FOLKLORISTIIKAN OPISKELIJAN OPAS

FOLKLORISTIIKAN OPISKELIJAN OPAS Tervetuloa opiskelemaan folkloristiikkaa Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselle! Tähän oppaaseen on koottu tietoa ja ohjeita folkloristiikan opiskelun käytännöistä ja periaatteista. Tutkintovaatimuksia, tutkintorakenteita, oppiainetta, laitosta ja tiedekuntaa koskevia tietoja kannattaa täydentää myös yliopiston verkkosivuilta. Lukukausittain päivitettävät tiedot löytyvät Alman kautta folkloristiikan oppiaineen kotisivujen opetustiedot-osiosta ja web-oodista. 1

SISÄLLYS FOLKLORISTIIKAN OPINTOJEN RAKENNE 3 1.1 Perusopinnot 3 1.2 Aineopinnot 4 1.3 Syventävät opinnot 6 1.4 Folkloristiikan opintoja korvaavia kursseja 8 1.5 Folkloristiikan pääaineopintojen vuosilukujärjestys 9 1.6. Folkloristiikka sivuaineena 11 2. OPISKELIJAN SANASTO 12 4. SUORITUSTAVAT 19 4.1 Tenttiminen 20 4.2 Essee 21 4.3 Referaatti 22 4.4 Luentopäiväkirja 22 4.5 Harjoitustehtävät 23 5. OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI 23 2

1. FOLKLORISTIIKAN OPINTOJEN RAKENNE Kaikkien opiskelijoiden opinnot koostuvat luentokursseista oheislukemistoineen ja näiden kertauskuulusteluista, metodiikan harjoituskursseista, kirjatenteistä, esseetehtävistä, seminaareista ja tutkielmista. Kursseille ja seminaareihin ilmoittaudutaan web-oodissa ja tiedekuntatentteihin tenttikuorilla, jotka jätetään oppiaineen käytävän postilaatikkoon viimeiseen ilmoittautumisajankohtaan mennessä. Pääaineopiskelijoille ensimmäisenä lukuvuotena suositellaan suoritettavaksi syksyllä orientoivat opinnot ja henkilökohtainen opintosuunnitelma, peruskurssi, kansanuskon tai nykykulttuurin luentokurssi sekä keväällä Kalevala, Kanteletar ja kalevalainen runous - kurssi ja kenttätyökurssi. Toisena lukuvuotena suositellaan suoritettavaksi syksyllä arkistokurssi ja analyysimenetelmien kurssi sekä keväällä tutkimushistorian kurssi. Proseminaarin suositellaan aloitettavaksi kolmannen opintovuoden syksyllä. Humanististen tieteiden kandidaatin (HuK) tutkinto on tarkoitus suorittaa näin kolmessa vuodessa. Filosofian maisterin (FM) tutkintoon tähtäävien neljännen opintovuoden suositeltuun ohjelmaan kuuluvat metodologian praktikum, seminaari sekä arkistopraktikum. Viides opintovuosi varataan pro gradu -tutkielman laatimiseen. Tässä mainittujen kurssien lisäksi suoritettavat kirjallisuustenttikokonaisuudet löytyvät pääaineopintojen suoritusjärjestys -taulukosta tästä oppaasta sekä Alma-kotisivuilta. Opintojen kaikissa vaiheissa osallistutaan luentokursseihin, joiden suoritukset korvaavat osia opintojaksoista sopimuksen mukaan. Vapaaehtoisella työharjoittelulla (5 op) voi korvata syventävistä opinnoista arkistopraktikumin ja työelämäorientaation (KFO313H) tai jatko-opintoja sopimuksen mukaan. Harjoittelusta ja korvaavuuksista sovitaan oppiaineessa. Kaikkia vanhojen vaatimusten aikana suoritettuja opintojaksoja ja -viikkoja voidaan käyttää sovittavissa kohdissa. Vastaavuuksien ja korvaavuuksien kirjaamisesta sovitaan vastuuhenkilöiden kanssa. Tarkempia tietoja folkloristiikan opetuksesta, kurssien sisällöistä ja suoritustavoista löytyy vuosittain web-oodin kuvailutiedoista sekä Almasta oppiaineen kotisivuilta: http://www.helsinki.fi/folkloristiikka/opiskelu/opetus.htm 1.1 Perusopinnot Perusopintojen tavoitteena on antaa yleiskuva folkloristisen tutkimuksen kentästä ja asemasta kulttuurientutkimuksessa. Perusteiden lisäksi perehdytään kolmeen keskeiseen tutkimusalaan, Kalevalaan ja kalevalamittaiseen runouteen, kansanuskoon ja nykyperinteeseen. 3

Folkloristiikan peruskurssi (KFO111) Peruskurssi perehdyttää opiskelijat folkloristiikan perusteisiin sekä folkloristiikan asemaan kulttuurien tutkimuksessa. Jaksossa käsitellään perinteen ja folkloren käsitteitä, perinnelajeja ja perinteen osa-alueita sekä folkloristisen tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä. Opintojaksosta järjestetään luennot vuosittain. Suomalainen kansankulttuuri (KFO113) Opiskelija saa yleiskuvan suomalaisesta kansankulttuurista. Jaksossa käsitellään suomalaisen henkisen ja esineellisen kansankulttuurin peruspiirteet (elinkeinot, sosiaaliset ja taloudelliset instituutiot, tapakulttuuri ja rituaalit) sekä kansankulttuurin muutos ja alueellinen jako. Kalevala ja kalevalamittainen kansanrunous (KFO150) Opiskelija perehtyy Kalevalaan, sen tutkimukseen ja vastaanottoon sekä kalevalamittaisen suullisen runouden lajeihin, kulttuurisiin käyttöihin ja merkityksiin. Jakso käsittelee kalevalamittaisen runon perinnelajeja ja kehitystä sekä runolaulukulttuuria, laulajien roolia, runojen esitystilanteita ja kulttuurisia merkityksiä. Jaksossa käsitellään myös Lönnrotin työskentelytapoja ja Kalevalan syntyprosessia, eepoksen esikuvia ja aatehistoriallista taustaa, Kanteletarta sekä kalevalaisen runon tutkimuksen päälinjoja. Opintojaksosta järjestetään luentokurssi vuosittain. Kansanusko ja mytologia (KFO160) Opiskelija perehtyy suomalais-karjalaisen kansanuskon keskeisiin uskomuskomplekseihin, uskomusolentoihin ja rituaaleihin sekä uskomusperinteen lajeihin. Jaksossa käsitellään suomalais-karjalaisen kansanuskon riittispesialisteja, maailmankuvaa, supranormaaleja olentoja, rituaaleja, sielukäsityksiä, uskomusperinteen lajeja sekä kristinuskon ja kansanuskon vuorovaikutusta. Jaksosta pyritään järjestämään luentokurssi joka toinen vuosi. Folklore ja nykykulttuuri (KFO170) Opiskelija tutustuu nykykulttuurin folkloristiseen tutkimukseen ja nykyperinteen osa-alueisiin. Jaksossa käsitellään populaarikulttuurin peruskäsitteitä ja historiaa sekä nykykulttuurin folkloristisen tutkimuksen perusteita, lastenperinnettä, nykyuskomuksia, huumoria, populaarikulttuuria, internet-kulttuuria sekä nykyperinteen muotojen historiallista jatkuvuutta. Jaksosta pyritään järjestämään luentokurssi joka toinen vuosi. 1.2 Aineopinnot Aineopinnot perehdyttävät opiskelijan folkloristiikan ja muun kulttuurintutkimuksen yleisimpiin tutkimusmenetelmiin sekä teoreettisiin näkökulmiin ja keskusteluihin. Kolmella metodikurssilla opiskelija saa valmiudet suoriutua omasta tutkimustehtävästä, kandidaatintutkielman laatimisesta. Opiskelija perehtyy lisäksi folkloristiikan tutkimushistoriaan ja nykynäkökulmiin. Kenttätyökurssi (KFO211.1) Opintojakson kurssimuodossa suorittanut on perehtynyt tutkimusaineiston hankkimiseen haastattelemalla, havainnoimalla ja kyselyin sekä aineiston saattamiseen arkistointikuntoon. Kurssin suorittanut tuntee myös folkloristista kenttätyötä käsittelevää kirjallisuutta ja ymmärtää kenttätyömetodien teoreettista ja historiallista taustaa. Opintojaksossa perehdytään haastattelun ja havainnoinnin 4

suunnitteluun sekä näiden tekniseen toteuttamiseen; kurssilla tutustutaan myös tutkimuseettisiin kysymyksiin ja ohjeisiin ja suoritetaan pienimuotoinen aineistonkeruuharjoitus. Arkistokurssi (KFO211.2) Kurssin suorittanut tuntee eri perinnearkistojen kokoelmia pääpiirteissään ja osaa etsiä aineistoa alan arkistosta. Kurssilla tutustutaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunous- ja kirjallisuusarkistoon, Museoviraston kokoelmiin, Svenska Litteratursällskapetin folkkultursarkivetiin sekä Työväen arkistoon. Harjoitustyönä on pienimuotoisen aineiston kokoaminen sekä luokittelu ja kirjallinen esittely. Analyysimenetelmien kurssi (KFO212) Kurssin suorittaneella on proseminaaria varten riittävät perustiedot folklorististen aineistojen analyysitavoista. Kurssilla tutustutaan luentojen ja harjoitusten avulla tämän päivän folkloristiikassa käytettäviin laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmiin, niiden taustateorioihin sekä tieteenfilosofiseen perustaan. Tutustumisen kohteena ovat mm. sisällönanalyysi, diskurssianalyysi, kulttuurianalyysi ja performanssianalyysi sekä muistitieto- ja kansanrunoaineistojen analyysimahdollisuudet. Proseminaari (KFO220P) Opiskelija harjaantuu omakohtaisen tutkimustyön tekemiseen, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Proseminaarissa laaditaan tutkimussuunnitelma, kandidaatintutkielma (KFO220K; ks. alla), kommentoidaan toisen seminaarilaisen tutkimussuunnitelma ja opponoidaan tutkielma sekä osallistutaan tiedonhakuharjoituksiin. Ks. erillinen seminaari- ja tutkielmaopas folkloristiikan almakotisivuilta. Kandidaatintutkielma (KFO220K) Kandidaatintutkielma on 15 25 sivun pituinen tutkimus seminaarissa sovittavasta aiheesta. Ks. Seminaari- ja tutkielmaopas. Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS (KFO251) Opintojakson suoritettuaan pääaineopiskelija on selvillä siitä, kuinka paljon ja millaisia opintoja hänen vielä tulee suorittaa HuK-tutkintoaan varten. Hän on myös pohtinut omia oppimistavoitteitaan ja tulevan tutkintonsa laadullista sisältöä. Opiskelijat tarkistavat ja päivittävät perusopinnoissa laatimansa opintosuunnitelman HuK-tutkintoa varten sekä jatkavat omien lähtökohtiensa ja tavoitteidensa pohtimista ryhmätapaamisissa. Työelämäorientaatio (KFO252T) Opiskelija saa lisää työelämätietoja ja -taitoja sekä tutustuu folkloristin uravaihtoehtoihin ja mahdollisiin työtehtäviin. Jaksossa harjoitellaan keskeisten työnhakuun liittyvien asiakirjojen laadintaa, laaditaan ansioluettelo sekä perehdytään valmistuneiden folkloristien urapolkuihin. Tarkempi ohjelma ja suoritustapa ilmoitetaan Almassa ja ilmoitustaululla. Folkloristiikan tutkimushistoria (KFO260) Jakson suorittaneella on hyvä yleiskuva folkloristiikan alan tutkimushistoriasta ja tutkimuksellisista suuntauksista. Jaksossa käsitellään folkloristisen tutkimuksen historiaa sekä tutkimuksen aatehistoriallista taustaa. Painopiste on 1600-, 1800- ja 1900-lukujen tutkimushistoriassa yhtä lailla suomalaisen kuin kansainvälisen tutkimuksen osalta. 5

Folkloristinen muistitietohistoria (KFO271) Jaksossa käsitellään muistitiedon ja suullisen historian tutkimuksen keskeisiä metodologisia ja tutkimuspoliittisia kysymyksiä erityisesti folkloristiikan kannalta. Suullinen kerronta ja kertomusperinne (KFO272) Jaksossa käsitellään suullisen kerronnan eri lajeja sekä niiden tutkimusta eri näkökulmista. Kansanomainen maailmankuva ja mentaliteetit (KFO273) Jakson suorittaneella on hyvät tiedot folkloristiikan kannalta merkittävän maailmankuva- ja mentaliteettitutkimuksen alalta. Folkloristiikan klassikot (KFO280) Jaksossa sivuaineopiskelija tutustuu folkloristiikan alan vanhempaan kirjallisuuteen. Suorituksena laaditaan katsausessee. 1.3 Syventävät opinnot Syventävien opintojen tavoitteena on perus- ja aineopinnoissa saavutetun perinneaineistojen ja erikoisalojen tuntemuksen syventäminen sekä teoreettisten ja menetelmällisten valmiuksien laajentaminen siten, että opiskelija kykenee itsenäiseen ongelmanasetteluun, tutkimustyön suorittamiseen ja tieteelliseen esitykseen. Folkloristiikan syventävät opinnot on hyödyllistä suunnitella toisiaan täydentävien opintojen kokonaisuudeksi. Tämän kokonaisuuden ydin on tutkielma, jota muut opintojaksot suoraan tai epäsuorasti tukevat. Työskentelymuodot ovat suurelta osin aineopinnoista tuttuja: kirjatenttejä, luentokursseja ja pienryhmäopetusta, seminaarityöskentelyä sekä tutkielman ja esseiden laadintaa. Suorituksissa edellytetään nyt kuitenkin entistä suurempaa itsenäisyyttä ja kriittisyyttä: tietoa ei ainoastaan omaksuta, vaan arvioidaan ja sovelletaan omiin tieteellisiin tavoitteisiin. Arkistopraktikum (KFO313H) Opiskelija lisää aineiston hankintaan liittyviä valmiuksiaan sekä saa käytännön työelämäkokemusta tutustuen samalla arkistojen toimintaperiaatteisiin sekä folkloristisen aineiston tallentamiseen ja käsittelyyn. Jakso suoritetaan ohjattuna harjoitteluna Kansanrunousarkistossa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tai Svenska Litteratursällskapet) tai muussa vastaavassa arkistossa (esim. Työväen Arkistossa, Kansan Arkistossa, Kansallisessa Audiovisuaalisessa Arkistossa. Vaihtoehtoina arkistopraktikumille ovat sopimuksen mukaan oma laaja kenttätyö, osallistuminen kenttätyöprojektiin tai tutkimusaineiston tallentamisen ja käsittelyn erityiskurssin suorittaminen. Kolmen kuukauden ohjattu työharjoittelu korvaa koko tämän opintojakson. Seminaari (KFO321) Seminaarityöskentelyssä opiskelija harjaantuu tieteelliseen työskentelyyn, metodien hallintaan, kriittiseen tieteelliseen ajatteluun, kirjoittamiseen ja keskusteluun. Seminaarityöskentelyn tarkoitus on antaa hyvä pohja pro gradu -tutkielman laatimiselle sekä avartaa ja syventää osallistujien näkemystä folkloristiikan keskeisistä kysymyksistä. Seminaarissa esitetyt työt, tutkimussuunnitelma ja seminaariesitelmä liittyvät pro gradu -tutkielman aiheeseen. Opponenttina, kommentaattorina ja seminaarin 6

osallistujana opiskelija perehtyy myös muiden seminaarilaisten tutkimusaiheisiin. Seminaarin puitteissa tutustutaan myös tiedonhakumenetelmiin. Ks. seminaari- ja tutkielmaopas. Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS (KFO322) Opintojakson suoritettuaan opiskelija on selvillä maisterintutkintonsa rakenteesta. Hän on myös pohtinut omia oppimistavoitteitaan ja tulevan tutkintonsa laadullista sisältöä ja suhdetta työelämävalmiuksiin. Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan maisterintutkintoa varten siten, että pääpaino on oman kehityksen reflektoinnissa ja työelämäsuunnitelmissa. Opintojakso suoritetaan seminaarin yhteydessä. Metodologian praktikum (KFO351) Opiskelija paneutuu folkloristiikan ja kulttuurien tutkimuksen tämänhetkisiin menetelmällisiin ja teoreettisiin keskusteluihin ja hioo oman pro gradu -tutkimuksensa tai sivuaineen tutkielmansa metodia perehtymällä erityisesti oman tutkimusaiheensa kannalta relevantteihin tutkimusmenetelmiin ja -tekniikoihin. Luennoilla käsitellään humanistisen (erityisesti folkloristisen) tutkimuksen metodologisia ja tietoteoreettisia ongelmia. Harjoituksissa ja ryhmätöissä käsitellään opiskelijoiden pro gradu -tutkimusaiheiden erityiskysymyksiä. Lajilähtöiset näkökulmat (KFO361) Opiskelija perehtyy folkloristisen tutkimuksen eri alueisiin lajilähtöisestä näkökulmasta suorittamalla kaksi opintojaksoa seitsemästä vaihtoehdosta (runoepiikka, lyriikka ja itkuvirret, myytit ja riitit, sadut ja kaskut, sananlaskut ja arvoitukset, kansanomainen lääkintä, henkilökohtainen- ja arkikerronta) Menetelmälähtöiset näkökulmat (KFO362) Opiskelija perehtyy folkloristisen tutkimuksen eri alueisiin menetelmälähtöisestä näkökulmasta suorittamalla kaksi opintojaksoa seitsemästä vaihtoehdosta (folkloristiikan genreteoria, etnopoetiikka, suullisuus ja kirjallinen kulttuuri, performanssitutkimus, folklore ja sukupuolijärjestelmät, folklore ja nationalismi, tutkimushistoriallinen erikoistuminen). Metodologinen erikoistuminen (KFO370P) Opiskelija perehtyy menetelmällisiin ja teoreettisiin keskusteluihin tieteenalallaan ja hioo oman pro gradu -tutkimuksensa metodologista viitekehystä. Luetusta kirjallisuudesta tehdään noin 20 sivun katsausessee, minkä jälkeen esseestä käydään palautekeskustelu vastuuhenkilön kanssa. Metodologinen erikoistuminen sivuaineopiskelijoille (KFO370S) Opiskelija perehtyy menetelmällisiin ja teoreettisiin keskusteluihin ja hioo sivuaineen tutkielmansa metodologista viitekehystä. Luetusta kirjallisuudesta tehdään 15 sivun katsausessee, minkä jälkeen esseestä käydään keskustelu vastuuhenkilön kanssa. Pro gradu -tutkielma (KFO800) Pro gradu -tutkielma on 80 100 sivun laajuinen itsenäinen folkloristinen tutkielma, joka perustuu joko itse kerättyihin tai muihin aineistoihin (esim. arkistoaineistoihin) tai kirjallisuuteen. Tutkielman tavoitteena on kehittää tekijänsä kykyä ajatella tieteellisesti, taitoa käyttää tutkimusmenetelmiä ja kykyä kirjoittaa tieteellistä tekstiä. Tutkielmassaan opiskelija osoittaa syvällistä perehtyneisyyttä aihepiiriinsä ja tuo esiin uusia tutkimustuloksia. Ks. seminaari- ja tutkielmaopas. 7

1.4 Folkloristiikan opintoja korvaavia kursseja Muiden oppiaineiden järjestämiä luentokursseja ja opiskelijavaihdossa suoritettuja kursseja voi käyttää korvaamaan aineopintojen ja syventävien opintojen opintojaksoja sopimuksen mukaan. Esimerkiksi pro gradu -työn tekemistä tukevia kursseja kannattaa siis etsiä muittenkin oppiaineitten opetustarjonnasta. Kurssin sopivuudesta korvaamaan tiettyä opintojakson osaa neuvotellaan aina erikseen korvattavasta opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa, samoin kuin korvaavuuksien kirjaamisesta. Muiden laitosten/oppiaineiden opetusta koskevat tiedot on aina tarkistettava kyseisen kurssin vastuulaitokselta. 8

1.5 Folkloristiikan pääaineopintojen vuosilukujärjestys Tähän vuosilukujärjestykseen on koottu ne HUK- ja FM-tutkintoihin kuuluvat opintojaksot, joiden vastuuyksikkö on folkloristiikan oppiaine. Lukujärjestyksen puitteisiin tulee sovittaa myös tutkintoon vaadittavat kieliopinnot, yleisopintojen TVTajokortti (YTV000) sekä sivuaineopinnot. HUK-tutkinto 1. VUOSI Periodi I Periodi II Periodi III Periodi IV Perusopinnot Orientoivat opinnot ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) (KFO001) Folkloristiikan peruskurssi (KFO111) Kansanusko ja mytologia (KFO160) tai Folklore ja nykykulttuuri (KFO170) (kurssi järjestetään vuorovuosina) Kalevala ja kalevalamittainen kansanrunous (KFO150) kirjatentit Aineopinnot Yhteensä 31 op. Suomalainen kansankulttuuri (KFO113) Kansanusko ja mytologia (KFO160) tai Folklore ja nykykulttuuri (KFO170) (suoritetaan kirjatenttinä, kun kurssia ei järjestetä) Kenttätyökurssi (KFO211.1) 9

2. VUOSI Periodi I Periodi II Periodi III Periodi IV Aineopinnot Arkistokurssi (KFO211.2) Analyysimenetelmien kurssi (KFO212) Folkloristiikan tutkimus-historia (KFO260) Työelämäorientaatio (KFO252T) kirjatentit Yhteensä 30 op. Folkloristinen muistitietohistoria (KFO271), Suullinen kerronta ja kertomusperinne (KFO272) Kansanomainen maailmankuva ja mentaliteetit (KFO273) 3. VUOSI Periodi I Periodi II Periodi III Periodi IV Aineopinnot Proseminaari (KFO220P) HOPS (KFO251) Pääaineen TVT-opinnot (KFO008) kirjatentit tutkielmat Yhteensä 13 op. Kansanomainen maailmankuva ja mentaliteetit (KFO273) jos ei suoritettu Kandidaatintutkielma (KFO220K) 10

FM-tutkinto 4. VUOSI Periodi I Periodi II Periodi III Periodi IV syventävät Metodologian praktikum (KFO351) Seminaari (KFO321) HOPS (KFO322) kirjatentit Yhteensä 36 op. Arkistopraktikum (KFO313H) (perehdytys; suoritusajankohta sovitaan arkiston kanssa) Lajilähtöiset näkökulmat (KFO361), Menetelmälähtöiset näkökulmat (KFO362) Arkistopraktikum (KFO313H) (perehdytys; suoritusajankohta sovitaan arkiston kanssa) 5. VUOSI Periodi I Periodi II Periodi III Periodi IV syventävät kirjatentit Lajilähtöiset näkökulmat (KFO361) ja Menetelmälähtöiset näkökulmat (KFO362) (jos ei jo suoritettu), Metodologinen erikoistuminen (KFO370P) tutkielmat Pro gradu -tutkielma (KFO800) Yhteensä 44 op. 1.6. Folkloristiikka sivuaineena Sivuaineopiskelijat suorittavat samat perusopinnot kuin pääaineopiskelijatkin Orientoivat opinnot ja hops- kurssia lukuun ottamatta. Aineopinnoissa proseminaari ja kandidaatintutkielma (KFO220) ovat vapaaehtoisia. Ellei niitä suoriteta, opintopistemäärä on sivuaineopiskelijoilla 35. Mikäli sivuaineopiskelija haluaa suorittaa folkloristiikan proseminaarin, hänen on suoritettava metodiosio osallistumalla arkisto-, kenttätyö- ja analyysimenetelmien kursseille (KFO211.1-2, KFO212). Muutoin sivuaineopiskelija voi suorittaa kenttätyökurssin, arkistokurssin ja analyysimenetelmien kurssin kirjatenttinä. 11

Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma (KFO800ST) Sivuaineen syventävien opintojen tutkielma on n. 50 sivun laajuinen itsenäinen folkloristinen tutkielma, joka perustuu joko itse kerättyihin tai muihin aineistoihin (esim. arkistoaineistoihin) tai kirjallisuuteen. Tutkielman tavoitteena on kehittää tekijänsä kykyä ajatella tieteellisesti, taitoa käyttää tutkimusmenetelmiä ja kykyä kirjoittaa tieteellistä tekstiä. Tutkielmassaan opiskelija osoittaa syvällistä perehtyneisyyttä aihepiiriinsä ja tuo esiin uusia tutkimustuloksia. Sivuaineena suoritetut syventävät opinnot antavat jatkokoulutuskelpoisuuden. 2. OPISKELIJAN SANASTO AINEJÄRJESTÖ Folkloristiikan ja kansatieteen opiskelijoilla on yhteinen ainejärjestö nimeltä NEFA-Helsinki r.y. Se on opiskelijoiden yhteinen elin sekä oppiaineiden, muiden opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen sekä yliopiston hallinnon suuntaan. Ainejärjestö julkaisee Uusi Napakaira -nimistä lehteä ja ylläpitää Nefa-info -sähköpostilistaa. Lisätietoa: http://blogs.helsinki.fi/nefa-helsinki/ ALMA ks. myös KOTISIVUT. Yliopiston sisäinen tietoverkko palvelee opiskelijoita ja henkilökuntaa. Alman kautta voit esimerkiksi käyttää sähköpostiasi ja WebOodia (Ks. Web-Oodi). Almaan kirjautuessasi tarvitset nk. Alma-tunnukset, jotka saat opiskelujen alkaessa. Folkloristiikan kotisivut: https://alma.helsinki.fi/doclink/167029 ARVOSTELU Helsingin yliopistossa käytetään arvosteluasteikkoa 0 5, jossa arvosanat määritellään seuraavasti: 0 (hylätty), 1 (välttävä), 2 (tyydyttävä), 3 (hyvä), 4 (kiitettävä), 5 (erinomainen). Kokonaisuuksien arvosana lasketaan pyöristämällä opintojaksojen keskiarvo lähimpään kokonaislukuun. Arvostelua hylätty-hyväksytty käytetään esimerkiksi taitokursseilla. Pro gradu -tutkielmat arvostellaan 7-portaisella latinankielisellä asteikolla (ks. seminaari- ja tutkielmaopas). ATK Tarkempia tietoja löydät atk-palveluiden kotisivuilta: http://www.helsinki.fi/atk Erityisesti humanistista tiedekuntaa koskevaa ATK-tietoutta mm. ATK-luvista, tietotekniikkaopetuksesta ja ATK-tiloista: http://www.helsinki.fi/hum/tvt/ Tietoa keskustan tietokonetiloista: http://www.helsinki.fi/atk/keskustakampus/atk-tilat.html Tietotekniikkaosaston järjestämät ATK-kurssit: http://www.helsinki.fi/atk/koulutus Mikroluokkien ja yliopiston muitten ATK-palvelujen käyttö edellyttää, että opiskelijalle on myönnetty käyttölupa ja käyttäjätunnus. Uudet opiskelijat saavat käyttäjätunnuksen automaattisesti. Käyttölupa-asioita hoidetaan laitoksen kansliassa Topeliassa. 12

ETAPPI muodostuu viidestä eri tarkistuspisteestä, joissa seurataan opintojen etenemistä tiedekunnan määrittelemän etenemistavoitteen (opintopistekertymä tai suoritettu tutkinto) perusteella. ETAPIN tarkistuspisteissä poimitaan opiskelijarekisteristä ne läsnä olevat opiskelijat, joilla etenemistavoite ei täyty. Tarkistuspisteet ovat: 1) ensimmäinen opiskeluvuosi vähintään 25 op 2) kolmannen vuoden kevät 120 op 3) neljän vuoden kuluttua opintojen aloituksesta HuK-tutkinto 4) kahden vuoden kuluttua FM-tutkinnon aloituksesta 80 op 5) kolmen vuoden kuluttua FM-tutkinnon aloituksesta FM-tutkinto. Etapin tarkistuspisteissä 2, 3, 4 tai 5 poimintaan jääneen tulee laatia opintosuunnitelma. Ks. lisää Almasta: https://alma.helsinki.fi/doclink/42186. FM Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, ja siihen sisältyvät pääaineen syventävät opinnot. Lisäksi tutkintoon voi sisältyä pääaineen syventäviä opintoja tukevia opintoja, jotka voivat olla sivuaine-, kieli- tai muita opintoja. Pääaineen syventävät opinnot ovat 80 120 opintopistettä, joihin sisältyy 40 opintopisteen pro gradu -tutkielma. Pro gradu -tutkielman yhteydessä kirjoitetaan kypsyysnäyte, joka on tutkielman pohjalta laadittava tiivistelmä. Katso tarkemmin kohdasta Kypsyysnäyte. Sivuaineet ja muut opinnot Maisterin tutkintoon voi halutessaan sisällyttää vapaaehtoisia sivuaineita. Sivuaineena suoritettaviin syventäviin opintoihin (vähintään 60 opintopistettä) sisältyy 20 opintopisteen laajuinen sivuaineen tutkielma. Sivuaineena suoritetut syventävät opinnot antavat jatkokoulutuskelpoisuuden. HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on kunkin opiskelijan itselleen laatima suunnitelma opintojen etenemisestä. HOPS tehdään opintojen alussa, aineopinnoissa proseminaarivaiheessa sekä syventävien seminaarivaiheessa. HOPS:iin kirjataan opintojen ennakoitu suoritusaikataulu ja -järjestys ja sitä on tarkoitus päivittää tilanteen mukaan. HOPS päivitetään myös, jos opiskelijan opinnot eivät ole edenneet Etappi-seurannan mukaan aikataulussa. Sähköisen HOPS-työkalun käyttöön opetetaan ensimmäisenä syksynä Orientoivat opinnot ja HOPS-kurssilla. HOPS:in on tarkoitus tukea opintoja ja sen laatimiseen saa ohjausta oppiaineen opettajilta ja tiedekunnan opiskelijapalveluista. Folkloristiikan HOPS-vastuuhenkilöt löytyvät kotisivuilta. HuK Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja siihen sisältyvät pääaineen perus- ja aineopinnot, sivuaineopintoja, tiedekunnan yhteiset opinnot sekä mahdollisia muita opintoja. Vaadittavat opinnot suoritettuaan opiskelija jättää tiedekuntaan hakemuksen kandidaatin tutkinnosta. Pääaineen perusopinnot ovat 25 ja aineopinnot 45 opintopisteen laajuiset. Pääaineen aineopintoihin sisältyy proseminaari ja kandidaatintutkielma. Kandidaatintutkielman (6 op) pohjalta kirjoitetaan kypsyysnäyte, josta ei anneta opintopisteitä. Sivuaineopinnot Kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä vähintään kaksi vähintään 25 opintopisteen laajuista sivuainekokonaisuutta, esimerkiksi kahden aineen perusopinnot tai yhden aineen perus- ja aineopinnot. Sivuaineen tulee olla oppiaineen tutkintovaatimusten mukainen kokonaisuus. Humanistisessa 13

tiedekunnassa suoritettavan sivuaineen perusopinnot ovat 25 opintopistettä ja aineopinnot 35 opintopistettä. Sivuaineen aineopintoihin ei sisälly kandidaatintutkielmaa. Sivuaineena voidaan käyttää myös yhtä kielikeskuksen opintokokonaisuutta, jos sen laajuus on vähintään 25 opintopistettä. Tiedekunnan yhteisiä opintoja kandidaatin tutkintoon sisältyy 10 25 opintopistettä. Yhteiset opinnot koostuvat orientoivista opinnoista ja HOPSista, äidinkielen opinnoista, tieto- ja viestintätekniikan opinnoista, toisen kotimaisen kielen opinnoista sekä muista kieliopinnoista. Muita opintoja voi sisällyttää tutkintoon tarvittaessa, eli jos tutkintoon vaadittavat 180 opintopistettä eivät tule täyteen pääaineen perus- ja aineopintojen, sivuaineiden sekä tiedekunnan yhteisten opintojen opintopistemääristä. Muut opinnot voivat olla vapaasti valittavia yliopisto-opintoja. Lisätietoja: http://www.helsinki.fi/hum/tutkinnot/huk.htm ILMOITTAUTUMINEN Opetustapahtumiin (kursseille, seminaareihin, praktikumeihin) ilmoittaudutaan Web-oodissa ja tiedekuntatentteihin sekä kesätentteihin tenttikuorilla. Rästitenttiin ilmoittaudutaan sähköpostitse tenttijälle. Vain ilmoittautumalla kurssille tai seminaariin takaat, että saat kurssia ja mahdollisia ohjelmanmuutoksia koskevat sähköpostiviestit. Perus-, aine- ja syventäville opinnoille on omat tiedekuntatenttipäivänsä olethan tarkkana myös viimeisen ilmoittautumispäivän suhteen. Kaikkien tutkinto-opiskelijoiden on ilmoittauduttava jokaisena lukuvuonna joko läsnä- tai poissaolevaksi yliopistoon ks. http://www.helsinki.fi/opiskelu/lukuvuosi_ilmoittautuminen.html ILMOITUSTAULUT Folkloristiikan ilmoitustaulu sijaitsee oppiaineen tiloissa Vuorikatu 3A:n kolmannessa kerroksessa. Sitä kannattaa seurata säännöllisesti. Ilmoitustaululta näkee tenttitulokset, opetuksessa tapahtuneet muutokset, vierailuluennot, apurahailmoitukset ja harjoittelupaikkatarjoukset. Päärakennuksen ruokalan vieressä on yleinen ilmoitustaulu ja Porthaniassa työpaikkojen ilmoitustaulut. Ajankohtaiset ilmoitukset ja muutokset löydät myös folkloristiikan Alma-sivuilta. JÄRJESTÖT Humanistisen tiedekunnan piirissä toimivilla ainejärjestöillä on kattojärjestö nimeltä Humanisticum, jonka toimialaa ovat tiedottaminen ja yhteydenpito ainejärjestöjen ja tiedekunnan välillä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on puolestaan kaikkien HY:n opiskelijoiden yhteistoimintajärjestö ja kaikki opiskelijat ovat sen jäseniä. HYY:n toimintaan voi osallistua valiokunnissa, aatteellisissa ja harrastejärjestöissä sekä osakunnissa. Lisätietoja HYY:n kalenterista ja verkkosivuilta: http://www.hyy.helsinki.fi/ KALENTERI Helsingin yliopiston ylioppilaskunta julkaisee vuosittain kalenterin, jossa on paljon opiskelijalle hyödyllistä ja tähdellistä tietoa tiiviissä muodossa. Kalenterin saa kun on maksanut HYY:n jäsenmaksun ja ilmoittautunut läsnäolevaksi yliopistoon. Kalenterit tulevat jakoon elokuun aikana. KOPIOKONE Kopiokoneita on eri puolilla yliopistoa. Kopiokortteja voi ostaa mm. Vuorikadulla sijaitsevasta Yliopiston kirjakaupasta ja yliopiston kirjastoista. Isommat 14

kopioinnit kannattaa tehdä Yliopistopainon Vuorikadun kopiokeskuksessa (Vuorikatu 3). Säästät paperia kopioimalla kaksipuolisesti! KOTISIVUT Folkloristiikan opiskelijoita palvelevat parhaiten Alman kautta avautuvat folkloristiikan kotisivut: https://alma.helsinki.fi/doclink/167029 Yliopiston ulkopuolista tiedotusta varten on olemassa myös niin kutsutut ulkoiset kotisivut: http://www.helsinki.fi/folkloristiikka/index.htm KYPSYYSNÄYTE Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä opinnäytteen alaan sekä äidinkielen taitonsa. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen sekä kandidaatin että maisterin tutkinnossa. Opiskelijan on suoritettava tutkintoon kuuluvat äidinkielen opinnot ennen ilmoittautumista kypsyysnäytteeseen (tenttitilaisuudessa suoritettava kypsyyskoe) tai ennen kuin tiivistelmämuotoinen kypsyysnäyte voidaan rekisteröidä. Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte (uusimuotoinen) on tiivistelmä kandidaatintyöstä. Tiivistelmä kirjoitetaan gradutiivistelmälomakkeelle, jonka saa Almasta. Opiskelija toimittaa tiivistelmän ensin kielentarkastajalle tenttikuoressa, joka osoitetaan "äidinkielen koordinaattorille" Suomen kielen, suomalaisugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokseen (päärakennus, 4. krs, tenttikuorilaatikko). Kielentarkastaja ilmoittaa sähköpostitse, milloin opiskelija voi hakea palautetta tiivistelmästään. Äidinkielen tarkastajan mahdollisten korjausehdotusten perusteella opiskelija parantaa tiivistelmätekstiään, minkä jälkeen hän toimittaa sekä alkuperäisen että muokatun version tenttikuoressa kandidaatintyönsä ohjaajalle, joka tarkastaa korjaukset ja kypsyysnäytteen sisällön sekä toimittaa suorituksen tiedekuntaan rekisteröitäväksi. Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte on pro gradu -tutkielman tiivistelmä. Tiivistelmälle tehdään vain sisällöntarkastus oppiaineessa. Lisätietoja: http://www.helsinki.fi/hum/tutkinnot/kypsyysnayte.htm LAITOS Folkloristiikan oppiaine kuuluu Humanistisen tiedekunnan suurimpaan laitokseen, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokseen: http://www.helsinki.fi/fhkt/ LEHDET Folkloristiikan opiskelijan kannattaa seurata ainakin seuraavia lehtiä: Uusi Napakaira (julk. Nefa-Helsinki), Metateesi (julk. Humanisticum) ja Ylioppilaslehti (julk. HYY). Ylioppilaslehti kannetaan kotiin. Verkkolehdistä kannattaa seurata ainakin Elorea sekä virolaista Folklore-lehteä, jossa on myös suomalaisten tutkijoiden artikkeleita. Eloren erinomaisen linkkilistan ( Eloren kirjanmerkit ) kautta pääsee vaivatta lukemaan muitakin alan verkkojulkaisuja. http://blogs.helsinki.fi/nefa-helsinki/uusi-napakaira/ http://www.elore.fi/ http://www.folklore.ee/folklore/ 15

LUENTO Luennot alkavat varttia yli tasatunnin, jollei toisin ole sovittu. Yleensä luennot pidetään ns. kaksoisluentona (1t 30 min). Vaikka useimmat luennoitsijat jakavat luentorungon tai saattavat esittämänsä power point -diat opiskelijoiden käyttöön verkossa tai paperiversioina, ovat omat muistiinpanot välttämättömiä. Itselle sopivan muistiinpanotekniikan oppii ensimmäisen vuoden aikana. Kaikkea, mitä sanotaan, ei kannata kirjoittaa ylös. Opiskelijan ja opettajan yhteinen ilo on keskustelu kysy ja kommentoi rohkeasti myös luennolla. Vaikka useimmilla luentosarjoilla ei kontrolloida luennoilla läsnäolijoita, perustuu luentokurssien idea läsnäoloon ja vuorovaikutukseen. Jos et pakottavasta syystä pääse luennolle, pyydä opiskelijatovereilta muistiinpanoja ja / tai luennoitsijalta luennolla jaettua materiaalia. Joillekin luentokursseille perustetaan työryhmäalue materiaalin ja tehtävien jakelua varten, mutta samaa tarkoitusta vastaavat kirjastossa säilytettävät kurssikansiot ja sähköpostiviestintä. Mahdollisista ohjelmanmuutoksista ja peruutuksista pyritään ilmoittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa web-oodissa ja sähköpostitse. LUKUJÄRJESTYS Ks. tässä oppaassa olevat vuosittaiset mallilukujärjestykset, joihin sisältyy folkloristiikan oppiaineen järjestämä pakollinen opetus. Jokainen opiskelija täydentää mallilukujärjestystä tiedekunnan yleisopintojen, kieliopintojen ja omien sivuaineiden mukaan. Vaikka lukujärjestys saattaa näyttää väljältä, luentojen lisäksi aikaa pitää varata myös kirjatentteihin valmistautumiselle, seminaaritöiden suunnittelulle ja kirjoittamiselle jne. LUKUKAUDET JA OPETUS Lukuvuosi jakautuu kahteen lukukauteen. Syyslukukausi alkaa 1.8 ja päättyy 31.12. Kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7. Kumpikin lukukausista jakautuu kahteen periodiin, joiden aikana järjestetään opetusta. Periodien välillä on väliviikko, jonka aikana vastaanotot pidetään sopimuksen mukaan. Muutoin opettajien vastaanotot pidetään 1.9. 31.5. NEFA Ks. Ainejärjestö. NEFA-INFO. Ainejärjestö Nefa-Helsinki r.y.:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan niin ainejärjestön tapahtumista kuin myös opiskeluun ja työnsaantiin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Listalle liittymisestä ks. http://www.helsinki.fi/jarj/nefa/yhteystiedot.html OPINTO-OPPAAT Humanistisen tiedekunnan opinto-opas sisältää yleistä tietoa opiskelusta, tutkinnoista ja palveluista. Opinto-oppaat ovat nykyisin verkossa, ks. Weboodi. OPINTONEUVONTAA antavat kaikki opettajat ja amanuenssi vastaanotoillaan. Lisäksi orientaatiokurssilta ja opinto-oppaista saa hyödyllisiä tietoja. Neuvontaa saa osoitteista ja sähköpostitse: http://www.hum.helsinki.fi (valitse yläreunasta Opiskelu ja sieltä Opiskelijapalvelut ) hum-info@helsinki.fi 16

OPINTOPIIRI on oivallinen tapa syventyä johonkin aiheeseen yhdessä opiskelutovereiden kanssa. Opiskelijat voivat itse perustaa opintopiirin ja kokoontua omatoimisesti tai opintopiirille voi etsiä vetäjän. Opintopiirin vetäjän palkkioihin on mahdollista hakea opintopiirirahaa. Opintopiireistä lisää esim. http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/antoisaan/sisallys.html (luku 2.9.) OPINTOPISTE Opintojen mitoituksessa opintopiste vastaa keskimäärin 27 tunnin tavoitteellista opiskelua. Opiskelijan yhden lukuvuoden työmääräksi on laskettu 1600 tuntia eli 60 opintopistettä. OPISKELIJAKORTTI HYY:n Lyyra-opiskelijakortin voi tilata joko kansainvälisenä Lyyra-ISIC -korttina tai Suomessa käyvänä opiskelijakorttina. Lyyra-kortti oikeuttaa kaikkiin opiskelijaetuihin ja Lyyra-ISIC -kortti myös kansainvälisiin opiskelijaetuihin. Kortti kannattaa pitää aina mukana. Sillä saa edullista ruokaa, YTHS:n lääkäripalveluita, opiskelijalippuja (esim. pääsymaksut, elokuvat, juna-, bussi- ja lentoliput) ja alennuksia joistakin kaupoista. Katso lisätietoja: http://www.unicard.fi/ https://www.lyyra.fi/home.php OPISKELU Opiskelu ei ole vain luennoilla istumista. Myös tutkimusaineiston hankkimiselle, lukemiselle, kirjoittamiselle, tiedekuntatenteille, ATK-kursseille, sivuaine- ja kieliopinnoille täytyy varata riittävästi aikaa. Työsuunnitelma ja tavoitteet on hyvä merkitä kalenteriin. Tehtävät kannattaa suunnitella hyvin ja asettaa itselleen aikarajoja! Lisää käytännön vinkkejä mm. opiskelu- ja lukutekniikasta, luennoista, tutkimusaiheen löytymisestä ja opintopiireistä löytyy sivulta http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/antoisaan/ PALAUTE Opiskelijan antama palaute on opetuksen ja yliopiston kehittämisen voimavara. Palautetta kerätään systemaattisesti luentokurssien jälkeen, mutta sitä voi antaa myös muissa yhteyksissä suoraan oppiaineeseen. Myös opiskelijalla on oikeus saada palautetta suorituksistaan muunkin kuin arvosanan muodossa. Kaikkia suorituksia koskevan automaattisen henkilökohtaisen palautteen antaminen ei ole opetusresurssien niukkuuden vuoksi mahdollista. Siitä huolimatta palautetta saa, kun sitä aktiivisesti pyytää. Palautetta voi pyytää ja antaa sähköpostitse tai vastaanotolla. RÄSTITENTTI Oppiaine järjestää lukuvuodessa kaksi rästitenttiä, jossa voi tenttiä kyseisen lukuvuoden luentokuulusteluja. Näin kannattaa tehdä, jos ei ole päässyt luentokurssin päätteeksi järjestettävään kuulusteluun tai haluaa korottaa arvosanaansa. Syyslukukauden kurssien rästitentti järjestetään kevätlukukauden alussa tammikuussa ja kevätlukukauden kurssien rästitentti toukokuussa. Päivämääristä ilmoitetaan kotisivuilla ja NEFA-infossa. Rästitenttiin ilmoittaudutaan sähköpostitse suoritettavan kurssin vastuuhenkilölle. Rästitentit järjestetään oppiaineen seminaarihuoneessa, ja niiden kesto on kaksi tuntia. TERVEYS JA HYVINVOINTI Opiskelijat pääsevät edullisesti terveydenhoitajan vastaanotolle, lääkäriin, hammaslääkäriin ym. YTHS:llä eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöön. Opiskelijat ovat oikeutettuja käyttämään kaikkia YTHS:n 17

tarjoamia palveluja maksettuaan ylioppilaskuntansa vuosittaisen jäsenmaksun. Nyyti ry tarjoaa opiskelijoille keskusteluryhmiä sekä erilaisia kursseja, esim. luovuuteen, gradun tekoon ja parisuhteeseen liittyviä. Lisätietoja YTHS:n palveluista ja Nyytistä: http://www.yths.fi/netcomm/ http://www.nyyti.fi/ TIEDEKUNTATENTIT Joitain tutkintovaatimusten osioita voi suorittaa vain kirjatentillä. Näitä tenttejä suoritetaan tiedekuntatenttipäivinä, jollaisia on perus- aine- ja syventäville opinnoille. Tenttipäivät ovat nähtävillä tiedekunnan kotisivuilla ja oppiaineen ilmoitustaululla. Tenttikuori jätetään täytettynä sille laitokselle, jolle tentitään (folkloristiikan tenttikuorilaatikko sijaitsee oppiaineen tiloissa,vuorikatu 3, 3. krs). Tenttikuori on täytettävä huolella. Muista kirjoittaa opiskelijanumerosi ja puhelinnumerosi! Kuori jätetään viimeistään tenttipäivää (keskiviikko) edeltävän viikon maanantaina. Tenttiin ilmoittautumisen voi peruuttaa kuulustelijalle viisi vuorokautta ennen tenttiä. Tiedekuntatentin tulokset ilmoitetaan pääsääntöisesti viimeistään kaksi viikkoa tenttipäivän jälkeen oppiaineen ilmoitustaululla, jonne tulokset on järjestetty tentaattorin mukaan. Tiedekuntatenttien tulokset rekisteröidään oppiaineessa henkilökunnan toimesta. TUUTORI Tuutorit ovat oman oppiaineen kokeneempia opiskelijoita, jotka tutustuttavat ja auttavat uusia opiskelijoita sopeutumaan yliopiston maailmaan. Tuutorina toimiminen on palkitsevaa myös sosiaalisesti. Korvaukseksi tehdystä työstä tuutoreille maksetaan rahapalkkio ja tehtävästä saa myös opintopisteitä. TYÖELÄMÄ Helsingin yliopiston rekrytointipalvelut antaa henkilökohtaista neuvontaa (mm. kommentoi työhakemuksia) ja järjestää erilaisia työllistymiseen liittyviä tilaisuuksia. Rekryn nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/rekry/ ja toimisto Päärakennuksen 2. kerroksesta (Fabianinkatu 33). Rekryn asiakaspalvelun sähköpostiosoite on rekrytointi@helsinki.fi ja puhelinnumero 191 22125. Henkilökohtaista neuvontaa on räätälöity myös humanistien erityistarpeisiin. Lisätietoja humanistisen tiedekunnan toiminnasta opiskelijoiden työelämävalmiuksien kasvattamiseksi löytyy sivujen http://www.hum.helsinki.fi/ yläreunasta löytyvän Työelämä -linkin kautta. Vaikka folkloristiikan opinnot eivät valmista ammattiin, työllistyvät folkloristit laajalle alalle yhteiskunnassa ja kulttuurielämässä. Heitä toimii asiantuntijoina valtiollisissa ja kunnallisissa tehtävissä, sisällöntuottajina eri aloilla, kustannustoiminnassa ja mediassa, yrityselämässä tiedottajina, tutkimus- ja opetustehtävissä kouluissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, arkistoalalla sekä museoalalla. Folkloristiikka on yleispätevöittävä humanistinen oppiaine. Ks. työllistymisraportti http://www.helsinki.fi/kansatiede/opiskelu/tyoelamaraporttikorj.pdf TYÖHARJOITTELU Tiedekunta jakaa vuosittain laitoksille määrärahan työharjoittelun tukemiseen. Laitos ei kuitenkaan maksa harjoittelijan koko palkkaa, vaan siihen osallistuu myös työnantaja. Oppiaineen kautta tarjottavista harjoittelupaikoista 18

tiedotetaan alkuvuodesta. Harjoittelupaikat on tarkoitettu HuK-tutkinnon suorittaneille folkloristiikan pääaineopiskelijoille. Harjoittelun kesto on 1 3 kk. Kysy lisätietoja harjoittelupaikoista ja -käytännöistä pääaineen harjoitteluvastaavalta. Jos teet opiskelun ohella folkloristiikan pätevöitymisalueelle kuuluvaa työtä, selvitä harjoitteluvastaavalta työsi soveltuvuudesta työharjoittelu opintopisteiden saamiseen. Ks. harjoittelusta lisää myös http://www.hum.helsinki.fi/ yläreunan linkin Työelämä kautta löytyvästä Työharjoittelu -kohdasta. ULKOMAILLE? Kansainvälisestä opiskelijavaihdosta kiinnostuneen kannattaa selailla sivulle http://www.helsinki.fi/hum/opiskelu/opiskelijavaihto.htm ja etsiä sitä kautta tietoa sopivista vaihto-ohjelmista ja kohdeyliopistoista. Oppiaineen kvvaihdon yhteyshenkilön yhteystiedot löytyvät oppiaineen kotisivuilta. VASTAANOTTO Henkilökunta on tavattavissa vastaanottoaikana. Vastaanottoajat löytyvät oppiaineen kotisivuilta ja ilmoitustaululta. Muista ennakkoilmoittautuminen sähköpostitse, jos sellaista edellytetään! Vastaanotot on tarkoitettu erityisesti suhteellisen lyhyisiin tapaamisiin esim. opinnäytteen ohjaustapaamiset kannattaa useimmiten sopia erikseen sähköpostitse. 4. SUORITUSTAVAT Perinteisen kirjallisen kuulustelun lisäksi opintojaksoja voi suorittaa myös muilla, tutkintovaatimuksiin kirjatuilla tai vastuuhenkilön kanssa sovituilla tavoilla. Kirjalliset tehtävät kirjoitetaan koneella ja jätetään tarkistettavaksi vastuuhenkilön kanssa sovitulla tavalla tulosteina tai sähköisesti. Toimitustavasta riippumatta teksteihin pätevät seuraavat tekniset suositukset: Fonttikoko 12; riviväli 1,5. Marginaalit: Mikäli teksti arkistoidaan, sen vasempaan reunaan tulee jättää neljän sentin sidontamarginaali. Muutoin marginaaleissa kannattaa ottaa huomioon se, että tarkastaja saattaa tarvita tilaa merkinnöille. Tekstillä tulee olla selkeä otsikko. Sivut tulee numeroida. Tekstin alkuun tulee merkitä opiskelijan nimi, opiskelijanumero, suorituspäivä (päivä, jona jättää tekstin tarkistettavaksi), sekä opintojakso, johon tehtävä kuuluu. Teksti jäsennetään väliotsikoilla. Jos teksti toimitetaan sähköisenä versiona, tulee tiedoston nimestä käydä ilmi tekijän nimi, suoritustyyppi, ja opintojakson KFO-koodi (esim. Meikäläinen_essee_KFO370). 19

4.1 Tenttiminen Tentteihin lukeminen on olennainen osa opiskelua. Lukemisen järkiperäistäminen voi säästää aikaa ja parantaa tuloksia. Luettavan kirjan ymmärtämistä helpottaa, jos kirjan silmäilee päällisin puolin läpi ennen varsinaista lukemista: tutustuu kansiteksteihin, sisällysluetteloon, asiasanastoon ja väliotsikoihin. Näin kirjasta muodostuu kokonaiskäsitys, jonka avulla on lukiessa helpompi erottaa olennaisimmat seikat ja seurata pääteemoja. Vieraskieliset tenttikirjat Folkloristiikan opiskelija törmää yleensä jo aineopintojensa vaiheessa vieraskieliseen, etenkin englannin- ja ruotsinkieliseen tenttikirjallisuuteen. Vieraalla kielellä lukemista kannattaa pitää jatkuvasti yllä, vaikkapa seuraamalla alan kausijulkaisuja tai lukemalla kirjallisuutta. Sanasto kehittyy vain lukemalla, ei niinkään sanastoja pänttäämällä. Vieraalla kielellä tulisi pyrkiä lukemaan yhtä nopeasti kuin äidinkielelläänkin. Outoihin sanoihin ei pidä takertua, jos asia tulee ymmärretyksi muusta yhteydestä. Tärkeät avainsanat on toki syytä tarkistaa Ohjeita erityisen vaikean tekstin varalle Teksti voi tuntua erityisen vaikealta joko vieraan kielen takia tai siksi, että aihepiiri on ennestään täysin tuntematon. Apuneuvoksi kannattaa kokeilla seuraavaa viisivaiheista menettelytapaa: 1. Silmäile Pyri muodostamaan tekstistä kokonaiskäsitys silmäilemällä se pääkohdittain läpi. Takakannesta tai sivuliepeistä saattaa löytyä kirjan tekijän taustatietoja ja tekstin päämäärä. Myös sisällysluettelo antaa osviittaa siitä, mistä on kysymys ja mihin pyritään. Useat tekstit on jäsennelty niin, että lukujen ensimmäiset kappaleet ja kappaleiden ensimmäiset virkkeet kertovat tärkeimmät asiat. Viimeisistä kappaleista voi etsiä loppupäätelmiä tai tiivistelmiä. 2. Tee kysymyksiä Esitä tekstille mielessäsi kysymyksiä, joihin sen pitäisi silmäilysi perusteella antaa vastaus. Mieti myös, miten luettava teksti liittyy asioihin, jotka jo hallitset. 3. Lue Kysymysten miettiminen tekee lukemisesta päämäärätietoisempaa ja auttaa keskittymistä. Koeta hahmottaa tekstin pääajatuksia, suuria linjoja. Mikäli luettuasi näyttää siltä, ettet olekaan ymmärtänyt tekstin ydinajatuksia ja että esittämäsi kysymykset ovatkin ehkä olleet vääriä, palaa silmäilyvaiheeseen, yritä hahmottaa tekstin idea uudestaan ja esitä uusia kysymyksiä. Se on nyt helpompaa, koska olet jo lukenut tekstin kerran. Jos teksti on hyvin vaikeaa, näitä kolmea ensi vaihetta kannattaa käydä läpi useampaan kertaan. 4. Palauta mieleen Kun olet lukenut ja ymmärtänyt tekstin, on hyvä palauttaa vielä mieleen sen pääkohdat. Tämä vaihe on erityisen tärkeä tenttiin lukiessa, kun tekstin sisältämät asiat täytyy 20