Suomen Pyöräilyunioni ry VUOSIKERTOMUS 2017 PYÖRÄILY LIIKUTTAA ENEMMÄN 0
Sisällysluettelo: 1. Yleiskatsaus 2. Liittokokoukset 3. Hallinto 4. Jäsenistö 5. Jäsenyydet ja edustukset 6. Koulutustoiminta 7. Tiedotustoiminta 8. Valmennustoiminta 9. Huippu-urheilu ja kilpailutoiminta, jaostot, tuomaritoiminta 10. Hankkeet ja ohjelmat 11. Nuorisotoiminta ja nuorisopyöräily 12. Aikuisliikunta ja harrastepyöräily 13. Talous 14. Tuloslaskelma ja tase 15. Tilinpäätöksen liitetiedot 16. Hallituksen ja tilintarkastajan allekirjoitukset 17. Tilintarkastuskertomus 18. Jäsenseurat ja äänimäärät 1
1. YLEISKATSAUS Vuoden 2017 parhaimpana saavutuksena voidaan pitää Lotta Lepistön saavuttamaa MM-pronssimitalia maantiepyöräilyn joukkueaika-ajosta sekä kauden aikana saavutettuja World Tour osakilpailuvoitot. Vuoden 2017 aikana myös BMX ja Trial ovat nostaneet suosiota ja näiden lajien toiminta on kehitttynyt merkittävästi. Pyöräilyn näkyvyys mediassa on myös lisääntynyt mm. SM-viikon ja Season Final tapahtumien myötä ja nähtiimpä myös Maantiepyöräilyn MM-kilpailut YLE:n televisioimana. Maantiepyöräilyn saralla SKODA maantiecup on puolestaan vakiinnuttanut asemansa kotimaisen maantiepyöräilyn kärkituotteena. Toimintavuosi oli 2017 toteutui uuden strategian ohjatessa toimintaa. Uusi hallitus, henkilöstä ja yksiköt aloittelivat toimintaansa ja hakivat parasta toimintatapaa. Muutos näkyi uudistuksina ja parannuksiana, mutta uuden toimintamallin myötä viestintä ja vastuujako ei kaikilta osin ollut selvä mikä heijastui ajoittain myös toimintaan. Pyöräily on yleisesti edelleen pitänyt asemansa kilpailumuotona ja erinomaisena harrastuksena. Kansainvälisen menestyksen myötä olemme säilyttäneet asemamme ja pyöräily on saanut ammattilaistemme tuomaa julkisuutta. Lasten ja nuorten pyöräilyharrastuksessa on tapahtunut myös myönteistä edistystä. Kunto- ja harrasteliikunnassa pyöräily on lasten ja aikuisten harrastetuin liikuntamuoto kävelyn jälkeen. Pyöräilyharrastuksen toteutuminen seuratoiminnan ulkopuolella on pyöräilyseuroille haaste ja samalla pyöräilyn suosio luo seuroille lähes rajattomat mahdollisuudet. Kuntotapahtumien määrä ja laatu ovat kehittyneet suotuisasti. Paikallisille ja erityisesti suurille hyvin organisoiduille tapahtumille on selkeästi kysyntää. Harjoitus- ja kilpailutapahtumien järjestäminen on tulevaisuudessa erityisen haastavaa, koska vapaaehtoistekijät vanhenevat ja heidän määränsä on vähenemässä. Kilpailuihin ja tapahtumiin soveltuvien, turvallisten paikkojen löytyminen on vuosi vuodelta vaikeampaa. Vapaaehtoispohjaisiin seurajohtajan, ohjaajan ja valmentajan pidempiaikaisiin tehtäviin ei olla valmiita sitoutumaan samalla vakavuudella kuin aikaisemmin. Vapaaehtoisena voidaan osallistua yksittäiseen tapahtumaan tai projektiin, mutta pidempiaikainen sitoutuminen on valitettavasti vähentynyt. Kilpapyöräily ei ole kuulunut yleisön suosimiin lajeihin maassamme, joten näkyvyys ja arvostus eivät ole kansallisesti parhaat mahdolliset. Pyöräilijämme ovat kuitenkin näkyneet ja menestyneet kansainvälisillä kentillä kohtuullisen hyvin. Harraste- ja kuntopyöräilyn mahdollisuudet on huomioitu muutamissa seuroissa, mutta paljon on vielä tehtävää harrastetoiminnan kehittämiseksi. Toimia koulutusmateriaalin ja -järjestelmän kehittämistä ja ohjaajakoulutuksen toteuttamista jatkettiin kaudella 2017. Masterpyöräilyn osalta toteuttiin kansallinen Mastercup, johon kuului seitsemän osakilpailua. Osakilpailuista lähes puolet oli yhteislähtöisiä ja mukaan sopi pari etappiajoakin, kun aikaisemmin osakilpailut ovat olleet lähinnä aika-ajokilpailuja. Jaoston toimesta organisoitiin masterluokkien PM-, EM- ja MM-kilpailuihin osallistumista. 2
Lajin julkisuuden ja lajitietoisuuden parantaminen tiedostusvälineiden edustajien ja suuren yleisön suhteen on parantunut merkittävästi edellisvuosista. Kansallisen kilpailutoiminnan vireyttämistä ja kehittämistä jatkettiin toimintavuoden 2017 painopistealueena. Maantiepyöräilyssä yhdessä seurojen kanssa toteutettiin 7 osakilpailua sisältänyt Škoda maantiepyöräilycup, jonka myötä TV näkyvyyttä saatiin lisättyä. XCO, XCM, DH, BMX ja ratapyöräilycupit toteutettiin jaostojen ja seurojen toimesta. Pyöräilyssä on kansainvälisen Pyöräilyliiton johdolla panostettu dopingin vastaisiin toimiin. Esim. lääkärintarkastukset ja säännölliset verikokeet ovat tulleet kansainvälisissä kilpailuissa pakollisiksi. SPU on tiedottamisen kautta lisännyt dopingin vastaisia toimia. ADT toimesta tehtiin vuonna 2017 Suomessa ja ulkomailla kaikkiaan testiä 57 pyöräilyssä (vuonna 2016 pyöräilyssä tehtiin 51 testiä). ADT:n vuonna 2017 tekemät dopingtestit jakautuivat puoliksi kilpailuiden ulkopuolisiin ja kilpailuiden aikana tehtyihin testeihin. Tavanomaisen testaustoiminnan lisäksi kiinnitettiin kuluneena vuonna erityistä huomiota dopingvalvonnan kehittämistyöhön. Maailman uuden antidopingsäännöstön mukainen uudistettu Suomen antidopingsäännöstö on tuonut mukanaan tärkeitä muutoksia dopingvalvontaan. Uuden antidopingsäännöstön mukaan dopingnäytteitä voidaan säilyttää ja analysoida uudelleen kymmenen vuoden ajan. Uuden antidopingsäännöstön myötä myös seuraamukset kovenevat. Rangaistuksissa on kuitenkin myös aiempaa enemmän tapauskohtaista joustoa. Harkintaa käytetään, jos kyseessä on esimerkiksi alaikäinen urheilija tai tahaton lääkeaineen käyttö. SPU on hyväksynyt WADA:n dopingsäännöt, toiminta- ja kilpailusääntöihin on lisätty eettisyyden ja reilunpelin ajatukset. Eettisyys ja jääviys on huomioitu myös hallinnon toimissa ja laadituissa ohjeissa. SPU:n talousresurssit ovat vähäiset ja tämän seurauksena myös toiminta ja henkilöstöresurssit ovat rajatut. Vähäisistä resursseista huolimatta Pyöräilyunionin perustehtävät on saatu toteutettua varsin siedettävästi. Kaikkiin asetettuihin tavoitteisiin ja odotuksiin ei ole kuitenkaan voitu panostaa kaikkien odotusten mukaisesti, koska pyöräilyyn liittyvät tehtäväalueet ja toiminta ovat varsin laajat ja monialaiset. Pääosa tehtävistä on to- 3
teutettu vapaaehtoisvoimin, omantoimen ohella ilman korvauksia. Erityisesti lajijaostojen kautta kilpa- ja huippu-urheiluun suunnattu taloudellinen tuki ja henkilöresurssit ovat olleet vaatimattomat ja niinpä talousvastuu on osittain tai jopa kokonaan langennut jäsenseurojen sekä urheilijoiden varaan. Pyöräilyseurojen toiminnan kehittämiseksi on seurojen nuorisotoiminnan kehittämistä ja tukemista jatketaan edelleen. Nykyisessä strategiassa keskeisimmäksi tavoitteeksi on asetettu harrastajamäärien lisääminen ja kilpailujen laadun kehittäminen. Uusia harrastajia pyritään saamaan perinteisten lajien ja erityisesti nuoria kiinnostavien vauhdikkaiden BMX ja DH lajien kautta. Ohjaajien ja valmentajien koulutus sekä alueellinen leiritys- ja kilpailutoiminta on huomioitava erityisesti seuraavien vuosien aikana. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on saatava uudelle tasolle, erilaisten avustusten ja jäsenseuroilta perittävien maksujen rinnalla. Haasteena on myös kotimaisen kilpailutoiminnan kehittäminen, sillä vapaaehtoisten joukko on vähenevä voimavara tulevina vuosina. Vammaispyöräily pyritään huomioimaan myös koulutus-, leiritys- ja kilpailutoiminnassa. Omatoimisille harrastepyöräilijöille luodaan tuotteet, joiden avulla saadaan enemmän harrastajia mukaan pyöräilyseurojen toimintaan. 4
2. LIITTOKOKOUKSET 2.1. Kevätvuosikokous Turussa 22.4.2017 Kevätkokous pidettiin Turussa, Turun Urheiluliiton kerholla. Kokouksen avasi puheenjohtaja Harri Koponen. Avauksen jälkeen puheenjohtaja loi katsauksen vuoden 2016 toimintaan. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Immo Laine ja sihteeriksi toiminnanjohtaja Ville Hyvärinen. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Tuomas Turunen (CCH) ja Sanna Karjalainen (Kouvolan Pyöräilijät). Ääntenlaskijoiksi valittiin Tuomas Turunen ja Sanna Karjalainen. Kokoukseen osallistui valtakirjan nojalla edustajat seitsemästä (7) jäsenseurasta, joilla oli yhteensä 26 ääntä. Kokouksessa esitettiin tilinpäätös, tilintarkastajien lausunto ja vuosikertomus vuodelta 2016. Kokous päätti vahvistaa toimintavuoden 2016 tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Kokouksessa käsiteltiin myös ensimmäisen kerran hallituksen ehdottama nimenmuutos ehdotus Suomen Pyöräilyunionista Suomen Pyöräilyksi. 2.2. Syysvuosikokous Helsingissä 26.11.2017 Syyskokous pidettiin Helsingissä Urheilijärjestöjen toimitalolla (ent. Valotalo) Kokouksen avasi puheenjohtaja Harri Koponen. Avauksessaan puheenjohtaja loi katsauksen menneeseen kauteen ja hahmotteli tulevaisuuden näkymiä. Liittokokouksen puheenjohtajana toimi Juha Aintila ja sihteerinä Ville Hyvärinen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mika Simola (TuUL) ja Matti Ahtosalo(KorsKa). Ääntenlaskijoiksi valittiin Mika Simola ja Matti Ahtosalo. Kokouksessa suoritetut palkitsemiset; Vuoden pyöräilijä Lotta Lepistö Vuoden pyöräilyseura Korson Kaiku Vuoden ratapyöräilijä Pia Pensaari Vuoden nuori ratapyöräilijä Nuutti Antikainen Vuoden ratapyöräilyseura CC Helsinki Tyttöpyöräilijä Elisabeth Kapanen Poikapyöräilijä Nicolas Grönlund KK seurapalkinto 1) Korson Kaiku, 2) Cycle Club Helsinki, 3) BMX Helsinki Syyskokouksessa oli edustettuna valtakirjan nojalla 17 jäsenseuraa. Edustettuina olleiden seurojen äänimäärä oli kaikkiaan70 ääntä. Päätettiin hallituksen esityksen mukaisesti, että varsinaisilta jäseniltä peritään vuonna 2017 jäsenmaksua 170 euroa ja liittymismaksu on 500 euroa. 5
Päätettiin hallituksen esityksen mukaisesti, että palkkioita ei makseta SPU:n luottamustoimista ja matkakulut korvataan matkustusohjesäännön mukaan. Vahvistettiin hallituksen laatima vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelma. Hallituksen esityksen mukaisesti päätettiin hyväksyä hallituksen esitys nimenmuutoksesta. Uudeksi nimeksi vahvistettiin Suomen Pyöräily ry. Tilintarkastajaksi valittiin: Kare Kotiranta (KHT) ja varatilintarkastajana toimii Nexia tilintarkastusyhteisö. 3. HALLINTO 3.1. Liittohallitus Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista (11) kertaa. Kokouksissa käsiteltiin kaikkiaan 123 asiakohtaa. Suomen Pyöräilyunioni ry:n hallitukseen toimintavuonna ovat kuuluneet puheenjohtajana Harri Koponen, varapuheenjohtajana Keith Silverang jäseninä Juha Aintila, Katariina Laakkonen, Jorma Paakkari,Harri Syrjä, Esa Högnäsbacka, Tommi Eklund ja Jukka Heinikainen, kokouksien sihteerinä ja esittelijänä oli toiminnanjohtaja Ville Hyvärinen. 3.2. Tilintarkastajat Tilintarkastajina toimi Kare Kotiranta (KHT) ja varatilintarkastajana toimii Nexia tilintarkastusyhteisö. 3.3. Valiokunnat 3.3.2. Tiedotusvaliokunta Tiedotusvaliokuntaan ovat kuuluneet Heidi Lehikoinen, Jyrki Lepistö, Sanna Karjalainen ja Terhi Martikainen 3.3.3. Sääntö- ja tuomarivaliokunta Hallituksen sääntö- ja tuomarivaliokuntaan ovat kuuluneet Mika Niskanen (pj.), jäseninä Björn Palm, Pekka Luhtala, Hannu Autio, Jyrki Terävuo, Immo Laine, Aki Romppanen, Jaakko Kontula. 3.4. Toimihenkilöt Suomen Pyöräilyunionin vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: toiminnanjohtaja toimistosihteeri Ville Hyvärinen Anne-Maarit Helasjoki-Vesanen, opintovapaalla 2.6.2018 asti 6
3.5. Toimisto- ja toimitilat Suomen Pyöräilyunionin toimisto sijaitsee Pasilan Toimitalosta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Radiokatu 20, 3. kerros. Toimistolla oli käytössä yksi huone ja lisäksi lämmin kellarivarasto. 4. JÄSENISTÖ 4.1. Jäsenseurat Suomen Pyöräilyunioni ry:n jäsenyydessä 31.12.2017 oli 148 jäsenseuraa. Toimintavuoden aikana jäseneksi hyväksyttiin peräti 14 uutta seuraa ja jäsenyydestä poistui yksi seura. Lisenssin omaavia pyöräilijöitä oli 110 jäsenseurassa. Luettelo jäsenseuroista on toimintakertomuksen kohdassa 18. 4.2. Lisenssiurheilijat Suomen Pyöräilyunionin rekisterissä oli 1369 kilpailulisenssin lunastanutta pyöräilijää. Kilpailulisenssin lunastaneista naisia oli 192 (+22) ja miehiä 1056 (+121). Kuvallinen lisenssi on laadittu kansainvälisen Pyöräilyliiton UCI:n ohjeiden mukaisesti. Lisenssin lunastaneiden pyöräilijöiden määrä kasvoi 150 hengellä. Harrastelisenssejä lunastettiin 145, eli rekisteröityjä pyöräilijöitä oli kaikkiaan 1391(+123). 4.3. Rekisterit Pyöräilijät ja seurat on rekisteröity sporttirekisteriin. Tuomarikortiston ylläpidosta on vastannut Björn Palm. 7
5. JÄSENYYDET JA EDUSTUKSET 5.1. Jäsenyydet: Union Cycliste Internationale Union Européenne de Cycliste Nordiska Cykelförbundet Suomen Olympiayhdistys ry Suomen Paralympiakomitea ry Palvelutyönantajat ry Pyöräilykuntien verkosto Suomen Pyöräilynohjaajat ry UCI UEC NCF OK PalTa Poljin 5.2. Edustukset järjestöissä: Harri Koponen Katariina Laakkonen Ulf Stenström NCF:n hallitus NCF:n kehittämisryhmä NCF:n veteraanikomitea Mikko Peltonen Suomen Paralympiakomitea ry Pekka Sirkiä Pyöräilykuntien verkosto Ville Hyvärinen Pyöräilykuntien verkosto Mika Niskanen UCI:n kurinpitovaliokunta 6. KOULUTUSTOIMINTA 6.1. Yleistä Suomen Pyöräilyunionin koulutustoiminnan tavoitteena on ollut pitkällä aikajänteellä kattavan ja ajantasaisen koulutusjärjestelmän luominen ja kehittäminen, sekä valtakunnallisella, alueellisella, että seuratasolla uuden kolmiportaisen VOK-koulutusjärjestelmän raameihin. Koulutuksen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen ei kuitenkaan ole toteutunut toivotussa laajuudessa. Koulutusjärjestelmän mukaisia koulutuksia päästään toteuttamaan arviolta kuluvan vuoden lopussa. Alueiden ja opistojen tarjoama koulutus ei ole myöskään toivotulla tavalla tavoittanut seuratasoa. Pyöräilyohjaajakoulutusta on toteutettu yhteistyössä Suomen Pyöräilynohjaajat ry:n kanssa. Lajijt ja valiokunnat ovat osittain vastanneet omaan toimialaansa kuuluvan koulutuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Huippupyöräily-yksikön toimesta on järjestetty toiminnan kehittämiseen ja erityisaloihin liittyvää ohjausta ja koulutusta. Fillarinappulaprojekti on alle 10 vuotiaille tarkoitettua monipuolista ohjaustoimintaa. Kilpapyöräilykoulu on 10 15 vuotiaille suunnattua monipuolista pyöräilypainotteista ohjaustoimintaa. 6.2. Koulutusjärjestelmään kuuluva koulutus 6.2.1. Valmentaja- ja ohjaajakoulutus Seuroissa on toiminnassa mukana olevia rekisteröityjä valmentajia seuraavasti: 32 II- 8
tason ja 125 I-tason valmentajaa. Valmentajatutkinnon on suorittanut yhdeksän valmentajaa ja yliopistotason neljä valmentajaa. Lisäksi seuroissa toimii kymmeniä valmentajajärjestelmään kuulumattomia ohjaajia. IV tason ammattivalmentajatutkinnon AmVT:n näyttökokeen on hyväksyttävästi suorittanut yhdeksän valmentajaa. Lajikohtaiseen valmentajakoulutukseen osallistui kauden aikana 23 valmentajaa. Harrastepyöräilyyn suunnattuna koulutuksena toteutettiin ohjaajakoulutus. Koulutusmateriaalin suunnittelusta ja laatimisesta on vastannut Teemu Tenhunen (JYPS). Lasten ja nuorten ohjaa koulutus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän Pyöräilyseuran kanssa. Kouluttajana on toiminut Kaisa Peltonen. Pyöräilynohjaajien koulutusjärjestelmä Ohjaajien koulutusjärjestelmä Suomessa on 5-tasoinen. Ensimmäinen taso sisältää pyöräilyn ohjaamisen startti -kurssin. Lyhyen startin avulla koulutetaan apuohjaajia lenkeille ja retkille. Starttikurssin käyminen ei ole pakollista seuraavalle tasolle osallistumiseksi. Kakkostasolla koulutetaan pyöräilynohjaajia, jotka voivat järjestää ja ohjata lenkkejä ja retkiä. Pyöräilynohjaajat voivat myös vetää ohjaamisen startti -kursseja. Toimittuaan vuoden pyöräilynohjaajana ohjaaja voi halutessaan erikoistua maasto-, maantie- tai retkipyöräilynohjaajaksi. Maastopyöräilynohjaaja voi puolestaan vuoden ohjaajana toimimisen jälkeen edelleen erikoistua freeridepyöräilynohjaajaksi. Ylin taso on pyöräilykouluttaja, jolle maasto-, maantie- tai retkipyöräilynohjaaja voi kouluttautua toimittuaan ohjaajana kaksi vuotta. Pyöräilykouluttajat vastaavat jatkossa pyöräilynohjaaja- sekä erikoistumiskoulutusten vetämisestä. Ohjaamisen startti -koulutusten kesto on 3 tuntia, muut koulutukset kestävät noin 50 tuntia. Koulutukset koostuvat noin 10 tunnin omatoimisesta opiskelusta, noin 25 tunnin kontaktiopetuksesta, 10 tunnin käytännön harjoittelusta sekä loppukokeista. Koulutustasoille laaditaan yhteinen opetusmateriaali. Koulutukset ovat avoimia täysi-ikäisille. Koulutuksia voivat jatkossa järjestää pyöräilyseurat ja muut tahot, kunhan koulutusten vetäjien pätevyysvaatimukset täyttyvät. SPU vastaa kouluttajakoulutuksista. Tasojen 2 5 ohjaajat rekisteröidään SPU:n ohjaajarekisteriin. Koulutetut ohjaajat saavat käyttää ko. koulutustason ohjaajan nimikettä toiminnassaan. Ohjaajapätevyys edellyttää voimassaolevaa EA-todistusta. Alkuvaiheessa koulutuksia pilotoidaan, joten koulutusten sisältö ja myös koko koulutusrunko tarkentuu käytännön kokemusten mukaan. Valmentaja- ja muut koulutukset täydentävät ohjaajien koulutusjärjestelmää. 6.2.3. Tuomarikoulutus Tuomareiden neuvottelupäivät järjestettiin 11.2.2017 Varalan Urheiluopistolla. Neuvottelupäivien aikana perehdyttiin kauden 2016 aikana tuomaritoiminnassa tapahtuneisiin ongelmatilanteisiin ja luotiin pohjaa toiminnan kehittämiselle. Kouluttajina toimivat tuomarisääntövaliokunnan jäsenet ja jaostojen puheenjohtajat. Tilaisuuteen osallistui 19 osanottajaa. 9
6.2.3. Seuratoiminnan kehittämiskoulutus Syyskokousta edeltävä kehittämisseminaari järjestettiin vuosikokouksen yhteydessä Helsingissä 25.11.2017. 6.2.4. Muu erityiskoulutus Kouluttajat ja valmentajat ovat osallistuneet Olympiakomitean, VALO:n ja urheiluopistojen järjestämiin täydennyskoulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Viranomaisten ja kilpailujen järjestäjien toimesta koulutettiin liikenteenohjaajia tai järjestyksenvalvojia. Seuroissa tai seurojen toimesta järjestettiin paikallisia pyöräilyä edistäviä ja valmennustietoa lisääviä tilaisuuksia. 6.2.5. Koulutusmateriaali SPU:n julkaisemaa ja Pasi Ahlroosin kirjoittamaa Pyöräilyvalmennuskirjaa on hyödynnetty SPU:n koulutusjärjestelmän eri tasoilla. Materiaalina on käytetty myös Antti Hagqvistin kirjoittamaa Aja kovempaa valmennuskirjaa. Koulutusmateriaalina käytettiin myös aikaisemmin tuotettuja koulutusaineistoja ja Pyöräilykirjaa sekä koulutustilaisuuksien muistioita. Fillarinappulaohjaajille on kansio, joka sisältää valmiit mallit ja sisällöt 45 yleiskehittävän harjoituksen ja 20 lajikohtaisen harjoituksen toteuttamiseksi. Kilpapyöräilykoulun valmentajille on valmentajakansio, joka sisältää nuorisovalmennukseen liittyvät perusteet (lapsen ja nuoren elimistön kasvu ja kehitys, liikunnallisen kehityksen perusteet, 10-15 vuotiaan liikunnallinen kehitys ja harjoittelu, kasvatukselliset tavoitteet, ohjaaminen ja opettaminen, lasten ja nuorten harjoittelu pyöräilyseurassa ja esimerkkejä harjoitus kerran). Peruskouluille on tuotettu koululaispyöräilyprojekti, jonka tarkoituksena on aktivoida peruskoululaisia pyöräilemään oman kuntonsa parantamiseksi sekä mahdollisen pyöräilyharrastuksen aloittamiseksi. Projektiin liittyen on tuotettu Fillaripäivä materiaali, joka mahdollistaa opettajien omatoimisen teoria- ja käytännönosioiden toteuttamisen. 10
7. VIESTINTÄ JA TIEDOTUSTOIMINTA Kauden 2017 aikana tiedottamista kehitettiin strategian mukaisesti. Tiedotustoiminta on ollut tiedotusvaliokunnan, tiedotusvastaavien ja jaostojen puheenjohtajien vastuulla. Resurssipulan vuoksi tiedottaminen on suuntautunut lähinnä sisäisen tiedottamisen hoitamiseen. Ulkoista tiedottamista ovat hoitaneet muutamien jäsenseurojen henkilöt omatoimisesti. Omalta osaltaan erityisen panoksen tiedottamisen saralla on antanut Sanna Karjalainen, Peter Selin ja Janne Lehti ovat myös tuoneet lajia myönteisesti esille. Tampereen alueella tuloksista tiedottamisesta on vastannut Kari Mäkinen. Mäkinen on hoitanut myös Teksti-TV:n materiaalitoimituksista ja ylläpitänyt oman tulospalvelun Internet-sivuja. 7.1. Seuratiedote toimii jäsenseuroille ja SPU:n luottamushenkilöille toteutetun tiedotuksen välineenä. Tiedote toimitettiin yhdyshenkilöille sähköpostitse ja tiedotteet julkaistiin myös Internetissä. 7.2. Pyöräily 2017 kilpailukalenteri toteutettiin internetversiona ja kalenteri oli tulostettavissa pdf muodossa. 7.3. Pyöräilytapahtumakalenteri 2017 toteutettiin Fillari-lehden ja Suomi pyöräilee projektin yhteistyönä. Tapahtumakalenteri julkaistiin Internetissä. 7.4. Internet-sivut ovat osoitteessa www.pyoraily.fi. Sivujen ylläpidosta vastaa SPU:n toimisto. Sivujen tavoitteena on pyöräilyyn liittyvä tiedottaminen. Sivuilta löytyy kilpailukalenterit, tulokset, yhteystiedot. Sivujen uudistaminen ja kehittäminen ovat olleet suunnitteilla ja valmistelussa. 7.5. Muu tiedotus Jaostot, alueet ja seurat ovat vastanneet omasta tiedottamisestaan. Liitolla on myös omat Facebook sivut. 7.6. Kriisiviestintäohjeisto on tarkoitettu SPU:n hallinnossa toimiville henkilöille. 7.7. Koulutusmateriaali Koulutusmateriaaleja ovat Pyöräilyvalmennus -kirja, Pyöräilyn Tilastokirja, I-tason valmentajaoppaat, Fillarinappulaohjaajakansio, kilpapyöräilyvalmentajakansio, Fillaripäivä-, tuomarikoulutusmuistiot, pyöräilytuomarin opas, sääntökansio jne. 7.8. Dopingvalistus Dopingvalistusta toteutettiin kaikissa tiedotteissa ja julkaisuissa. Internetsivuilla on laaja kiellettyjen aineiden ja menetelmien osio sekä dopingtestaukseen liittyvä ohjeistus. Elite-luokan pyöräilijöille on toimitettu kielletyt ja sallitut lääkeaineet vihkonen. Hallitus on hyväksynyt Suomen Pyöräilyunionin yhdenvertaisuus- ja antidopingohjelman. 11
8. VALMENNUSTOIMINTA 8.1. Yleistä Liittotasoinen valmennustoiminta on toteutettu Huippupyöräily-yksikön alaisuudessa lajijaostojen toimesta. Huippupyöräily-yksikön puheenjohtajana on toiminut Juho Suikkari, jäseninä Tommi Martikainen, Jukka Heinikainen, Jordan Thomas, Jarmo Sorsa, Juha Aintila, Kimmo Kananen, Kjell Carlström Lajijaostojen valmennusryhmien lisäksi alueet ovat valinneet valmennusryhmiä, joihin on kuulunut lähinnä nuoret urheilijat (12-18 vuotiaat). Alueilla ja seuroissa ohjaus- ja valmennustoimintaa on organisoinut ja toteuttanut lähes tuhat koulutettua valmentajaa ja ohjaajaa. Heidän apunaan on satunnaisesti toiminut erilaisissa huolto- ja avustustehtävissä lähes tuhat henkilöä. 9. HUIPPU-URHEILU JA KILPAILUTOIMINTA Huippupyöräily-yksikkö (HPY) alkoi vuonna 2017 rakentamaan suomalaista huippupyöräilyjärjestelmää urheilijakeskeisestä näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda pyöräilyn liittotason huippu-urheilutoiminta lähemmäs urheilijaa yksilönä, ja pyrkiä tukemaan kutakin urheilijaa mahdollisimman yksilöllisesti erilaisten asiantuntija- tai verkostopalvelujen avulla. Konkreettisella tasolla tämä ajattelu tarkoitti seuraavien keskeisten toimenpiteiden toteuttamista: 1. Belgian talon vuokraaminen Kauden 2017 aikana SP:llä oli vuokrattuna Belgiasta kaksi eri taloa kahtena eri ajankohtana. Näin varmistettiin alueella kilpailevien joukkueiden majoitustarpeet sekä mahdollistettiin nuorten urheilijoiden mahdollisuus asua ja kilpailla Belgiassa pitkiäkin aikoja, ja näin antaa kilpailuissa näyttöjä potentiaalisille seurajoukkueille. Projekti onnistui erinomaisesti, sillä sen seurauksena kaksi urheilijaa sai Belgiasta teamipaikan kaudelle 2018. 2. Urheilijavalintadokumentin rakentaminen HPY:n toiminta-ajatukseen määritelty päätösten perusteltavuus ja tasapuolisuus sekä urheilijoilta ja seuroilta lähtöisin ollut tarve urheilijavalintojen selkeyttämiseksi johti urheilijavalintadokumentin kehittämiseen kauden 2017 aikana. Urheilijavalintadokumentti listaa eri kriteerejä eri alalajien eri tasojen kilpailuvalintoihin, ja selkeyttää niitä seikkoja, joita valintaa tehdessä painotetaan. Urheilijavalintadokumentti on otettu erittäin hyvin vastaan, ja sen jatkokehittäminen kaudella 2018 on luonnollinen jatkumo päätösten perustelun, avoimuuden ja näitä seuraavan luottamuksen rakentamiseksi. Urheilijavalintadokumentin oli myös tarkoitus selkeyttää urheilijavalinnan aikataulu, jotta urheilija osaisi odottaa päätöstä, joka myös tulisi riittävän ajoissa kilpailuun valmistautumista ajatellen. 3. Pyöräilyn huippu-urheilujärjestelmän uudelleenrakentaminen Kauden 2017 loppupuolella käynnistettiin uuden organisaatiorakenteen suunnittelu sisäisen kommunikaation kehittämiseksi ja näin ollen myös HPY:n alaisen maajoukkuetoiminnan ja kilpailumatkojen järjestelyiden parantamiseksi. Tästä prosessista syntyi laajennettu HPY, jonka strategisen ytimen kanssa toimivat lajitiimit lajivastaaviensa johdolla. Näin toimien kilpailutoiminnan operatiivinen taso saatiin yh- 12
teen suunnittelevan tason kanssa, mikä johti keskustelun tason nousuun ja toiminnan laadun paranemiseen kaikilla tasoilla. 4. Urheilijan polun rakentamisen aloittaminen Kauden 2017 käynnistettiin useita projekteja, joiden tarkoituksena on olla osa pyöräilijän urheilijan polkua, mutta myös tuottaa arvoa itsessään, eikä ainoastaan osana urheilijan polkua. Näistä kokonaisuuden kannalta keskeisin on valmentajakoulutusjärjestelmän rakentaminen, joka käynnistyi loppuvuodesta 2017. 9.1. Kansallinen kilpailutoiminta Kansallista kilpailutoimintaa järjestettiin kaikissa lajiryhmissä. Kilpailujen järjestämisestä vastasivat ensisijaisesti jäsenseurat ja seurayhtymät. Kilpailuluvat ja kilpailuajankohdat myönnettiin SPU:n hallituksen toimesta. SPU:n kilpailukalenterit julkaistiin Internetsivuilla. Jäsenseurat järjestivät kansalliseen kalenteriin ilmoitettuja kansainvälisiä tai kansallisia maatiepyöräilykilpailuja runsaat kuusikymmentä. Maastopyöräilykilpailuja kalenteriin oli kirjattuna 20 kpl. Vauhtilajien kilpailuja järjestettiin viisi ja BMX ja Trial kilpailuja samoin viisi. Ratakilpailuja järjestettiin Helsingin ja Turun velodromeilla sekä Liikuntamyllyssä runsaat kaksikymmentä. Myönnetyissä kilpailuissa kirjattiin noin 8 000 suoritusta. Kilpailun järjestelytehtäviä toteutti runsaat tuhat henkilöä ja kilpailuja seurasi paikan päällä 50 000 henkilöä ja median kautta liki 500 000 henkilöä. Maastopyöräilyssä toteutettiin erilliset cupkilpailusarjat XC:ssa, DH:ssa ja MTB maratonissa. Vauhtilajit toteuttivat DH kilpailusarjan ja BMX jaosto BMX cupin. Nuorisojaoston toimesta toteutettiin alle 16 vuotiaiden sarjoissa Kultainen Kampi kilpailusarja. Veteraaneille toteutettiin oma mastercup aika-ajo ja yhteislähtöisissä kilpailuissa. Maantiepyöräilyssä järjestettiin seitsemän osakilpailun Škoda maantiecupkilpailusarja. Cup-kilpailuihin sisältyi miesten sekä naisten elite luokat, lähdöissä ovat ajaneet myös mies- ja naisjuniorit. Henkilökohtaiset pisteet kertyivät ainoastaan cupkilpailuista. Tavoitteena on ollut kilpailujen arvostuksen ja ohjattavuuden lisääminen, pistelaskun yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen. 9.2. Alueellinen kilpailutoiminta Alueellisia tai paikallisia kilpailuja järjestettiin useita satoja ja tapahtumissa kirjattiin parikymmentätuhatta suoritusta. Yksittäisiin tempauksiin ja tapahtumiin osallistui lähes miljoona pyöräilyn harrastajaa. Alueilla on järjestetty erinäisiä kunto-, esittely- ja messutapahtumia, joissa SPU:n jäsenseuroilla on ollut huomattava rooli. 9.3. Kansainvälinen kilpailutoiminta Kv- kilpailutoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat lajijaostot liiton toimiston avustaessa käytännönjärjestelyissä. Eri lajimuotojen MM- EM- ja cupkilpailut sekä kansainväliset kilpailut ovat kuuluneet lajijaostojen ohjelmaan. 9.4. Sääntö- ja tuomaritoiminta 13
Sääntö- ja tuomarivaliokunnan (STV) toiminta alkoi aktiivisesti vuoden vaihteessa. Tällöin kansainvälinen Pyöräilyunioni (UCI) julkaisi kilpailusääntöjen muutokset tulevalle kaudelle. STV.ssä sisäinen työnjako on sovittu siten, että lajivastaavat päivittävät ja tarvittaessa kääntävät säännöt suomen kielelle. Muuttuneet säännöt esitellään helmikuun alussa pyöräilytuomareiden neuvottelupäivillä Tampereen Varalassa. Sen lisäksi neuvottelupäivillä käsitellään mennyttä kautta tuomarityöskentelyn mutta myös kilpailun järjestämisen näkökulmista. 10. OHJELMAT JA HANKKEET REILU PELI Suomen Pyöräilyunioni ry on sitoutunut Suomalaisen liikunnan ja urheilun eettisiin periaatteisiin. Liikunnan ja urheilun etiikka ja moraali rakentuvat jokapäiväisistä kohtaamisista, joissa erilaiset toimintatavat ja periaatteet kohtaavat toisensa. Eettisyys ilmenee erilaisten yhteisöjen ja yksilöiden tapana toimia. Liikunnan ja urheilun eettiset periaatteet ovat syntyneet tarpeesta koota yhdeksi kokonaisuudeksi perusteet hyvälle urheilutoiminnalle. Liikuntakulttuurin yhteinen arvopohja on tavoite, mutta samalla tunnistettava liikunnan kentän toimijoiden erialiset lähtökohdat. SPU on pyrkinyt sitoutumaan Reilu Peli hankkeeseen henkilökunnan ja hallinnon osalta kaikissa käytössä olevin resurssein. Reilu Peli on Suomen Pyöräilyunioni ry:n luonnollisena lähtökohtana toiminnan toteuttamiselle. Reilu Peli materiaali on toimitettu hallintoon kuuluville. Yleiset perusteet: - Toisen ihmisen ja elämän kunnioitus yhteisöllisesti ja yksilön tasolla - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhteisöllisesti ja yksilön tasolla - Vastuu kasvatuksessa yhteisöllisesti ja yksilön tasolla - Avoimuus, demokratia, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus - Kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun - Kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen - Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus - Dopingin vastaisuus - Päihteiden ja lääkeaineiden vastuukäyttö - Väkivalattomuus yhteisöllisesti ja yksilön tasolla - Sukupuolisen häirinnän ehkäiseminen - Yleisön turvallisuus ja viihtyvyys - Vastuullinen taloudenpito 14
EETTINEN TOIMINTA Eettinen työ on käsite, jonka alle voidaan nimetä useita asiakokonaisuuksia ja yhteiskuntavastuita. Etiikalla tarkoitetaan käyttäytymissääntöjä, jotka määrittelevät oikean ja väärän. Etiikka ilmenee moraalina, ihmisen sisäisenä äänenä, johon yhteiskunnan ja yhteisön säännöt ja normit vaikuttavat. Eettisellä työllä tarkoitetaan sitä toimintaa, jonka tavoitteena on koordinoida kokonaisuutta ja eri toimijoiden yhteistyötä sekä vastata ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin. Tavoitteena on synnyttää keskustelua ajankohtaisista aiheista ja kysymyksistä sekä toimia samalla tuntoeliminä tulevaisuuteen: tavoitteena on tunnistaa eettisen työn keskeiset haasteet ja toimia mahdollisuuksien mukaan ennaltaehkäisevästi. Työn kuvaan kuuluu sekä normatiivinen että kasvatuksellinen puoli. Lisäksi pyritään tukemaan linjauksia ja suosituksia oman ja jäsenseurojen toiminnan kehittämisessä (esim. sääntökysymykset). Toimintaan kuuluu nopea reagointi ja tarvittaessa lausuntojen antaminen sekä SPU:n hallituksen tukeminen eettisissä kysymyksissä. Jäsenjärjestöjen työtä tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on antaa tukea seurojen ja lajiryhmien sisäisiin kehitysprosesseihin, oppia toisilta sekä jakaa avoimesti hyviä malleja. Suomen Pyöräilyunioni ry:n hallinnossa ja seuroissa on kaikin keinoin pyritty toteuttamaan lajiliiton hyväksymiä eettisiä suosituksia. Suosituksista on informoitu seurojen luottamushenkilöitä, urheilijoita, tapahtuman järjestäjiä ja toimihenkilöitä. TASA-ARVO SPU:n tavoitteena on tasa-arvoinen liikuntakulttuuri, jossa naisilla ja miehillä, tytöillä ja pojilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa, toimia ja päättää liikunnassa ja urheilussa. Tasa-arvotyön tavoitteena on taata erilaisille yksilöille ja heidän tekemisilleen samanlainen arvo. Kaikki erilaisia kaikki samanarvoisia on tasa-arvotyön keskeinen teema. SPU:n tasa-arvokäsitys ei rajaudu pelkästään sukupuolten väliseen tasa-arvoon, vaikka se on korostunut tavoitteissa ja toimenpiteissä. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi tuetaan ja edistetään erityisryhmien tasa-arvoisuutta ja sukupolvien välisen tasa-arvon toteutumista sekä eri etnisten ryhmien tasa-arvoisuutta. Pyrkimyksenä on ollut avata tasa-arvoajattelua suomalaisessa liikuntaelämässä, pohtia ja määritellä käyttämiämme tasa-arvon käsitteitä ja kehittää tasa-arvonäkökohtien arviointia eri tasoilla. Toiminnassa pyrittiin takamaan pyöräilyharrastuksen parissa toimiville tasa-arvoiset mahdollisuudet sukupuolesta, etnisyydestä, kulttuuritaustasta, kielestä, vammaisuudesta, iästä, sairaudesta jne. riippumatta. Esiintyviin rikkeisiin on puututtu lain ja mahdollisuuksien suomissa puitteissa. SPU:n tasa-arvoasioista vastaavaksi on vuosikokouksessa nimetty tasa-arvovaltuutettu. 15
SUVAITSEVUUS SPU on pyrkinyt toiminnassaan edistämään tasa-arvoista liikuntakulttuuria, jossa ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa, toimia ja päättää liikunnassa ja urheilussa. SPU:n monikulttuurisen liikunnan ja liikunnan suvaitsevaisuustyön tavoitteena on ollut edistää hyviä etnisiä suhteita ja vähentää rasismia liikunnan keinoin, luoda yhteistyötä maahanmuuttajien ja kantaväestön välille liikunnan avulla sekä parantaa maahanmuuttajien osallistumista liikuntatoimintaan Suomessa. Kansainvälisen kilpailutoiminnan ja järjestöyhteistyön avulla on kehitetty ja tuettu kansainvälistä yhteistyötä. KUSTANNUSTEN KOHTUULLISUUS Lajin säännöillä on pyritty pitämään laji edullisena, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori voisi harrastaa pyöräilyä. Säännöillä on rajattu välineen merkitystä tulokseen ja tätä kautta pyritty pitämään harrastusvälineet tasavertaisina ja kohtuullisen hintaisina. Säännöissä on mm. rajattu välivaihto (pyörän etenemä yhdellä poljin kierroksella) eri-ikäisillä aina vanhinpahan juniori luokaan asti. Alle 14 vuotiailta on myös erilaisten lisälaitteiden kuten lisäohjaustangon ja ns. levykiekkojen käyttö kielletty. Kilpailulisenssin maksu aloittelevilla on noin 20 % aikuisten vastaavasta maksusta. Osanottomaksut ovat 50 % aikuisten osanottomaksuista. YMPÄRISTÖTYÖ JA KESTÄVÄKEHITYS Kilpailusäännöillä on rajoitettu ja ohjattu kilpailun tai tapahtuman järjestäjiä, kilpailijoita ja muita mukana olevia ympäristön huomioivaan kestävän kehityksen mukaiseen toimintatapaan. Maastopyöräilyssä kilpailureitit on suunniteltava ja toteutettava siten, että luontoon jää mahdollisimman vähän vaurioita kilpailijoiden, huoltojoukkojen tai kilpailun yleisön liikkumisen johdosta. Kilpailun jälkeinen maisemointi, kuten merkkausmateriaalin ja roskien poistamine on suoritettava välittömästi kilpailun tai tapahtuman jälkeen. Maantiepyöräilyssä on käytetty mahdollisimman vähän kulkuvälineitä, jotka voivat aiheuttaa ympäristöongelmia. Säännöillä on määrätty mahdollisimman monta huollettavaa yhtä huoltoautoa kohti. Seurat on velvoitettu yhdistämään useampi huolettava yhden huoltoauton alaisuuteen. Kilpailureitit on suunniteltu siten, että kilpailusta on aiheutunut mahdollisimman vähäinen haitta alueen asukkaille ja luonnolle. Maaston turmelua, roskaamista, turhaa kulumista jne. on pyritty estämään oheistuksen ja sääntöjen avulla. Kuulutuslaitteet ja valaistus on säädetty niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä alueen asukkaille ja luonnon eläimistölle. 16
Liiton toimistoissa on hyödynnetty monin keinoin kierrätysmateriaaleja ja syntyvät jätteet on lajiteltu mahdollisuuksien mukaan. Sähköisenviestinnän osuuden lisäämisellä on saavutettu paperin käytössä selkeitä säästöjä. Hallinnon ensisijaisena kulkutapana on suosittu julkistenkulkuvälineiden käyttöä. ANTIDOPINGOHJELMA Ohjelman arvoperusta Suomen Pyöräilyunioni ry:n toiminnan perustana ovat tasa-arvo, liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet, jotka sitovat lajin parissa toimivat henkilöt noudattamaan voimassa olevia dopingsääntöjä, voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Suomen Pyöräilyunionin ja kansainvälisen liiton (UCI) sääntöjä. Ohjelman tavoitteet Suomen Pyöräilyunionin antidopingohjelman tavoitteena on ennaltaehkäisevin toimin estää sääntöjen vastainen toiminta ja vahingon aiheuttaminen SPU:lle tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Samalla antaa riittävä ja ymmärrettävä tieto dopingsäännön rikkomuksiin syyllistyvien rangaistuksista ja muista seuraamuksista. Päivitetty ja hallituksen hyväksymä antidopingohjelma on liiton Internet-sivuilla. 17
11. NUORISOTOIMINTA JA NUORISOPYÖRÄILY 11.1. Yleistä Nuorisojaoston painopisteinä olivat seuratoiminnan kehittäminen fillarinappula, pyöräilykoulu sekä koululaispyöräily toimintojen avulla. 11.2. Leiritoiminta Seurat ja alueet järjestivät omatoimisesti kevät- ja kesäleirejä. Pohjois-Suomen Pyöräilyn toimesta järjestettiin Kultainen Kampi pyöräilyleiri Pikku-Syötteellä. Nuorisoyksikkö järjesti Kultainen Kampi pyöräilyleirin Kuntoutuskeskus Petreassa. 11.3. Kilpailutoiminta Jaosto on edelleen kehittänyt lasten- ja nuorten kilpailujärjestelmää niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Valtakunnallisesti toteutettiin nuorisojaoston organisoima ja seurojen järjestämä Kultainen Kampi kilpailujärjestelmä. Kilpailusarjan tarkoituksena on innostaa nuoria kilpaurheiluun ja tukea menestyvää juniorityötä tekeviä seuroja palkitsemisella. Alueilla joilla oli merkittävää juniorityötä, oli myös oma alueellinen Cup- järjestelmä. Nuorisoyksikkö suositti nuorten kilpailujärjestelmissä maantiellä yhteislähtökilpailujen painottamista. Tähän suuntaan nuorisoyksikkö pyrkii jatkossakin nuorimpien luokkien kilpailujärjestelmää kehittämään. 18
12. AIKUIS- JA HARRASTELIIKUNTA Harrastepyöräilyvaliokunnan toiminta Harrastepyöräily toiminnalle on asetettu pitkän- ja lyhyentähtäimen tavoitteita harrastepyöräilyn aseman vahvistamiseksi seuroissa. Kilpapyöräilyn hallitseva asema saattaa monissa seuroissa jättää harrastepuolen taka-alalle, vaikka harrastepyöräilyn voi aivan perustellusti nähdä tukevan kilpapyöräilyä, ja jopa muodostavan sille elinehdon eri liikuntamuotojen keskinäisen kilpailun edelleen koventuessa tulevaisuudessa. Harrastepyöräily-käsite tulkitaan valiokunnan toiminnassa laajasti sisältäen kaiken eikilpailullisen pyöräilyn. Näitä ovat mm. kunto-, retki-, hyöty-, arki-, työmatka-, vapaa-ajanja virkistyspyöräily sekä kaikenlainen fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja terveyttä edistävä pyöräily. Myös pyöräilyn sosiaaliseen ulottuvuuteen halutaan kiinnittää huomiota. Harrastepyöräilyn sateenvarjon alle kuuluvat yhtä lailla perinteiset maantie- ja maastopyöräily kuin pyöräilyn uudet taito- ja vauhtilajitkin, jos näitä harrastetaan ei-kilpailullisessa mielessä. Toiminnan pitkänajan tavoitteeksi on asetettu, että jokaiseen SPU:n alaiseen pyöräilyseuraan saadaan nimetyksi harrastevastaava, joka vastaa harrastepalvelujen tuottamisesta seurassa apunaan joukko eri harrasteryhmien ohjaajia ja/tai vetäjiä. Lisäksi valiokunta pyrkii järjestämään seuroille harrastepalveluiden tuottamista tukevaa ohjaaja- ja vetäjäkoulutusta SPU on seuroja varten -periaatteella. Pyöräilypalveluihin harrastevaliokunta lukee kaikki seurojen ohjatut harrasteryhmät sekä näihin liittyvät koulutustapahtumat (mm. ryhmäajo-, tekniikka- ja valmennuskoulutus). Päämäärätietoisille harrastajille tulee valiokunnan mielestä tarjota seuroissa mahdollisuus harjoitella seuran eritasoisissa harrastajaryhmissä (mm.) kotimaisia ja ulkomaisia kuntoajoja varten. Eri kunto- ja osaamistasoille suunnatut harrasteryhmät tulisi nähdä seuroissa erityisesti uusien jäsenten rekrytointikanavina, joilla seuraan saadaan houkuteltua uutta väkeä. Myös harrastajien vakuutusturvaan liittyvien kysymysten selvittämistä pidetään tärkeänä valiokunnan toimintaan liittyvänä tehtävänä. Vahvuuksina pidetään valtavaa kasvupotentiaalia kestävyys-, kunto- ja terveysliikunnan saralla. Suomessa on noin 800 000 aikuista ja runsaat 200 000 nuorta pyöräilyn harrastajaa. Heikkouksina nähdään ajankäyttöön liittyvät ongelmat. Myös henkilöiden sitouttaminen toimintaan sekä maamme pyöräilykulttuurin kehittymättömyys nähdään valiokunnassa ongelmallisina. Puutteena valiokunnassa nähdään se, ettei Pohjois- ja Itä-Suomesta ole omaa edustajaa. Uhkina pidetään vapaa-ajan käyttöön liittyvää harrastusten laajaa tarjontaa yleensä, sekä erityisesti kilpailua muiden liikuntamuotojen ja -lajien kanssa. Valiokunnan tiedotustoiminnan ja kentälle suuntautuvan yhteydenpidon parantamiseksi valiokunta tuottaa materiaalia SPU:n nettisivuille ja resurssien mukaan tuotetaan pyöräilyä harrasteena esittelevää esitemateriaalia yleisötilaisuuksissa jaettavaksi. Kauden aikana jatkettiin pyöräilyohjaajien koulutusjärjestelmän ja materiaalin laatimista sekä toteutusta Teemu Tenhusen ja Kaisa Peltosen toimesta. Strategian mukaisesti valiokunnan tehtävät siirtyvät tulevaisuudessa harraste- ja masterpyöräily-yksikön vastuulle. 19
13. TALOUS 13.1. Yleistä Suomen Pyöräilyunioni ry:n talous on sidoksissa tehtyihin suunnitelmiin ja päätöksiin. Kaudella 2017 toiminnassa korostettiin toiminnan näkyvyyttä, tulevaisuuteen panostamista ja näin tehtyjen päätösten seurauksena talousarvion mukaiset menot eivät vastanneet toteutuneitta tuottoja ja tämän myötä tilinpäätös on alijäämäinen. Alkaneen olympiadin aikana on saatava lisäpanostusta erityisesti omavarainhankintaan, jotta oma pääoma saadaan turvalliselle tasolle. 13.2. Taloushallinto Taloushallinnon ja palkkalaskennan on hoitanut Administer OY. Administer on toteuttanut kirjanpidon koko toimintavuoden ajalta. 13.3. Tilintarkastus Vuosikokouksen nimeämänä tilintarkastajana toimii Kare Kotiranta (KHT) ja varatilintarkastajana toimii Nexia tilintarkastusyhteisö. 13.4. Avustukset Suomen Pyöräilyunin ry:n talous on toimintavuoden aikana perustunut syyskokouksen 2016 vahvistamaan tulo- ja menoarvioon. Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus oli toimintavuodelle 175 000 euroa. Lisäksi saatiin kohdeavustuksia Olympiakomitealta huippu-urheiluun. 20
21
14. TULOSLASKELMA JA TASE TULOSLASKELMA 31.12.2017 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Tuotot yht. 11648,77 29 341,90 40 520,45 23 844,50 35 820,88 KULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -73483,35-95.389,13-114 398,54-105 103,63-90 027,85 Eläkekulut -13.915,37-17.705,87-21 501, 76-19 770,24-15 360,06 Muut henkilöstökulut -1.763,59-3.866,83-5 410-3 421,84-3 910,46 Henkilöstökulut yht. -89162,31-116 961,83-141 310.30-128 295,71-109 298,37 POISTOT -767,88-478,04-637,38-849,84-1 133,13 MUUT TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut yht. -327 386,86-317 174,30-357 646,37-261 693,33-247 499,96 KULUT -432 996,01-434 614,17-499 594,05-390 839,88-357 931,46 VARSINAINEN TOIMINTA -421 347,24-405 272,27-459 073,60-367 049,38-322 110,58 VARAINHANKINTA Tuotot 194293,44 151 618,39 143 762,55 114 796,71 106 261,00 Kulut -62 183,79 Varainhankinta yht. 132 109,65 151 618,39 143 762,55 114 796,71 106 261,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot (korot) 0,00 0,00 0,97 1,97 4,04 TUOTOT/KULUJÄÄMÄ -273 558,63-253 653,88-315 311,05-252 250,70-215 854,54 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Kulut Tuotot YLEISAVUSTUKSET 264082,66 223 783,21 257 784,50 278 528,34 238 591,84 TILIKAUDEN ALI/ YLIJÄÄMÄ -9475,97-29 870,67-57 526,55 26 277,64 22 746,30 22
TASE (euroa) 31.12.2017 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014 31.12.13 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet 2303,63 1.434,11 1 912,15 2 549,53 3 399,37 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Myyntisaamiset 25755,60 8.515,69 6 053,76 11 167,07 11 694,55 Siirtosaamiset 11868,33 4.301,58 14 556,72 29 404,51 4 592,23 Rahat ja pankkisaamiset 14780,98 23.104,06 64 790,65 134 614,64 162 439,34 Saamiset 54283,19 35 921,33 85 401,13 175 186,22 178 726,13 VASTAAVAA 56586,82 37.355,44 87 313,28 177 735,75 182 125,50 VASTATTAVAA Oma pääoma Ed. kausien ylijäämä 19319,63 49.190,30 106 716,85 80 439,21 57 692,91 Tilikauden ali/ ylijäämä -9475,97-29.870,67-57 526,55 26 277,64 22 746,30 Oma pääoma 9843,66 19.319,63 49 190,30 106 716, 85 80 439,21 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat 19262,46 8 786,35 18 460,34 26 461,59 27 388,10 Siirtovelat 5 917,98 6 963,93 17 465,33 42 265,01 71 079,74 Muut lyhytaikaiset velat 21 562,72 2 285,53 2 197,31 2 293,23 3 218,45 Lyhytaikainen yht. 46743,16 18 035,81 38 122,98 71 018,83 101 686,29 VASTATTAVAA 56 586,82 37.355,44 87 313,28 170 735,68 182 125,50 15. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Koneet ja kalusto v. 2016 v. 2017 Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 1.912,15 1434,11 Lisäykset 0,00 1637,40 Suunnitelman mukaiset poistot -478,04-767,88 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 1.434,11 2303,63 23
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Oman pääoman erittely Edellisien tilikausien voitto/ tappio 49.190,30 19319,63 Tilikauden voitto/ tappio -29.870,67-9475,97 Kertyneet voittovarat 19.319,63 9843,66 Oma pääoma yhteensä 19.319,63 9843,66 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT 2016 2017 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2+1 2 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 95.389,13 73483,35 Eläkekulut 17.705,87 13915,37 Muut henkilösivukulut 3.866,83 1763,59 Yhteensä 116.961,83 89162,31 24
16. HALLITUKSEN JA TILINTARKASTAJAN ALLEKIRJOITUKSET 18. JÄSENSEURAT 31.12.2017 TOIMINTAPISTEET JA ÄÄNIMÄÄRÄT seura pisteet äänet 2 CTeam 25 1 65 Degrees Racing 20 1 Alatornion Ahjo 15 1 Alvajärven Ryhti 151 2 Arctic Triathlon 25 1 Aviapolis Cycling Team 90 1 BMX Racing Helsinki 917 5 BMX Turku 421 5 CC Ilves, Jämsä 80 1 CC Picaro 392 4 CC Tailwind 309 4 Cycle Club Helsinki 1300 5 Cycling Academy 115 2 Cycling Club Gentlemans 80 1 Cyclo Vision 110 2 Cyclos Kuusamo 282 3 Cykelklubben Master 110 2 Cykelklubben Trion 20 1 Devexus 25 1 DH Tornarit 426 5 Gamlakarleby Idrottsförening 337 4 Habanero Hardcore Mountainbikers 223 3 Heinolan MTB-Club 75 1 Helsingin Polkupyöräilijät 530 5 Helsingin Työväen Luistelijat 157 2 Helsinki Triathlon 155 2 Hkin Yliopiston Pyöräilyseura Prologi 150 2 Hyvinkään Pyöräilijät 705 5 Hämeenlinnan Tarmo 62 1 Härkälän Haka 165 2 IBD Cycling 375 4 Idrottsklubben -32 831 5 IF Sibbo Vargarna 166 2 IF Ålands 81 1 Iisalmen Visa 55 1 Imatran Urheilijat 201 3 Inarin Yritys 120 2 Joensuun Pyöräilijät 195 2 Jurvan Urheilijat 101 2 Jurvan Voima 211 3 Jyväskylän Pyöräilyseura 650 5 Järvenpään Pyöräilijät 266 3 Kangasalan Kisa 209 3 Kauhajoen Karhu 452 5 Keskiö MTB 40 1 Kiimingin Riento 60 1 Kings Way Cycling Team, Loviisa 130 2 25
Koiviston Isku 498 5 Korson Kaiku 1496 5 Kouvolan Pyöräilijät 207 3 Krossikommuuni, Oulu 135 2 Kuopion Pyöräilyseura 145 2 Kuusankosken Urheiluseura 95 1 Kymi Anti-Flow 130 2 Kälviän Tarmo 272 3 Lahden Pyöräilijät 391 4 Laihian Luja 108 2 Lappeenrannan Pyöräilijät 292 3 Lasmo IF 90 1 Länsi-Uudenmaan Pyöräilijät -82 201 3 Motion Finland 110 2 Mountain Bike Club Finland 266 3 MP Taito 80 1 Mynämäen Toverit 88 1 Mäntsälän Urheilijat 165 2 Nykarleby Cykelclub 220 3 Närpes Kraft 224 3 Orimattilan Toive 50 1 Oulu Triathlon & Cycling Club 691 5 Oulun Tarmo 80 1 Ounaksen Pyörä-Pojat 787 5 Outdoor Sport 45 1 Paksukumi Team 111 2 Parikkalan Urheilijat 40 1 Pellossalon Nousu 30 1 Pielaveden Alku 20 1 Piikkiön Kehitys 76 1 Porin Pyörä-Karhut 136 2 Porin Tarmo 428 5 Porvoon Akilles 722 5 PPP-97 65 1 ProMTB 495 5 Pyörä-68 Turku 193 2 Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat 420 5 Pyöräilyseura Lets`Go 82 1 Pyöräilyseura Zeus 123 2 PyöräRinki 250 3 Rantapyörä, Kotka 75 1 Rauman Seudun Pyöräilijät 150 2 Retkikunta Racing 356 4 Rideep 347 4 RideFree 175 2 ridingjkl 95 1 Riihimäen Kiista-Veikot 25 1 Rokua MTB Team 105 2 Royal Cycling Team 292 3 Sala-Gym Lehtikangas 70 1 Savo MTB 125 2 Sladi 190 2 Soinin Sisu 20 1 Sprint Team 20 1 Stanga Racing 150 2 26
Sukevan Kisa 40 1 Suomen Kilpapyöräily. Fincycling 90 1 Suomen Pyöräilyohjaajat 30 1 Säkylän Yritys 196 2 Tainionkosken Tähti 46 1 Taipalsaaren Veikot 70 1 Tampere Bike Club 511 5 Tampereen Polkupyöräilijät 160 2 Tampereen Pyörä-Pojat 564 5 Tampereen Pyörä-Union 226 3 Tampereen Yritys 509 5 Tawast Cycling Club 315 4 Team Donna Agile 25 1 Team Free Wheel 20 1 Team Kotikallio, Taivassalo 32 1 Team PBK Finland 60 1 Team Spesial Bike 20 1 Team Velo Cycling 796 5 Terva-ajot, Oulu 275 3 Teuvan Rivakka 41 1 Turun Slalomseura 60 1 Turun Urheiluliitto 558 5 TWD-Länken 351 4 Tähtisadeajot 80 1 Uudenmaan Pyöräilijät 223 3 Vantaan Pyöräilijät 127 2 Vasa Idrottssälskap 110 2 Wasa Velocity 185 2 Velo Salo 110 2 Velo8 66 1 Velodrom-Finland 110 2 Zarauzko Zikloturista Elkartea 25 1 Åland Triathlon Club 83 1 27
SUOMEN PYÖRÄILYUNIONI ry, SPU 00380 Helsinki spu@pyoraily.fi www.pyoraily.fi 28