TYRNÄVÄN KUNTA PELASTUSSUUNNITELMA KIRKKOMÄNNIKÖN KOULU Kirkkotie 3 91800 Tyrnävä päivitetty 3.9.2012
2 Pelastussuunnitelman sisältö 1. Kiinteistön perustiedot, rakenne, henkilöstö ja kiinteistössä oleva muu toiminta... 3 2. Ennakoitavat vaaratilanteet... 4 3. Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi... 5 4.Poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt... 6 5. Turvallisuusorganisaatio ja tehtävät... 6 6. Olemassaoleva materiaali... 10 7. Ohjeet erilaisia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten... 12 7.1. Tulipalo... 13 7.2. Yleinen vaaramerkki... 17 7.3. Onnettomuus tai sairauskohtaus... 18 7.4. Kaasuvaara... 19 7.5. Räjähdysvaara... 22 7.6. Säteilyvaara... 23 7.7. Pommiuhkaus... 25 7.8. Uhkaavasti käyttäytyvä, koulun ulkopuolinen henkilö... 27 7.9. Varkaus- tai ryöstötilanne... 28 7.10. Vesivahinko... 29 8. Pelastussuunnitelmasta tiedottaminen... 30 9.Poistumisharjoitus ja poistumisen opettaminen... 31 LIITE 1 - Poistumisharjoituksen kulku ja poistumisen opettaminen LIITE 2 - Turvallisuushenkilöstö LIITE 3 - Tutustuminen pelastussuunnitelmaan LIITE 4 - Hätäopas LIITE 5 - Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma 2
3 1. KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT, RAKENNE, HENKILÖSTÖ JA KIINTEISTÖSSÄ OLEVA MUU TOIMINTA KIRKKOMÄNNIKÖN KOULU (perusluokat 0-4) KIRKKOTIE 3 91800 TYRNÄVÄ puh. rehtori 0444971238 puh. opettajienhuone 0503168777 puh. kanslia 0444971399 Rakennusvuosi: 1950/1997 (päärakennus), 1920-luvulla (vanha kunnantalo), 1920- luvulla (esikoulu, ns. Koivula), 1960-luvulla vanhaterveystalo ns. Nuokkari Rakennuksia koulutiloina: yhteensä 4 Huoneita/kerroksia päärakennuksessa: 36/3 kerrosta (+kellaritilat) Huoneita/kerroksia vanhassa kunnantalossa: 2(koulukäytössä)/1 Huoneita/kerroksia esikoulun tiloissa:7/2 Henkilömäärä: Opettajia ja kouluavustajia 26 Oppilaita 301 Muu henkilöstö 6 Viranomaisten ilmoittamat valmiusajat koululle: palolaitos 8 min sairaankuljetus 15-25 min poliisi 15 25 min 3
4 Koulukiinteistössä oleva muu toiminta: 1. 1-ja 2 -luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa (Koivulan tiloissa) 2. Oppilaskerhojen toimintaa iltapäivällä perusluokissa, salissa, vanha kunnantalo 3. Liikunta- ja urheilutoimintaa koulun salissa aamu- ja iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin 4. Musiikkiopiston tunteja iltaisin pyöreässä aulassa ja luokissa 5. Iltaisin kansalaisopiston toimintaa teknisentyön tiloissa, tekstiilityöluokassa ja luokissa 6. Muuta toimintaa : Erilaiset yksittäiset tapahtumat liikuntasalissa ja ruokalassa (esim. konsertit, juhlat, pottumarkkinat yms.) 2. ENNAKOITAVAT VAARATILANTEET 1. Tulipalo 2. Onnettomuus tai sairauskohtaus 3. Kaasuvaara 4. Räjähdysvaara 5. Säteilyvaara 6. Pommiuhkaus 7. Uhkaava henkilö 8. Varkaus- tai ryöstötilanne 9. Vesivahinko 4
5 3. TOIMENPITEET VAARATILANTEIDEN EHKÄISEMISEKSI ESTÄ VAHINGON MAHDOLLISUUS, OTA HUOMIOON SEURAAVAT ASIAT : 1. Pidä työpaikkasi järjestys hyvänä. 2. Tyhjennä jätteet niille kuuluviin kannellisiin astioihin. 3. Ilmoita sähkölaitteissa ilmenevät viat kunnossapidosta vastaavalle. 4. Jos mahdollista, poista vioittunut laite verkosta. 5. Sammuta virta sähkölaitteista työpäivän päätyttyä. 6. Tupakointi ei ole sallittu koulun alueella. 7. Tulityöt on tehtävä valvontasuunnitelmaa noudattaen. 8. Merkitse havaitut puutteet opettajahuoneen vihkoon korjausta varten. MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA: 1. Mikäli havaitset palo- tai työturvallisuuteen liittyviä vaaroja, pyri itse korjaamaan tilanne. 2. Ellei valtuutesi riitä - ota yhteys esimieheesi. 3. Työpaikan asioista julkisuuteen tiedottaa: rehtori tai oma esimiehesi. 4. Tiedotusvälineiden yhteydenotot ohjataan suoraan hänelle. 5. Avaimen kadotessa, ota heti yhteyttä rehtoriin. 6. Jaetuista koulun avaimista on luettelo kansliassa. Sääntönä pidetään, että avainta ei lainata. Jos esimerkiksi oppilaan pitää päästä tiettyyn lukittuun huoneeseen, opettaja ei lainaa avainta, vaan käy itse avaamassa oven. 7. Tutustu oppilaitoksen turvajärjestelyihin ja pelastussuunnitelmaan sekä siihen liittyviin pohjapiirustuksiin. 5
6 4.POISTUMIS- JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET SEKÄ SAMMUTUS- JA PELASTUSTEHTÄVIEN JÄRJESTELYT Poistumistiepiirustukset löytyvät luokasta tila tarkastettu - kyltin takaa. Piirustukseen on merkitty myös alkusammutuskaluston sijoituspaikat. Pelastussuunnitelma löytyy opettajienhuoneesta, keittiöltä ja pyöreän aulan keittiöstä. 5. TURVALLISUUSORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT Suojelulohko- ja yksikkötiedot poikkeusoloissa: Suojelulohko ja johtokeskus: 1. Kirkkomännikön koulu, Kirkkotie 3 Suojeluyksikkö ja johtokeskuksen osoite: 6. Kirkkomännikön koulu, Kirkkotie 3 Turvallisuusjohtaja (Pekka Leinonen): vastaa kiinteistön kokonaisturvallisuudesta turvallisuusjohtajalle ilmoitetaan kaikki turvallisuustapahtumat ja havaitut epäkohdat turvallisuusjohtaja ryhtyy johtamaan onnettomuuden tai sen uhan ilmettyä tilannetta rakennuksessa ja pitää yhteyttä viranomaisiin Suojelujohtaja (Tarja Hietikko): seuraa ja kehittää turvallisuutta, turvavälineiden rakennetta ja kuntoa tarttuu havaitsemiinsa epäkohtiin laatii ja ylläpitää pelastussuunnitelmaa ja valmistelee vuotuiset turvatarkastukset patistaa turvallisuusvalvojia huolehtimaan vastuualueidensa turvallisuusperiaatteiden noudattamisessa 6
7 Tiedottaja (Kaarina Lehtola): tiedottaa onnettomuudesta keskusradion kautta lukemalla valmiin hälytysohjeen useaan kertaan varmistaa onko tieto mennyt aluehälytyskeskukseen ottaa ohjeita vastaan aluehälytyskeskukselta ja ilmoittaa ne eteenpäin Kokoontumispaikan valvojat (Kaarina Lehtola, Hanna Asa): huolehtivat oppilasluettelot kokoontumispaikalle ja tarkastavat oppilaiden läsnäolon (opettajat ilmoittavat valvojille ryhmänsä tilanteen) huolehtivat turvaliivin päälleen Lähetti (Tiina Koskela): varmistaa hälytyksen perille menon muihin kuin päärakennukseen, lähtee vastaanottamaan pelastushenkilöstöä ja tiedottaa heitä onnettomuudesta vietyään ensin oman ryhmänsä kokoontumispaikalle ilmoittaa palokunnalle onko tila tyhjä ja mitä tiloja ei saatu avattua Suojeluryhmä (Matti Junttila, Kaisu Suutari ja Tiina Leppälä): Osallistuu alkusammutukseen ja ensiapuun kykyjensä mukaan: 1. pelastus ja ensiapu 2. alkusammutus 3. palon leviämisen estäminen 4. palokunnan apuna toimiminen 5. pelastaa loukkuun jääneet 6. kuljettaa loukkaantuneet ensiapuun 7
8 Turvallisuusvalvojat: pyöreä puoli Teija Kurikkala ja Piritta Kontio vanha puoli + ruokala Henna Pöyskö ja Piia Tiikkaja esikoulu ( nuokkari ) Marita Huhta Koivula Hanne Tanhua esikoulu (vanha kunnantalo) Henna Halttu tekstiilityöluokassa kulloinenkin opettaja keittiö- ja siivoushenkilökunta/tilat Marita Paakki liikuntasali ja pukuhuoneet sekä ryhmätiloissa kulloinenkin opettaja Turvallisuusvalvojan tehtävät: Perusvalmiudessa Kehittää oman vastuualueensa palontorjunta-, ensiapu- ja pelastustoimintaa. Valvoa muita annettuja turvallisuusmääräyksiä ja toimintaohjeita. Tarkistaa määräajoin vastuualueensa työturvallisuus, ensiapu- ja pelastusvalmius, alkusammutusvalmius ja kulunvalvonta. Valmiuden kohottamisvaiheessa Välittää vastuualueensa henkilöstölle annetut käskyt ja ilmoitukset. Johtaa vastuualueensa siirtymistä tehostettuun valmiuteen. Tarkistaa käytettävissä oleva henkilöstö. Tarkistaa toimintaohjeiden riittävyys. Johtaa toimialueensa saattamista suojelukuntoon: palokuorman keventäminen, alkusammutusvälineiden ja suojaopasteiden lisääminen. Varmistaa koneiden ja laitteiden toiminnan alasajo, suojaamis- ja korjaamismahdollisuudet. Valvoa suojelusta annettujen käskyjen ja ohjeiden noudattamista. Työpaikan suojaaminen ja tiivistäminen. 8
9 Täysvalmiudessa Johtaa hälytystilanteessa suojaamistoimenpiteitä. Tarkistaa hälytyksen perillemeno. Valvoa järjestyksen säilymistä. Valvoa toiminnan lopetus, ikkunoiden ja ovien sulkeminen. Varmistaa evakuointitilanteessa, ettei työpaikalle jää ketään. Ilmoittaa työpaikan tilasta esimiehelle. Turvallisuusvalvojat tarkastavat omalta alueeltaan seuraavia asioita. 1. Alkusammutusvälineiden tarkastus. 2. Alkusammutusvälineiden on oltava kunnossa ja merkityillä paikoillaan. 3. Sammuttimille on oltava esteetön pääsy. 4. Sammuttimien käytön ja sijainnin opastus uusille työntekijöille. 5. Uusien työntekijöiden opastus paloturvallisuusseikoissa. 6. Varapoistumisteiden tarkastus. 7. Varapoistumisteiden on oltava auki. 9. Hätäpoistumisvalojen on oltava kunnossa. 10. Siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen. 11. Sähkökeskusten ympärillä 80 cm vapaata tilaa. 12. Ovien, ikkunoiden ja palo-ovien sulkemisen järjestäminen. Jos nimetty turvallisuusvalvoja ei ole paikalla, siirtyvät tehtävät hänen sijaiselleen. Opettajat ja muu koulun henkilökunta: OPETTAJAT VASTAAVAT OMISTA OPETUSRYHMISTÄÄN! johtavat palohälytyksen sattuessa ryhmänsä kokoontumispaikalle: KOULUN PIHALLA OLEVALLE KENTÄLLE! Valvovat käytävien ja ulkoalueen yleistä turvallisuutta omien töidensä ohella. Jokaisen on tiedettävä kokoontumispaikka (koulun pihan kenttä). Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Opettaja suorittaa henkilölaskun. Ilmoittaa kokoontumispaikan valvojille ryhmänsä tilanteen 9
10 6. OLEMASSAOLEVA MATERIAALI ALKUSAMMUTUSKALUSTO: Jauhesammuttimet (6 kpl): keittiö IV-huoneissa (yht.2kpl) teknisentyön luokka Koivula esikoulutila Nuokkarilla Sammutuspeitot (7 kpl): teknisentyön luokka keittiö Koivula Kuvamaataidon luokka opettajienhuone EHA -luokka pyöreä aula tekstiilityön luokka Pikapalopiste (5kpl): EHA -luokan käytävällä Kuvaamataidon luokan portaikko vanhan puolen alakerran käytävän ruokalan päässä pyöreälle puolelle menevän käytävän varrella esikoulutila Nuokkarilla Kirveet (2 kpl): teknisentyön luokka 10
11 Lääkekaapit (8 kpl): opettajienhuoneessa teknisentyön luokka liikuntavälinevarastossa pyöreän aulan keittiön kaapissa Koivulassa EHA -luokan wc:ssä Nuokkari keittiöllä tekstiilityön luokassa VÄESTÖNSUOJA Sijainti: Pinta-ala: Liikuntasalin tyttöjen pukuhuone n. 48 m2 Väestönsuojan tyhjentäminen ja kuntoonlaitto poikkeusoloissa: Tavarat tyhjennetään pohjakerroksessa ruokasaliin tai ulos. Väestönsuoja saatetaan toimintakuntoon. TILAPÄISSUOJAKSI SOVELTUVAT TILAT Kellaritilat Pinta-ala: n.30 m2 11
12 7. OHJEET ERILAISIA ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEITA VARTEN Yleinen hätänumero 112 Oys, yhteispäivystys 10023, 3152105 Taksi 08 5451100 Myrkytystietokeskus 09-471 977 varanumero 09-4711 Poliisi 10022 Koulun kiinteistönhoitajat 0503512871 Hannu Ahola Kiinteistöpäivystys 0400-386198 Sähkö- ja lämpöviat: 0444971007 Hannu Moilanen/ 0444971014 Hannu Ahola Vesilaitoksen vikailmoitukset: 0400386198 kaikkina vuorokaudenaikoina 12
13 OHJEITA VAARATILANTEITA VARTEN: 7.1. TULIPALO Keskimäärin joka kolmas palo on tuhopoltto. Tuhopoltot sytytetään tavallisesti kellarissa, ullakolla, jätekatoksessa tai rakennuksen seinustalle jätetyssä jätekasassa. Tuhopolttoja estetään mm. välttämällä edellä mainittuja helppoja sytytyskohteita, pitämällä murtosuojaus kunnossa ja kiinnittämällä huomiota riskikohteiden valaistukseen. Koulun päivittäistä paloturvallisuutta on yleinen siisteys ja järjestys sekä toimiva jätehuolto. Koneiden lähistölle tai sähkölaitteisiin kerääntyvä pöly ja työtiloihin jätetty pakkausmateriaali voivat olla palon lähteitä samoin kuin tyhjentämättä olevat jäteastiat tai palovaarallisten jätteiden tyhjentäminen muualle kuin kannelliseen palamattomaan astiaan. Työtiloissa ei saa olla työhön kuulumatonta palavaa tavaraa tai jätettä eikä palavia nesteitä. Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus on kiinteistön hoitajan vastuulla. Keittiön ja teknisten tilojen ilmanvaihtojärjestelmä on puhdistettava kerran vuodessa ja muiden tilojen tarvittaessa. Tulitöitä tehdään koulussa ainoastaan korjausten yhteydessä ja tällöin noudatetaan tilapäisen tulityöpaikan ohjeita. Jokaisen, joka on tekemisissä tulitöiden kanssa on oltava tietoinen paloriskistä. Työntekijällä on oltava voimassa oleva tulityökortti. Tupakointi koulussa ja koulualueella on kielletty. Koulu on jaettu palo-osastoihin. Osastointi on ensimmäinen kolmesta keskeisestä turvatekijästä palon sattuessa. Osastoinnin tarkoituksena on estää palon ja etenkin savun nopea leviäminen. Osastointi toimii vain, jos osastojen väliset seinät ovat täysin ehjät ja osastojen väliset palo-ovet ovat suljettuina. 13
14 Palon sattuessa 1. Pelasta vaarassa olevat varoittamalla lähellä olevia. 2. Varoita muita kiinteistössä olevia tulipalosta. 3. Hälytä palokunta soittamalla numeroon 112. 4. Ilmoita asiasta rehtorille tai tee itse yleinen hälytys keskusradion kautta tai suullisesti. 5. Jos palo on pieni, sammuta se alkusammuttimella. 6. Rajoita paloa sulkemalla ikkunat ja ovet takanasi. 7. Sulje ilmanvaihto hätäpainikkeella 8. Opasta palokuntaa. Nopea, järjestäytynyt poistuminen on toinen keskeinen tekijä. Poistumisreitit on merkitty poistumisvaloilla tai -kilvillä. Merkittyjä poistumisreittejä ei saa tukkia edes tilapäisesti, ja reitillä olevat ovet on voitava avata sisäpuolelta ilman avainta. Eri tiloista ja eri tilanteissa käytettävät reitit ja niiden riittävyys on suunniteltava ja opetettava henkilökunnalle ja oppilaille. Palon sattuessa poistumiskäsky päärakennukseen annetaan sisäpuhelimen kautta. Sisäpuhelimia on kaikissa luokissa ja opettajainhuoneessa. Muihin rakennuksiin hälytys annetaan matkapuhelimella ja varmistetaan lähetin avulla. Koko henkilökunnan on tunnettava laitteiden käyttö ja hallittava poistumiskuulutus, joka löytyy opettajanhuoneen ja koulusihteerin toimiston seinältä. KUULUTUS PALON SATTUESSA Huomio, huomio. Tässä puhuu. Koulun ruokalassa on syttynyt tulipalo. Kaikki koulussa olevat poistuvat välittömästi sovittuun kokoontumispaikkaan koulun pihan kentälle. Opettajat johtavat luokkansa ripeästi sovittua reittiä. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Tämä ei ole harjoitus. Toistan... 14
15 Järjestäytyneen poistumisen johtaminen on palotilanteessa opettajien keskeisin tehtävä. Opettajat ohjaavat kukin oman ryhmänsä turvallista reittiä nopeasti, mutta ryntäilemättä ulos. Opettaja kulkee itse viimeisenä. Luokasta lähdettäessä suljetaan ikkunat ja katkaistaan sähkölaitteista virta. Ovi laitetaan kiinni, mutta ei lukita. Oven ulkopuolelle kahvaan ripustetaan joka luokassa oleva lappu TILA TARKASTETTU palokunnan tarkistuksien helpottamiseksi. Lähetti ilmoittaa pihalla olevalle palokunnan sammutustyönjohtajalle, että ko. tila on tyhjä kokoontumispaikanvalvojilta saadun tiedon pohjalta. Erityisen tärkeää on ilmoittaa niistä tiloista, joita ei ole saatu auki. Myös tilapäisesti esim. korjaustöissä oleville henkilöille on annettava poistumiskäsky rakennuksesta. Poistumisen jälkeen Luokat/ryhmät kootaan ennalta sovitulle kokoontumispaikalle koulun kentälle. Kokoontumispaikanvalvojat (2) ovat keltaisissa liiveissä, joille ryhmänsä tuoneiden on ilmoittauduttava ja ilmoitettava mikä ryhmä on paikalla ja puuttuuko ryhmästä ketään. Turvallisuusvalvojat ilmoittavat myös onko oma alue tyhjä. Sen jälkeen luokat/ryhmät järjestäytyvät sovitulle paikalle odottamaan ohjeita. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ennen kuin sammutusta johtava paloviranomainen antaa luvan. Kokoontumispaikan tarkoituksena on varmistaa, että kaikki ovat todella päässeet ulos. 15
16 Palokunnan toimintamahdollisuuksien ylläpitäminen on kolmas koulun turvallisuushenkilöstön keskeisistä tehtävistä. Näitä ovat: palon rajoittaminen sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmanvaihto palokunnan opastaminen palokohteelle palokunnan hyökkäysreittien vapaina pitäminen mm. paloautojen kulkua estävistä rakenteista, istutuksista ja pysäköidyistä autoista. Etäisyys Tyrnävän paloasemalta on noin 1 kilometri, joten palokunta tulee hälytyksen saatuaan n. 8 min paikalle. Maallikoiden ei pidä ottaa riskejä vauhtiin päässeen tulipalon sammuttamisella, mutta jos palo on pieni, on jokaisen henkilökuntaan kuuluvan osattava käyttää rakennuksen alkusammutusvälineitä. Myrkyllinen savu leviää nopeasti, joten välitön poistuminen ja ovien sulkeminen on tärkeätä. Tyrnävän kunnan teknisen toimen tulee huolehtia, että kiinteiden laitteiden huollot sekä turvallisuuslaitteiden kunnossapito ja huolto ja koetussuoritus tehdään huoltosuunnitelman mukaan ajallaan. Jokaisen koulun henkilökuntaan kuuluvan tulee ilmoittaa turvallisuusjohtajalle havaitsemistaan epäkohdista ja turvallisuusriskeistä. Henkilöstön koulutus ja hankittujen taitojen ylläpito on hyvä suunnitella vuosittain. 16
17 7.2. YLEINEN VAARAMERKKI Yleinen hälytysmerkki on yhtäjaksoinen nouseva ja laskeva sireeniääni tai torvi- ja pillityyppisellä hälyttimellä annettuja lyhyitä äänimerkkejä tai hälytys, jonka viranomainen antaa kaiuttimella. Tasainen yhtämittainen sireeniääni on palohälytys, joka aiheuttaa toimia vain palokunnalle. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Yhtäjaksoisesti nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin: 1. Siirry sisälle. Pysy sisällä. 2. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet. 3. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita. 4. Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu. 5. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan matkalla. Vaara ohi-merkki on yhtämittainen, tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi. 17
18 7.3. ONNETTOMUUS TAI SAIRAUSKOHTAUS Selvitä, mitä on tapahtunut, jaa tarvittaessa tehtäviä. Pelasta hengenvaarassa olevat, estä lisäonnettomuudet. Anna hätäensiapu 1. Turvaa hengitys ja verenkierto. 2. Ehkäise sokki ja tyrehdytä verenvuoto. Hälytä apua yleisestä hätänumerosta 112. 1. Jos voit, soita hätänumeroon aina itse, jotta varmistut tiedon perillemenosta. 2. Kerro mitä on tapahtunut ja ilmoita tarkka osoite ja kunta. 3. Vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin. 4. Toimi sinulle annettujen ohjeiden mukaan. 5. Lopeta puhelu, vasta kun saat luvan. Ilmoita asiasta oppilaiden vanhemmille, rehtorille ja luokanvalvojille. 18
19 7.4. KAASUVAARA Vaarallisia kaasuja on varastoituna etenkin kemikaaliliikenteen satamiin, josta ne kuljetetaan eri puolille Suomea. Varsinkin kemianteollisuus ja kemiallinen metsäteollisuus käyttävät suuria määriä vaarallisia kemikaaleja. Esimerkiksi happea, ammoniakkia ja rikkidioksidia kuljetetaan nesteytettyinä paineastioissa tai säiliövaunuissa. Normaalisti kuljetuksissa riskit ovat varsin pienet, koska säiliöt ovat kestäviä ja tiiviitä. Säiliöiden täytön ja huollon, liikenneonnettomuuden tai tulipalon yhteydessä voi kuitenkin syntyä kaasuvaaratilanteita. Tuulen suunnasta ja voimakkuudesta riippuen kaasuvuodon vaikutukset voivat ulottua useiden kilometrien päähän onnettomuuspaikasta. Vaaralliset kaasut voivat olla värittömiä. Onnettomuuspaikalla kaasu voi erottua sumuisena pilvenä, mutta tuulen mukana kulkeutuessaan se muuttuu nopeasti näkymättömäksi. Teollisuuskaasut tunnistaa yleensä jo pieninä pitoisuuksina pistävästä hajusta. Kaasuvaaran syntyminen pyritään estämään tarkastuksilla, turvajärjestelmillä, käyttöohjeilla, henkilöstön koulutuksella ja suunnittelemalla entistä turvallisempia rakenteita ja laitteita. Puhelinluetteloissa on hätänumerosivuilla toimintaohjeet kaasuvaaran varalta. Kunnissa on varauduttu siirtämään väestöä tarvittaessa pois vaara-alueelta. Uhanalaisissa kunnissa on vielä tehostettu hälytysjärjestelmää. Vaarallisia aineita käsittelevät tehtaat ovat myös antaneet lähiympäristön asukkaille ohjeita onnettomuuksien varalle sekä kouluttaneet ja varustaneet suojeluhenkilöstöä. Kaasuvaaratilanteessa annetaan yleinen hälytysmerkki ja toimitaan sen mukaisesti. Lisäksi, jos olet sisätiloissa: 1. Jos tunnet kaasun hajua, hengitä kostean vaatteen läpi. 2. Pysyttele yläkerroksissa kunnes vaara on ohi. 3. Kuuntele radiota. 4. Jos olet ulkona, etkä pääse sisälle, poistu kaasun alta sivutuuleen. 5. Pyri korkeimpaan maastonkohtaan. 6. Suojaa hengitystä kostealla vaatteella, ruoholla, turpeella tai sammalella. 19
20 Suojautuminen myrkyllisiltä kaasuilta: Jos ilmaan päässyt myrkyllinen aine aiheuttaa ihmisille vaaran, viranomaiset antavat yleisen hälytysmerkin. Hälyttämiseen käytetään kiinteää hälytysjärjestelmää tai liikkuvia hälyttimiä. Vaarallisilta kaasuilta suojaudutaan menemällä sisätiloihin. Väestönsuojiin ei pidä mennä. Tyynellä ilmalla ja hyvin heikossa tuulessa kaasupilvi pysyy lähellä maan pintaa ja painuu alaviin paikkoihin ja rakennusten kellareihin. Kaasu tunkeutuu sisätiloihin hitaasti, mikäli ilmastointilaitteet pysäytetään ja ikkunat ja ovet suljetaan tiiviisti. Asuinhuoneiston ilma vaihtuu normaalisti kerran tunnissa tai kahdessa. Jos kaasupäästö kestää enintään puoli tuntia ja huoneet tuuletetaan hyvin sen jälkeen, ihmiset saavat sisällä 5-10 % ulkona saatavasta annoksesta. Huoneen ilmanvaihtoa voi hidastaa sulkemalla väliovet, tukkimalla poistohormien venttiilit ja teippaamalla ikkunoiden ja ovien raot. Jos vuotokohta on lähellä ja raskas kaasupilvi matelee maanpinnassa, ylimmissä kerroksissa on paras suoja. Palokunta tutkii vaara-alueen ja tiedottaa tilanteen kehittymisestä. Se antaa suojautumisohjeita ja kertoo, milloin myrkkypilvi on haihtunut ja huonetilat voidaan tuulettaa. Viranomaiset kertovat myös, millaisten oireiden ilmaantuessa pitää mennä terveyskeskukseen. Tiedottamiseen käytetään liikkuvia tai kiinteitä kaiuttimia. Tarvittaessa onnettomuusalueen radioasemat lähettävät viranomaisten tiedotteita. Jos esimerkiksi kemikaalikuljetuksessa tapahtuu onnettomuus ja sisälle suojautuminen ei riitä, viranomaiset määräävät asukkaat siirtymään nopeasti pois kaasuvaara-alueelta. Tämä niin sanottu suojaväistö on lyhytaikainen evakuointitoimenpide ja se edellyttää väestön välitöntä alueelta lähtemistä. VAARALLISIA KAASUJA Kloori Kloori on pistävänhajuinen, hengenvaarallinen, ilmaa raskaampi kaasu, joka on suurina pitoisuuksina kellertävää. Klooria käytetään yleisesti desinfiointiaineena vesilaitoksissa ja uimahalleissa. Kloori ärsyttää ja syövyttää silmiä, ihoa ja erityisesti hengityselimiä aiheuttaen pysyvän vammautumisen. Nestemäinen kloori voi aiheuttaa paleltumisvammoja. Kloorin ja ilman seos ei räjähdä, mutta kaasumaisten hiilivetyjen ja kloorin seos on räjähtävä. 20
21 Ammoniakki Ammoniakki on väritön pistävänhajuinen neste tai kaasu. Ammoniakkia voidaan varastoida paineastiassa tai jäähdytettynä, jolloin sen lämpötila on noin - 33 astetta. Ammoniakki on kaasuna ilmaa kevyempi ja se voi suurina pitoisuuksina olla hengenvaarallinen. Se ärsyttää voimakkaasti hengityselimiä ja silmiä. Ammoniakin ja ilman seos voi räjähtää etenkin suljetuissa tiloissa. Ammoniakkia käytetään mm. jäähdytyslaitteistoissa ja lannoitteiden raaka-aineena. Rikkidioksidi Rikkidioksidi on pistävän hajuinen happamelta maistuva väritön kaasu. Se on ilmaa raskaampi kaasu, joka voi suurina pitoisuuksina aiheuttaa hengenvaarallisia keuhkovammoja. Rikkidioksidi aiheuttaa myös vahinkoa kasveille. Rikkidioksidi ei ole räjähtävä kaasu, mutta se voi reagoida metallien kanssa, jolloin vapautuu räjähtävää vetyä. Rikkidioksidia käytetään teollisuudessa mm. rikkihapon, lannoitteiden ja sellun valmistukseen. Nestekaasut Nestekaasut ovat propaania, butaania tai niiden seosta. Ne ovat värittömiä, ilmaa raskaampia ja pahanhajuisiksi seostettuja kaasuja, joita kuljetetaan paineastioissa tai säiliövaunuissa. Näiden kaasujen ja ilman seos on räjähtävä, ja ne ovat erittäin tulenarkoja. Kaasu kulkeutuu maanpinnan syvänteisiin ja työntää ilman tieltään, jolloin nestekaasuun joutuminen voi aiheuttaa tukehtumisen ilman puutteeseen. Nestekaasut eivät aiheuta myrkytystä, mutta niillä on huumaava vaikutus. 21
22 7.5. RÄJÄHDYSVAARA Räjähdyksessä purkautuu yhtäkkiä suuri voimalataus. Räjähdyksen paineesta välitön ympäristö voi tuhoutua täysin ja lähistö vaurioitua pahasti. Rakenteiden luhistuminen saattaa jatkua ja aiheuttaa sortumia vielä myöhemminkin. Räjähdyksen paine aiheuttaa ihmiselle sitä pahemmat vammat mitä lähempänä hän on onnettomuuspaikkaa. Herkimmin paineesta vaurioituvat korvien tärykalvot. Paineen sinkoamat lohkareet ja sirpaleet ovat suojattomille ihmisille erittäin vaarallisia. Räjähdys kehittää lämpöä, mikä aiheuttaa palovammoja ja tulipaloja. Räjähdyksen voivat aiheuttaa varsinaisten räjähdysaineiden ja aseiden lisäksi suuren paineen alaiset höyryt, kaasut ja myös puun ja viljan hienojakoinen kuiva pöly. Räjähdykset ovat mahdollisia myös kotioloissa, sillä monet tulenarat, tavallisetkin kemikaalitkin voivat syttyä ja aiheuttaa väärin käsiteltyinä räjähdyksen. Erityisen vaarallisia ovat erittäin helposti syttyvät palavat nesteet sekä nestekaasu ja kaupunkikaasu. Teollisuudessa käytetään erittäin paljon räjähdysvaarallisia kemikaaleja, jotka kaikista varotoimistakin huolimatta saattavat räjähtää. Myös höyrykattiloihin, paineastioihin ja muihin laiteisiin liittyy aina räjähdysvaara. Herkästi syttyvien ja räjähtävien aineiden tai laitteiden kanssa on aina noudatettava ohjeita ja varomääräyksiä. Jos niitä ei osaa käsitellä, niihin ei tule koskea. Puutu heti asiaan ja hälytä viranomaiset, jos havaitset huolimatonta räjähteiden käsittelyä. 22
23 7.6. SÄTEILYVAARA Radioaktiivista säteilyä ei voi havaita aistein, mutta sen olemassaolo voidaan todeta mittauslaitteilla. Suomen säteilytilannetta seurataan jatkuvasti koko maan kattavalla automaattisella säteily valvontaverkolla, joka havaitsee muutokset heti. Säteilyn pienistäkin muutoksista tiedotetaan viivytyksettä. Jos ihmisille voi aiheutua vaaraa, siitä varoitetaan välittömästi. Toimintaohjeet annetaan radiossa ja televisiossa. Säteilyvaarassa suojaudutaan samoin kuin muissakin ympäristöonnettomuuksissa. Hälytyksen jälkeen siirrytään sisätiloihin, pysäytetään ilmanvaihto ja kuunnellaan lisäohjeita radiosta. Mikäli radioaktiivinen laskeuma on niin voimakas, ettei sisätiloihin suojautuminen riitä, saastuneen alueen asukkaat siirretään turvaan väestönsuojiin tai muille paikkakunnille. Viranomaiset saattavat myös suositella joditablettien nauttimista kilpirauhasen suojelemiseksi. Välittömästä säteilyvaarasta varoitetaan yleisellä hälytysmerkillä. 1. Siirry nopeasti sisälle Sisälle suojautuminen on nopea ja yleensä riittävä suojautumiskeino. Parhaan suojan tarjoavat kellarikerros ja rakennuksen keskiosat. Säteily vaimenee sitä paremmin, mitä paksumman ja painavamman seinän se joutuu läpäisemään. Väestönsuojiin mennään, jos viranomaiset niin kehottavat. 2. Ikkunat ja ovet kiinni, sammuta ilmastointi Radioaktiivisten aineiden sisäänpääsy estetään tiivistämällä ikkunoiden ja ovien raot esimerkiksi maalarinteipillä, sulkemalla tuuletusaukot ja pysäyttämällä koneellinen ilmanvaihto. Laskeumapilven kuljettua ohi tilat tuuletetaan huolellisesti viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. 3. Toimi radion ohjeiden mukaan Älä soita puhelimella, jotta linjat eivät tukkeutuisi. Viranomaiset antavat radiossa ohjeita tarvittavista toimista. 23
24 4. Joditabletteja vain viranomaisten suosituksesta Joditableteilla voidaan suojata kilpirauhasta radioaktiiviselta jodilta. Niitä ei pidä nauttia omin päin, vaan on odotettava viranomaisten ohjeita. Liian aikaisin tai liian myöhään otetuista tableteista ei ole suojaa. 5. Suojaa ruoka ja vesi Muut elintarvikkeet kuin säilykkeet on suojattava radioaktiiviselta pölyltä muovipusseihin ja juomavesi tiiviisiin astioihin. Jääkaappi ja pakastin ovat hyviä säilytyspaikkoja. 6. Ulkona liikkuminen Vakavassa tilanteessa viranomaiset saattavat kehottaa asukkaita siirtymään pois laskeuma-alueelta. Ulos ei pidä lähteä ilman kehotusta. Jos ulkona on välttämätöntä liikkua, käytä hengityssuojainta ja suojavaatetusta. Sellaiseksi käy esimerkiksi hupullinen sadeasu ja kumisaappaat. Jätä vaatteet eteiseen ja peseydy hyvin sisälle palattuasi. 7. Eläinten suojaus Maatiloilla kotieläimet ajetaan sisätiloihin. Rehuvarastot sekä juomavesi suojataan muovipeitteillä ja tiivistämällä. Joditabletit suojaavat kilpirauhasta Säteilytilanteessa viranomaiset voivat kehottaa nauttimaan joditabletteja. Säteilylle altistuessa niillä voidaan estää radioaktiivisen jodin sitoutuminen kilpirauhaseen. Puolen vuorokauden kuluttua säteilylle altistumisesta nautittuna joditabletti on jo tehoton, joten viranomaisten ohjeita tulee noudattaa tarkkaan. Joditabletteja kannattaa hankkia ennakkoon apteekista. Lapset, raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat eniten joditablettien suojaa. Jodille allergiset eivät saa nauttia tabletteja. Joditabletit eivät suojaa ulkoiselta säteilyltä eivätkä muilta radioaktiivisilta aineilta kuin jodilta. Tablettien nauttimista tärkeämpää on huolehtia koko kehon suojaamisesta pysyttelemällä sisällä ja käyttämällä vain puhtaita elintarvikkeita. Joditablettia ei koskaan tule nauttia ilman viranomaisten kehotusta. 24
25 7.7. POMMIUHKAUS Puhelimitse tehty pommiuhkaus: ole rauhallinen ja ystävällinen älä keskeytä soittajaa - vaan tarjoa neuvottelua koeta ylläpitää puhelua aloita puhelun jäljittäminen kysy: milloin pommi räjähtää? missä se on? minkä näköinen se on? miksi pommi on asennettu? Pommiuhkauksen sanamuoto: Pommiuhkauksen tekijän henkilöllisyys: mies / nainen / poika / tyttö Pommiuhkauksen tekijän ääni: korkea/kimeä hiljainen/heikko matala/korkea selkeä/soperteleva pehmeä/miellyttävä 25
26 Pommiuhkauksen tekijän puhe: nopeaa hidasta huolellista selvää vääristynyttä kiroilevaa änkyttävää sopottavaa Pommiuhkauksen tekijän murre: paikallinen vieras korostus muu, mikä Pommiuhkauksen tekijän asenne: rauhallinen kiihtynyt muu, mikä Taustaäänet: koneiden melu musiikki toimistokoneiden äänet katuliikenne ihmisten äänet muu, mikä UHKAUKSEN VASTAANOTTAJA: Päiväys Klo Nimi 26
27 7.8. UHKAAVASTI KÄYTTÄYTYVÄ, KOULUN ULKOPUOLINEN HENKILÖ Opettaja vie lapset pois tilanteesta. Rehtori tai opettaja on jonkun toisen aikuisen kanssa uhkaavan henkilön kanssa, sellaisessa huoneessa / tilassa, josta on toinen poistumistie. Rauhoittaminen kuuntelemalla ja myötäilemällä; ei vastaväitteitä. Soitto poliisille, hätäkeskukseen tai terveyskeskuksen päivystykseen; ohjeet päivystävältä lääkäriltä 27
28 7.9. VARKAUS- TAI RYÖSTÖTILANNE PAINA MIELEEN TUNTOMERKIT! Ikä Pituus Vartalo: hoikka tanakka lihava Päähine Hiukset Parta Paita Solmio Takki/ pusero Kantamus Ase Housut Jalkineet Erikoista Kasvot Silmät Hampaat Puhe Kädet Liikkuminen Suunta Tapa Ajoneuvon rekisterinumero Merkki/ Malli Väri 28
29 7.10. VESIVAHINKO Suljetaan välittömästi kiinteistön päävesisulku. Sijainti: Pannuhuoneessa, kellarissa. Ilmoitus vesivahingosta on aina tehtävä viipymättä kiinteistönhoitajalle tai LVIS - päivystäjälle. Koulun kiinteistönhoitajat: Hannu Ahola / 0444971014 Vesilaitoksen vikailmoitukset: 0400 386198 29