TASE 31.12. VASTAAVAA KOMMENTTI 2002 N:O Kulta ja kultasaamiset 1 8 145 320 117 8 058 187 254 Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 2 Saamiset IMF:ltä 211 651 948 164 788 323 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset 28 593 384 857 37 151 511 287 28 805 036 805 37 316 299 610 Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta 2 2 799 472 504 3 047 976 497 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 3 Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat 474 743 402 183 237 923 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 4 25 000 0 Eurojärjestelmän sisäiset saamiset 5 Saamiset euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä 34 899 471 205 28 681 074 010 Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) 4 599 894 403 5 468 478 796 39 499 365 608 34 149 552 806 Muut saamiset 6 Aineellinen käyttöomaisuus 128 911 950 112 624 758 Muu rahoitusomaisuus 5 573 756 258 5 529 030 465 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 590 646 023 1 260 718 561 Muut 37 791 421 609 968 394 6 331 105 652 7 512 342 178 Tilikauden tappio 476 688 785 0 Vastaavaa yhteensä 86 531 757 873 90 267 596 268 188 EKP
VASTATTAVAA KOMMENTTI 2002 N:O Liikkeessä olevat setelit 7 34 899 471 205 28 681 074 010 Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 8 1 065 000 000 1 036 000 000 Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 9 146 867 501 227 805 777 Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 10 Talletukset ja muut velat 1 452 432 822 5 192 380 656 Eurojärjestelmän sisäiset velat 11 Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat erät 40 497 150 000 40 497 150 000 Muut velat 12 Siirtovelat ja saadut ennakot 1 162 299 071 1 417 939 194 Muut 174 890 973 75 191 137 1 337 190 044 1 493 130 331 Varaukset 13 87 195 777 2 644 780 685 Arvonmuutostilit 14 2 176 464 065 4 404 834 096 Pääoma ja rahastot 15 Pääoma 4 097 229 250 4 097 229 250 Rahastot 772 757 209 772 757 209 4 869 986 459 4 869 986 459 Tilikauden voitto 0 1 220 454 254 Vastattavaa yhteensä 86 531 757 873 90 267 596 268 EKP 189
TULOSLASKELMA VUODELTA KOMMENTTI 2002 N:O Korkotuotot valuuttavarannosta 541 294 375 990 618 897 Korkotuotot euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä 698 245 187 726 917 226 Muut korkotuotot 1 449 963 923 1 965 003 344 Korkotuotot 2 689 503 485 3 682 539 467 Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvä kansallisten keskuspankkien saamisten korko (807 683 148) (1 140 963 789) Muut korkokulut (1 166 693 660) (1 547 042 623) Korkokulut (1 974 376 808) (2 688 006 412) Korkokate 20 715 126 677 994 533 055 Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot 21 525 260 622 735 425 388 Rahoitusomaisuuden ja arvopaperipositioiden arvonalennukset 22 (3 972 689 560) (276 955 036) Siirto varauksista/varauksiin valuuttakurssija hintariskin varalta 2 568 708 838 154 000 000 Rahoituskate (878 720 100) 612 470 352 Netto(kulut)/-tuotot toimitusmaksuista ja palkkioista 23 (63 466) (227 158) Muut tuotot 24 2 911 280 3 744 153 Tuotot yhteensä (160 745 609) 1 610 520 402 Henkilöstökulut 25 & 26 (129 886 988) (120 003 344) Hallinnolliset kulut 27 (153 549 282) (133 966 576) Poistot aineellisista hyödykkeistä 28 (30 410 140) (17 738 206) Seteleiden tuotanto 29 (2 096 766) (118 358 022) Tilikauden (tappio)/voitto (476 688 785) 1 220 454 254 Frankfurt am Mainissa 9.3.2004 190 EKP EUROOPAN KESKUSPANKKI Jean-Claude Trichet Pääjohtaja
KIRJANPITOPERIAATTEET 1 TILINPÄÄTÖKSEN MUOTO JA ESITYSTAPA Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen tarkoituksena on antaa riittävät tiedot EKP:n taloudellisesta tilasta ja sen toiminnan tuloksista. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavassa selostettavia kirjanpitoperiaatteita 2, joiden EKP:n neuvosto on katsonut olevan keskuspankin toiminnan huomioon ottaen tarkoituksenmukaisia. KIRJANPITOPERIAATTEET Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu seuraavia periaatteita: todellisen taloudellisen tilanteen kuvaaminen ja selkeys, varovaisuus, tilinpäätöksen jälkeisten tapahtumien huomioon ottaminen, olennaisuus, suoriteperiaate, toiminnan jatkuvuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus. KIRJAAMISPERUSTE Liiketapahtumat on kirjattu hankintahintaan. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, kulta ja kaikki muut ulkomaan rahan määräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan. Rahoitusomaisuuteen ja velkoihin liittyvät liiketapahtumat kirjataan taseeseen arvopäivänä. KULTA JA VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on tilinpäätöksessä muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tuotot ja kulut on muunnettu euroiksi tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisten tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien arvostus on tehty valuuttakohtaisesti. Ulkomaan rahan määräisten saamisten ja velkojen arvostus markkinahintaan käsitellään erillään valuuttojen markkinakurssiarvostuksesta. Kulta on arvostettu vuoden lopun markkinahintaan. Hinta- ja kurssimuutoksista johtuvat kullan arvostuserot on käsitelty yhtenä eränä. Kulta on arvostettu kultaunssin euromääräiseen hintaan, joka on johdettu euron dollarikurssista 31.12.. ARVOPAPERIT Kaikki jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit ja vastaavat saamiset on arvostettu arvopaperikohtaisesti tilinpäätöspäivän keskihintaan. Vuoden arvostuksessa on käytetty 30.12. keskihintaa. Ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit on arvostettu hankintahintaan. TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET Tuotot ja kulut kirjataan suoriteperiaatteella. Valuuttojen, kullan ja arvopaperien myynnistä johtuneet realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tällaiset realisoituneet voitot ja tappiot lasketaan tase-erittäin keskihinnan menetelmällä. Realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuotoiksi, vaan ne siirretään suoraan taseen arvonmuutostilille. Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, jos ne ylittävät aiemmat vastaavalle arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot. Tiettyyn arvopaperiin tai valuuttaan taikka kultaan liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toisiin arvopapereihin, valuuttoihin tai kultaan liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Kun erästä kirjataan tilinpäätökseen realisoitumattomia tappioita, erän keskihinta muutetaan samaksi kuin valuuttakurssi ja/tai markkinahinta. Arvopaperien hankinnan yhteydessä syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina ja jaksotetaan arvopaperien jäljellä olevalle juoksuajalle. KÄÄNTEISOPERAATIOT Reposopimuksella arvopaperit myydään käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan näiden arvopaperien takaisinostosta tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Reposopimukset kirjataan taseen vastattavaa-puolelle, ja lisäksi niistä aiheutuu tuloslaskelmaan korkokuluja. 1 EKP:n tilinpäätöksen perusteet on määrätty yksityiskohtaisesti EKP:n neuvoston 5.12.2002 tekemässä päätöksessä (EKP/2002/ 11), EUVL L 58, 3.3., ss. 38-59. 2 Kirjanpitoperiaatteet noudattavat EKPJ:n perussäännön artiklaa 26.4, jossa edellytetään, että eurojärjestelmän liiketapahtumien kirjaamisessa ja raportoimisessa sovelletaan yhdenmukaistettuja sääntöjä. EKP 191
Reposopimuksilla myydyt arvopaperit jäävät EKP:n taseeseen. Käänteisellä reposopimuksella arvopaperit ostetaan käteistä vastaan ja samanaikaisesti sovitaan näiden arvopaperien takaisinmyynnistä tiettyyn hintaan ennalta määrättynä päivänä. Käänteiset reposopimukset kirjataan taseen vastaavaa-puolelle, mutta niitä ei katsota EKP:n hallussa oleviksi arvopaperiksi. Tuloslaskelmaan niistä syntyy korkotuottoja. Automaattiseen arvopapereiden lainausohjelmaan liittyvät käänteisoperaatiot (myös arvopaperilainaukset) kirjataan taseeseen vaikuttavina vain silloin, kun kyseessä ovat tapahtumat, joissa EKP:lle annetaan vakuus käteisenä rahana operaation juoksuajaksi. Vuonna EKP ei saanut vakuuksia käteisenä rahana tällaisen operaation juoksuajaksi. TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT Valuuttainstrumentit eli valuuttatermiinit, valuutanvaihtosopimusten termiinipäät ja muut instrumentit, joihin liittyy valuutanvaihto tulevaisuudessa, luetaan nettovaluuttapositioon valuuttakurssivoittoja ja -tappioita laskettaessa. Korkoinstrumentit arvostetaan uudelleen taseerittäin. Korkofutuurit kirjataan taseen ulkopuolisiin eriin. Vuodesta alkaen vaihtelumarginaalin päivittäiset muutokset on kirjattu taseeseen. TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Jos tilinpäätöspäivän jälkeen mutta ennen päivää, jolloin EKP:n neuvosto hyväksyy tilinpäätöksen, tapahtuu jotakin, joka vaikuttaa olennaisesti saamisten ja velkojen arvoon tilinpäätöspäivänä, on tätä arvoa muutettava näiden tapahtumien perusteella. EKPJ:N/EUROJÄRJESTELMÄN SISÄISET SAAMISET EKPJ:n sisäiset tapahtumat ovat EU-maiden keskuspankkien välisiä. Näitä tapahtumia käsitellään ensisijaisesti TARGET-järjestelmässä eli Euroopan laajuisessa automatisoidussa reaaliaikaisessa bruttomaksujärjestelmässä (Trans- European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer, ks. luku 2) ja niistä syntyy kahdenvälisiä saamisia ja velkoja TAR- GET-järjestelmään osallistuvien EU:n keskuspankkien toisilleen pitämillä tileillä. Nämä kahdenväliset saamiset ja velat netotetaan päivittäin niin, että EKP asettuu tapahtumassa kummankin osapuolen vastapuoleksi. Tämän jälkeen kullekin kansalliselle keskuspankille jää vain yksi nettopositio ja vain EKP:hen nähden. Tämä EKP:n kirjanpidossa oleva positio on kunkin kansallisen keskuspankin nettosaaminen tai -velka muuhun EKPJ:hin nähden. Euroalueen kansallisten keskuspankkien EKP:hen kohdistuvia saamisia ja velkoja (lukuun ottamatta EKP:n pääomaa sekä saamisia, jotka liittyvät valuuttavarantojen siirtoon EKP:lle) nimitetään eurojärjestelmän sisäisiksi saamisiksi ja veloiksi. Ne esitetään EKP:n taseessa yhtenä nettomääräisenä saamisena tai velkana. Euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä syntyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset esitetään yhtenä nettomääräisenä saamisena erässä Saamiset euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden (Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia) kansallisten keskuspankkien EKP:hen kohdistuvat saamiset ja velat esitetään erässä Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle. KÄYTTÖOMAISUUDEN KÄSITTELY Käyttöomaisuus (paitsi maa-alueet) arvostetaan hankintahintaan vähennettyinä poistoilla. Maaalueet arvostetaan hankintahintaan. Poistot on laskettu tasapoistomenetelmällä. Tasapoistot tehdään käyttöomaisuuden arvioituna käyttöaikana siten, että ne aloitetaan hankintaa seuraavan vuosineljänneksen alusta. Käyttöajat ovat seuraavat: 192 EKP
ATK-laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot Koneet, kalusteet ja rakennelmat Rakennukset ja aktivoidut perusparannuskustannukset Käyttöomaisuus, jonka arvo on alle 10 000 euroa 4 vuotta 10 vuotta 25 vuotta Poistetaan hankintavuonna Rakennuskustannusten ja EKP:n nykyisiin toimitiloihin liittyvien aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on lyhennetty, jotta tämä käyttöomaisuus voidaan poistaa kokonaisuudessaan vuoden 2008 loppuun mennessä. EKP:n odotetaan muuttavan uusiin toimitiloihinsa tuohon ajankohtaan mennessä. EKP:N ELÄKEJÄRJESTELMÄ EKP:llä on maksuperusteinen eläkejärjestelmä. Eläkejärjestelmässä olevia varoja käytetään ainoastaan eläkejärjestelmään kuuluvien ja heidän perheenjäsentensä eläke-etuuksiin. Varat sisältyvät EKP:n taseessa muihin saamisiin, ja ne käsitellään erikseen taseen kommenteissa. Eläkerahastossa olevien varojen arvostusvoitot ja -tappiot kirjataan eläkejärjestelmän tuotoiksi ja kuluiksi sinä vuonna, jona ne syntyvät. Etuuksilla, jotka suoritetaan EKP:n eläkemaksuista koostuvalta korvaustililtä (core benefit account), on vähimmäistakuut, joiden tarkoituksena on varmistaa ennalta määrättyjen etuuksien maksaminen. LIIKKEESSÄ OLEVAT SETELIT EKP ja euroalueen 12 kansallista keskuspankkia, jotka yhdessä muodostavat eurojärjestelmän, laskevat liikkeeseen euroseteleitä. 3 Liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvo kohdistetaan eurojärjestelmän keskuspankeille kunkin kuukauden viimeisenä pankkipäivänä seteleiden jakoperusteen mukaisesti. 4 EKP:n osuus liikkeessä olevien euroseteleiden kokonaisarvosta on 8 %, ja se sisältyy taseen vastattavaa-puolen erään Liikkeessä olevat setelit. EKP:n osuutta liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaismäärästä vastaavat sen saamiset kansallisilta keskuspankeilta. Nämä korolliset saamiset 5 esitetään Eurojärjestelmän sisäiset saamiset -erän alaerässä Saamiset euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKPJ:n/ eurojärjestelmän sisäiset saamiset ja velat ). Näille saamisille kertyvä korko esitetään erässä Korkokate. EKP:n neuvosto on päättänyt, että tämä tulo jaetaan kansallisille keskuspankeille ennakkovoitonjakona jokaisen vuosineljänneksen lopussa. 6 Tulo jaetaan kokonaisuudessaan, ellei EKP:n nettovoitto ole pienempi kuin sen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saama tulo. Tuloa voidaan jakaa vähemmän myös silloin, kun EKP:n neuvosto katsoo sen aiheelliseksi euroseteleiden painamiseen ja käsittelyyn liittyvien kulujen takia. MUUT SEIKAT EKP:n johtokunnan kanta on, että kun EKP:n asema keskuspankkina otetaan huomioon, sen kassavirtalaskelman julkaiseminen ei antaisi tilinpäätöksen lukijoille oleellista lisätietoa. EKPJ:n perussäännön artiklan 27 mukaisesti ja EKP:n neuvoston suosituksesta Euroopan unionin neuvosto on hyväksynyt KPMG Deutsche Treuhand-Gesellschaft Aktiengesellschaft Wirtschaftsprüfungsgesellschaftin nimittämisen EKP:n ulkopuoliseksi tilintarkastajaksi viideksi vuodeksi 31.12. päättyneestä tilikaudesta alkaen. 3 EKP:n päätös, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, euroseteleiden liikkeeseenlaskusta (EKP/2001/15), EYVL L 337, 20.12.2001, ss. 52 54. 4 Seteleiden jakoperusteella tarkoitetaan prosenttiosuuksia, jotka saadaan, kun otetaan huomioon EKP:n osuus euroseteleiden liikkeeseenlaskun kokonaismäärästä ja sovelletaan merkityn pääoman jakoperustetta kansallisten keskuspankkien osuuteen tästä kokonaismäärästä. 5 EKP:n päätös, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien rahoitustulon jakamisesta tilikaudesta 2002 alkaen (EKP/2001/16), EYVL L 337, 20.12.2001, ss. 55 61. 6 EKP:n päätös, tehty 21 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan keskuspankin liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saaman tulon jakamisesta rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille (EKP/2002/9), EYVL L 323, 28.11.2002, ss. 49 50. EKP 193
TASEEN KOMMENTIT 1 KULTA JA KULTASAAMISET EKP:llä on 24,7 miljoonaa unssia kultaa (24,7 miljoonaa unssia vuonna 2002). Kultaa ei myyty eikä ostettu vuonna. Muutos vuoden 2002 taseeseen verrattuna johtuu vuoden lopun uudelleenarvostuksesta (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Kulta ja valuuttamääräiset erät ). 2 VALUUTTAMÄÄRÄISET SAAMISET EUROALUEELTA JA EUROALUEEN ULKOPUOLELTA Saamiset IMF:ltä Saamiset ovat EKP:n erityisiä nosto-oikeuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) 31.12.. Saamiset perustuvat EKP:n ja IMF:n väliseen kaksisuuntaiseen erityisten nosto-oikeuksien osto- ja myyntijärjestelyyn, jonka mukaan IMF:llä on valtuudet järjestää EKP:n puolesta erityisten nosto-oikeuksien ja euron välisiä kauppoja nosto-oikeuksien määrälle asetettujen vähimmäis- ja enimmäisrajojen mukaisesti. Erityinen nosto-oikeus määritellään valuuttakorin perusteella. Sen arvo on neljän tärkeimmän valuutan (euro, Japanin jeni, Englannin punta ja Yhdysvaltain dollari) vaihtokurssien painotettu summa. Erityisiä nostooikeuksia käsitellään kirjanpidossa valuuttamääräisinä erinä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Kulta ja valuuttamääräiset erät ). Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta Tase-erä sisältää talletukset pankeissa, myönnetyt valuuttamääräiset luotot ja Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin määräiset arvopaperisijoitukset. Ne voidaan eritellä seuraavasti: Saamiset euroalueen 2002 Muutos ulkopuolelta Sekkitilit 1 365 187 080 1 249 268 747 115 918 333 Rahamarkkinatalletukset 1 197 220 582 1 665 333 388 (468 112 806) Käänteiset reposopimukset 3 834 025 154 8 252 807 861 (4 418 782 707) Arvopaperisijoitukset 22 196 952 041 25 984 101 291 (3 787 149 250) Yhteensä 28 593 384 857 37 151 511 287 (8 558 126 430) Saamiset 2002 Muutos euroalueelta Sekkitilit 26 740 78 898 (52 158) Rahamarkkinatalletukset 2 799 445 764 3 047 897 599 (248 451 835) Yhteensä 2 799 472 504 3 047 976 497 (248 503 993) Erän pieneneminen vuonna johtui pääasiassa EKP:n Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen vuoden lopun uudelleenarvostuksesta. Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen suhteessa euroon on johtanut näiden saamisten euroarvon merkittävään laskuun (katso kirjanpitoperiaatteiden kohdat Kulta ja valuuttamääräiset erät ja Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet ). 3 EUROMÄÄRÄISET SAAMISET EUROALUEEN ULKOPUOLELTA Nämä saamiset koostuivat 31.12. pankkitalletuksista euroalueen ulkopuolelle. 4 MUUT EUROMÄÄRÄISET SAAMISET EUROALUEEN LUOTTOLAITOKSILTA Nämä saamiset koostuivat 31.12. yksittäisestä pankkitalletuksesta euroalueelle. 194 EKP
5 EUROJÄRJESTELMÄN SISÄISET SAAMISET Saamiset euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä Erään sisältyvät ne EKP:n saamiset kansallisilta keskuspankeilta, jotka syntyvät euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) Erään sisältyvät euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-maksuihin liittyvät saamiset EKP:ltä sekä saamiset, jotka liittyvät EKP:lle seteleistä kertyneen tulon jakamiseen ennakkovoitonjakona. Kansallisilla keskuspankeilla oli 31.12. EKP:ltä 533 miljoonaa euroa saamisia, jotka liittyvät EKP:lle seteleistä kertyneen tulon jakamiseen ennakkovoitonjakona. Saamiset vastaavat euroalueen kansallisille keskuspankeille vuoden kolmena ensimmäisenä neljänneksenä ennakkoon jaettua voittoa, joka perittiin myöhemmin takaisin (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ja tuloslaskelman kommentti 20). 2002 TARGET-maksuihin liittyvät saamiset euroalueen kansallisilta keskuspankeilta 49 646 309 854 56 546 091 330 TARGET-maksuihin liittyvät velat euroalueen kansallisille keskuspankeille (45 579 175 620) (50 471 612 534) TARGET-maksuihin liittyvät nettosaamiset ja -velat 4 067 134 234 6 074 478 796 EKP:n seteleistä saaman tulon jakamiseen ennakkovoitonjakona liittyvät saamiset euroalueen kansallisilta keskuspankeilta/ (velat euroalueen kansallisille keskuspankeille) 532 760 169 (606 000 000) Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto) 4 599 894 403 5 468 478 796 6 MUUT SAAMISET Aineellinen käyttöomaisuus Käyttöomaisuuteen sisältyivät 31.12. seuraavat pääerät: Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo (netto) (netto) 31.12. 31.12.2002 Muutos Maa-alueet ja rakennukset 54 929 962 51 496 140 3 433 822 ATK-laitteet 45 407 622 33 522 388 11 885 234 Koneet, kalusteet, rakennelmat ja moottoriajoneuvot 2 149 813 2 575 083 (425 270) Rakenteilla oleva omaisuus 23 259 861 9 092 185 14 167 676 Muu käyttöomaisuus 3 164 692 15 938 962 (12 774 270) Yhteensä 128 911 950 112 624 758 16 287 192 Suurin lisäys tässä erässä liittyy EKP:n kolmannen toimipaikan aktivoituihin rakentamiskustannuksiin sekä tietoteknisiin lisäinvestointeihin. Muu rahoitusomaisuus Muuhun rahoitusomaisuuteen kuuluvat seuraavat pääerät: 2002 Muutos Euromääräiset arvopaperit 5 276 052 927 5 428 324 673 (152 271 746) Euromääräiset käänteiset reposopimukset 167 100 400 0 167 100 400 EKP:n eläkerahastoon liittyvät saamiset 91 727 194 61 852 580 29 874 614 Muu rahoitusomaisuus 38 875 737 38 853 212 22 525 Yhteensä 5 573 756 258 5 529 030 465 44 725 793 EKP 195
a) EKP:n omien varojen sijoitukset koostuvat euromääräisistä arvopapereista ja euromääräisistä käänteisistä reposopimuksista (ks. myös kommentti 12). b) EKP:n eläkerahaston sijoitukset arvostettiin 91,7 miljoonaan euroon (61,9 miljoonaa euroa vuonna 2002). Sijoitukset on tehty EKP:n ja EKP:n henkilöstön maksamista eläkemaksuista 31.12. saakka kertyneillä varoilla, ja niitä hallinnoi ulkopuolinen rahastonhoitaja. EKP:n ja eläkejärjestelmään kuuluvan henkilöstön säännölliset eläkemaksut on sijoitettu kuukausittain. Eläkejärjestelmän varoja käsitellään omana tase-eränään erillään EKP:n muusta rahoitusomaisuudesta, eivätkä niistä kertyneet nettotuotot ole EKP:n tuottoja vaan ne sijoitetaan uudelleen eläkerahastoon odottamaan eläkkeiden maksamista. Eläkerahaston arvo on sen rahastonhoitajan vuoden lopun markkinahintojen perusteella tekemän arvostuksen mukainen. c) EKP:llä on 3 000 Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) osaketta. Osakkeet on kirjattu taseeseen hankintahintaansa 38,5 miljoonaa euroa. Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Vuonna 2002 tähän erään sisältyi 727 miljoonaa euroa korkotuottoja EKP:n saamisista, jotka johtuivat euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä. Vuonna 2002 nämä tuotot maksettiin koko vuodelta. Vuodesta alkaen nämä tuotot on jaettu jokaisen vuosineljänneksen lopussa. Näin ollen erään sisältyvät nyt ainoastaan lopulliset neljännesvuosittaiset korkotuotot EKP:n saamisista, 165 miljoonaa euroa (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). Muilta osin tase-erä sisältää pääasiassa arvopapereiden ja muun rahoitusomaisuuden kertyneitä korkoja. Muut Vuonna 2002 tähän erään sisältyi 606 miljoonaa euroa EKP:lle seteleistä kertyneen tulon jakamisesta ennakkovoitonjakona johtuneita saamisia. Vuonna EKP:lle kertynyttä tuloa ei jaettu (katso tuloslaskelman kommentti 20). 7 LIIKKEESSÄ OLEVAT SETELIT Tämä erä sisältää EKP:n osuuden liikkeessä olevista euroseteleistä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Liikkeessä olevat setelit ). 8 EUROMÄÄRÄISET VELAT MUILLE EUROALUEELLA OLEVILLE Erään sisältyy Euro Banking Associationin (EBA) jäsenpankkien talletuksia, joita käytetään TARGET-järjestelmän kautta maksettujen EBAn maksujen vakuutena EKP:lle. 9 EUROMÄÄRÄISET VELAT EUROALUEEN ULKOPUOLELLE Tase-erä sisältää pääasiassa TARGET-maksuihin liittyviä euroalueen ulkopuolisten EU-maiden keskuspankkien saamisia EKP:ltä (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta EKPJ:n/eurojärjestelmän sisäiset saamiset ja velat ). 10 VALUUTTAMÄÄRÄISET VELAT EUROALUEEN ULKOPUOLELLE Erä sisältää EKP:n valuuttavarannon hoidon yhteydessä euroalueen ulkopuolella olevien kanssa tehtyihin reposopimuksiin perustuvia velkoja seuraavasti: 2002 Muutos Reposopimukset 1 452 432 822 5 192 380 656 (3 739 947 834) 196 EKP
11 EUROJÄRJESTELMÄN SISÄISET VELAT Erään sisältyvät EKP:lle siirrettyihin varantoihin perustuvat velat euroalueen keskuspankeille. Velkojen eurovasta-arvo on kiinteä ja perustuu niiden arvoon siirtohetkellä. Veloille maksetaan viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa korkoa, lukuun ottamatta kultaa, jolle ei makseta korkoa (ks. tuloslaskelman kommentti 20). % Belgian keskuspankki 2,8658 1 432 900 000 Saksan keskuspankki 24,4935 12 246 750 000 Kreikan keskuspankki 2,0564 1 028 200 000 Espanjan keskuspankki 8,8935 4 446 750 000 Ranskan keskuspankki 16,8337 8 416 850 000 Irlannin keskuspankki 0,8496 424 800 000 varaus vuonna 2000. Varauksen tarve ja suuruus tarkistettiin vuosittain EKP:hen kohdistuvaa tulevaa valuuttakurssi- ja korkoriskiä koskevan arvion perusteella. Koska Yhdysvaltain dollari heikkeni vuonna merkittävästi suhteessa euroon, tämä varaus käytettiin kokonaisuudessaan kattamaan vuoden lopussa tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita, jotka johtuivat pääasiassa EKP:n Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen uudelleenarvostuksesta (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet ja tuloslaskelman kommentti 22.) 7 Erään sisältyy myös eläkkeisiin sekä hyödykkeisiin ja palveluihin liittyviä varauksia sekä varaus, joka kattaa EKP:n vuokrasopimukseen sisältyvän velvoitteen saattaa sen nykyiset toimitilat alkuperäiseen kuntoon, kun ne tyhjenevät ja EKP muuttaa uusiin toimitiloihinsa. Italian keskuspankki 14,8950 7 447 500 000 Luxemburgin keskuspankki 0,1492 74 600 000 Alankomaiden keskuspankki 4,2780 2 139 000 000 Itävallan keskuspankki 2,3594 1 179 700 000 Portugalin keskuspankki 1,9232 961 600 000 Suomen Pankki 1,3970 698 500 000 Yhteensä 80,9943 40 497 150 000 14 ARVONMUUTOSTILIT Arvonmuutostilit sisältävät saamisista ja veloista kirjatut realisoitumattomat voitot. 2002 Muutos Kulta 2 070 968 381 1 983 835 491 87 132 890 12 MUUT VELAT Erä sisältää pääasiassa valuuttavarantojen siirrosta kansallisille keskuspankeille syntyneiden saamisten korkoja (ks. kommentti 11). Eläkerahastoon liittyvät EKP:n vastuut, mukaan lukien aktuaarin raporttiin perustuva varaus, olivat 100,6 miljoonaa euroa (72,4 miljoonaa euroa vuonna 2002). Erä sisältää myös 64 miljoonan euron arvosta EKP:n omien varojen hoitoon liittyviä avoimia reposopimuksia (ks. kommentti 6) sekä muut siirtovelat. Valuutat 1 901 1 682 723 875 (1 682 721 974) Arvopaperit 105 493 783 738 274 730 (632 780 947) Yhteensä 2 176 464 065 4 404 834 096 (2 228 370 031) 13 VARAUKSET EKP:hen kohdistuvan huomattavan valuuttakurssi- ja korkoriskin vuoksi luotiin erityis- 7 EKP:n päätös, tehty 21 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan keskuspankin liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saaman tulon jakamisesta rahaliittoon osallistuvien jäsenmaiden kansallisille keskuspankeille (EKP/2002/9), EYVL L 323, 28.11.2002, ss. 49 50. EKP 197
15 PÄÄOMA JA RAHASTOT Pääoma Euroalueen kansallisten keskuspankkien kokonaan maksamat osuudet EKP:n 5 miljardin euron suuruisesta pääomasta ovat yhteensä 4 049 715 000 euroa ja jakautuvat seuraavasti: % Merkitty Maksettu pääoma pääoma Belgian keskuspankki 2,8658 143 290 000 143 290 000 Saksan keskuspankki 24,4935 1 224 675 000 1 224 675 000 Kreikan keskuspankki 2,0564 102 820 000 102 820 000 ulkopuolisten EU-maiden kansalliset keskuspankit osallistuvat näillä summilla EKP:n toimintakuluihin. Toisin kuin euroalueen keskuspankeilla, euroalueen ulkopuolisten EU-maiden keskuspankeilla ei ole oikeutta osuuksiin EKP:n jakokelpoisesta voitosta eikä ennakkovoitonjakona jaettavaan euroseteleiden arvon kohdistamisesta johtuvaan tuottoon. Ne eivät myöskään ole velvollisia kattamaan EKP:n mahdollisia tappioita. Rahastot Tämän erän muodostaa EKPJ:n perussäännön 33 artiklan nojalla perustettu yleisrahasto. Espanjan keskuspankki 8,8935 444 675 000 444 675 000 Ranskan keskuspankki 16,8337 841 685 000 841 685 000 Irlannin keskuspankki 0,8496 42 480 000 42 480 000 Italian keskuspankki 14,8950 744 750 000 744 750 000 Luxemburgin keskuspankki 0,1492 7 460 000 7 460 000 Alankomaiden keskuspankki 4,2780 213 900 000 213 900 000 Itävallan keskuspankki 2,3594 117 970 000 117 970 000 Portugalin keskuspankki 1,9232 96 160 000 96 160 000 Suomen Pankki 1,3970 69 850 000 69 850 000 Euroalueen kansalliset keskuspankit yhteensä 80,9943 4 049 715 000 4 049 715 000 Tanskan keskuspankki 1,6709 83 545 000 4 177 250 Ruotsin keskuspankki 2,6537 132 685 000 6 634 250 Englannin pankki 14,6811 734 055 000 36 702 750 Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansalliset keskuspankit yhteensä 19,0057 950 285 000 47 514 250 16 TILINPÄÄTÖKSEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT EKP:N PÄÄOMAN JAKOPERUSTEESEEN TEHDYT MUUTOKSET Taustaa EKPJ:n perussäännön artiklan 29.3 nojalla EKP:n pääoman merkitsemisen jakoperustetta, jonka mukaan kansallisille keskuspankeille on annettu painoarvo maksajina, on tarkistettava joka viides vuosi. EKP:n perustamisen jälkeen jakoperustetta tarkistettiin ensimmäisen kerran 1.1.2004. Seuraavan kerran jakoperustetta muutetaan 1.5.2004, jolloin 10 uutta valtiota liittyy Euroopan unioniin. EKP:n pääoman jakoperusteen tarkistus 1.1.2004 perustui EU:n neuvoston 15.7. tekemään päätökseen, joka koskee Euroopan keskuspankin pääoman merkintään sovellettavan jakoperusteen tarkistamista varten tarvittavia tilastotietoja. Pääoman jakoperustetta tarkistettiin seuraavasti: Kaikki kansalliset keskuspankit yhteensä 100,0000 5 000 000 000 4 097 229 250 Euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansallisten keskuspankkien maksamat osuudet EKP:n merkitystä pääomasta ovat yhteensä 47 514 250 euroa, joka vastaa 5 prosenttia näiden keskuspankkien merkitsemästä pääomasta. Euroalueen 198 EKP
1.1.1999 1.1.2004 31.12. 1.5.2004 % % Belgian keskuspankki 2,8658 2,8297 Saksan keskuspankki 24,4935 23,4040 Kreikan keskuspankki 2,0564 2,1614 Espanjan keskuspankki 8,8935 8,7801 Ranskan keskuspankki 16,8337 16,5175 Irlannin keskuspankki 0,8496 1,0254 Italian keskuspankki 14,8950 14,5726 Luxemburgin keskuspankki 0,1492 0,1708 Alankomaiden keskuspankki 4,2780 4,4323 Itävallan keskuspankki 2,3594 2,3019 Portugalin keskuspankki 1,9232 2,0129 Suomen Pankki 1,3970 1,4298 Välisumma euroalueen kansalliset keskuspankit 80,9943 79,6384 Tanskan keskuspankki 1,6709 1,7216 Ruotsin keskuspankki 2,6537 2,6636 Englannin pankki 14,6811 15,9764 Välisumma euroalueen ulkopuolisten EU-maiden kansalliset keskuspankit 19,0057 20,3616 Yhteensä 100,0000 100,0000 Muutokset 1.5.2004 Kun uudet jäsenmaat liittyvät Euroopan unioniin ja niiden kansallisista keskuspankeista tulee osa EKPJ:ää, EKP:n merkitty pääoma kasvaa ja EKP:lle siirrettävien valuuttavarantojen määrälle asetettu rajaa nousee automaattisesti. TASEEN ULKOPUOLISET ERÄT 17 AUTOMAATTINEN ARVOPAPEREIDEN LAINAUSOHJELMA EKP:n omien varojen hoitoon kuuluu sopimus automaattisesta arvopapereiden lainausohjelmasta. Sopimuksen mukaan nimetty arvopapereiden lainaaja suorittaa EKP:n puolesta arvopapereiden lainaustapahtumia EKP:n hyväksymien ja nimeämien vastapuolten kanssa. Tällaisia reposopimuksiin ja käänteisiin reposopimuksiin perustuvia tapahtumia oli avoinna 31.12., ja kunkin arvo oli 0,4 miljardia euroa (1,4 miljardia euroa vuonna 2002) (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Käänteisoperaatiot ). MUUTOSTEN VAIKUTUS EKP:n pääoma Kun (osuutensa täysimääräisinä maksavien) euroalueen kansallisten keskuspankkien yhteenlaskettu osuus EKP:n pääomasta pieneni 1,3559 % ja (vain 5 % merkitsemästään määrästä maksavien) euroalueen ulkopuolisten EUmaiden kansallisten keskuspankkien osuus kasvoi, EKP:n pääoma pieneni yhteensä 64 miljoonalla eurolla 1.1.2004. EKP:lle siirrettyjä valuuttavarantosaamisia vastaavat kansallisten keskuspankkien saamiset Euroalueen kansalliset keskuspankit ovat siirtäneet valuuttavarantojaan EKP:lle alkuperäisen EKP:n pääoman jakoperusteen mukaisesti 40 497 miljoonaa euroa. Koska euroalueen kansallisten keskuspankkien osuus EKP:n merkitystä pääomasta pieneni, myös niihin kohdistuvaa vaadetta tarkistettiin pienemmäksi. Niille palautettiin siksi 678 miljoonaa euroa. 18 KORKOFUTUURIT Vuonna EKP:n valuuttavarannon hoidon yhteydessä käytettiin valuuttamääräisiä korkofutuureja. Seuraavat sopimukset olivat avoinna 31.12. (nimellisarvo): Valuuttamääräiset Sopimusarvo korkofutuurit Ostot 1 928 169 982 Myynnit 610 966 084 19 SIDOTTU PÄÄOMA EKP ja Frankfurt am Mainin kaupunki allekirjoittivat 5.3.2002 kauppasopimuksen tontista, jolle EKP:n uudet toimitilat rakennetaan. Pohjahinnaksi on asetettu ennalta määritellyn rakennuspinta-alan perusteella 61,4 miljoonaa euroa. Maksu suoritetaan erissä 31.12.2004 mennessä, ja tuona päivänä omistusoikeus siirtyy EKP:lle. Ensimmäinen erä maksettiin Frankfurtin kaupungille vuonna. EKP 199
TULOSLASKELMAN KOMMENTIT 20 KORKOKATE Korkotuotot valuuttavarannosta Tähän erään sisältyy valuuttamääräisistä saamisista ja veloista kertyneiden korkotuottojen ja -kulujen erotus seuraavasti: 2002 Muutos Korkotuotot sekkitileistä 3 679 287 6 076 316 (2 397 029) Tuotot rahamarkkinatalletuksista 45 699 455 76 811 025 (31 111 570) Käänteiset reposopimukset 66 206 740 120 729 765 (54 523 025) Nettotuotot arvopapereista 445 357 205 857 373 212 (412 016 007) Korkotuotot valuuttavarannosta yhteensä 560 942 687 1 060 990 318 (500 047 631) Korkokulut sekkitileistä (73 292) (263 018) 189 726 Reposopimukset (19 575 020) (70 108 403) 50 533 383 Korkotuotot valuuttavarannosta (netto) 541 294 375 990 618 897 (449 324 522) Korkotuotot euroseteleiden arvon kohdistamisesta eurojärjestelmässä Tämä erä sisältää korkotuotot, jotka liittyvät EKP:n 8 prosentin osuuteen liikkeeseen laskettujen euroseteleiden kokonaisarvosta. EKP:n osuuteen seteleistä liittyville saamisille kertyy viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa korkoa. Nämä tuotot jaetaan kansallisille keskuspankeille kirjanpitoperiaatteiden kohdan Liikkeessä olevat setelit mukaan. EKP:n 31.12. päättyneen tilikauden tuloksen perusteella EKP:n neuvosto päätti joulukuussa a) kerätä takaisin kansallisille keskuspankeille ennakkoon kolmena vuosineljänneksenä jo jaetut voitot, yhteensä 533 miljoonaa euroa b) jättää jakamatta ennakkoon viimeisen vuosineljänneksen voiton, joka oli 165 miljoonaa euroa. Valuuttavarantojen siirtoihin liittyvä kansallisten keskuspankkien saamisten korko EKP:n maksamat korot euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisille, jotka perustuvat valuuttavarantojen siirtoon EKPJ:n perussäännön artiklan 30.1 nojalla, on ilmoitettu tässä erässä. Muut korkotuotot ja Muut korkokulut Näihin eriin sisältyvät TARGET-maksuihin liittyvistä saamisista ja veloista sekä muista euromääräisistä saamisista ja veloista kertyneet korkotuotot ja -kulut. Korkokate pieneni vuoden 2002 korkokatteesta pääasiassa vuoden aikana tapahtuneen dollarija eurokorkojen laskun vuoksi. 21 RAHOITUSTOIMINNAN REALISOITUNEET VOITOT/TAPPIOT 2002 Muutos Arvopapereiden hintojen muutoksesta aiheutuneet realisoituneet nettovoitot 528 606 147 734 191 562 (205 585 415) Realisoituneet valuuttakurssi- (tappiot)/-voitot (netto) (3 345 525) 1 233 826 (4 579 351) Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot 525 260 622 735 425 388 (210 164 766) Realisoituneita nettovoittoja saatiin tavanomaiseen salkunhoitoon liittyvistä arvopaperien myynneistä. Vuonna valuuttavarantoja ei ole myyty merkittävissä määrin. 200 EKP
22 RAHOITUSOMAISUUDEN JA ARVOPAPERIPOSITIOIDEN ARVONALENNUKSET 2002 Muutos Arvopaperien hintojen muutoksesta aiheutuneet realisoitumattomat nettotappiot (10 349 709) 0 (10 349 709) Realisoitumattomat valuuttakurssitappiot (3 962 339 851) (276 955 036) (3 685 384 815) Yhteensä (3 972 689 560) (276 955 036) (3 695 734 524) Arvonalennukset johtuivat pääasiassa siitä, että EKP:n Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen keskimääräistä hankintahintaa alennettiin vastaamaan vuoden lopun vaihtokurssia 31.12., koska dollari oli vuoden aikana heikentynyt suhteessa euroon. Arvonalennukset katettiin osittain valuuttakurssi- ja korkoriskin varalta tehdyn erityisvarauksen purkamisella (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Tuloslaskelmaan kirjaamisen periaatteet ja taseen kommentti 2). 23 NETTO(KULUT)/-TUOTOT TOIMITUSMAKSUISTA JA PALKKIOISTA 2002 Muutos Tuotot toimitusmaksuista ja palkkioista 700 271 634 241 66 030 Toimitusmaksuja palkkiokulut (763 737) (861 399) 97 662 Netto(kulut)/ -tuotot toimitusmaksuista ja palkkioista (63 466) (227 158) 163 692 Tässä erässä tuottoja syntyi pääasiassa sakkokoroista, joita perittiin vähimmäisvarantovelvoitteensa laiminlyönneiltä luottolaitoksilta. Kulut liittyivät etupäässä sekkitilien toimitusmaksuihin valuuttamääräisten korkofutuurien yhteydessä (ks. taseen kommentti 18). 24 MUUT TUOTOT Muita sekalaisia tuottoja kertyi tilivuonna pääasiassa käyttämättömien hallinnollisten varausten siirtämisestä tuloslaskelmaan. 25 HENKILÖSTÖKULUT Tämä erä sisältää palkkoja ja palkkioita, joiden määrä oli 108,2 miljoonaa euroa (vuonna 2002 vastaava luku oli 92,6 miljoonaa euroa), työnantajan eläkemaksuja EKP:n eläkejärjestelmään sekä työnantajan sairaus- ja tapaturmavakuutusmaksuja. EKP:n johtokunnan palkat olivat yhteensä 2,0 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa vuonna 2002). Tilivuoden aikana ei maksettu eläkkeitä entisille johtokunnan jäsenille tai heidän perheenjäsenilleen. Toimikautensa päättäneille johtokunnan jäsenille suoritettiin siirtymäajan maksuja. Palkat ja palkkiot, mukaan lukien johdon palkat ja palkkiot, perustuvat pääpiirteissään Euroopan yhteisöjen palkkausjärjestelmään ja ovat siihen verrattavissa. Vuoden lopussa EKP:n palveluksessa oli 1 213 henkilöä, joista 84 oli esimiestehtävissä. Työntekijöiden määrä kehittyi seuraavasti vuonna : 2002 1.1. 1 105 1 043 Uudet työntekijät 149 113 Irtisanoutuneet 41 51 31.12. 1 213 1 105 Työntekijöiden määrä keskimäärin 1 160 1 080 26 EKP:N ELÄKEJÄRJESTELMÄ EKP:n eläkejärjestelmän säännöt edellyttävät, että eläkevastuu arvioidaan vakuutusmatemaattisesti kerran kolmessa vuodessa. Kattava va- EKP 201
kuutusmatemaattinen arvio tehtiin viimeksi 31.12.2002, ja siinä oletettiin, että kaikki työntekijät erosivat palveluksesta eli eläkkeeseen oikeuttavat työsuhteet olisivat katkenneet tuona päivänä. Vuonna tähän erään sisältyivät euroseteleiden kuljetuskustannukset, jotka aiheutuivat seteleiden siirtämisestä kansallisesta keskuspankista toiseen odottamattomien kysyntävaihtelujen kattamiseksi. Näistä kustannuksista vastaa EKP. Vuonna 2002 tähän erään sisältyivät kustannukset, jotka liittyivät euroseteleiden painamiseen varastoon eurojärjestelmää varten vuonna 2001. Auktorisoitu aktuaari arvioi eläkevastuun. EKP:n eläkevastuu, mukaan lukien työkyvyttömyydestä johtuvat ja eläkkeelle jäämisen jälkeen maksettavat etuudet, oli yhteensä 21,7 miljoonaa euroa (27,4 miljoonaa euroa vuonna 2002). Tähän määrään sisältyivät 1,9 miljoonan euron suuruinen varaus johtokunnan jäsenille maksettavia eläkkeitä varten (vuonna 2002 vastaava luku oli 2,1 miljoonaa euroa) sekä lisämaksut. Tulevaisuudessa EKP:n on maksettava eläkejärjestelmään 16,5 % koko henkilöstön eläkkeeseen oikeuttavista ansioista. 27 HALLINNOLLISET KULUT Tämä erä sisältää toimitilojen vuokrat ja kunnossapidon, hyödykkeet ja kalusteet, jotka eivät ole pääoman luonteisia, asiantuntijoiden palkkiot ja muut palvelut sekä tarvikkeet. Erään kuuluvat niin ikään henkilöstön rekrytoinnista, muuttamisesta, uusiin toimitiloihin ja asuinpaikkaan sijoittamisesta sekä kouluttamisesta aiheutuneet kulut. 28 POISTOT AINEELLISISTA HYÖDYKKEISTÄ Poistojen määrä kasvoi vuonna, mikä heijastaa ensimmäistä kertaa sitä, että rakennuskustannusten ja aktivoitujen perusparannuskustannusten poistoaikaa on lyhennetty (ks. kirjanpitoperiaatteiden kohta Käyttöomaisuuden käsittely.) 29 SETELEIDEN TUOTANTO 202 EKP
SELVITYS TAPPIOIDEN JAKAMISESTA Tämä selvitys ei ole osa EKP:n tilinpäätöstä vuodelta. Selvitys julkaistaan vuosikertomuksessa vain lisätietona. TULOT SETELIEN LIIKKEESEENLASKUSTA EKP:n neuvoston päätöksen mukaisesti EKP jättää jakamatta voittoja 698 miljoonan euron arvosta varmistaakseen, ettei voitonjaon kokonaismäärä ylitä EKP:n nettovoittoja kyseisenä vuonna. Summa sisältää kokonaisuudessaan EKP:n osuuden liikkeeseen laskettujen eurosetelien kokonaisarvosta vuonna. EKP:N TAPPIOIDEN KATTAMINEN EKPJ:n perussäännön artiklassa 33.2 todetaan, että jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa jos EKP:n neuvosto niin päättää artiklan 32.5 mukaisesti 8 kyseisen tilikauden rahoitustulolla suhteessa kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti. Maaliskuun 18. päivänä 2004 pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto päätti, että 31.12. päättyneen tilikauden tappiot katetaan seuraavasti: 2002 Tilikauden (tappio)/voitto (476 688 785) 1 220 454 254 Kansallisille keskuspankeille jaettu tulo EKP:n liikkeeseen laskemista seteleistä 0 (606 000 000) Tilikauden (tappio)/voitto EKP:lle seteleistä kertyneen tulon jakamisen jälkeen (476 688 785) 614 454 254 (Siirrot yleisrahastoon)/ siirrot yleisrahastosta 476 688 785 0 Jakokelpoinen voitto 0 614 454 254 Kansallisille keskuspankeille jaettu voitto 0 (614 454 254) Yhteensä 0 0 8 EKPJ:n perussäännön artiklan 32.5 mukaan kansallisten keskuspankkien rahoitustulon summa jaetaan niiden kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin EKP:n pääomasta. EKP 203
Marie-Curie-Straße 30 Postfach 50 05 20 Telefon (0 69) 95 87-0 D-60439 Frankfurt am Main D-60394 Frankfurt am Main Telefax (0 69) 95 87-10 50 Tilintarkastajan raportti Euroopan keskuspankin pääjohtaja ja EKP:n neuvosto Frankfurt am Main Olemme tarkastaneet oheisen Euroopan keskuspankin tilinpäätöksen 31. päivältä joulukuuta sekä siihen liittyvän tuloslaskelman kommentteineen. Tilinpäätöksen laatimisesta vastaa Euroopan keskuspankin johtokunta. Meillä on velvollisuus ilmaista suorittamaamme tilintarkastukseen perustuva mielipide tästä tilinpäätöksestä. Tilintarkastus on suoritettu kansainvälisen tilintarkastuskäytännön mukaisesti. Tilintarkastuskäytäntö edellyttää, että tilintarkastus suunnitellaan ja suoritetaan tavalla, joka antaa riittävän varmuuden siitä, ettei tilinpäätöksessä ole asiavirheitä. Tilintarkastus on suoritettu tutkimalla olennaiset liiketapahtumat tositteineen riittävän laajasti. Tilintarkastuksen yhteydessä arvioidaan käytettyjen kirjanpitoperiaatteiden ja johdon merkittävien arvioiden asianmukaisuus sekä tilinpäätöksen yleinen selkeys. Mielipiteemme perustuu suorittamaamme ja riittäväksi katsomaamme tilintarkastukseen. Mielestämme tämä tilinpäätös, joka on laadittu Euroopan keskuspankin tilinpäätöksen kommenttien alkuosassa selostettujen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti, antaa riittävät ja oikeat tiedot Euroopan keskuspankin taloudellisesta tilasta 31.12. ja sen toiminnan tuloksista tuolloin päättyneenä vuonna. Frankfurt am Mainissa 9.3.2004 KPMG Deutsche Treuhand-Gesellschaft Aktiengesellschaft Wirtschaftsprüfungsgesellschaft (Wohlmannstetter) Wirtschaftsprüfer (Dr. Lemnitzer) Wirtschaftsprüfer KPMG Deutsche Treuhand-Gesellschaft Aktiengesellschaft Wirtschaftsprüfungsgesellschaft Mitglied von KPMG International Aufsichtsratsvorsitzender: WP StB Dipl.-Kfm. Gerhard Brackert Vorstand: WP StB Dipl.-Kfm. Axel Berger WP RA StB Dr. Bernd Erle WP StB Dipl.-Kfm. Prof. Dr. Gerd Geib WP Dr. Martin Hoyos RA StB Dr. Hartwich Lüßmann WP Dipl.-Kfm. Ulrich Maas WP StB Prof. Dr. Rolf Nonnenmacher WP StB Dipl.-Kfm. Rüdiger Reinke CPA Kenneth D. Russell WP Dipl.-Oec. Bernd Ulrich Schmid WP Dipl.-Kfm. Prof. Dr. Wienand Schruff WP StB Dr. Peter Wesner WP RA StB Prof. Dr. Harald Wiedmann Sprecher WP StB CPA Dipl.-Kfm. MSc Gottfried Wohlmannstetter WP StB Dipl.-Kfm. Hans Zehnder WP StB Dipl.-Kfm. Wolfgang Zielke stellv. Sprecher Zertifiziert nach DIN EN ISO 9001 Sitz: Berlin und Frankfurt am Main Handelsregister: Charlottenburg (HRB 1077) und Frankfurt am Main (HRB 14345) Bankverbindung: Deutsche Bank AG, Frankfurt a. M., 096 386 800 BLZ 500 700 10 USt.-IdNr.: DE 136 751 547