Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelma
Mikkelin Jäähalli pelastussuunnitelma Laadittu 3.6.2013 Laatija Joachim Miinalainen Viimeksi päivitetty 3.6.2013 Päivittäjä Eetu Kirsi Tämä pelastussuunnitelma täyttää kaikki pelastuslain ja valtioneuvoston asetuksen mukaiset vaatimukset pelastussuunnitelmalle. Tämä pelastussuunnitelma on laadittu käyttäen Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelua. Tässä pelastussuunnitelmassa on 62 sivua.
Sisällys 1. Johdatus pelastussuunnitelmaan................................................. 5 2. Mitä laissa mainitaan pelastussuunnittelusta?...................................... 6 3. Kohde - Kiinteistön perustiedot.................................................. 7 4. Tärkeät puhelinnumerot........................................................ 9 4.1. Kiinteistön tärkeät numerot.............................................. 9 4.2. Muut tärkeät numerot.................................................. 9 5. Organisaatio................................................................. 10 6. Kiinteistön järjestelmät......................................................... 11 6.1. Huoltotoimenpiteet..................................................... 11 6.2. Järjestelmien ylläpito................................................... 11 7. Turvallisuusjärjestelyt.......................................................... 13 7.1. Toimitilaturvallisuus.................................................... 13 7.2. Sammutuskalusto...................................................... 14 7.3. Turvalaitteet.......................................................... 15 7.4. Ensiapu.............................................................. 16 7.5. Paloturvallisuus........................................................ 17 8. Kiinteistön logistiset ominaisuudet............................................... 21 9. Riskien arviointi, selostus vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä sekä turvallisuusjärjestelyt........................................................... 22 9.1. Tapaturmat.......................................................... 23 9.2. Tulipalovaarat........................................................ 24 9.3. Vesivahingot......................................................... 26 9.4. Sairauskohtaukset..................................................... 27 9.5. Säteilyvaara, kaasuvaara................................................ 28 9.6. Myrskyvauriot........................................................ 29 9.7. Murrot, ilkivalta...................................................... 30 10. Pelastussuunnitelman vieminen käytäntöön....................................... 31 11. Toimintaohjeita onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa.......................... 32 11.1. Avun hälyttäminen.................................................... 33 11.2. Sairauskohtaus tai tapaturma........................................... 34 11.3. Tulipalo............................................................. 35 11.4. Tulipalo toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt............. 36 11.5. Toiminta palohälytystilanteessa......................................... 37 www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 3 (62)
11.6. Toiminta kokoontumispaikalla.......................................... 38 11.7. Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa........................... 39 11.8. Vesivahinko......................................................... 40 11.9. Väkivallan uhatessa.................................................... 41 11.10. Yleinen vaaramerkki.................................................. 42 11.11. Kaasuvaara......................................................... 43 11.12. Säteilyvaara......................................................... 44 11.13. Sähkökatkot........................................................ 46 12. Väestönsuojelu.............................................................. 47 13. Suojaväistö................................................................. 48 14. Säilyttäminen kiinteistössä.................................................... 49 15. Liitteet.................................................................... 50 Liite A. Liiketilan haltijan velvollisuudet.............................................. 51 Liite B. Alkusammuttimien käyttöohjeet............................................ 52 B.1. Sammuttimet........................................................ 52 B.2. Sammutuspeitteet..................................................... 52 B.3. Pikapaloposti......................................................... 52 Liite C. Paloilmoittimen hoitajan tehtävät........................................... 54 C.1. Toimenpiteet paloilmoituksessa.......................................... 54 C.2. Toimenpiteet vikailmoituksessa.......................................... 54 C.3. Erheellisten ilmoitusten välttäminen...................................... 55 C.4. Irtikytkennät......................................................... 55 C.5. Tulityöt............................................................. 55 C.6. Kuukausikokeilu...................................................... 55 C.7. Hälyttimet........................................................... 56 C.8. Paloilmoittimen päiväkirja.............................................. 56 Liite D. Tulityöt................................................................ 57 D.1. Velvoittavuus......................................................... 57 D.2. Määritelmät......................................................... 57 D.3. Tulityöpaikat......................................................... 57 D.4. Tulitöiden vastuuhenkilöt ja tulityölupamenettely........................... 58 D.5. Tulitöiden vastuuhenkilöiden koulutus.................................... 59 D.6. Ulkopuoliset toimittajat................................................ 59 Liite E. Avainturvallisuus......................................................... 60 Liite F. Henkilöstön vastuut....................................................... 61 www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 4 (62)
Liite A. Johdatus pelastussuunnitelmaan Turvallisuus on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Jokaisella meistä on vastuu siitä, ettemme omalla toiminnallamme vaaranna omaa tai toisten turvallisuutta. Turvallisuus muodostuu muun muassa ihmisten asenteista, arvostuksista, tiedoista, taidoista ja tahdoista. On tärkeä muistaa, että turvallisuustyötä tehdään aina yhteistyössä. Tutustut parhaillaan kiinteistösi Mikkelin Jäähalli pelastussuunnitelmaan. Tämä pelastussuunnitelma antaa sinulle ohjeita vaaratilanteisiin varautumiseen ja niistä selviytymiseen. Luettuasi pelastussuunnitelman voit kuitata sen luetuksi sähköisesti. Näin kiinteistösi pelastussuunnitelmasta vastaava henkilö tietää sinun tutustuneen pelastussuunnitelmaan. Pelastussuunnitelma ja sen toimintaohjeet on lain mukaan pidettävä ajan tasalla. Muuttuneet tiedot tulee päivittää pelastussuunnitelmaan viipymättä. Pelsu Pelastussuunnitelman päivitys tapahtuu sähköisesti pelastussuunnitelman ylläpitäjän toimesta. Ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä, kuten pelastussuunnitelman jalkauttamisesta huolimatta onnettomuuksia saattaa tapahtua. Tässä Pelsu Pelastussuunnitelmassa annetaan toimintaohjeet kiinteistösi mahdollisten onnettomuuksien varalta. Turvallisia lukuhetkiä! www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 5 (62)
Liite B. Mitä laissa mainitaan pelastussuunnittelusta? Pelastussuunnitelman laatiminen pohjautuu Suomen lainsäädäntöön. Pelastussuunnitelmien laadintaa käsittelee uusi pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011). Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa kiinteistön tai kohteen haltija. Pelastuslaki velvoittaa kiinteistön haltijalta ja omistajalta sekä toiminnanharjoittajilta myös erilaisia toimenpiteitä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Pelastuslaissa velvoitetaan rakennuksen omistajaa ja haltijaa huolehtimaan siitä, että kohteessa pyritään ehkäisemään vaaratilanteita ja varaudutaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin omatoimisesti kohteessa kyetään. Lisäksi rakennus ja sen ympäristö tulee pitää sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttyminen sekä sen leviämisen vaara on pieni sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteessa on mahdollista. Pelastussuunnittelu, pelastussuunnitelman perehdytys, turvallisuustietoisuuden lisääminen sekä kiinteistöt omatoimiset paloturvallisuuskartoitukset ovat askelia kohti turvallisempaa asuinympäristöä. Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus: vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. Sen lisäksi, että pelastussuunnitelmassa on oltava tietyt tiedot ja se on pidettävä ajan tasalla, siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 6 (62)
Liite C. Kohde - Kiinteistön perustiedot Mikkelin jäähalli ja harjoitushalli sijaitsevat Raviradantien päässä, raviradan ja kuplahallin välissä. Jäähalli ja harjoitushalli ovat omia rakennuksiaan. Niiden etäisyys toisistaan on 7,5m. Hallien maksimi henkilömäärä on yhteensä n. 5000, mikäli molemmat hallit ovat täynnä. Rakennukset on suojattu automaattisella paloilmoitinlaitteella, kattavalla alkusammutusjärjestelmällä, savunpoistoluukuin sekä turvavaloin. Halleissa järjestetään erilaisia tapahtumia jääkiekko-otteluista erilaisiin messuihin. Kiinteistön nimi Mikkelin Jäähalli Kiinteistön osoite Raviradantie 24 Asuinhuoneistojen määrä 0 50100 Mikkeli Liikehuoneistojen määrä 1 Kiinteistön tyyppi Yhtiön toimitusjohtaja: Jäähalli Anssi Kaipainen Paloilmoittimen hoitaja - Paloilmoittimen keskuksen sijainti Kokoontumispaikka Varakokoontumispaikka Veden pääsulku Lämmönjakohuone Sähköpääkeskus Pääsisäänkäynnin yhteydessä Kuplahallin luona Lähirakennukset. Siirrytään turvallisimpaan paikkaan. Huoltotiloissa Lämpökeskus rakennuksen selkäpuolella. Huoltotilat, rakennuksen selkäpuolella www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 7 (62)
Ilmanvaihdon hätä-seis Pääsisäänkäynnin yhteydessä, portaikon vieressä Kiinteistön rakennukset Rakennuksen nimi Pinta-ala (m 2 ) Kerrokset Harjoitushalli 2304 2 Jäähalli 10631 2 Kiinteistön liikehuoneistot Sijainti Nimi Turvallisuusvastaava Jäähalli, Jäähalli Jäähalli - Kiinteistön toimijoiden henkilömäärät Päivällä Illalla Yöllä Arkisin 4500 Tiedot ei saatavilla Tiedot ei saatavilla Viikonloppuisin 4500 Tiedot ei saatavilla Tiedot ei saatavilla www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 8 (62)
Liite D. Tärkeät puhelinnumerot 4.1. Kiinteistön tärkeät numerot 4.2. Muut tärkeät numerot Toimija Puhelinnumero Päivystysajat Yleinen hätänumero 112 24 h Myrkytystietokeskus (09) 4719 77 24 h Terveysneuvonta (09) 10023 24 h Kansallinen lääkeinformaatiokeskus KLIK 0600 1 8888 8.00 22.00 www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 9 (62)
Liite E. Organisaatio Yhtiön toimitusjohtaja: Anssi Kaipainen www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 10 (62)
Liite F. Kiinteistön järjestelmät 6.1. Huoltotoimenpiteet Kaikille säännöllistä huoltoa vaativille laitteiston osille ja toiminnoille on laadittava huolto-ohjeet laitteiston valmistajan ja toteuttajan ohjeiden mukaisesti siten, että laitteisto pysyy toimintakunnossa ja suojatun kohteen käyttötarkoitusta vastaavana koko sen käyttöiän ajan. Tärkeää on kirjallisesti sopia, mitä velvoitteita ja kustannuksia kuuluu omistajalle, haltijalle ja toiminnanharjoittajalle. Sopiminen selkeyttää osapuolten toimintaa mutta tärkeää on huomata, että se ei vähennä kenenkään vastuuta turvallisuusasioiden hoitamisessa. Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään paloturvallisessa kunnossa. Rakennuksen ja sen ympäristön paloturvallisuus edellyttää myös, että pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. Rakennuksen, rakennelman ja sen ympäristön paloturvallisuudesta huolehtimisen lisäksi lainsäädännössä määrätyt tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa. Toimintakunnon varmistamiseksi ne on koestettava, huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti. Näitä varusteita ja laitteita ovat esimerkiksi sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto sekä sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet. Myös palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet sekä poistumisreittien opasteet ja valaistus on pidettävä toimintakunnossa. Vaikka rakennuksen haltija huolehtii esimerkiksi koko kiinteistön sammutuslaitteiston toimintakunnosta, toiminnanharjoittajan on toimittava siten, että sammutuslaitteiston sammutuskyky ei vaarannu. Toiminnanharjoittajan on myös ilmoitettava havaitsemistaan puutteista haltijalle, jos ei itse pysty korjaamaan tilannetta. 6.2. Järjestelmien ylläpito Kiinteistössä on käytössä alla olevan taulukon mukaisia järjestelmiä. Vikatilanteissa ota yhteys vastuuhenkilöön ja tee vikailmoitus. Kaikilla on velvollisuus ilmoittaa puutteista ja vioista. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 11 (62)
Järjestelmä Sijainti Vastuuhenkilö Alkusammutin Käyttöalueet, n. 1/300m2. Tarkemmat sijainnit liitteenä. - Ilmanvaihtokone Talon selkäpuolella, 2. kerroksessa - Kameravalvonta Ulkoalueet sekä sisäkäytävät - Kuulutusjärjestelmä Paloilmoitin Paloposti Poistumisopaste, turva- tai merkkivalo Palokunnan kuulutus: paloilmoitinkeskuksen vieressä, pääsisäänkäynnin yhteydessä Molempien hallien keskus sijaitsee jäähallin pääsisäänkäynnin yhteydessä Alkusammuttimien yhteydessä. Tarkemmat sijainnit liitteenä. Hallien poistumistiet on varustettu akkuvarmenteisella poistumisvalaistuksella - - - - Sammutuspeite Keitiö ja taukotilat - Savunpoistolaitteisto Kiinteistössä on painovoimainen savunpoisto. Katossa olevat luukut kaukoavattavia. Lisäksi savunpoistoikkunoita. - www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 12 (62)
Liite G. Turvallisuusjärjestelyt 7.1. Toimitilaturvallisuus Tallentava kameravalvonta Henkilötietolaki edellyttää, että myös kameran avulla tapahtuva henkilötietojen kerääminen on aina oltava asiallisesti perusteltua tietoja keräävän toiminnan kannalta. Kameravalvonnan osalta tyypillinen asiallinen käsittelyn peruste voi olla esimerkiksi turvallisuuden tai omaisuuden suojan varmistaminen. Kuvattavilla on oikeus tietää kameravalvonnasta. Tallentavien kameravalvontajärjestelmien käytöstä on tiedotettava avoimesti. Jokaisella on oikeus tietää, miksi tietoja kerätään, kuka niitä kerää ja mihin niitä on tarkoitus käyttää. Laita näkyvälle paikalle, esimerkiksi sisäänkäyntien yhteyteen tallentavasta kameravalvonnasta kertova tiedote. Samoin siinä tulisi olla informaatiota järjestelmän ylläpitäjästä sekä tämän yhteystiedot. Kameravalvonta on sallittua tilanteissa, joissa tarkoituksena on Työntekijöiden ja/tai muiden työnantajan tiloissa olevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen. Omaisuuden suojaaminen. Tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvominen. Edellä mainittuja vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Kameravalvontaa voi suorittaa vain työnantajan käytössä olevissa tiloissa, mutta kameravalvontaa ei tule olla henkilöstö- ja sosiaalitiloissa, pukeutumistiloissa, wc-tiloissa tai muissa vastaavissa tiloissa taikka työntekijän käyttöön osoitetussa henkilökohtaisessa työhuoneessa. Poikkeuksia: Kameravalvonta voidaan kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jos se on välttämätöntä: Työntekijään kohdistuvan ilmeisen väkivallan, turvallisuuden tai terveyden vaarantumisen uhan vuoksi. Omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän tehtäviin olennaisesti kuuluu käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta, kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 13 (62)
Työntekijän pyynnöstä, jos kameravalvonta perustuu työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi ja asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä. Kameravalvonta Sijainti Ulkoalueet sekä sisäkäytävät 7.2. Sammutuskalusto Vastuuhenkilö, sammutuskalusto ja merkinnät: Paloposti Sijainti Alkusammuttimien yhteydessä. Tarkemmat sijainnit liitteenä. Alkusammutin Sijainti Käyttöalueet, n. 1/300m2. Tarkemmat sijainnit liitteenä. Sammutuspeite Sijainti Keitiö ja taukotilat Alkusammuttimet ovat yleensä rakennuksen käyttöluvan ehtona, joten niitä ei saa omatoimisesti poistaa tai siirtää rakennusluvan tai pelastusviranomaisen määräämästä paikasta. Alkusammuttimet tulee tarkastaa: vähintään vuoden väliajoin kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat) vähintään kahden vuoden väliajoin (sisätilat) Pikapalopostit tulee tarkastaa: www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 14 (62)
Pikapalopostien toimivuus kannattaa tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus kannattaa tehdä viiden vuoden välein. Rakennuksessa on oltava lainsäädännön mukainen tai pelastusviranomaisen määräämä alkusammutuskalusto, kuitenkin vähintään seuraavasti: kokoontumis- ja liiketilassa sekä työpaikkatilassa (esimerkiksi toimistotilat), jonka pinta-ala on 50 m 2 tai vähemmän, on oltava sammutuspeite kokoontumis- ja liiketilassa sekä työpaikkatilassa, jonka pinta-ala on yli 50 m 2, on oltava käsisammutin tai pikapaloposti tuotantotilassa on aina oltava käsisammutin tai pikapaloposti. Käsisammuttimen on oltava sisäasianministeriön asetuksen käsisammuttimista mukainen. Suurissa tiloissa tyypillisesti tulee olla yksi käsisammutin jokaista alkavaa 150 300 m 2 kohden tilan palovaarallisuudesta riippuen. Rakennuksen omistajan ja haltijan yleisten tilojen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta on huolehdittava, että käsisammuttimet tarkastetaan ja huolletaan määräajoin käsisammutinliikkeen toimesta ja että ne pidetään niille määrätyissä paikoissa. Alkusammutuskalustolle on jatkuvasti oltava vapaa pääsy. 7.3. Turvalaitteet Savunpoisto Savunpoiston tarkoituksena on ihmisten poistumisen turvaaminen, palokunnan toiminnan helpottaminen ja savuvahinkojen vähentäminen kohteessa. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Savunpoistolaitteiden huollosta tulee vastata siihen nimetty henkilö, jonka yhteystiedot on mainittava savunpoistolaitteen huolto- ja käyttöohjeessa. Huoltoa varten tulee kiinteistössä olla myös tarpeelliset työkalut ja varaosat. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 15 (62)
Savunpoistolaitteisto Sijainti Savunpoiston laukaisu Kiinteistössä on painovoimainen savunpoisto. Katossa olevat luukut kaukoavattavia. Lisäksi savunpoistoikkunoita. Pääsisäänkäynnin yhteydessä. Poistumisopasteet, merkki- ja turvavalaistus Toimiva turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä varmistaa, että kiinteistöstä pääsee poistumaan turvallisesti ja nopeasti palo- tai muussa poikkeustilanteessa. Kohdemerkit ja opasteet kertovat nopeasti ja helposti poistumistiet. Poistumisreitin merkintöjen ja valaistuksen toimintakunnossa pysyminen on varmistettava säännöllisellä kunnossapidolla. Poistumisopasteiden ja valaisimien tulee olla toimintakuntoisia ja asianmukaisesti huollettuja. Kunnossapidosta huolehtimisesta vastaavat rakennuksen omistaja ja haltija yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä tilan haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava vastuuhenkilölle. Poistumisopaste, turva- tai merkkivalo Sijainti Keskuksen sijainti Hallien poistumistiet on varustettu akkuvarmenteisella poistumisvalaistuksella Sähköpääkeskuksessa 7.4. Ensiapu Työturvallisuuslain (738/2002) 46 mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä. Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Työpaikalle on sopivaan paikkaan asetettava nähtäväksi tiedot, ketkä ovat ensiaputaitoisia henkilöitä. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 16 (62)
Kukin toiminnanharjoittaja vastaa osaltaan ensiaputarvikkeiden ylläpidosta ja ensiapukoulutusten järjestämisestä. Turvallisuusvastaavat ylläpitävät sekä ensiapuvälineitä että koulutusten määrää ja voimassaoloa. Ambulanssi ohjataan: Opastetaan ulkoa paikoitusalueelta sisään apua tarvitsevan luokse. Esimerkiksi yksi henkilö voi opastaa ulkona ja toinen sisäänkäynniltä eteenpäin.. 7.5. Paloturvallisuus Paloilmoitin Paloilmoitinjärjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti joko savu- tai lämpöilmaisimien reagoidessa savuun tai lämpötilan nousuun ja palokellot alkavat soida. Näin kiinteistössä olevat saavat välittömästi ilmoituksen palosta ja voivat poistua turvallisesti. Järjestelmä välittää hälytyksen myös pelastuslaitokselle, joka voi aloittaa toimenpiteensä nopeasti ja näin pienentää vahinkoja. Paloilmoittimen luotettavan toiminnan varmistamiseksi se on huollettava säännöllisesti. Ilmaisimet ovat herkkiä laitteita, jotka on huollettava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Suurin osa virheellisistä hälytyksistä aiheutuu virheellisestä huollosta. On hyvä muistaa, että vioista huolehtiminen kuuluu kiinteistön edustajalle, ei pelastusviranomaiselle. Paloilmoittimen haltija on taho, jolla on hallintaoikeus paloilmoittimeen. Haltija vastaa laitteiston toimivuudesta sekä siihen liittyvistä sopimuksista. Haltija voi valtuuttaa kunnossapidon ja kuukausirutiinit kolmannelle osapuolelle. Haltijan vastuuta ei voi siirtää eteenpäin. Paloilmoittimeen on laadittava myös kunnossapito-ohjelma, jota on noudatettava. Paloilmoitin Sijainti Keskuksen sijainti Kattavuus Molempien hallien keskus sijaitsee jäähallin pääsisäänkäynnin yhteydessä Pääsisäänkäynnin yhteydessä Jäähallin ja harjoitushallin tilat Huomioitavia asioita Järjestelmällä tulee olla ajantasainen kunnossapito-ohjelma Järjestelmällä on asiantunteva hoitaja ja varahenkilö Koestukset suoritetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 17 (62)
Huollot suoritetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti Määräaikaistarkastukset suoritetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti Määräaikaistarkastuksessa todetut puutteet korjataan järjestelmällisesti Paikantamiskaaviot ovat ajan tasalla Palokellot kuuluvat koko kiinteistössä Paloilmoitinkeskukselle on selkeät opasteet Paloilmoitinpainikkeet on merkitty Toiminta palohälytyksessä on opastettu henkilökunnalle Paloilmoittimen haltijan tulee nimetä paloilmoittimen hoitaja ja huolehtia siitä, että tämä saa tehtävän hoidon kannalta tarpeellisen koulutuksen Laitteiston hoitajan yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla ja lisäksi muut muuttuneet kohdekorttitiedot on ilmoitettava hätäkeskukselle Palo-osastointi Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Kestävä ja tiivis osastointi suojaa myös esimerkiksi kaasuonnettomuustilanteessa. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki. Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri paloosastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi) Rakennusten palo-osastoinnit: Rakennus Palo-osastoinnin tyyppi Kuvaus Jäähalli Käyttötapaosastointi 1. kerros: laajennuksen sosiaali-, sisäliikunta- ja kuivaushuonetilat EI60. Ulkopuoliset porrashuoneet, huoltovarasto, IV-konehuoneet: EI60 Pelastustie Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 18 (62)
Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä. Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää. Kiinteistö ja sen toimijat voivat vaikuttaa turvallisuuteen huolehtimalla siitä, että pelastustiet pysyvät aina vapaana. Pihalle väärin pysäköidyt autot voi saada valvontaan esimerkiksi huoltoyhtiön ja poliisin yhteistyöllä. Pelastustie tulee merkitä tieliikenneasetuksen (182/1982) 21 :n mukaisella tekstillisellä lisäkilvellä. Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupaasiakirjaan. Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta. Jos tarvitset yksityiskohtaisia ja/tai paikkakuntakohtaisia neuvoja, ota yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen. Pelastustie Sijainti Pelastustie kiertää molempien hallien ulkosivustat sekä hallien välisen kulkureitin. Poistumistiet Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Poistumisen on voitava tapahtua myös pimeässä, joten kulkureittien on oltava joka hetki esteettöminä. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa. Kaikkien tiloissa olevien on pystyttävä poistumaan nopeasti, joten erityisesti kokoontumis- ja liiketiloihin on rakennusluvassa määritelty poistumisteiden vähimmäismäärät ja mitat, joita ei saa muuttaa ilman rakennusluvan muutosta. Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti sisäpuolelta avattavissa. Ovi voi olla lukittu esimerkiksi estämään luvatonta tunkeutumista ulkoa sisälle, mutta se on oltava avattavissa sisäpuolelta ilman avainta huoneiston normaalin käytön aikana. Kulunvalvonnan järjestelyt eivät saa estää turvallista poistumista rakennuksesta. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 19 (62)
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä: Rakennus Harjoitushalli Jäähalli Poistumisjärjestelyt Hallista on useita erillisiä poistumisteitä. Poistumistiet on varustettu poistumisopastevalaistuksella. Kaikista kiinteistön tiloista on vähintään kaksi erillistä poistumisreittiä. Uloskäytävät johtavat suoraan ulos. 2. kerroksesta on rakennuksen raviradan puoleiselta seinustalla kaksi varatieportaikkoa. Poistumiseen tarkoitetut ovet aukevat poistumissuuntaan. Majoitustilojen, hoitolaitosten sekä kokoontumis- ja liiketilojen uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee yleensä varustaa poistumisopasteilla ja poistumisreittivalaistuksella. Poistumisopasteilla tai poistumisreittivalaistuksella tai molemmilla varustetaan muutkin sellaiset tilat, joista poistuminen muutoin saattaa olla ilmeisen vaikeata. Ilmoita sammuneista tai rikkinäisistä valoista vastuuhenkilölle. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 20 (62)
Liite H. Kiinteistön logistiset ominaisuudet Ominaisuus Sijainti Yhteyshenkilö Hissi Pääsisäänkäynnin pääty. Kulkee 1. ja 2. kerroksen välillä. - Pelastustie Pelastustie kiertää molempien hallien ulkosivustat sekä hallien välisen kulkureitin. - www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 21 (62)
Liite I. Riskien arviointi, selostus vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä sekä turvallisuusjärjestelyt Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita. Kiinteistöön kohdistuvat riskiluokat: 1. Tapaturmat 2. Tulipalovaarat 3. Vesivahingot 4. Sairauskohtaukset 5. Säteilyvaara, kaasuvaara 6. Myrskyvauriot 7. Murrot, ilkivalta yms. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 22 (62)
9.1. Tapaturmat Riskit: kaatuminen liukastuminen kompastuminen lumen tai jään tippuminen ihmisen tai omaisuuden päälle liikenneonnettomuus korkea pudotus työvälineiden aiheuttama vamma pelastustiellä esteitä Seuraukset: omaisuusvahingot henkilövahingot kuolema Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin. Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistönhoitoa. Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle. Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa. Kasvustoa hoidetaan säännöllisesti. Lehdet haravoidaan tarvittaessa. Pensaat ja puskat siistitään liikenneonnettomuuksien estämiseksi. Ajosuunnat ja vieraspaikat merkitään parkkialueelle selkeästi opastein. Talvikunnossapidosta huolehditaan. Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi. Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin kannattaa tutustua. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 23 (62)
9.2. Tulipalovaarat Riskit: oikosulut rikkinäisen sähkölaitteen aiheuttama palo huolimaton tupakointi tuhopoltto lasten leikkien aiheuttama tulipalo vaarallisten aineiden palo sähkölaitteiden päälle unohtuminen palokuormaa rakennuksen seinustalla paloilmoitinlaitteen vika tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä palo-ovet auki palopostien huolto tekemättä sammuttimien tarkastus tekemättä merkkivalokeskuksen huollon puute pelastustiellä esteitä Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa sauna ja varasto, tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat. Seuraukset: omaisuusvahingot savuvahingot henkilövahingot kuolema Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä. Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava: uloskäytävät tulee olla esteettömiä poistumistieopasteiden mahdollinen asennus jälkivalaisevien kerrosnumeroiden asennus porraskäytävään www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 24 (62)
aktiivinen puuttuminen epäkohtiin. Palo-osastoinnit tarkistutetaan asiantuntevalla huoltoliikkeellä ja puutteet saatetaan kuntoon. Kiinteistössä on savunpoistolaitteisto, jolle suoritetaan tarkastukset, huolto ja koestus laitteen valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti. Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Paloilmoitinlaitteistojen testit ja huoltotyöt suoritetaan huolto-ohjelman mukaisesti. Paloilmoitin koestetaan kuukausittain. Kiinteistössä on alkusammutusvälineet. Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan. Henkilökunta pitää poistumistiet vapaina. Ylimääräistä palokuormaa ei kasata. Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään. Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä. Valaistuksen ja yleisen siisteyden kunnossapito kiinteistössä on tärkeää. Tarkastetaan valaistuksen riittävyys ja suoritetaan mahdolliset parannustoimenpiteet. Lisäksi läheltä piti -tilanteisiin tulee puuttua välittömästi, tutkia ja tehdä tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle. Kiinteistön pelastustiet on merkitty ja ne pidetään vapaana. Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa. Poistumistiet on merkitty opastein. Kiinteistössä on käytössä kuulutusjärjestelmä. Hätätilannekuulutuksista on annettu ohjeistus. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 25 (62)
9.3. Vesivahingot Riskit: tulva rankkasade rakenteiden vesitiiviyden pettäminen rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen ilkivalta putkirikko Seuraukset: omaisuusvahingot Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt Veden pääsulkujen sijainti on merkitty. LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella. LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin. LVI-tarkastukset tehdään huolto-ohjelman mukaisesti. Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti. Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen. Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava kerran kuussa. Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran kuussa tai vähintään kerran vuodessa. Tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta. Kaikkien keittiössä käytettävien suurempien kodinkoneiden alle tulee sijoittaa valumaallas (jääkaappi, pakastin, astianpesukone ja joskus pesukone), joka helpottaa ja aikaistaa mahdollisen vesivahingon havaitsemista. Katolta ja ränneistä tulee poistaa syksyn lehdet loppusyksystä. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 26 (62)
9.4. Sairauskohtaukset Riskit: sydäninfarkti diabeettinen sokki aivoinfarkti aivoverenvuoto epilepsia pyörtyminen pelastustiellä esteitä Seuraukset: henkilövahingot kuolema Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella. Kiinteistön pelastustiet on merkitty ja ne pidetään vapaana. Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin kannattaa tutustua ja ensiapua harjoitella. Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle. Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 27 (62)
9.5. Säteilyvaara, kaasuvaara Riskit: radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön ydinaseen tai ydinainetta sisältävän aseen räjähdys vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus sota onnettomuus ydinvoimalaitoksessa onnettomuus ydinkäyttöisellä aluksella onnettomuus radioaktiivisen jätteen käsittelylaitoksella radioaktiivisten aineiden joutuminen tietämättömien käsiin Seuraukset: säteilysairaudet kuolema Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö). Ohjeistuksien laatiminen vaarallisten aineiden onnettomuuksien varalle. Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa. Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle. Toimintaohjeisiin kannattaa tutustua. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 28 (62)
9.6. Myrskyvauriot Riskit: erilaiset luonnonilmiöt Seuraukset: sähkökatkot omaisuusvahingot henkilövahingot kuolema Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt Kattojen ja rännien tarkastus asiantuntevalla huoltoliikkeellä ja puutteiden korjaukset. Kiinteistön alueella olevien puiden tarkastaminen. Vaarallisten oksien poistaminen. Ulkoalueiden kunnosta huolehditaan. Viranomaisten ulkonaliikkuumiskieltoa on syytä noudattaa. Sisälle suojautuessa kannattaa pysyä kaukana ikkunoista ja lasiovista. Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti: valaisin ja paristot www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 29 (62)
9.7. Murrot, ilkivalta Riskit: graffitit omaisuuden tärvelemiset ja tuhoamiset Seuraukset: omaisuusvahingot Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti. Siisteys ja järjestys ovat osa turvallisuutta. Tarkastetaan valaistuksen riittävyys ja suoritetaan mahdolliset parannustoimenpiteet. Ulko-ovien lukituksien huollot ja mahdollinen kulkua rajoittavien järjestelmien asennus. Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen. Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä. Kiinteistössä on tallentava kameravalvontajärjestelmä. Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 30 (62)
Liite J. Pelastussuunnitelman vieminen käytäntöön Pelastussuunnitelman laatimisen jälkeen on syytä perehdyttää kiinteistössä vakituisesti oleskelevat ihmiset sen sisältöön. Käytäntöön vienti onnistuu monella tavalla. Pelastussuunnitelmaan lukemalla tutustuminen on hyvä lähtökohta. Muita keinoja tutustua turvallisuusasioihin ja parantaa turvallisuustietoutta ovat muun muassa: keskustelu pelastustoiminnasta vastaavan kanssa yhteinen koulutustilaisuus ohjeiden jako yleisiin tiloihin poistumisharjoitukset alkusammutuskoulutukset ensiapukoulutukset yhteisten talkoiden yhteydessä pidetyt turvallisuuskoulutukset. Kiinteistön suojelusta vastaavan on hyvä tietää pelastussuunnitelmaan tutustuneiden määrä. Näin hän voi arvioida kiinteistön valmiuksia vaaratilanteisiin reagoimisessa, asukkaiden turvallisuustietoutta ja todeta myös, että suunnitelma ja sen sisältö on saatettu kaikkien asukkaiden tietoisuuteen. Tieto auttaa myös kiinteistön pelastustoiminnan kehittämisessä ja koulutuksen suunnittelussa. Tutustuttuasi tähän Pelsu Pelastussuunnitelmaan, kuittaa se luetuksi osoitteessa http://pelsu.fi/ u/pbqy. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 31 (62)
Liite K. Toimintaohjeita onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti! Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan. Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia! www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 32 (62)
11.1. Avun hälyttäminen Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa. Kerro, mitä on tapahtunut Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun. Kerro tarkka osoite ja kunta Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta. Toimi annettujen ohjeiden mukaan Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta. Opasta auttajat paikalle. soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 33 (62)
11.2. Sairauskohtaus tai tapaturma Selvitä mitä on tapahtunut Onko henkilö kaatunut tai pyörtynyt? Onko mahdollisesti silminnäkijöitä, jotka osaisivat kertoa tarkemmin tapahtuneesta? Tarkista henkilön tila Onko henkilö heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla? Tarkista hengitys Jos henkilö ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja kokeile tuntuuko ilmaa kulkevan. Tee hätäilmoitus Soita numeroon 112. Kerro, mistä soitat. Kerro, mitä on tapahtunut. Toimi ohjeiden mukaisesti. Anna tarvittaessa ensiapua Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin. Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon Tarkkaile potilasta Jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia ennen pelastuslaitoksen saapumista, ilmoita siitä soittamalla uudelleen hätänumeroon 112, jotta hätäkeskuksessa voidaan tehdä uusi tilannearvio. Opasta ammattiauttajat nopeasti potilaan luokse Kerro ammattiauttajille mitä on tapahtunut ja mitä on tehty. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 34 (62)
11.3. Tulipalo Pelasta Suorita tilannearvio. Pelasta välittömässä vaarassa olevat. Varo hengittämästä savua! Savu on erittäin myrkyllistä ja hengitettynä aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti. Varoita Varoita muita rakennuksessa olevia tulipalosta ja uhkaavasta vaarasta. Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle. Hälytä Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112. Hälytä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kerro kuka olet, missä palaa (osoite ja kerros), mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa. Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan. Sammuta Jos palo on pieni eikä savua ole, ensisammuta se joko sammutuspeitteellä tai sammuttimella. Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla se sammutuspeitteellä. Sähkölaitepalossa katkaise laitteen virta, tämän jälkeen voit aloittaa ensisammutuksen. Rajoita Poista lähellä olevat tulenarat esineet ja syttyvät aineet. Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla ikkunat ja asunnon ovi poistuessasi. Opasta Opasta itse tai järjestä opastus ja varmista esteetön pääsy palokunnalle tulipalopaikalle asti. Esimerkki: yksi henkilö opastaa parkkipaikan reunassa ja toinen rakennuksen vieressä. Ole tarvittaessa palokunnan apuna! Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty! Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Kuplahallin luona Varakokoontumispaikka: Lähirakennukset. Siirrytään turvallisimpaan paikkaan. Varakokoontumispaikalle voidaan suojautua esimerkiksi huonoissa sääoloissa. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 35 (62)
11.4. Tulipalo toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina. Jää palo-osastoon, jossa olet, ja ole rauhallinen Rakennus koostuu palo-osastoista, joista palon leviäminen toisiin palo-osastoihin on estetty rakenteellisin toimenpitein. Varmista, ettei sinun palo-osastossasi pala. Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei. Mene ikkunan luo ja herätä huomiota huutamalla vilkuttamalla valoja heiluttamalla jotain näkyvää voit myös soittaa numeroon 112 ja kertoa tarkan osoitteen missä olet. Varaudu tulipalon leviämiseen Laske varmuuden vuoksi vettä ammeeseen ja lavuaariin. Jos tilaan alkaa tulla savua ovien raoista tai ilmanvaihtoventtiileistä, tuuleta raikkaalla ilmalla ja tiivistä vuotokohdat kosteilla tekstiileillä. Jos tilan ovi alkaa kuumeta, jäähdytä sitä vedellä. Jos liekit lyövät ikkunoihin, siirrä helposti syttyvät tavarat pois ikkunoiden läheisyydestä. Noudata viranomaisten antamia ohjeita www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 36 (62)
11.5. Toiminta palohälytystilanteessa Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta. Ota mukaan mahdollisuuksien mukaan ulkovaatteet. Sulje ovet. Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä. Siirry kokoontumispaikalle. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa. Kokoontumispaikka on pelsussa määritetty. Pelastuslaitokselle on taattava esteettön pääsy rakennukseen myös pääsisäänkäynnistä. Älä jää seisoskelemaan sisäänkäynnin eteen, vaan siirry kokoontumispaikalle. Paloilmoittimen hoitaja paikallistaa palohälytyksen antaneen paloilmoittimen ja opastaa pelastuslaitosta. Henkilökunta tuntee vastuunsa muista ihmisistä ja heidän poistumisestaan rakennuksesta Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 37 (62)
11.6. Toiminta kokoontumispaikalla Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa talon turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata. Muistettavia asioita kokoontumispaikalla: mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle Varakokoontumispaikka Ankarissa talviolosuhteissa tai muissa tilanteissa saatetaan tarvita varakokoontumispaikkaa, johon ihmiset ohjataan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 38 (62)
11.7. Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia, pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista. Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa. Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan. Kuuntele autettavaa. Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 39 (62)
11.8. Vesivahinko Toimintaohjeet Veden pääsulku: Huoltotiloissa Sähköpääkeskus: Huoltotilat, rakennuksen selkäpuolella Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä. Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista. Ilmoita asiasta välittömästi: huoltomiehelle isännöitsijälle Tarvittaessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112. Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta Selvitä vesivaaran aiheuttaja. Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se. Pyri estämään veden pääsy rakennukseen säkityksin muovipeitteitä käyttämällä johtamalla vesi poispäin rakennuksesta Hälytä tarvittaessa lisäapua. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 40 (62)
11.9. Väkivallan uhatessa Väkivalta ja väkivallalla uhkailu on nykypäivänä yksi todennäköisimmin toteutuvista riskeistä. Aseistamattomassa väkivallantilanteessa pyri tekemään nopea tilannearvio. Älä provosoidu tai provosoi. Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi. Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä. Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua. Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta Oikeusturvan kannalta on hyvä, että tapahtumalla on silminnäkijä. Muista kuitenkin pitää huolta omasta turvallisuudestasi, älä turhaan leiki sankaria. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille. Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti. Älä provosoidu tai provosoi. Älä tee vastarintaa. Pyri mahdollisuuksien mukaan pelastamaan ja varoittamaan muita, mutta älä leiki sankaria. Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä. Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan. Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 41 (62)
11.10. Yleinen vaaramerkki Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä. Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi. Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin Siirry sisälle. Pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet. Avaa radio ja odota ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 42 (62)
11.11. Kaasuvaara Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita. Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua: pysyttele sisällä yläkerroksissa on paras suoja paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi. Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle: kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi. Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti. Mitä tiiviimmäksi rakennuksen saat, sitä hitaammin kaasu tunkeutuu sisälle. Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa. Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi. Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 43 (62)
11.12. Säteilyvaara Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki. Mene sisälle Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja. Joditabletit Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletetteja tulisi olla kiinteistössä 2 per henkilö. Suojaa ruokasi ja juomavesi Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä. Ulkona liikkuminen Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin. Lisäohjeet Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-tv:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi/turvatietoa. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 44 (62)
Annosnopeus yli 100 µsv/h Jos annosnopeus ylittää 100 µsv/h, annetaan väestölle säteilyvaroitus. Viimeistään tällöin on aloitettava suojautumistoimenpiteiden kohottaminen tämän pelastussuunnitelman mukaisesti: Informoi asukkaita. Suojeluorganisaation käynnistäminen ja tehtävien kertaaminen. Jos kiinteistössä ei ole väestönsuojaa, voidaan suojautua yleiseen väestönsuojaan tai kiinteistöön valmisteltavaan tilapäissuojaan. Myös viranomaisten suorittamat evakuoinnit ovat mahdollisia. Tilapäissuojaa varten kiinteistössä on oltava väestönsuojan varusteet, joilla tilapäissuojaa voidaan rakentaa. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 45 (62)
11.13. Sähkökatkot Toiminta sähkökatkon aikana: Tarkista ensin sulakkeet. Jos ne ovat ehjät, selvitä toimivatko naapurisi tai naapuritalojen sähköt. Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, on häiriö jo tiedossa ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Useimmilla sähköntoimittajilla on nauhoitettu häiriötiedote vikapalvelunumerossa, joka kertoo tiedossa olevan sähkökatkotilanteen alueellasi. Mikäli sähköjen palauduttua sähköt käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, saattaa syynä olla sähköverkon nollajohtimen katkeaminen. Tästä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Näissä tilanteissa katkaise sähkö pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajasi vikapäivystykseen. Sähkökatkon jatkuessa pidempään varaudu etenkin talvisaikaan lämpimin vaattein sekä tarvittaessa kotivaran avulla. Kotivaran ohje löytyy liitteestä D. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 46 (62)
Liite L. Väestönsuojelu Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa. Pelastustoimi varautuu alueelliseen väestönsuojeluun. Pelastustoimi varautuu toimimaan myös poikkeusoloissa. Keskeisiä tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaamismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta ja siinä tarvittavista lisäresursseita huolehtiminen. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta poikkeusolojen onnettomuus ja tuhotilanteissa. Alueen pelastustoimi laatii yhteistyössä alueen kuntien kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat. Pelastustoimi huolehtii myös oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin ja omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle. Väestönsuojelussa tarvittavat pelastus-, ensiapu-, sairaankuljetus- sekä huoltojärjestelyt perustetaan vasta poikkeusoloissa. Näissä tehtävissä on maan laajuisesti silloin noin 85 000 henkilöä. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa. Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 47 (62)
Liite M. Suojaväistö Suojaväistöllä tarkoitetaan väestön siirtämistä johdetusti pois vaara-alueelta tilanteissa, joissa sen katsotaan aiheuttavan pienemmän riskin sisätiloihin suojautumiseen verrattuna. Tällaisia tilanteita ovat kaikki nopeasti kehittyvät vaarallisten aineiden onnettomuudet, voimakkaat palokaasujen aiheuttamat haitat, räjähdysvaara ja säteilytilanne. Suojaväistö tehdään aina viranomaisten erillisen määräyksen perusteella. Viranomaiset ovat jo ennakolta suunnitelleet suojaväistön suorittamisen alueelta ja varanneet siihen tarvittavan kuljetuskaluston. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 48 (62)
Liite N. Säilyttäminen kiinteistössä Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen. On helpompi estää tulipalo ennalta kuin sammuttaa se. Siksi pitää tietää, mikä paloja aiheuttaa ja tunnistaa vaaratekijät omasta lähiympäristöstä. Pelastuslaissa on määräykset mm. helposti syttyvien materiaalien ja muiden tavaroiden säilyttämisestä talojen tiloissa. Kemikaalilainsäädännössä on rajoituksia palavien nesteiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilyttämiselle tiloissa, joissa ne voivat aiheuttaa erityisvaaraa. Monet kotonakin säilytettävät aineet kehittävät räjähdysherkkiä kaasuja, jotka syttyvät kipinästä, esimerkiksi valokatkaisimen aiheuttamasta kipinästä - syttymiseen ei siis tarvita edes tulta. Käsittele siksi palovaarallisia aineita aina ohjeiden mukaan. Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä. Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit Ei saa säilyttää mitään tavaraa. Rakennusten alla tai läheisyydessä Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat Huom! Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 49 (62)
Liite O. Liitteet Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet: Liiketilan haltijan velvollisuudet Alkusammuttimien käyttöohjeet Paloilmoittimen hoitajan tehtävät Tulityöt Avainturvallisuus Aluekuva Palokuvat www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 50 (62)
Liite A. Liiketilan haltijan velvollisuudet Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa. Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista. Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä. Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti: sammutusvälineet palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet poistumisreittien opasteet ja valaistus. Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle. Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 51 (62)
Liite B. Alkusammuttimien käyttöohjeet Alkusammutusvälineillä tarkoitetaan yhden henkilön käyttöön soveltuvia sammutusvälineitä, jotka sopivat erityisesti palonalkujen ja pienehköjen palojen sammuttamiseen. Alkusammutuskalustoa ovat käsisammuttimet, pikapalopostit ja sammutuspeitteet. Opettele sammuttimen käyttö etukäteen! 2.1. Sammuttimet Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden. Vedä varmistinsokka irti. Lähesty paloa tuulen suunnasta. Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä. Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä. Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin. Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä. Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen. Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa. Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut. Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus. 2.2. Sammutuspeitteet Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään. Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille. Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta. Ojenna kädet suoriksi. Levitä peite palon päälle. Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut. Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen. Varmista vielä kerran, että palo on sammunut. 2.3. Pikapaloposti Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 52 (62)
Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua. Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä. Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut. Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat. Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 53 (62)
Liite C. Paloilmoittimen hoitajan tehtävät 3.1. Toimenpiteet paloilmoituksessa Palohälytyksen tullessa paloilmoittimen hoitaja menee paloilmoitinkeskuksen luokse. Tarkistaa paikantamiskaaviosta alueen, jolta ilmoitus on tullut. Jätä paikantamiskaaviot keskukselle pelastuslaitosta varten. Jää odottamaan pelastuslaitoksen saapumista paloilmoitinkeskukselle. Jos tiedetään, että kyseessä on erheellinen ilmoitus, ilmoitetaan tieto soittamalla hätäkeskukseen. Älä kuittaa paloilmoitinta ennen pelastuslaitoksen tuloa! Jos kyseessä on tulipalo, soita yleiseen hätänumeroon 112 varmistussoitto. Henkilökunta suorittaa mahdollisuuksien mukaan alkusammutuksen ja opastaa palokunnan palopaikalle. Hälyttänyttä silmukkaa ei saa kuitata ennen kuin hälytyksen aiheuttaja on löytynyt. Jos kyseessä on ollut väärä ilmoitus, on aina selvitettävä: mikä ilmaisin on hälyttänyt miksi ilmaisin on hälyttänyt Jos erheellisiä ilmoituksia tulee toistuvasti: tilaa paloilmoitinliikkeeltä huolto neuvotelkaa mahdollisesta ilmaisinlajin muutoksesta. Merkitään tapahtumat päiväkirjaan. 3.2. Toimenpiteet vikailmoituksessa Vikailmoitustilanteessa paloilmoittimen hoitajan tehtävänä on varmistaa, että kyseessä on vika eikä tulipalo. Hoitaja ilmoittaa tilanteen hätäkeskukseen. Vikailmoitusta ei saa kuitata ennen kuin vika on paikallistettu. Paloilmoittimen hoitaja huolehtii siitä, että viat korjataan välittömästi. Jos vikaa ei saada heti korjattua, irtikytketään vikapaikka. Näin loppu kiinteistöstä jää valvontaan. Henkilökunta suorittaa alueen valvontaa säännöllisin kierroksin. Tapahtumat merkitään päiväkirjaan. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 54 (62)
3.3. Erheellisten ilmoitusten välttäminen Aina kun kiinteistössä suoritetaan rakennus-, huolto- tai muita töitä, joista syntyy pölyä, savua tms. on otettava yhteys paloilmoittimen hoitajaan. Hoitajan tehtävänä on suorittaa tarvittavat toimenpiteet, jotta vältytään virheellisiltä paloilmoituksilta. Esim. likaisen tai pölyisen työn yhteydessä ilmaisimet on suojattava. Mikäli normaalista käytöstä, esim. ruoan laitosta, vesihöyrystä tms., aiheutuu turhia paloilmoituksia, voidaan ne välttää vaihtamalla ilmaisintyyppiä. Tästä tulee aina neuvotella paloilmoitinliikkeen kanssa. 3.4. Irtikytkennät Irti- ja päällekytkennöistä vastaa pääasiallisesti paloilmoittimen hoitaja. Irtikytkentöjä tehdään, kun ilmaisimissa on vikaa tai niiden alueella suoritetaan tulitöitä tai muita pölyä tai likaa tuottavia töitä. Irtikytkennän aika ja irtikytkettävä alue rajoitetaan mahdollisimman pieniksi. Irtikytkettävää aluetta on valvottava jollakin muulla tavalla. Irtikytkennän pyytäjä on velvollinen vastaamaan alueen valvonnasta paloilmoittimen hoitajan kanssa. Mikäli irtikytkentöjä on käytössä muulloin kuin normaalina työaikana tai irtikytkennän kesto venyy pitkäksi, tulee korvaavista toimenpiteistä neuvotella päivystävän paloviranomaisen kanssa. 3.5. Tulityöt Työn tilaaja selvittää aina, liittykö työn tekemiseen tulitöitä. Ennen työn suorittamista on varmistuttava, että työn suorittaja noudattaa tulityömenettelyjä. Tulitöitä tehtäessä noudatetaan tulityöstandardia ja vakuutusyhtiön tulityösuojeluohjetta. Tulitöitä tehtäessä estetään virheelliset hälytykset edellisten kohtien menettelyjen avulla. 3.6. Kuukausikokeilu Kuukausikokeilun tarkoituksena on varmistaa, että paloilmoitin toimii oikein ja yhteystiedot ovat ajan tasalla. Laitteisto testataan hätäkeskuksen ohjeiden ja keskuksen kokeiluohjeen mukaan. Kuukausikokeilussa testataan esim. seuraavaa: silmukoiden ja paloryhmien toiminta www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 55 (62)
mittaus- ja valvontapiirien toiminta hälyttimien toiminta yhteyskokeilu (hätäkeskusyhteys) Kuukausikokeilut merkitään päiväkirjaan. 3.7. Hälyttimet Hälyttimet on valittava ja sijoitettava siten, että ne kuuluvat kaikkialla kiinteistössä ja herättävät/ havahduttavat kiinteistössä olevat hälyttäessään. Kaikkien rakennuksessa olevien akustisten hälyttimien on oltava samanäänisiä. Kerran vuodessa tulee suorittaa hälytinkokeilu työaikana, jotta hälyttimien ääni tulee tutuksi. Kokeilupäivä ja ajankohta on tiedotettava etukäteen henkilökunnalle ja vieraille. 3.8. Paloilmoittimen päiväkirja Päiväkirjaan merkitään seuraavaa (ajankohta ja syy mahdollisimman tarkasti): Kuukausikokeilut Huollot Viranomaisten tekemät tarkastukset Tarkastuslaitosten tarkastukset Paloilmoitukset Vikailmoitukset Virheelliset hälytykset Toimintahäiriöt Irtikytkennät www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 56 (62)
Liite D. Tulityöt 4.1. Velvoittavuus Tässä turvallisuusohjeessa käsitellään tulitöistä sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöistä annettuja suojeluohjeita, jotka ovat vakuutuksen ottajaa velvoittavia. Esitettyjä turvallisuusohjeita on noudatettava tehtäessä tulitöitä sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä koko kiinteistön alueella. Ohje tulitöiden turvallisuusjärjestelyistä koskee sekä kiinteistön omaa henkilökuntaa että kiinteistön alueella toimivia ulkopuolisia urakoitsijoita. 4.2. Määritelmät Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasuja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä. Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä ovat muun muassa eristettävän alustan kuivaaminen liekillä tai kuumalla ilmalla, bitumin kuumentaminen bitumipadassa sekä kermieristeiden kiinnittäminen kuumentamalla. 4.3. Tulityöpaikat Tilapäinen tulityöpaikka Tilapäisellä tulityöpaikalla tarkoitetaan kaikkia niitä tiloja, jotka eivät täytä vakituisen tulityöpaikan vaatimuksia. Katto- ja vedeneristystöiden tulityöpaikka on aina tilapäinen tulityöpaikka. Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla Työtä edeltävät turvatoimet: Tulitöiden tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla edellyttää aina työkohtaisen tulityöluvan. Nimettävä työn aikaisesta ja jälkeisestä tulityövartioinnista vastaavat henkilöt. Tulityöpaikalla työskentelevien on tiedettävä lähimmän puhelimen sijainti sekä hallittava hätäilmoituksen tekeminen ja alkusammutus. Tulityöpaikka ja sen ympäristö on puhdistettava. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 57 (62)
Palavat rakenteet ja materiaalit on poistettava tai suojattava palamattomilla suojapeitteillä sekä tarvittaessa kasteltava vedellä. Rakenteissa olevat aukot on suojattava. Tulitöissä syntyvän lämmön johtuminen putkia tms. pitkin on estettävä. Ympäröivät tilat on varmistettava siten, ettei niissä pääse syttymään paloa. Tulityöpaikalle on varattava riittävästi alkusammutusvälineistöä, kuitenkin vähintään yksi 12 kg:n (43 A 183 B-C) käsisammutin sekä tulityöpaikan välittömässä läheisyydessä toinen vastaava sammutin tai kaksi 6 kg:n (27 A 144 B-C) käsisammutinta. Tulityötä ei saa aloittaa ennen kuin tulityöluvassa edellytetyt turvatoimet on toteutettu. Tulityön tekijä on velvollinen huolehtimaan, että hänen käyttämänsä tulityövälineet varusteineen täyttävä niille asetetut vaatimukset. Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta. Työn aikaiset turvatoimet: Tulityöluvassa edellytettyä tulityövartiointia on jatkettava koko työn ajan, myös taukojen aikana. Työn jälkeiset turvatoimet: Tulityövartiointia on jatkettava vähintään tunnin ajan, ellei tulityöluvassa ole määrätty pitempää aikaa. Vartiointi edellyttää vartijan jatkuvaa läsnäoloa tulityöpaikalla. Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle. 4.4. Tulitöiden vastuuhenkilöt ja tulityölupamenettely Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulitöiden vastuuhenkilön antaman tulityöluvan. Tulityöluvalla varmistetaan eri osapuolten toiminta turvallisuuteen ja palosuojeluun liittyvissä asioissa. Tulityöluvat laaditaan kolmena kappaleena siten, että luvan antaja, työn tekijä sekä työnaikaisen vartioinnin ja jälkivartioinnin suorittaja saavat luvasta oman kappaleen. Tulityölupia on säilytettävä vähintään yhden kuukauden ajan työn suorittamisen päättymisestä (luvan myöntäjä). Tulityöluvan myöntäjän on huolehdittava, että luvan myöntämisen yhteydessä tarkistetaan työn tekijän tulityökortti ja tulityövälineet. Samalla määritetään työtä edeltävät, työn aikaiset ja työn jälkeiset turvatoimet. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 58 (62)
4.5. Tulitöiden vastuuhenkilöiden koulutus Tulitöiden vastuuhenkilöt ovat suorittaneet tulityökorttikoulutuksen ja heillä on käytettävissään Tulitöitä sekä Katto- ja vedeneristystöiden tulitöitä koskevat suojeluohjeet sekä tulityölupalomakkeita. 4.6. Ulkopuoliset toimittajat Ulkopuolisen työn tai urakoitsijan tilaajan on varmistettava, että työn tekijä on tietoinen kiinteistön voimassa olevasta tulityölupamenettelystä. Ulkopuolisen toimittajan on noudatettava kiinteistön tulityölupamenettelyä. Ulkopuolisen toimittajan suorittamista tulitöistä vastaa kyseessä olevan toimittajan työnjohto. Tulityön tekijältä vaaditaan aina tulityökortti. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 59 (62)
Liite E. Avainturvallisuus Yrityksessä tai yhteisössä tulee aina nimetä avainhallinnasta vastaava henkilö. Hänen tehtäviinsä kuuluvat kaikki avainhallintaan ja lukitukseen liittyvät asiat, kuten sarjoituksen muutokset, avainten säilytys, luovutus ja palautus. Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä. Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Avaimia ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa. Kiinteistön lukituksen sarjoitus on järjestettävä siten, että yleisavainta ei tarvitse luovuttaa kiinteistön hoito- tai ylläpitotehtäviä varten. Yleisavainta ei saa käyttää normaalina jokapäiväisenä käyttöavaimena. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 60 (62)
Liite F. Henkilöstön vastuut Turvallisuuspäällikön tehtävät: Johtaa kiinteistön turvallisuusasioita hallinnollisesti ja operatiivisesti. Vastaa kiinteistön normaali- ja poikkeusolojen turvallisuudesta ja suojeluohjeiden noudattamisesta ja niiden ajantasolla pitämisestä. Vastaa suojeluorganisaatioon kuuluvien henkilöiden koulutuksesta ja osaamisesta eri onnettomuus- ja uhkatilanteissa. Päivittää pelastussuunnitelmaa. Tekee tarvittaessa esityksiä turvallisuusasioiden parantamiseksi. Valvoo, että kiinteistö on lakien, asetusten ja määräysten edellyttämässä kunnossa. Valvoo kiinteistössä suoritettavia muutos- ja korjaustöitä. Johtaa kiinteistön sisäistä turvallisuustarkastustoimintaa ja osallistuu paloviranomaisen suorittamiin palotarkastuksiin. Turvallisuusvastaavan tehtävät: Yleinen vaaratilanteiden ehkäisy omissa toimitiloissa. Huolehtii siitä, että tilat pysyvät säädösten, määräysten ja ohjeiden edellyttämässä kunnossa. On yhteyshenkilönä palotarkastuksissa ja sisäisissä palotarkastuksissa. Huolehtii asiakasturvallisuudesta yhteistyössä henkilökunnan ja tarvittaessa kiinteistönhoidon kanssa. Ylläpitää henkilöstön tietoisuutta toimintaohjeista ja -tavoista hätä- ja onnettomuustilanteissa. Pitää silmällä opasteiden kuntoa ja näkyvyyttä. Alkusammutusvälineet ovat paikoillaan ja ehjät. Huolehtii ensiapuvalmiuden ylläpidosta seuraamalla, että henkilöstössä on riittävästi ensiapukoulutettua henkilöstöä. Suojeluvalvojan tehtävät: Huolehtii päivittäisen työn ohella palo- ja henkilöturvallisuuden sekä muun turvallisuustoiminnan ylläpitämisestä ja valmiudesta toiminta-alueellaan. Huolehtii toiminta-alueellaan pelastus-, sammutus-, ensiapu- tai muiden toimenpiteiden käynnistämisestä onnettomuus- ja vahinkotilanteissa. Poistuvat itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan (evakuointitilanne). www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 61 (62)
Perehdyttää työntekijät oman vastuualueensa turvallisuusjärjestelyihin ja toimintaan onnettomuustilanteissa. Siisteyttä ja järjestystä ylläpidetään. Palavaa materiaalia on vähän. Käyttökelvoton materiaali pois. Kulkuaukot ja käytävät ovat vapaat. Sähkökeskusten edustat ovat vapaat. Opasteet ja varoitusmerkit ovat kunnossa. Alkusammutusvälineet ovat paikoillaan ja ehjät. Osallistuu sisäisiin palo- ja turvallisuustarkastuksiin. Tulityövastaavan tehtävät: Huolehtii siitä, että suojeluohjeita noudatetaan tulitöitä tehtäessä. Pitää kirjaa tulityökorttien voimassaolosta. Myöntää tulityölupia. Henkilökunnan vastuut: Noudattaa annettuja toimintaohjeita. Huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Ilmoitettava esimiehelle havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista. On velvollinen viipymättä ilmoittamaan tulipalosta tai muusta onnettomuudesta siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Oltava huolellinen tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi. www.pelastussuunnitelma.fi Sivu 62 (62)
SISÄÄNKÄYNTI/POISTUMISTIE HYÖKKÄYSREITTI PELASTUSTIE KUPLAHALLI KYLM.TEKN. KONTTI (AMMONIAKKI) PELASTUSTIE IV-KONEHUONE HARJOITUSHALLI PELASTUSTIE KOKOONTUMISPAIKKA SÄHKÖ- PÄÄKESKUS VESI VARATIE JÄÄHALLI IV-HÄTÄSEIS PALOILMOITIN SAVUNPOISTO LAUKAISUPAINIKE VARATIE PELASTUSTIE MIKKELIN JÄÄHALLI RAVIRADANTIE 24 50100 MIKKELI