasiaan ja Lähi-itään. Viime vuosina kemianteollisuuden tuotannon kasvu Euroopan unionissa on ollut huomattavasti maltillisempaa Aasian maihin verrattuna ja EU on menettänyt paikkansa johtavana kemianteollisuuden tuottajana (Cefic Chemdata International). Kemianteollisuuden tulevaisuuteen vaikuttavat globaalit muutostekijät Globalisaation vaikutus kemianteollisuuden kehitykseen voidaan PwC:n analyysin mukaan jakaa kolmeen päämuutostekijään: energian ja raaka-ainehintojen nousuun, kysynnän painopisteen siirtymiseen sekä työvoimakustannusten eroihin. Energian ja raaka-ainehintojen nousu Kemianteollisuus on energiaintensiivinen teollisuudenala. Energian ja raakaaineiden hintakehitys on siirtänyt tuotantoa alhaisten kustannusten maihin, erityisesti Lähi-itään ja Aasiaan. Energiahintojen nousu on vaikuttanut merkittävästi siirtymiseen öljypohjaisesta kemianteollisuuden tuotannosta öljyä halvempien raaka-aineiden käyttöön. Toisaalta uusiutuvat, biopohjaiset raaka-aineet korvaavat jatkossa öljyn ja kaasun käyttöä kemianteollisuudessa. PwC:n toteuttamassa globaalissa, yritysjohtajille kohdistetussa kyselyssä todettiin, että 94 prosenttia kemianteollisuuden yrityksistä pyrkii vähentämään energiariippuvuutta ja energian Kuva 7. Globaalit trendit kemianteollisuudessa. Lähde: PricewaterhouseCoopers 19

kulutustaan parantamalla tuotannon tehokkuutta. 63 prosenttia pyrki tähän investoimalla vaihtoehtoisiin energiamuotoihin ja 58 prosenttia sijoittamalla uusiin teknologioihin. (PwC, 2009) Kysynnän painopisteen siirtyminen kehittyviin talouksiin Kemianteollisuuden kysynnän painopiste on siirtymässä kehittyviin talouksiin. Esimerkiksi Kiinan väestön elintaso ja kulutustottumukset kehittyvät koko ajan ja kemianteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Kemianteollisuuden tuotanto siirtyy samalla lähelle kysyntää. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kemianteollisuuden investoinnit ulkomaille ovat yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Työvoimakustannusten erot Työvoimakustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat Aasiassa ja muissa kehittyvissä talouksissa verrattuna muun muassa Eurooppaan. Näin esimerkiksi eurooppalaisen kemianteollisuuden tuotantoa on siirretty halvempien työvoimakustannusten maihin, kuten Kiinaan ja Intiaan. EU:ssa kemianteollisuuden kilpailukyky on parantunut viime vuosina toiminnan uudelleenjärjestelyjen ja säästötoimenpiteiden ansiosta, mikä on parantanut työn tuottavuutta. Kemianteollisuuden yrityskaupat Keskittyminen kemianteollisuuden asiakkaiden keskuudessa on johtanut siihen, että asiakkaat haluavat maailmanlaajuisesti operoivia toimittajia. Tällaiset suuret ja maantieteellisesti laajalle levittäytyneet toimittajat voivat toimittaa tuotteita ja palveluita kaikkialla maailmassa. Konsolidaatio kemianteollisuudessa tullee jatkumaan. Suurten kauppojen määrän ei ennusteta kasvavan ennen kuin luotonantoympäristö paranee. Kemianteollisuuden yrityksillä on edelleen paineita joko kasvaa tai fuusioitua. (New Heights Research, 2008) Kemianteollisuuden yrityskauppojen suurin kohdealue on Aasia. Talouden taantuma on vaikuttanut yrityskauppojen ja erityisesti suurten kauppojen määrään pienten ja keskisuurten yrityskauppojen tekeminen on pysynyt aktiivisena taantumasta huolimatta. Myös pääomasijoittajien aktiivisuus on laskenut talouden taantuman myötä. 32 prosenttia kemianteollisuuden toimitusjohtajista ennakoi, että yrityskauppoja tehdään seuraavien 12 kuukauden aikana (PwC, 2009). Ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja tiukkeneva regulaatio muuttavat toimintaympäristöä Ympäristötietoisuuden lisääntyminen muuttaa yritysten toimintatapoja. Tutkimuksen mukaan yhä useammin yritykset muuttavat toimintojaan ympäristöä säästävään suuntaan ymmärtäessään toimintansa vaikutukset kestävään kehitykseen (Gadenne ym. 2008). Lisäksi organisaatiot muokkaavat omia prosessejaan ja ympäristöstrategiaansa erityisesti lainmuutosten seurauksena. Kuva 8. Kemianteollisuuden yrityskauppojen suurin kohdealue on Aasia. Lähde: PricewaterhouseCoopers Vuosittaienen kauppojen Arvo (USD miljardia) Yrityskauppojen Yrityskauppojen lukumäärä lukumäärä 1998 2008 1998 2008 140 140 120 100 80 60 40 20 0 1998 Vuosittaienen kauppojen Arvo (USD miljardia) 120 100 1999 80 60 40 20 0 1998 2000 1999 2001 2000 2002 2001 2003 2002 2004 Kaupan arvo Kaupan arvo 2003 2004 2005 Kauppojen lukumäärä 2006 2005 2007 Kauppojen lukumäärä 2006 2008 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Vuosittaienen kauppojen lukumäärä 2007 2008 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Vuosittaienen kauppojen lukumäärä Kauppojen Kauppojen määrä määrä kohdemaittain kohdemaittain (83 kauppaa) (83 kauppaa) 2 % 2 % 5 % 6 % 5 % 6 % 18 % 18 % 45 % 45 % 24 % 24 % Aasia & Australia Pohjois-Amerikka Aasia & Australia Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Lähi-itä Länsi-Eurooppa Etelä-Amerikka Lähi-itä Afrikka Etelä-Amerikka Itä-Eurooppa Afrikka Itä-Eurooppa 20

Regulaatio, eli julkisen vallan sääntely tuo yrityksille uusia toiminta- ja teknologiamahdollisuuksia, mutta toisaalta se voi rajoittaa yritysten toimintaa tai aiheuttaa lisäkustannuksia. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kärsivät monimutkaisesta sääntelystä EU:ssa ja kansallisella tasolla, mikä haittaa myös uusien yritysten syntymistä. Tämä asettaa paineita sille, että sääntelyä kehitetään jatkossa pk-yritysten toimintaa helpottavaan suuntaan. (Euroopan komissio, 2009) Paine kestävän kehityksen edistämiseen myös poliittisessa päätöksenteossa on johtanut uusien ympäristösäännösten luomiseen. Esimerkiksi Suomen olisi Kioton sopimuksen mukaisesti pidettävä päästönsä vuosina 2008 2012 vuoden 1990 tasolla, mikä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian (KTM 2005) mukaisesti edellyttää tehokkaita toimia. Päästöjen rajoittaminen ja energian säästötavoitteet sekä yleinen ympäristötietoisuus luovat osaltaan kasvua ympäristöliiketoiminnan osa-alueilla, kuten vesitekniikan, meluntorjunnan, ekologisen energian tuotannon sekä jätehuollon ja kierrätyksen ratkaisuissa. Ympäristöteknologian kehittämisessä kemialla on suuri merkitys esimerkiksi materiaalien kierrätyksessä ja vedenpuhdistuksessa. Energia- ja raaka-ainetehokkuutta on jo kehitetty kemianteollisuudessa. Vaikka alan tuotanto kasvoi yli 50 prosenttia 1990 2005, sen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 25 prosenttia samassa ajassa (Euroopan komissio, 2009). Konkreettinen ja ajankohtainen esimerkki kemianteollisuuden reagoimisesta ympäristötietoisuuden ja sääntelyn lisääntymiseen on Responsible- Care-ohjelma, jossa yritykset sitoutuvat tuottamaan kemikaaleja kestävällä tavalla muun muassa vähentämällä riippuvuuttaan hiilipohjaisista energiamuodoista. Suomessa ResponsibleCare-ohjelmassa on mukana 107 Kemianteollisuus ry:n jäsenyritystä. Yleisesti ottaen 58 prosenttia kemianteollisuuden toimitusjohtajista sanoo tekevänsä strategisia investointeja ilmastonmuutoksen varalle (PwC, 2009). 21