MetsänOmistaja Metsänhoitoyhdistys Österbottenin jäsenlehti www.mhy.fi/osterbotten Joulukuu 2 / 2016 Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN sivu 3 Valtuustovaalit 2016 miten meni? sivu 4 Valtakirjakaupat yleistyvät sivu 5 Varför markbereda? sivu 6-7 Tervetuloa meille! sivu 10 Yhdistys on tärkeä ja arvokas toimija sivu 12 Yhä useampi tiekunta tarvitsee apua Metsäselain puhelimessa on täydellinen! s. 8
2 MetsänOmistaja 2/2016 PÄÄKIRJOITUS Hyvä metsänomistaja, Vuosi käy kohti loppuaan. Päättyvä vuosi on yksityismetsätalouden kannalta sisältänyt hyviä uutisia tuotantokapasiteetin lisäämisen muodossa sekä myös huonoja uutisia huonontuneiden Kemerasääntöjen ja maksatusvaikeuksien muodossa. Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut sisältörikas ja sekä puukauppa että metsänhoitopalveluiden myynti on jatkunut tasaisena haasteista huolimatta. Kuluneena vuonna metsäalalla ollaan saatu hyviä uutisia. uusia tehtaita suunnitellaan eri puolille maata. Kemi, Kemijärvi ja Kuopio mainittakoon esimerkkeinä. Pietarsaareen suunniteltava bioetanolitehdas on meitä lähinnä. Iloinen ja tervetullut uutinen. Kaikki panostukset, jotka edistävät puun käyttöä ovat tervetulleita. Suunnitelmista huolimatta tosiasiallisesti vain yksi hanke on käynnissä, Metsä Groupin Äänekosken tehdas. Se merkitsee sitä, että tähän päivään mennessä puun käyttö ei ole lisääntynyt yhtään, mikä taas näkyy kuitupuun voimakkaana ylitarjontana. Siksi toivomme sydämestämme, että suunnitelmat kävisivät toteen, jotta pieniläpimittaiselle puulle tulisi lisää käyttöä ja markkinoille parempi tasapaino. EU:n suunnitelmat kasasivat tummia pilviä taivaalle. EU:n komissio jätti kesällä ehdotuksen, jonka mukaan maankäyttö, maankäytön muutokset sekä metsäsektori tulisi sisällyttää EU:n energia- ja ilmastopakettiin 2030. Käsillä oleva ehdotus vaikuttaisi merkittävästi Suomen metsätalouteen. Kielteisesti. Persussyy on laskutavassa, jolla määritetään, miten paljon hiiltä metsä sitoo. Meidän tapamme laskea eli Luonnonvarakeskuksen tapa laskea osoittaa, että metsä sitoo huomattavasti enemmän hiilidioksidia kuin EU:n komission laskelmat osoittavat. Kestävä biotalous on Suomen talouden perusta, itsestään selvyys meille ja EU:n itselleen asettama tavoite. Metsänhoitoyhdistys Österbottenin puheenjohtaja Bo Storsjö jättää tehtävänsä vuoden vaihteessa ja uusi kausi alkaa. Bo Storsjö johti väliaikaista hallitusta, joka vuonna 2008 suunnitteli ja loi perustan Metsänhoitoyhdistys Österbottenin perustamiselle. Sen jälkeen hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana vuosina 2009-2016. Hänellä on myös ollut näkyvä rooli yksityismetsätalouden järjestöissä kansallisella tasolla. Esimerkkinä mainittakoon Yksityismetsätalouden Työnantajat ry. Vastavalittu valtuusto valitsee uuden hallituksen, joka puolestaan valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Uusi valtuusto kokoontuu 19.12. ja uusi hallitus järjestäytyy ensi vuoden alussa. Minulla on ollut ilo ja kunnia työskennellä Bo Storsjön kanssa lähes kymmenen vuoden ajan. Tämä aika on ollut minulle opettavaista aikaa. Toiminnanjohtajana olen saanut työskennellä sellaisen henkilön kanssa kuin Bo Storsjö kaikella kokemuksellaan, ja se on antanut selkänojan, jonka varaan on ollut mahdollista rakentaa ja kehittää Metsänhoitoyhdistys Österbotten sellaiseksi organisaatioksi kuin se tänään on. Tässä työssä osaava ja uskollinen henkilöstö sekä sitoutunut hallitus on ollut verraton tuki. Osoittaakseen arvostuksensa Storsjön työtä kohtaan, on yhdistyksen hallitus, Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n, SLC rf:n ja Österbottens andelsbanksförbundin tuella, hakenut Metsätalousneuvoksen titteliä Storsjölle. Tasavallan presidentti ottaa esitykseen kantaa kevään aikana. Omalta kohdaltani tahdon tässä yhteydessä kiittää Bo Storsjötä hyvästä ja avoimesta yhteistyöstä ja samalla toivottaa rentouttavaa eläkeläisaikaa, kiitos. Jan Slotte Toiminnanjohtaja Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN Metsänhoitoyhdistys on Pohjanmaan metsänomistajien oma yhdistys. Meillä metsänomistajia kohdellaan tasavertaisesti, riippumatta metsälön koosta. Jäsenenä voit aina kysyä metsään liittyviä neuvoja, koski asiasi sitten puukauppaa, metsänhoitoa, metsäverotusta, kiinteistönvälitystä tai luonnonsuojelua. Osallistu ja voita! Jos sinulla on artikkelitoiveita ja/ tai muita ajatuksia lehden sisällöstä, älä epäröi ottaa yhteyttä täyttämällä tämän sivun alaosan lomaketta. Me teemme töitä lähellä sinua ja työllistämme paikallisesti. Metsäasiantuntijamme, metsurimme ja paikalliset urakoitsijamme tuntevat hyvin sinun alueesi. Yksityismetsää: 490 700 ha Metsämaata 454 700 ha Kitumaata 14 900 ha Joutomaata yms. 16 700 ha Metsälön keskikoko 23 ha Kokonaistilavuus: 55,951 milj. m 3 Keskimäärin metsämaalla: 121,9 m 3 /ha Keskikasvu: 2,82 milj.m 3 /vuosi Hakkuumäärä: 1,2 milj.m 3 /vuosi Myyntimäärä: 1,0 milj.m 3 MetsänOmistaja Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Österbotten Toimitusneuvosto: Dan Kullman, Jan Slotte, Ann-Mari Snickars, John Berg, Tom Finnilä & Lisbeth Bäck Taitto: Maria Lillås, Kustmedia Oy Kansikuva: Lisbeth Bäck Paino: 800 kpl Painotalo: Iprint, Seinäjoki 2016 Jakelu: Metsänhoitoyhdistys Österbottenin jäsenet Mikä mielestäsi oli tämän numeron mielenkiintoisin juttu? Mitä haluat lukea seuraavasta Metsänomistajat-numerosta? Haluan, että minuun ollaan yhteydessä Metsänhoitoyhdistyksestä. Nimi Osoite Puhelin Postimaksu on maksettu MestänOmistaja Metsänhoitoyhdistys Österbotten rf Avtalskod 5018366 Info 65100 00003 Svarsförsändelse
MetsänOmistaja 2/2016 3 Valtuustovaalit 2016 miten meni? SUORAAN VALITUT ääniä 1 RAVALS JAN-ERIK METSÄNOMISTAJA KORSNÄS 196 2 ÅKERBLOM MÅNS ELÄKELÄINEN KOKKOLA 188 3 BACKSTRÖM OLE METSÄNOMISTAJA/ELÄK. MUSTASAARI 182 4 FINNE CHRISTER MAA-/METSÄTALOUSTUOTT. MUSTASAARI 166 5 GJÄLS GÖRAN MAANVILJELIJÄ NÄRPIÖ 155 6 NORDIN MATS KORJUUESIMIES NÄRPIÖ 148 7 NYLUND HENRIK ELÄKELÄINEN PEDERSÖRE 147 8 HOLMBACK JOHAN MAANVILJELIJÄ MAALAHTI 139 9 SÖDERGÅRD HARALD MAANVILJELIJÄ VÖYRI 137 10 FLÉN ROBERT MAA- JA METSÄTALOUSYRITT. UUSIKARLEPYY 131 11 AF HÄLLSTRÖM BO-GUSTAV MAANVILJELIJÄ K:KAUPUNKI 121 12 LÅNGGÅRD TOMAS MAATALOUSYRITTÄJÄ MAALAHTI 117 13 RÅBACK STEFAN METSÄNHOITAJA MUSTASAARI 117 14 UTHARDT LORENZ POL.TRI MAALAHTI 112 15 BJÖRKFORS KENNETH MAA- JA METSÄTALOUSYRITT. KRUUNUPYY 111 16 NYMAN JOHANNA MAANVILJELIJÄ MUSTASAARI 110 17 TJÄRU BENNY MAA- JA METSÄTALOUSYRITT. KOKKOLA 104 18 KÄLDSTRÖM RUNE YRITTÄJÄ LUOTO 103 19 SNELLMAN THOMAS MAASEUDUN KEHITTÄJÄ PEDERSÖRE 96 20 BYSKATA MÅRTEN YRITTÄJÄ KRUUNUPYY 95 21 INGVES STEFAN YRITTÄJÄ K:KAUPUNKI 92 22 HAGBERG FREDRIK MAANVILJELIJÄ MUSTASAARI 90 23 LASSILA JAN-ANDERS METSÄNOMISTAJA PEDERSÖRE 89 24 PÅHLS KENNETH VAKUUTUSASIAMIES VÖYRI 88 25 HÄGGMAN SIXTEN SAHA- JA METSÄTALOUSYRITT. PEDERSÖRE 82 26 STEN HANS-ERIK MAA- JA METSÄTALOUSYRITT. PEDERSÖRE 82 27 MARA BJARNE L UOMUMAIDONTUOTTAJA MUSTASAARI 81 28 SIMONS STIG MAANVILJELIJÄ NÄRPIÖ 81 29 BENGTS KRISTIAN MAANVILJELIJÄ NÄRPIÖ 79 30 HAGMAN RICHARD MAA- JA METSÄTALOUSYRITT. UUSIKAARLEPYY 79 31 ÅSTRAND MATS PALOESIMIES KRUUNUPYY 79 32 REX JOACHIM MAANVILJELIJÄ VÖYRI 77 33 NORRBUTTS CARL-ERIK METSÄNOMISTAJA K:KAUPUNKI 74 34 KAMMONEN ANTTI YRITTÄJÄ KORSNÄS 72 35 EKMAN THOMAS MAANVILJELIJÄ NÄRPIÖ 68 36 NYNÄS INGEMAR METSÄTALOUSYRITTÄJÄ LUOTO 68 37 SMEDS THOMAS MAA- JA METSÄTALOUSYRITT. MAALAHTI 67 38 PIHLAJA TEEMU MAANVILJELIJÄ K:KAUPUNKI 66 39 VIDLUND MIKAEL MAANVILJELIJÄ NÄRPIÖ 65 Metsänhoitoyhdistys Österbottenin valtuustovaaleissa annetut äänet on nyt laskettu. Jäsenemme ovat tuoneet äänensä kuuluviin, mistä me täällä yhdistyksessä esitämme nöyrät kiitoksemme. Seuraavassa katsaus vaalien tulokseen. Metsänhoitoyhdistys Österbotten ry:n jäsenet ovat valinneet uuden valtuuston postivaaleilla. Yhteensä 5 296 jäsentä kaikkiaan 11 956 jäsenestä käytti äänensä, joten äänestysaktiivisuus oli 44,8 prosenttia. Äänestysaktiivisuus osittaa, että metsäasiat kiinnostavat ja että metsänhoitoyhdistystoiminnalla on jäsenten luottamus. Nyt valituiksi tuulleet jäsenet edustavat metsänomistajia pienoiskoossa. Jäsenet ovat edustettuna laajasti, mikä takaa monipuolista osaamista yhdistyksen kehittämiseen, sanoo Jan Slotte, yhdistyksen toiminnanjohtaja. Valtuuston kokoonpano Valtuusto koostuu 39 jäsenestä sekä 10 varajäsenestä. 39 eniten ääntä saanutta valitaan suoraan valtuustoon. Kun valtuustosta valitaan jäseniä hallitukseen, niin vastaava lukumäärä varavaltuutettuja nousee valtuutetuiksi. Se merkitsee, että osa niistä henkilöistä, jotka tässä esityksessä ovat varaedustajia nousevat varsinaisiksi valtuuston jäseniksi. Tämä selviää, kun valtuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa 19.12.2016, jolloin hallitus valitaan. Valtuusto on metsänhoitoyhdistyksen korkein päättävä elin. Valtuusto päättää metsänhoitoyhdistyksen toiminnan suunnasta, kuten palveluiden laajuudesta ja hinnoittelusta, jäsenmaksusta ja taloudesta. Valtuusto toimii yhdyssiteenä jäsenistön ja yhdistyksen johdon välillä. Uusi valtuusto aloittaa työnsä heti ja se jatkuu 31.12.2020 asti. Äänten jakautuminen Näissä vaaleissa onnistuimme aktivoimaan 10 prosenttia useamman metsänomistajan kuin vaaleissa 2012. Valituista 33 prosenttia on uusia. Valittujen keski-ikä on noin 52 vuotta, mikä aika hyvin vastaa metsänomistajien keski-ikää. Enemmistö eli 61 prosenttia valituista on maatalousyrittäjiä ja muita yrittäjiä on 15 prosenttia, palkansaajia 10 prosenttia ja eläkeläisiä 13 prosenttia. Vaalit olivat kovin miesvoittoiset. Vain yksi nainen oli ehdolla ja hänet valittiin suoraan. Kaikki valitut asuvat Pohjanmaan tai Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Seudullisesti Kokkola-Uusikaarlepyy sai parhaan tuloksen 14 valtuutetulla ja 3 varavaltuutetulla, Vöyri-Maalahden seuratessa kintereillä 13 valtuutetulla ja 6 varavaltuutetulla, kuten myös Korsnäs-Kristiinankaupunki, josta valittiin 12 valtuutettua ja 1 varavaltuutettu. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Uudet valtuutetut vallitsevat hallituksen, joka puolestaan valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Uusi valtuusto kokoontuu 19.12.2016 klo 18:00 n Runsorissa. Asialistalla on paitsi valtuuston puheenjohtajan ja hallituksen valinnan lisäksi toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen vuodelle 2017 sekä jäsenmaksusta päättäminen vuodelle 2017. Ensimmäisessä kokouksessa valitaan myös edustajat keskusjärjestöihin ja yhdistyksiin. Uusi hallitus järjestäytyy ensi vuoden alussa. Teksti ja kuva: Ann-Mari Snickars VARALLA ääniä 40 KANGAS KENNET METSÄKONEURAKOITSIJA K:KAUPUNKI 65 41 HÄGG KENNET MAA- JA METSÄTALOUSYRITT. VÖYRI 64 42 NICKULL STIG INSINÖÖRI, ELÄKELÄINEN PIETARSAARI 62 43 NYNÄS STEFAN TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ KRUUNUPYY 59 44 BACK FREDRIK MAA- JA METSÄTALOUSYRITT. VÖYRI 57 45 HOLM JONAS MAANVILJELIJÄ VÖYRI 57 46 KARP FOLKE MAANVILJELIJÄ MUSTASAARI 56 47 LJUNGQVIST OVE MUSTASAARI 54 48 FLEMMING JAN TARKASTAJA MUSTASAARI 50 49 POTT HENRIK MAANVILJELIJÄ UUSIKAARLEPYY 50 Postivaaleista syntyy jonkun verran paperijätettä. Monta kuorta oli avattava ja 68 ehdokkaalle annetut äänet lajiteltava ja laskettava. Vaalitoimikunnan jäsenet Snellman Thomas, Björkfors Kenneth, Ingves Stefan, Uthardt Lorenz ja Vidlund Mikael laskivat ääniä torstai-iltana. Metsänhoitoyhdistyksen henkilöstö avusti työssä.
4 MetsänOmistaja 2/2016 Valtakirjakaupat yleistyvät Marraskuinen aamu. Tarkoituksena oli ollut, että metsänhoidon neuvoja Thomas Jåfs ja metsänomistaja Lars- Wilhelm Udd olisivat nauhoittaneet varttuneen harvennuskohteen, mutta sää tekee tepposet ja nyt suunnitelmia tehdään sen sijaan keittiön pöydän äärellä Uddin tilalla Öjna-Gård. Hän on antanut metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan hoitaa koko projekti alusta loppuun. Jåfs toteaa, että menettely on yleistymässä. Kauppa on valakirjakauppa kahdessa mielessä, Jåfs toteaa. Koska kyseessä on kuolinpesä, jossa Lars-Wilhelmin tyttäret myös ovat osakkaita, ovat he antaneet valtakirjan, joka oikeuttaa Lars- Wilhelmin hoitamaan kaikki metsään liittyvät asiat. Hän on puolestaan antanut metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan valita puunostaja niiden tarjousten perusteella, jotka pyydämme kuolinpesän puolesta, Jåfs selittää. Yksinkertaistaa prosessia Kuolinpesälle valtakirjan tekeminen yksinkertaistaa prosessia, joka kerta kun metsässä pitää tehdä jotain. Usein joku osakkaista asuu toisella paikkakunnalla tai jopa ulkomailla, ja silloin on kovin hankalaa hoitaa asioita ilman valtakirjaa, kun joka paperiin vaaditaan allekirjoitus. Nyt Lars-Wilhelmin allekirjoitus riittää, koska hänellä on tyttäriltään valtakirja, Jåfs jatkaa. Yleisellä tasolla sekä yhdistys että valtiovalta suosittelevat, että pesä jaetaan, koska kuolinpesän omistuksessa metsää on usein vaikeampi hoitaa, koska byrokratia vaikeutuu kaikissa vaiheissa. Valtakirja tosin helpottaa toimintaa sekä yhdistyksen että kuolinpesän näkökulmasta, jos pesää ei haluta jakaa. Suurempi osa tehtävistä yhdistykselle Öjna-Gård on yhtymä, jonka osakkaina on sekä Uddin että hänen vaimonsa metsät ovat osakkaina. Tila oli alkujaan yksi suurimmista tiloista, mutta merkittävä osa tilasta myytiin viime vuosisadalla. Udd on ostanut lähes kaikki nämä myydyt kiinteistöt ja siten palauttanut vanhan tilan entiseen muotoonsa. Hän on ollut aktiivinen ja innostunut metsänomistaja, mutta vuosien myötä oman työn osuus on vähentynyt ja siksi hän on nykyään jättänyt tarjouskilpailut, ennakkoraivaukset ja vastaavat työt yhdistyksen tehtäväksi. Istutukset olemme toistaiseksi hoitaneet omin voimin viime kesänä apuna oli viisitoistavuotias tyttärentyttäreni Ellinor, Udd kertoo. Mutta yhteensä minä Lars-Wilhelm Udd on antanut metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan hoitaa puukauppansa ja metsähoidonneuvoja Thomas Jåfs käy Öjna-Gårdilla käymässä asioita läpi ja tekemässä sopimuksen. Tarkoituksena oli myös käydä merkitsemässä kohde maastoon, mutta sade muutti suunnitelmia. ja vaimoni olemme vuosien saatossa istuttaneet 70 000 80 000 puuntainta, hän arvioi. Sopimus toiveiden mukaan Udd ja Jåfs pitävät hyvin yhteyttää, koska metsää käydään säännöllisesti läpi ja sitä hoidetaan tarpeen mukaan. Tänä vuonna talvi näytti tulevan jo marraskuun alussa, joten pienen alueen harvennus tuli ajankohtaiseksi. Valitettavasti lumi suli pois ja nyt korjuuolosuhteet eivät ole hyvät. Odotamme kylmempiä säitä, ennen kuin viemme koneet metsään, miehet toteavat. Siihen mennessä kuolinpesän ja metsänhoitoyhdistyksen välille on tehtävä sopimus ja metsänkäyttöilmoitus on myös jätettävä. Valtakirjan sisältö vaihtelee tapauksittain. Me voimme hoitaa ennakkoraivauksen, jos metsänomistaja niin haluaa tai sitten metsänomistaja tekee työn itse. Me voimme pyytää tarjoukset ja valita ostaja parhaan tarjouksen perusteella, me hoidamme yhteydenpidon yhtiön kanssa ja jos metsänomistaja haluaa, niin me voimme myös hoitaa istutuksen, Jåfs kertoo. Meidän tehtävänä on aina valita vaihtoehdoista se, joka antaa metsänomistajalle parhaan tuoton ja meille on tärkeää, että yhteistyö metsänomistajien kanssa on sujuvaa, hän lisää. Kiinnostus tallella Vaikka Udd nykyään on jättänyt suuren osan töistä metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi, on hänellä kuitenkin selkeä näkemys sekä metsästään että puumarkkinoista. Minulla on edelleen hyvät yhteydet puunostajiin ja minä olen ottanut tavaksi käydä tervehtimässä metsässä työskenteleviä urakoitsijoita. Minä uskon, että sitä arvostetaan ja omalta osaltani voin sanoa, että ne ovat mukavia juttutuokioita. On erittäin hienoa, että osittaa mielenkiintonsa metsää ja urakoitsijoiden työtä kohtaan, Jåfs toteaa. Koska Udd käyttää koko lailla paljon puuta lämmitykseen Öjna-Gårdilla on peräti kuusi kakluunia jättää hän aina muutaman kuorman polttopuuta kotiin ajettavaksi, jonka hän sitten itse pilkkoo pilkkeiksi. Minä olen myös ottanut tavaksi katsoa puumääriä hakkuun jälkeen ja minun silmävarainen arviointikyky on kehittynyt aika hyväksi, hän hymyilee ja Jåfs nyökkäilee, että on samaa mieltä. Luottamus tärkeää Vaikka metsänhoitoyhdistyksellä on valtakirjaa hoitaa kaikki toimet kyseessä olevan harvennuksen suhteen, käy Jåfs läpi kaikki asiat Uddin kanssa. Näin me toimimme aina, joko puhelimitse tai sitten tapaamalla metsänomistajan. Me kerromme millaisia tarjouksia on tullut, milloin urakoitsijat ovat tulossa ja niin edelleen. Muuten metsänomistajan ei tarvitse tehdä muuta ku8in odottaa rahoja tilille, Jåfs nauraa. Metsänhoitoyhdistys perii välityspalkkion voimassa olevan hinnaston mukaan, riippuen siitä millainen sopimus metsänomistajan ja metsänhoitoyhdistyksen välille solmitaan. Alun perin ajatus oli, että metsänomistajat ovat omatoimisia, mutta vähitellen metsänomistajat ovat osin ikääntyneet, eivätkä jaksa tehdä käytännön töitä, osin nuoria, joilla ei ole aikaa käytännön töille. Siksi näille palveluille on kysyntää. Kaikki perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja meille on tärkeää, että metsänomistajat ovat tyytyväisiä meihin, Jåfs lopettaa. Teksti: Anna Sand/Kustmedia Ab Kuvat: Anna Sand
MetsänOmistaja 2/2016 5 Miksi maata muokataan? Maanmuokkausmenetelmän valinta on yksi tärkeimpiä päätöksiä uudistamistulosta silmällä pitäen. Kasvupaikan viljavuus, maaperän ominaisuudet ja puulaji ratkaisevat mikä menetelmä johtaa parhaaseen tulokseen. Eri maanmuokkausmenetelmiä Lähde: Hyvän metsänhoidon suositukset, 2014, Tapio Oikean maanmuokkausmenetelmän valinnalla on kauaskantoiset vaikutukset uuden puuston tuottavuuteen ja talouteen. Maanmuokkauksen tavoitteena on turvata onnistunut uudistaminen ja parantaa uuden puusukupolven vakiintumista. Maanmuokkaus parantaa siementen itävyyttä ja maaperän tärkeimpiä ominaisuuksia ja turvaa taimien kasvun. Uudistaminen onnistuu suuremmalla todennäköisyydellä ja taimien kehitys nopeutuu. Lisäksi tuhojen riski pienenee, istutustyö helpottuu ja edistetään luonnollisten taimien syntymistä. Miten valita oikein? Kun metsänomistaja päättää uudistaa metsänsä, on hänen myös päätettävä, miten uudistaminen tehdään. Metsälaki velvoittaa metsänomistajan uudistamaan metsänsä ja lisäksi on myös taloudellisesti katsoen tärkeää, että paikalle syntyy uusi metsä niin nopeasti kuin mahdollista. Siksi kannattaa harkita huolella, ennen kuin valitsee uudistusmenetelmän. Halvin on harvoin paras tai edes taloudellisin vaihtoehto. Halvin menetelmä pienentää investointikustannusta, mutta voi johtaa huomattavasti suurempiin metsänhoitokustannuksiin myöhemmässä vaiheessa, josta seuraa huonompi taloudellinen tulos. Luonnollinen uudistaminen, kylvö ja istutus muodostavat käytössä olevat vaihtoehdot. Mutta mistä tietää, mikä menetelmä sopii omaan metsään? Uudistaminen ja maanmuokkaus kasvupaikan mukaan on tärkein tekijä. Kasvupaikalla tarkoitetaan aluetta, jonka ilmasto, maaperä ja muu kasvillisuus ovat suurin piirtein samanlaisia. Kasvupaikka rajoittaa puulajien valintaa sekä ohjaa uudistamismenetelmän valintaa. Keskustele metsänhoitoyhdistyksen kanssa Metsänomistajan ei aina ole helppo ymmärtää eri menetelmien eroja ja mitä ne merkitsevät. Usein unohtuu, että tärkeintä on, että uusi puusto syntyy niin nopeasti kuin mahdollista. Monet ajattelevat, ettei se ole niin tärkeää, vaan että on pääasia, että paikalle muodostuu puusto joka täyttää uudistamisvelvoitteen. Oikealla menetelmällä voidaan vähentää hoitokustannuksia taimivaiheessa, nopeuttaa kasvua ja parantaa kokonaistaloudellisuutta. Metsänomistaja saattaa valinnan edessä valita halvimman vaihtoehdon. Äestyksen ja mätästyksen hintaero voi esimerkiksi olla 200-300 euroa/hehtaari, joten halvempi vaihtoehto voi tuntua houkuttelevalta. Jos kasvupaikka on viljava ja kohde istutetaan kuuselle, voi lopputuloksena olla, että raivaus on suoritettava aikaisemmin ja että raivaus on vaikeampaa, samalla kun istutetut taimet kehittyvät huonommin äestetyllä maalla kuin mätästetyllä. Ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseen, kun metsän uudistaminen on ajankohtaista. Yhdistys osaa neuvoa, mikä on paras uudistamismenetelmä sinun metsässäsi. Teksti: Tom Finnilä Eri maanmuokkausmenetelmiä, kun tuoreelle kankaalle istutetaan kuusen taimia. Mäen päällä maaperä on läpäisevää ja kivistä, jolloin laikutus soveltuu parhaiten. Alempana maaperä on keskikarkeaa ja maanmuokkaus suoritetaan laikutuksena tai kääntömätästyksenä. Alakulmassa maa on vetistä ja sinne naveromätästys soveltuu parhaiten. Osa vanhoista ojista on myös kunnostettava. Maanmuokkausmenetelmän valinta on tärkeä. Foto: Tom Finnilä Råd i god skogsvård Metsänhoidon suositukset verkossa Tapion Hyvän metsänhoidon suositukset löytyvät nyt myös verkossa osoitteessa http://www.metsanhoitosuositukset.fi/rad-i-god-skogsvard/ Onnistunut laikkumätästys ja istutus neljä vuotta istutuksen jälkeen. Kuva: Tom Finnilä
6 MetsänOmistaja 2/2016 Metsänomistajat ÖSTERBOTTEN Tervetuloa meille! POHJOINEN TIIMI - Metsäneuvojat THOMAS ÅMAN 040 746 3528 Kokkola, Alaveteli (Öja, Skriko ja Jolkka) TOM FINNILÄ 050 517 8918 Kruunupyy, Lepplax MARKUS STENBORG 0400 947 995 Teerijärvi, Alaveteli JOHNNY FAGERHOLM 040 736 4547 Tiimivetäjä Luoto, Pietarsaari, Pedersöre kko, Sundby, Karby, Pännäinen, Lövö, Forsby TOM LUNDQVIST 0500 161 695 Purmo, Kolppi, Östensö, Lappfors, Ähtävä JOAKIM HOLMQVIST 0400 180 581 Uusikarlepyy (Socklot, Kyrkoby-Forsby, Markby, Kovjoki). Pedersöre (Åvist, Nederpurmo, Edsevö, Kolppi) ANDERS RÅSTEDT 0400 260 239 Uusikaarlepyy (Harjux, Monå, Hirvlax, Kantlax, Monäs, Munsala, Pensala, Jussila, Vexala ja Ytterjeppo) Kruunupyy Kirkkotie 4 68500 KRUUNUPYY Kruunupyy Kirkkotie 4 68500 KRUUNUPYY Teerijärvi Eteläinen Teerijärventie 9 68700 TEERIJÄRVI Luoto Näsvägen 2 D 68560 EUGMO Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Uusikaarlepyy Sollefteånkatu 5 66900 UUSIKAARLEPYY Uusikaarlepyy Sollefteånkatu 5 66900 UUSIKAARLEPYY KESKI TIIMI - Metsäneuvojat HILDING SÖDERGÅRD 0500 560 418 Vöyri (ei pohjoiset kylät) Vöyri Vöyrintie 12 66600 VÖYRI GUY DJUPSJÖBACKA 050 553 1232 Oravainen, Maksamaa, Pohj. Vöyri Vöyri Vöyrintie 12 66600 VÖYRI MATS LINNSÉN 050 544 2703 Koivulahti, Petsmo, Hankmo, Vassor, Voitby, Miekka, Staversby, Karkmo, Höstves, Runsor, Kråklund, Helsingby, Tölby, Vikby, Sulva, Munsmo Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA ANDERS HJORTMAN 0500 272 910 Toby, Veikkaala, Martois, Koskö, Karperö, Jungsund, Iskmo, Köklot, Raippaluoto, Vallgrund, Björkö Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA THOMAS JÅFS 050 526 2152 Petolahti, Pohj. Pirttikylä, Maalahti Magasinvägen 2 B 3 66100 MAALAHTI KIM BACK 050 403 9401 Tiimivetäjä Yttermalax, Övermalax, Bergö Maalahti Magasinvägen 2 B 3 66100 MAALAHTI ETELÄINEN TIIMI - Metsäneuvojat JOHAN NYNÄS 0500 167 489 Korsnäs, Töjby, Träskböle JOHAN SVEDSTRÖM 040 503 8321 Yttermark, Bäckby, Näsby, Kalax, Tjärlax, Nämpnäs, Norrnäs, Rangsby ANDERS KAIVO-OJA 040 544 1449 Södra Lappfjärd, Dagsmark, Sideby, Ömossa, Skaftung, Härkmeri, Uttermossa MIKAEL FRANZÈN 0500 628 702 Pirttikylä, tii-ke klo 8-9 Ylimarkku, maa, to klo 8-9 Pirttikylä Keskustie 15 66270 PIRTTIKYLÄ KJELL HULDÉN 0400 669 245 Tiimivetäjä Finby, Böle, Pjelax, Kaskinen, Tiukka, Åback, Lålby, Pohj. Lapväärtti Närpiö Nybrovägen 7 A 4 64200 NÄRPIÖ Korsnäs Vikingvägen 14 66200 KORSNÄS Närpiö Nybrovägen 7 A 464200 NÄRPIÖ Lapväärtti Lapväärtintie 729 64300 LAPVÄÄRTTI Ylimarkku ntie 1615 64610 YLIMARKKU Lapväärtti Lapväärtintie 729 64300 LAPVÄÄRTTI
MetsänOmistaja 2/2016 7 Me tarjoamme ASIANTUNTIJAPALVELUT Metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelman laadinta Kartat, hakkuukertymä ja hakkuumahdollisuudet Toimenpide-ehdotukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Silvanetti, metsänomistajan nettipalvelu Tila-arvio Lausunto metsätilan arvosta Lausunto ja arvio metsätuhoista Todistukset ja lausunnot Metsätilojen välitys, Ab Skogsfastigheter AFM Metsätilojen välitys Arviointi Luovutuskirjojen valmistelu Verotuslaskelmat Perinnönjako Metsäverotus Metsäveroilmoitukset Kausiveroilmoitukset (eli arvonlisäverotus) Puukauppaan liittyvä verotus Muut verotuskysymykset Neuvonta ja koulutus Koulutus- ja tiedotuskurssit Henkilökohtainen neuvonta METSÄNHOITOPALVELUT Metsän uudistaminen Suunnittelu, toteutus ja seuranta Raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta Taimien ja siementen valinta ja hankinta Kylvö ja istutus Jälkityöt Taimikoiden ja nuorten metsien hoito Suunnittelu, toteutus ja seuranta Tarkistus ja raportointi Tiet ja ojat Suunnittelu ja toteutus Taimien, siementen, torjunta-aineiden jne. välitys Tarpeen kartoitus Tuotteiden välitys Lannoitus Suunnittelu ja toteutus Työvälineet Vastataan toteutuksesta PUUKAUPPAPALVELUT Puunmyyntisuunnitelma Määritetään hakkuu- ja myyntikohde sekä rajataan se maastoon Selvitetään markkinatilanne Laaditaan puunmyyntisuunnitelma Laaditaan metsänkäyttöilmoitus Suunnitellaan jälkityöt ja tehdään niille kustannusarvio Huomioidaan monikäyttö ja luonnon avainbiotoopit Puukauppa valtakirjalla Tarjouspyyntöjen tekeminen ja tarjousten vertailu, jossa huomioidaan puun katkonta ja erikoispuutavaralajit Päivitetty hintaseuranta ja hakkuukohteen hinnoittelu Tarkastetaan ja valvotaan kauppaehdot Valvotaan puunkorjuu ja mittaus Puutavaran luovutus ja mittaustodistuksen allekirjoitus Puunkorjuupalvelu Puunkorjuun suunnittelu, seuranta ja toteutus www.mhy.fi/osterbotten etunimi.sukunimi@svf.fi www.facebook.com/metsanomistajat Korjuupalvelu Tiet, ojat & lannoitus DANIEL JANSSON 040 507 4664 DAN KULLMAN 050 591 0383 JENS HELENELUND 0500 560 648 KRISTIAN GÄDDNÄS 040 660 2042 DAN KULLMAN 050 591 0383 JOHN BERG 0400 561 343 KARL-HENRIK LANGELS 040 660 2440 Kokkola-Uusikaarlepyy Vöyri-Maalahti Korsnäs-Siipyy Kokkola-Uusikaarlepyy Vöyri Mustasaari-Pirttikylä Korsnäs-Siipyy Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Vörå Vöyrintie 12 66600 VÖRÅ Närpiö Nybrovägen 7 A 464200 NÄRPIÖ Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Vörå Vöyrintie 12 66600 VÖRÅ Pirttikylä Keskustie 15 66270 Pirttikylä Närpiö Nybrovägen 7 A 464200 NÄRPIÖ JOHTO & HALLINTO Pääkonttori KÄYNTI, FUTURA III, 2 kerros Yrittäjänkatu 13, 65380 VAASA Puh. 010 581 8400 POSTI PL 186, 65101 VAASA JAN SLOTTE 050 544 2690 ANKI SVENN 040 823 2364 EIVOR SUNDQVIST 0400 194 901 STINA SABEL 040 670 8595 ANN-MARI SNICKARS 0500 568 804 Toiminnanjohtaja, kiinteistövälittäjä LKV Toimistopäällikkö, kiinteistövälittäjä LKV Toimistonhoitaja Toimistonhoitaja - jäsenasiat Ab Skogsfastigheter AFM Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Ähtävä Bärklarsintie 3 68810 ÄHTÄVÄ Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA Yrittäjänkatu 13 65380 VAASA
8 MetsänOmistaja 2/2016 Metsäselain puhelimessa on täydellinen! Metsänomistaja Caroline Kvevlander Helsingbystä on tyytyväinen. Nyt minulla ja minun perheenjäsenillä on Metsäselain mukanamme, mihin me ikinä menemme, hän sanoo. Metsäselain on matkapuhelinsovellus metsänhoitoyhdistysten jäsenille, jonka avulla metsänomistajat voivat selata metsäsuunnitelmaa matkapuhelimeltaan tai tabletilta. Caroline Kvevlander luki Metsäselaimesta Metsänomistaja-lehden aiemmasta numerosta ja näki heti, että sovelluksesta olisi hyötyä. Me emme edes ole erityisen kiinnostuneita tekniikasta, mutta kuulosti kovin kätevältä pitää metsäsuunnitelmaa puhelimessaan, siten että metsän tiiedot ovat useamman perheenjäsenen käytettävissä. Latasimme sovelluksen ja sitten tilasimme aktivointikoodin metsänhoitoyhdistyksen Stina Sabelilta. Suurin osa perheestä aktivoitu Kvevlander-Kullin perheeseen kuuluu Caroline, Christer ja aikuiset lapset Jonathan ja Mathilda. Me aktivoimme sovelluksen minun, Christerin ja Jonathanin puhelimiin sekä perheen tablettiin. Kun Carolinen kahdeksankymmentävuotias appensa äskettäin hankki älykännykän, siihenkin asennettiin Metsäselain. METSÄSELAIN-SOVELLUS Metsäselain-sovelluksen avulla Caroline Kvevlander voi helposti vaihtaa karttanäkymää ja katsoa kuviotietoja. Minä näen rajat, missä olen, mitä kuviolle on suunniteltu ja missä minä kuljen. Tämä on helppo käyttää ja sisältää niin paljon tietoa! Siinä vaiheessa me olimme käyttäneet kaikki aktivoinnit, jotka koodi salli. Se ei kuitenkaan ollut mikään ongelma, koska me otimme yhteyttä metsänhoitoyhdistyksen Stina Sabeliin, joka aktivoi lisäkoodin. Mahdollisuus avata metsäsuunnitelma keskellä metsää on todella kätevää, hän vakuuttaa. Aktiivisia metsänomistajia Caroline syntyi ja varttui Koivulahdessa ja Christer Helsingbyssä, jossa perhe nyt asuu. Molemmilla on metsää, joten metsäpalstat sijoittuvat sekä Helsingbyhyn että Koivulahdelle. He ovat maanviljelijöitä, entisiä sianlihantuottajia, mutta nyttemmin viljan Löydät Metsäselain-sovelluksen Android-, ios- tai Windows Phone -laitteeseesi sovelluskaupastasi hakusanalla metsäselain. TEE NÄIN: Jos sinulla on metsänhoitoyhdistyksen laatima metsäsuunnitelma, voit ilmaiseksi ladata Metsäselain-sovelluksen sovelluskaupastasi. Pyydä sen jälkeen henkilökohtainen aktivointikoodi metsänhoitoyhdistyksestä, stina. sabel@svf.fi Metsäselaimen käyttöön ei tarvita tablettia tai älypuhelinta. Metsäselain toimii myös tietokoneelta. Kirjaudu osoitteessa www.metsaselain.fi ja anna aktivointikoodisi viljelijöitä. Lisäksi he ovat aktiivisia metsänomistajia. Tilan verstasrakennus ja asuinrakennus lämpiävät oman metsän hakkeella. Minä en käytä moottorisahaa, mutta raivaussahaa minä kyllä käytän, Caroline hymyilee. Jonathan on raivannut aika paljon ja Christer on tottunut tekemään metsässä töitä. Karttoja ja tietoja Metsäselaimen optimaalinen käyttö edellyttää tietysti, että metsäsuunnitelma on ajan tasalla ja voimassa. Caroline ottaa puhelimensa pöydältä ja näyttää. Yhdellä napin painalluksella hän on Metsäselaimessa ja omat pikavalintanäppäimet johtavat hänet suoraan perheen metsäpalstalle. Puhelimen kartalla siirtyminen Helsingbystä Österhankmoon on aika aikaa vievää, joten pikavalinnat ovat tervetulleita. Tässä näet esimerkiksi meidän kolme palstaa, jotka ovat lähekkäin, hän näyttää. Tästä näet rajat ja jos minä painan jotain lukua lohkolla, niin kuvion kaikki luvut tulevat näkyviin: millainen metsä on kyseessä, paljonko puuta on, minkä kokoinen kuvio on, hän luettelee. Sininen piste osoittaa missä kohtaa palstaa sinä olet. Näiden asioiden katsominen puhelimelta on huomattavasti kätevämpää kuin paperiversion selaaminen, koska
MetsänOmistaja 2/2016 9 Jäseninfo Jäsenmaksu 2017 Ensi vuoden jäsenmaksulomake tulee teille postissa helmikuun puolivälin jälkeen 2017. Ole ystävällinen ja ilmoita jäsenvastaava Stina Sabelille ennen vuodenvaihdetta, jos metsänomistuksessa on tapahtunut muutoksia. Jäsenmaksua ehdotetaan olevan saman suuruinen kuin viime vuonna. Maksu vahvistetaan valtuuston viimeisessä kokouksessa ennen joulua. Jäsenmaksu perustuu omistuksessa olevaan metsäalaan: Metsäselaimessa metsäsuunnitelma kuviorajoineen näkyy selvästi kartalla. Jokaista kuviota voi klikata, jolloin siitä näytetään tarkempaa tietoa, kuten tilavuus, pinta-ala, ikä, puulajijakauma ja toimenpide-ehdotus. Kuviot voi myös värittää tietyllä teemalla, esim. toimenpide-ehdotuksen mukaan. Ehdotus jäsenmaksuksi 2017 alle 10 ha 45 10,1-20 ha 55 20,1-50 ha 105 yli 50 ha 155 Teksti: Ann-Mari Snickars se vie tilaa ja kastuu sateella käyttökelvottomaksi. Kun painan tästä, niin minä näen mitä toimenpiteitä metsäsuunnitelma ehdottaa. Suunnitelman mukaan tämä kyseinen kuvio tulisi harventaa. Hän zoomaa toiselle kuviolle. Tähän me teimme ennakkoraivauksen pari viikkoa sitten. Puhelin oli tietysti mukana ja minä saatoin seurata rajalinjaa. Samalla minä näin miten pitkän matkan minä olin kulkenut ja miten paljon matkaa minulla oli kuljettavana. Sininen piste seuraa kulkuani metsässä ja osoittaa koko ajan missä minä olen. Oman sijainnin näkeminen on kyllä hyvä asia, jos on epävarma omasta liikkumisestaan. Minä olen aika hyvä eksymään esimerkiksi kun olen marjassa, Caroline nauraa. Sovelluksella voi myös tallentaa kulkemiaan reittejä, jolloin näkee tarkkaan missä on kulkenut. Hyödyllinen myös oman metsän ulkopuolella Caroline ja Christer ovat metsänhoitoyhdistyksen uskollisia asiakkaita ja Caroline kehuu aluevastaava Mats Linnséniä. Meillä on aika paljon metsää ja metsässä tehdään jotain joka vuosi. Tuntuu hyvältä ja turvalliselta, kun on joku jolta kysyä neuvoja ja jonka kanssa suunnitella asioita. Metsänhoitoyhdistys hoitaa yleensä ensiharvennukset ja niihin liittyvät tarjouskilpailut. Me teemme myös mahdollisuuksien mukaan itse töitä metsässä. Caroline näkee sovelluksessa ainoastaan hyviä puolia eikä hän ole kertaakaan kirjautunut Silvanettiin tai selannut metsäsuunnitelman paperikansiota sen jälkeen, kun otti sovelluksen käyttöön. Hän on hakenut kaikki tiedot puhelimelta tai tabletilta. Lisäksi on tosi hyvä juttu, että monella perheenjäsenellä on metsäsuunnitelma käytössään, riippumatta siitä, missä he sattuvat olemaan. Karttaohjelma näyttää myös muiden omistajien palstat, mutta niistä näkyy ainoastaan rajat ja rekisterinumerot. Sovelluksesta on siis hyötyä myös oman tilan ulkopuolella. Viime vuonna kävimme Ukkohallalla hiihtämässä. Kun metsänomistaja väsyy hiihtämisen, hän alkaa katsella metsiä, Caroline nauraa. Yhdessä kohtaa katselin, että metsä näytti siltä, että siinä kulkee tilanraja. Avasin Metsäselaimen ja niinhän siinä kulki raja. Teksti ja kuvat: Lisbeth Bäck/ Kustmedia Ab Raivaussaha arvottiin Metsänhoitoyhdistys Österbottenin metsänomistaja Börje Kullas Singsbystä voitti raivaussahan, jonka Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy ja metsänhoitoyhdistykset arpoivat niiden jäsenten kesken, jotka 12.9-24.9 välisenä aikana olivat tilanneet metsäsuunnitelman tai metsänarvioinnin. Börje Kullas oli tilannut Vöyrissä sijaitsevan metsäkiinteistön arvioinnin metsänhoitoyhdistykseltä. Onnellinen voittaja saattoi vaimonsa Britta Kullaksen seurassa hakea Husqvarna 545 FX-raivaussahan jälleenmyyjä Kone Nygård Maskin:n luota sta. Raivaussahaa tullaan käyttämään sekä kotona että mökillä sekä heinän että vesakon kurissa pitämiseen. Onnittelumme! Teksti ja kuva: Ann-Mari Snickars Börje Kullas ottaa vastaan raivaussahan Simon Nygårdilta ssa Kone Nygård Maskin:n luona.
10 MetsänOmistaja 2/2016 Yhdistys on tärkeä ja arvokas toimija Työ ei metsästä lopu. Tähän aikaan vuodesta Bo Storsjö on lähes joka päivä metsässä. Metsä on pitkäjänteinen sijoitus. Metsätyö on rauhoittavaa ja hyvin hoidetun metsän katseleminen on minulle hyvin tyydyttävää. Vuoden vaihtuessa, alkaa ensimmäinen vuosi sitten 1984, kun Bo Storsjö Kristiinankaupungin Metsälästä ei ole metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen. Monta kiinnostavaa vuotta. Mutta nyt on aika jättää tilaa muille, hän toteaa rauhallisesti. Nyt minusta tulee metsänhoitaja ihan oikeasti. Onpa kaunis päivä, Bo Storsjö tervehtii minua siristäessään silmiään, kun minä saavun Metsälän Västervikiin. Siirrymme keskustelemaan tuvan lämpöön. Bo Storsjö puhuu rauhallisesti, ei epäröi vastatessaan ja hän antaa juuri sen pätevän kuvan, josta on tullut hänen tavaramerkkinsä. Storsjö on toiminut Metsänhoitoyhdistys Österbottenin puheenjohtajana sen perustamisesta 2009 lähtien ja hänen kokemus ja asiantuntemus on ollut arvokasta. Hän on hoitanut luottamustehtäviä sekä metsäalalla että tuottajajärjestöissä yli kolmenkymmenen vuoden ajan paikallisella, maakunnallisella ja kansallisella tasolla. Hän on myös hoitanut luottamustehtäviä Osuuspankkiliikkeessä vuodesta 1979 ja edelleen. Perunaa, viljaa ja metsää Metsä kiinnosti jo siinä vaiheessa, kun Storsjö aikanaan teki ammatinvalintaa. Kansakoulun jälkeen hän suuntasi Mustasaaren silloiseen Lantmannaskolaniin ennen kuin opiskeli metsäteknikoksi Tammisaaressa. Valmistuttuaan 1972 hän työskenteli kuusi vuotta sahalla Merikarvialla ennen kuin perheen maatilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Siitä asti olen harjoittanut maa- ja metsätaloutta. Kanankasvatus oli kuvioissa, kunnes EU:hun liittymisen myötä toimintaedellytykset ja kannattavuus heikkenivät. Kanojen sijaan keskityimme ruokaperunaan, viljaan ja metsätalouteen. Nykyisin perunanviljely käsittää noin 12 hehtaaria, hän jatkaa, viljalla on noin 25 hehtaaria ja metsää on runsaat 2900 hehtaaria. Minä olen ajatellut viettäväni enemmän aikaa metsässä nyt kun minä vähennän luottamustehtäviä. Metsän kasvun huomaa, kun ikä karttuu. Nuorempana metsä näytti staattiselta, muuttumattomalta, hän toteaa, katsellessaan ikkunasta. Omatoiminen metsänomistaja Storsjö tuntee metsänsä ja tietää mitä pitää tehdä ja missä. Metsikkökuvioita on kaikissa ikäluokissa ja vuodesta 1979 olemme joka vuosi myyneet hankintapuuta. Nykyään minä ostan urakoitsijalta istutukset ja sahalla tehtävät työt. Itse ajan puut metsästä. Se on ollut toimiva järjestelmä. Urakoitsijaa hakkaa puut ja minä seuraan traktorilla, metsäkärryillä ja nosturilla keräämässä puut pois. Kahvitaukojen aikana ehdimme keskustella metsätöistä. Näiden taukojen merkitystä ei pidä aliarvioida. Niiden ansioista minä seuraan metsässä tehtäviä töitä aktiivisesti. Työllistän urakoitsijaa noin kolme kuukautta vuodessa ja hänen kanssa suunnittelemme työt vuodeksi kerrallaan. Tavoitteena on hakata noin puolet kasvusta vuosittain. Tämä koskee siis harvennuksia. Päätehakkuut myydään pystyyn. Hallituksessa vuodesta 1984 Storsjön ensimmäinen metsään liittyvä luottamustoimi oli Siipyyn metsänhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenyys 1984. Yhdistys yhdistyi Kristiinankaupunkiin 2002 ja Storsjö valittiin puheenjohtajaksi 2007. Elokuussa 2007 yhdentoista pohjalaisen metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajaa ja toiminnanjohtajaa kokoontuivat keskustelemaan fuusiosta. Tämä siis vuonna 2007, Storsjö tähdentää. Silloin näköpiirissä oli, että metsänhoitomaksut poistuisivat ja siksi oli tärkeää, että yhdistykset kehittäisivät toimintaansa niin, että riippuvuus metsänhoitomaksuista vähenisi. Tarvittiin liiketoimintaa ja itsenäinen taloudellinen perusta jolle rakentaa. Kehitys meni sittemmin juuri siihen suuntaan. Kokouksessa perustettiin työryhmä, jonka tehtäväksi annettiin laatia aiesopimus koskien uuden yhdistyksen toimintaa ja sille asetettavia tavoitteita. Storsjö valittiin ryhmän puheenjohtajaksi ja talven aikana
MetsänOmistaja 2/2016 11 esitettiin sopimus yhden yhteisen metsänhoitoyhdistyksen perustamiseksi ruotsinkielisen Pohjanmaan alueelle. Asiaa käsiteltiin 1.4.2008 kaikkien yhdistysten valtuustoissa ja tulos oli myönteinen. Storsjö valittiin tilapäishallituksen puheenjohtajaksi ja vuoden 2009 alussa perustettiin Metsänhoitoyhdistys Österbotten. Storsjö valittiin puheenjohtajaksi. Minä olin koko ajan yhdistymisen kannalla. Me olemme nyt paljon vahvempia, metsänhoitomaksun kantaminen lopetettiin kaksi vuotta sitten ja yhdistys alkoi kantaa omaa jäsenmaksua. Jäsenkato ei ollut suurta. Meillä on vajaa 12 000 jäsentä ja me olemme Suomen toiseksi suurin metsänhoitoyhdistys, jos jäsenmäärää käyttää mittarina. Ainoastaan Pohjois-Karjalan yhdistys on meitä isompi. Hyvin on mennyt Kohta on uusi vuosi 2017 ja Bo Storsjö asettuu nojatuoliinsa. Kaikki on mennyt hyvin. Liiketoiminta ja palveluiden kehittäminen ovat onnistuneet hyvin. Liikevaihtomme oli 4,5 miljoonaa euroa kun aloitimme. Tänä vuonna liikevaihtoa kertyy yli 10 miljoonaa euroa. Yhdistys on ollut edelläkävijä ja vastannut metsänomistajien tarpeisiin. Me emme ole puolueeton yhdistys. Me olemme hyvin puolueellisia, kun kyseessä on meidän jäsenemme ja heidän metsänsä. Storsjö iloitsee siitä, että yhdistys otetaan vakavasti eri yhteyksissä, joissa puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja esiintyvät. Meitä kuunnellaan ja meitä pidetään tärkeänä ja arvokkaana tekijänä Suomalaisen metsätalouden parissa. Storsjö kehuu toiminnanjohtaja Jan Slottea, joka esimerkillisellä tavalla on omaksunut innovaatioita ja teknisiä ratkaisuja metsätalouden piirissä. Minä väitän, että me kuljemme kehityksen kärjessä. Me emme polje paikoillamme odottelemassa, vaan me toimimme ja vaikutamme koko alan kehitykseen. Minä koen, että myös metsänomistajat kentällä arvostavat työtämme. Storsjö mainitsee kiinteistönvälityksen, joka aloitettiin samalla kun Mhy Österbotten perustettiin. Kuluvan vuoden aikana myyntitehtävien lukumäärä kasvaa yli sadan ja Storsjö toteaa, että se on kunnioitusta herättävä luku. Me olemme esimerkiksi voineet auttaa monessa tapauksessa, joissa metsänomistaja on jakamaton kuolinpesä, eikä omistajataho ole saanut vietyä metsästä luopumista eteenpäin. Bo Storsjöllä on pitkä kokemus luottamustoimista metsänhoitoyhdistyksissä paikallisella, maakunnallisella ja kansallisella tasolla. Yhdistyksellä on hyvä henkilöstö, josta moni on tehnyt lähes koko työuransa metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa. Metsänhoitoyhdistykselle on juuri valittu uusi valtuusto ja nimitystoimikunta työskentelee löytääkseen nimiä ensi vuoden hallitukseen. Kuuntelee mielellään musiikkia Bo Storsjö on syntynyt ja kasvanut samalla paikalla, joka edelleen on perheen kotipaikka. Hänellä on ympärillään peräti neljä diplomi-insinööriä: vaimo Marita ja pojat Magnus, Markus ja Martin. Storsjöllä on myös pieni lapsenlapsi. Kun tilalla ja metsässä on joskus vähän vähemmän töitä mitä sinä silloin teet? - Minä rentoudun kesämökillä tai kuuntelen musiikkia. Minulla on ollut Spotify-tili siitä lähtien, kun Spotify perustettiin. Minä olen periaatteessa kaikkiruokainen, mutta Gyllene Tider on suursuosikki Kentin ohella. Kävin tietenkin Kentin keikalla ssa aiemmin tänä syksynä. Storsjö on jo täyttänyt 65 vuotta ja voisi olla kokoaikainen eläkeläinen. Hänen naamaansa nousee pieni loiste, kun minä päätteeksi kysyn, mitä suunnitelmia hänellä on perunanviljelyn suhteen, kun viljanviljely vähenee. En minä sitä voi lopettaa, koska silloin joutuisin luopumaan perunajorinoista. Asia on niin, että siinä ei ole kyse ainoastaan perunen viljelemisestä, vaan erityisestä yhteisöstä ja yhteishengestä, hän hymyilee. Kiitos juttutuokiosta Bo ja kaikkea hyvää tulevaan. Teksti ja kuvat: Lisbeth Bäck/ Kustmedia Ab Hyviä esimerkkejä Varusteiden parantamista tai uusia tapoja tehdä asioita, onko lukijoilla hyviä esimerkkejä? Me otamme mielellämme vastaan parannusehdotuksiasi lehteen julkaistavaksi. Siten useampi voi oppia hyvistä ideoista. Kyse voi olla olemassa olevan varustuksen parantaminen tai työtavat tai jokin muu asia mikä voisi kiinnostaa lukijoita. Ne metsänomistajat, joiden ideat julkaistaan, palkitaan Fiskarsin yleiskirveellä. Lähetä ideasi osoitteeseen ann-mari.snickars@svf.fi Paranneltu raivaussahan kantolaite Vuosien kuluessa olen parannellut raivaussahan kantolaitetta seuraavasti: 1. Kiristyshihna rinnan yli: pitää olkahihnat paikallaan, jolloin paino jakautuu tasaisemmin kummallekin olkapäälle. 2. Polttoainesäiliö. Pullollinen varapolttoainetta on avuksi, kun raivataan pitkiä ojalinjoja ja muuten, jos olet kaukana kannusta, kun polttoaine loppuu. Poista puolentoista litran pullosta alaosa ja kiinnitä kantolaitteen vyöosaan. Litran astia polttoainetta sopii täydellisesti isomman pullon sisään. 3. Viila mukaan. Viila ja viilanohjain roikkuvat koukussa. Näin terä voidaan teroittaa, tarvitsematta kävellä takaisin repulle, missä viila muuten olisi. JÄSENETU John Berg Puunhinnat netissä Kaikilla jäsenillämme on nyt käyttöoikeus SLC:n jäsensivuihin ja siten myös siihen lukittuun materiaaliin, joka sivuilta löytyy. Sivuilta voi muun muassa seurata alueen ajankohtaisia puunhintoja MTK:n Reppu-palvelun kautta. Kirjautumistiedot voit tilata jäsenvastaava Stina Sabelilta, stina.sabel@svf.fi MetsänOmistaja toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Hyvää Uuttaa Vuotta!
12 MetsänOmistaja 2/2016 Yhä useampi tiekunta tarvitsee apua Yhdistyksen toimintaalueella on satoja, jollei tuhansia, metsäautoteitä, joilla kaikilla on tiekunta. Yhdistys tarjoaa yhä enemmän palveluita tiekunnille. Laki yksityisistä teistä määrää, että tiekunnan kokous on pidettävä vähintään joka neljäs vuosi, mutta käytännössä kokouksia pidetään myös harvemmin. Koska yksiköitä ei useinkaan päivitetä useammin kuin kokouksia pidetään, tarvitsevat tiekunnat usein metsänhoitoyhdistyksen apua oikeiden tietojen saamiseksi. Tästä johtuen yhdistys on alkanut tarjota yhä enemmän tiekunnille suunnattuja palveluita. Tarve lisääntyy Kristian Gäddnäs on toiminut metsänhoidon neuvojana Ala-Ähtävän toimistolla puolentoista vuoden ajan ja hänellä on monta tieasiaa pöydällään. Metsätieasiat ovat hänelle hyvin tuttuja, koska hän on aiemmin vuodesta 2002 työskennellyt tieasioiden parissa Metsäkeskuksella. Tiekuntien hallinnollisille tehtäville on aina ollut kysyntää, mutta sitä mukaa kun vanhemmat puuhamiehet jäävät pois ja metsänomistajat nuortuvat, lisääntyy myös palveluiden tarve, Gäddnäs toteaa. Päivitys tärkeää Kristian Gäddnäsillä yhdistyksen Ala-Ähtävän toimistolta on pitkä kokemus metsäautoteistä ja tiekunnan kokouksista. Nykyään yhdistys tarjoaa erilaisia hallinnollisia palveluita tiekunnille, koska yhä useampi tarvitsee apua esimerkiksi osakasluettelon päivittämisessä. Kaikki metsäautoteitä koskevat päätökset tehdään tiekunnan kokouksessa ja yleensä puheenjohtaja on se, joka kutsuu kokouksen koolle. Metsäautotie koskee usein hyvin montaa kiinteistöä. Viiden kilometrin pätkällä voi joskus olla 50-100 osakasta, Gäddnäs kertoo. Kokousten välisenä aikana ehtii muutoksia tapahtua ja jakoperuste vanhentua. Tapahtuu perinnönjakoja ja omistajanvaihdoksia joskus syntyy myös luonnonsuojelualueita. Osakasluettelo, joka on maksuunpanoluettelon perusta, on päivitettävä tasaisin väliajoin. Valitettavasti nykyään on aina vain vaikeampaa löytää ihmisiä, joilla riittää aikaa ja kiinnostusta talkoilla pitää luetteloita ajantasaisina. Maanomistajan aiemman tai uuden kuuluu ilmoittaa tiekunnalle omistajan muutoksista, mutta käytännössä näin tapahtuu harvoin, Gäddnäs lisää. Yhdistys voi kutsua koolle Tien kunnossapidolle on vaikea tehdä mitään, jos rekisterit eivät ole kunnossa. Joskus luettelot ovat yhtä vanhoja kuin tiekin ja silloin osuudet voivat olla laskettu eri perusteilla kuin nykyään lasketaan. Selkeintä on, jos osuudet lasketaan Maanmittauslaitoksen ohjeiden mukaan, Gäddnäs selventää. Tienhoito- ja korjauskustannukset jaetaan kiinteistöjen koon ja tien pituuden perusteella. Yhä useampi tiekunta ottaa metsänhoitoyhdistyksen avukseen, joka osakasluettelon päivittämisen lisäksi voi toimia tiekunnan koollekutsujana puheenjohtajan aloitteesta. Kutsu lähetetään kaikille, joille on vahvistettu osuuksia kokouksessa vahvistetaan tapahtuneet muutokset. Tienhoito edellyttää rahaa Toistaiseksi Gäddnäs on hoitanut 20 30 tehtävää alueen eri tiekuntien puolesta. Hän päivittää rekistereitä ja lähettää kokouskutsut ja toimii usein myös yhteyshenkilönä niille kiinteistönomistajille, jotka haluavat ilmoittaa muutoksista. Lisäksi hän osallistuu usein tiekuntien kokouksiin asiantuntijana. Silloin toimin usein myös sihteerinä ja laadin pöytäkirjan. Metsäautotiet vaativat säännöllistä kunnossapitoa ja varsinkin suurempien hakkuiden jälkeen voidaan tarvita toimenpiteitä. Moni tiekunta toivoo myös, että yhdistys on paikalla, kun suurempi maksunkanto on ajankohtainen. Yhdistys voi myös hoitaa tiemaksujen lähettämisen osakkaille ja siten kerätä varat tiekunnan tilille, Gäddnäs jatkaa. Metsäautotiet tarvitsevat säännöllistä kunnossapitoa ja varsinkin suurten hakkuiden jälkeen voidaan tarvita järeämpiä toimenpiteitä. Tiekunta voi rajoittaa tien käyttöä kelirikkoaikana, kun tie ei kanna raskasta liikennettä. Jos kelirikkoaikana sataa, voi tie pahimmillaan mennä ajamattomaan kuntoon. Jos joku tienkohta menee rikki puunkorjuun yhteydessä, niin hakkuuoikeuden haltija on ensi sijassa velvollinen palauttamaan tien kuntoon. Normaali kuluminen sen sijaan kuuluu tavallisen kunnossapidon piiriin, ovathan tiet olemassa käyttämistä varten. Kokonaispalvelua Tiekuntien tarvitsemat tehtävät vaihtelevat laajuudeltaan muutamasta tunnista muutamaan päivään. Eri palveluille on viime kesäkuussa vahvistettu hinnasto ja tiekunnille on tarjolla myös kirjanpitoa. Me tarjoamme eräänlaista kokonaispalvelua tiekunnille. Hallinnollisten palveluiden lisäksi me tarjoamme urakoitsijoidemme toimesta tiekunnille tienhoitopalveluita, kuten vesakonraivausta ja lanaamista. Tätä palvelua yhä useampi tiekunta käyttää, Gäddnäs toteaa. Ole aktiivinen Gäddnäs on itse erään tiekunnan puheenjohtaja ja hän on sitä mieltä, että osakkaat voisivat osallistua aktiivisemmin tiekunnan kokouksiin. Osallistumisaktiviteetti vaihtelee rajusti. Joskus vain muutama osakas ilmestyy paikalle. Monet pelkäävät saavansa tiekunnan luottamustehtäviä, mutta monet eivät myöskään ehdi tai sitten heitä ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Gäddnäs kehottaa kaikkia olemaan aktiivisia omassa tiekunnassaan ja valvomaan omaa etuaan. Hyvin hoidettu tie nostaa metsäkiinteistön arvoa, hän lopettaa. Teksti: Anna Sand Kuvat: Anna Sand ja Kristian Gäddnäs