YLEISRADION HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS V. 2007

TILINPÄÄTÖS 07

1 YLEISRADION HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS V. 2007 1 Yhteenveto Tyytyväisyys YLEn tarjontaan on noussut. Suomalaisista 87 % (v. 2006: 83 %) on vähintään melko tyytyväisiä YLEn koko tarjontaan. YLEn osuus päivittäisestä televison katselusta oli koko vuonna 43,7 % (v. 2006: 45,2 %). Digisiirtymän jälkeen loppuvuonna YLE kasvatti katseluosuuttaan 0,8 prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuoden 2007 lopussa YLE TV1 oli Suomen katsotuin kanava, YLE Teema kaksinkertaisti katseluosuutensa ja YLE FST5 nosti tavoittavuutensa 70 prosenttiin. YLEn radiokanavien osuus kuuntelusta nousi edellisestä vuodesta yhden prosenttiyksikön. Osuus vuonna 2007 oli 53 %. Nousu johtui erityisesti YLE Radio Suomesta, joka oli maan kuunnelluin radiokanava (38 %). Kuuntelijoiden tyytyväisyys YLEn radiokanaviin oli vuonna 2007 edellisen vuoden korkealla tasolla ja erittäin tyytyväisten osuus jopa kasvoi YleX:n ja Radio Suomen kuuntelijoissa. Suomalaisten asenne tv-maksuun on edellisen vuoden tasolla. Haastatelluista 61 % (v. 2006: 62 %) kokee saavansa YLEn ohjelmistoista vastinetta maksamalleen tv-maksulle vähintään melko hyvin. Ja 87 % (v. 2006: 91 %) tietää tv-maksun YLEn ohjelmien tärkeimmäksi rahoitusmuodoksi. Antennitaloudet siirtyivät digiaikaan 1.9.2007, mutta kaapelitalouksien siirtymää lykättiin maaliskuun 2008 alkuun. Syksyn siirtymän ongelmat liittyivät lähinnä lähetysten tekstitykseen ja antennijärjestelmiin. Noin 30 000 suomalaista kotitaloutta irtisanoi tv-maksunsa digisiirtymän yhteydessä. YLEn toimien ansiosta (digisovitintestit, lista toimivista boxeista, pysyvä tekstityskielitieto, TV1+) negatiivinen katsojapalaute tekstityksistä väheni selvästi vuoden 2008 alussa. Vuoden loppuun mennessä katvealueiden ongelmat ratkaistiin pääosin. Siirtymän yhteydessä syksyllä YLEn tv-kanavien ohjelmakaavioissa tehtiin huomattavia muutoksia, jotka liittyivät sekä kanavien profilointiin että kilpailukyvyn varmistamiseen. Uudistuksissa onnistuttiin. YLEn kanavaperhe kasvatti katseluosuuttaan, vaikka tv-tarjonta digisiirtymän myötä lisääntyi merkittävästi. Uudistettu sisältö- ja asiakaslähtöinen organisaatio ja johtamismalli astuivat voimaan 1.1.2007. Myös uusi ohjelmistosuunnittelumalli otettiin käyttöön. Yhtiön hallitus hyväksyi palvelutoimeksiantoprosessin perusteella sekä kanavien ohjelmistoprofiilit että ohjelmatoiminnan sisällöllisen kehittämisen painopisteet vuosille 2008 2010.

2 YLEn talous kehittyi yhtiön hallintoneuvostossa vuonna 2002 hyväksytyn ja vuonna 2005 tarkennetun linjauksen mukaisesti. Talous tasapainotetaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuoden 2007 liiketappio oli 9,6 miljoonaa euroa ja 10,5 miljoonaa euroa edellistä vuotta pienempi. Tilikauden tappio oli 6,4 miljoonaa euroa eli 10,1 miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi. Eläkesäätiön toimintapääoma vahvistui. Talouden tasapainottamiseen ja säästötoimiin liittyen kanavatarjonnassa tehtiin isoja ratkaisuja. YLE24-uutiskanava lopetti lähetykset huhtikuussa. YLE Radio Peilin valtakunnallistamisesta luovuttiin ja YLE24 kanavapaikalla huhtikuussa aloittanut YLE Extra päätettiin lakkauttaa joulukuun lopussa. Sen paikalla näkyy elokuun loppuun 2008 YLE TV1 perinteisellä tekstityksellä (TV1+) ja sen jälkeen SVT Europa. Yhtiön operatiivista toimintaa tehostettiin ja monimediaisuutta ohjelmatoiminnassa edistettiin edelleen strategian mukaisesti. Yhtiön markkinointi keskittyi tärkeimpien ohjelmanostojen viestintään lehdistölle ja yleisöille. Erityisesti panostettiin kotimaisen draaman ja lastenohjelmien markkinointiin, uutisuudistuksen sekä YLE FST5:n kanavan lanseeraukseen. Yhtiötasoisia tiedotettavia asioita olivat talouden tasapainottamiseen, digisiirtymään ja kanavauudistuksiin liittyvät asiat. Lisäksi yhtiöstä tiedotettiin yhteensä 34 erilaisesta ohjelmapalkinnosta, joita YLEn ohjelmantekijöille luovutettiin. YLEn vakituisen henkilöstön määrä oli vuoden 2007 lopussa 3278 (v. 2006: 3401). YLEssä oli vuoden aikana käytössä ns. muutostuki yhtiöstä lähteville. Työhyvinvointia mitattiin TYKE-kyselyllä, ja tulokset olivat parantuneet edellisestä vuodesta kaikilla kyselyn osa-alueilla. Kokonaistyytyväisyys oli 3,46 (asteikolla 1 5) ja vastausprosentti 75 %. 2 Toimintaympäristö Suomi siirtyi maanpäällisessä tv-toiminnassa täysin digitaalisiin lähetyksiin 1.9. klo 04.00. Kaapelitelevisiossa siirtymää päätettiin lykätä maaliskuun alkuun 2008. Vuoden 2007 lopussa 97 %:lla suomalaisista antennitalouksista oli digivastaanotin. Kaapelikodeista 72 % oli hankkinut vastaanottimen vuoden loppuun mennessä. Yhteensä digivalmius oli 1,7 miljoonalla suomalaisella kotitaloudella. Eduskunta hyväksyi vuoden 2007 lopulla kaksi lakiuudistusta, joilla on merkitystä televisio- ja radiotoimintaan. Vapaakappalelain korvaa laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Se velvoittaa säilyttämään myös tv- ja radio-ohjelmat tutkimuskäyttöön. Tallentamisen suorittaa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Viestintämarkkinalain muutoksella jatkettiin YLEn ja ns. vapaiden maanpäällisten tv- ja radiokanavien siirtovelvoitetta (must carry) kaapelitelevisioverkoissa. Eduskunta käsitteli Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksen 2005 06 ja esitti kantanaan, että YLEn on toteuttaakseen julkisen palvelun tehtävää keskityttävä sisältöihin, palveluihin ja niiden toimivuuteen sekä näiden laatuun. Ja että YLEn tulevaa rahoitusta on selvitettävä kokonaisvaltaisesti julkisen palvelun tehtävän toteuttamisen valossa. Hallitusohjelmassa todettiin sittemmin, että YLEn rahoitusmalli vuoden 2010 jälkeen selvitetään parlamentaarisessa työryhmässä. Viestintäministeri Suvi Lindén asetti työryhmän 12.2.2008. Työryhmän ehdotuksen on määrä valmistua vuoden 2008 loppuun mennessä. Valtioneuvosto päätti tv-maksun 3,5 %:n korotuksesta vuoden 2008 alusta lukien. Päätös perustuu aiempaan sopimukseen vuosittaisista korotuksista vuoden 2005 alusta lukien. Aiemmin oli myös päätetty, että kaupallisten toimijoiden mainostuloista maksamat toimilupatulot lakkaavat analogisten lähetysten päättyessä. Liikenne- ja viestintäministeriö listasi suomalaisittain merkittävät urheilutapahtumat, joiden pitää jatkossakin olla tv:ssä katsottavissa maksutta. Valtioneuvosto hyväksyi listan helmikuussa 2007. Listalla ovat mm kesä- ja talviolympialaiset, miesten jalkapallon MM- ja EM-kilpailut, miesten jääkiekon MM-kilpailut, kansainvälisen hiihtoliiton pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailut sekä yleisurheilun MM- ja EM-kilpailut. Yleisradio sai ohjelmistotoimiluvan SVT Europa-kanavan jakeluun kanavanipussa E. Ohjelman seuraaminen edellyttää vastaanottimeen ohjelmakorttia, jotta tekijänoikeuskorvauksia varten tiedetään lähetyksiä seuraavien kotitalouksien määrä. Kaikkiin valtioneuvoston myön-

3 tämien maksutelevisiotoimilupien ehtoihin sisällytettiin vaatimus yhdestä kortista. Kanavanippuun E myönnettiin maksutelevisioon toimilupia yhteensä seitsemän. Televisio- ja radiotoimijat maksavat jatkossa Viestintävirastolle vuosittaisen valvontamaksun. Sillä katetaan kulut, joita virastolle tulee televisio- ja radiotoiminnan valvonnasta. Aiemmin maksu suoritettiin valtion televisio- ja radiorahastosta. EU:ssa hyväksyttiin av-mediadirektiivi, joka korvaa tvdirektiivin ja laajentaa sääntelyä uuteen mediaan. Direktiivi keventää myös tv-mainonnan sääntelyä ja sallii tietyin edellytyksin tuotesijoittelun. Euroopan komissio antoi vuoden lopulla laajan viestintälakipakettiehdotuksen, jonka televisio- ja radiotoimintaan liittyvät osat koskevat erityisesti taajuuspolitiikkaa ja ohjelmien siirtovelvoitetta. 3 Yhtiön kehittäminen YLEn uudistettu sisältö- ja asiakaslähtöinen organisaatio ja johtamismalli astuivat voimaan 1.1.2007. Uudistuksen tavoitteena on ollut parempi asiakaspalvelu, kevyempi toimintamalli ja välineriippumattomuus. Radio- ja televisio-ohjelmat sekä internetin sisällöt tuotetaan samoissa osaamiskeskuksissa. Samalla kaikki ohjelmatuotannon tukitehtävät keskitettiin yhtiötasoisesti toimiviin palveluyksiköihin ja yhtiömatriiseihin. Yksi matriiseista on yhtiöyhtenäinen viestintä ja markkinointi, joka vuoden aikana koottiin yhteen eri yksiköistä. Svenska YLEssä ja YLE Tuotannossa uudistettiin myös vuoden aikana organisaatiot. 3.1 Ohjelmatoiminta YLEn tuore ohjelmistosuunnittelumalli (palvelutoimeksianto) oli vuonna 2007 käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden. Malli perustuu ohjelmistoalueiden perusteelliseen analyysiiin ja erilaisten sisältöjen asiakkuussuhteiden arviointiin, minkä pohjalta linjataan kehittämistarpeet. Uudenlaisella suunnittelulla luodaan entistä tarkempi näkemys siitä, mitä suomalaiset odottavat YLEn palveluilta ja miten he haluavat eri välineitä käyttää saadakseen heitä kiinnostavaa tarjontaa. Talven ja kevään 2007 aikana suunnitteluprosessi käytiin läpi kaikilla ohjelmistoalueilla. Työhön osallistui laajasti ohjelmatoiminnasta vastaavia henkilöitä niin osaamiskeskuksista kuin kanaviltakin. YLEn hallitus hyväksyi palvelutoimeksiantoprosessin perusteella sekä kanavien ohjelmistoprofiilit että ohjelmatoiminnan sisällöllisen kehittämisen painopisteet vuosille 2008 2010. Kehityskohteita ovat uutisten interaktiivisuuden lisääminen, uusimuotoiset ajankohtaisohjelmat, läsnäolo suomalaisessa ja suomenruotsalaisessa kulttuurissa, kotimainen draama, lastenohjelmat, populaarikulttuurin ohjelmat sekä suuren yleisön tv-viihde. Erityisenä kehittämiskohteena vuoden 2007 aikana ovat olleet uudet palvelut varsinkin internetin laajakaistaympäristössä. Kesäkuussa internetissä avattiin yleisölle YLE Areena. Tavoitteeksi asetettiin myös julkisen palvelun ohjelmatarjonnan erottavuuden lisääminen kaupallisesta radio- ja tv-tarjonnasta. Tätä vahvistettiin myös markkinoinnin keinoin. Yleisötutkimus osoittaa, että viime vuosien YLE-mielikuvatyö on tuottanut tulosta: YLEn imago riippumattomana, suomalaisena ja luotettavana yhtiönä on vahvistunut. Yhtiön markkinointi keskittyi tärkeimpien ohjelmanostojen viestintään lehdistölle ja yleisöille. Erityisesti panostettiin kotimaisen draaman ja lastenohjelmien markkinointiin, uutisuudistuksen sekä YLE FST5 -kanavan lanseeraukseen. Yhtiötasoisia tiedotettavia asioita olivat talouden tasapainottamiseen, digisiirtymään ja kanavauudistuksiin liittyvät asiat. Lisäksi yhtiöstä tiedotettiin yhteensä 34 erilaisesta ohjelmapalkinnosta, joita YLEn ohjelmantekijöille luovutettiin. 3.2 Tutkimus ja kehitys Asia- ja kulttuuri-ylen, YLE Vision ja Svenska YLEn asiakkuustoiminnot tuottivat tietoa yleisöistä sekä YLE-asiakkuuden kriittisistä osatekijöistä. Tietoa käytettiin ohjelmatoiminnan kehittämiseen ja onnistumisen seurantaan. Yleisötutkimuksen tuloksia ja asiakkuustietoa julkaistiin YLEn intranetin Asiakkuustietopalvelussa. Osaamiskeskuksissa panostettiin asiakaslähtöiseen ohjelmakehitystyöhön. Suomalaisten YLEn ohjelmatoimintaan kohdistamia odotuksia selvitettiin eri tavoin uusien työtapojen ja menetelmien avulla. 3.3 Tekniikka ja investoinnit Investointeihin käytettiin vuonna 2007 yhteensä 25,5 miljoonaa euroa. YLE24:ssä otettiin käyttöön uusi uutisstudio ja tuotantojärjestelmä sekä uusittiin uutisten ilme. Radion toimitusjärjestelmien yhtenäistäminen eteni toteutusvaiheeseen ja YLE Kymenlaakson Radio sai uuden toimintakeskuksen Kotkaan. Medianhallintajärjestelmä METROn toteutus pääsi täyteen vauhtiin ja television uudet grafiikka- ja lähetysjärjestelmät otettiin käyttöön. Eduskuntalähetysten tuotantojärjestelmä uusittiin. YLE

4 Areenan avaaminen oli Uusien palveluiden merkittävin hanke. Henkilöstöhallinnon järjestelmä HERA saatiin täysmittaiseen käyttöön ja IT-verkkoa sekä konesalia uusittiin. Musiikkitalohankkeessa käynnistyi työmaan esirakentaminen ja kustannusarviota edelleen tarkennetaan neuvotteluissa SRV Viitoset Oy:n kanssa. YLE ilmoitti syksyllä 2007 vetäytyvänsä kiinteistöyhtiön omistuksesta ja neuvottelut uudesta toteutuskonseptista ovat meneillään. Varsinaisen rakentamisen aloittamisesta voidaan päättää kevään 2008 aikana, jolloin myös YLE ratkaisee oman kantansa hankkeeseen osallistumisesta. 4 Ohjelmistot ja sisällöt 4.1 Asia- ja kulttuuri-yle Ajankohtaisohjelmat Television ajankohtaisohjelmatarjonta sekä katselu säilyivät pääkanavilla suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Tyytyväisyys ajankohtaisohjelmistoon oli edelleen vahvaa, suomalaisista 95 % on ainakin melko tyytyväisiä ajankohtaisohjelmiin. Itsenäisyyspäivän vastaanotto ja Eduskuntavaalien tulosilta olivat vuoden 2007 katsotuimpia ajankohtaisohjelmia. Kiinnostavimpana ohjelmana pidettiin YLE TV2:n Ajankohtaista Kakkosta. Asiaohjelmat Television asiaohjelmatarjonnan määrä kasvoi 200 tunnilla ja myös näiden katseluun käytetty aika lisääntyi. Suomalaisista 95 % on asiaohjelmistoon ainakin melko tyytyväisiä. Katsotuimpia ohjelmia vuonna 2007 olivat Joulurauhan julistus sekä YLE TV2:n ohjelma Satunnaiset sankarit: Konginkangas. Kiinnostavimpina pidettyjä olivat vastaavasti YLE TV1:n Avara luonto sekä YLE TV2:n Akuutti. Kulttuuri YLE TV1:n ja YLE Teeman yhteenlaskettu kulttuuriohjelmiston määrä säilyi edellisen vuoden tasolla, samoin katselu. Suomalaisista 70 % on vähintään melko tyytyväisiä YLEn kulttuuriohjelmiin. Katsotuimpia ohjelmia olivat Kotimaan kasvot -ohjelmassa esitetty henkilökuva Kirka Babitzinista sekä YLE TV1:n Antiikkia, antiikkia. Oppiminen ja tiede Oppimisen ja tieteen ohjelmatarjonta televisiossa väheni noin 200 tunnilla, kun ohjelmistot digisiirtymän myötä keskitettiin YLE Teemalle. Myös ohjelmien katselu väheni jonkin verran. Katsotuimpia olivat Digi ABC sekä Katovuosia ja voivuoria. Katsotuimpia tiedeohjelmia olivat Prismadokumentit, joita pidettiin myös kiinnostavimpina tiedeohjelmina. Draama Kotimaista fiktiota YLE tarjosi televisiossa aiempaa runsaammin. Katselun määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Yli 80 % katsojista oli vähintään melko tyytyväisiä YLEn kotimaiseen draamaan. Katsotuimpia ohjelmia olivat YLE TV2:n maalaiskomedia Turvetta ja timantteja sekä Taivaan tulet, jotka ylsivät parhaimmillaan miljoonan katsojan tuntumaan. Taivaan tulet oli myös ylivoimaisesti kiinnostavimmaksi koettu kotimainen draamasarja vuonna 2007. Juhlakauden ohjelmistossa suosikiksi nousi Karjalan kunnaat. Ulkomaisen fiktio-ohjelmiston määrä lisääntyi digisiirtymän myötä, ja myös sen katselu kasvoi lähes neljänneksellä edellisestä vuodesta. Yli 70 % katsojista on ainakin melko tyytyväinen YLEn ulkomaiseen sarjatarjontaan. Katsotuimmat ulkomaiset sarjat olivat YLE TV1:n Hercule Poirot sekä Monk. Kiinnostavimpina sarjoina pidettiin YLE TV2:n saksalaisdekkareita sekä TV1:n Sydämen asialla -sarjaa. 4.2 YLE24 Radio- ja tv-uutisten toimituksista muodostettu monimediainen YLE Uutiset aloitti toimintansa 1.1.2007. Samaan aikaan aloitti niin ikään monimediainen YLE Urheilu, johon yhdistyivät tv-urheilun ja radiourheilun toimitukset. Uudet uutis- ja urheiluorganisaatiot tuottavat kaikki valtakunnalliset uutislähetykset televisioon, radioon, internetiin, tekstitelevisioon sekä muuhun jakeluun. Vuoden alussa aloitti täysimittaisesti toimintansa sisäiseen uutisvaihtoon perustuva YLE Uutistoimisto. YLE luopui suunnitellusti STT:n palvelujen käytöstä vuoden 2006 lopussa. Ratkaisu vahvisti omaan uutishankintaan ja alkuperäislähteisiin perustuvan materiaalin osuutta lähetyksissä ja palveluissa. Huhtikuussa uutiskanava YLE24 lakkautettiin. Tv-uutisten illan uutiskaavio uudistettiin syyskuun alussa digisiirtymän jälkeen. YLE toi alkuiltaan YLE TV1 -kanavalle kello 18 alkavan uuden puolen tunnin uutislähetyksen, johon yhdistettiin talousuutiset, kulttuuriuutiset ja viittomakielinen uutiskertaus. Kello 18.50 aloitti uusi YLE TV2:n uutiskokonaisuus, johon kuuluvat alueuutiset kello 19. Urheiluruudun lähetysmäärä nostettiin arkisin kolmeen ohjelmaan. Urheilutarjontaa aamuissa vahvistettiin.

5 Uutislähetykset saivat uuden ilmeen ja uuden studion. Syyskuun 16. päivä lähetyksissä siirryttiin 16:9-kuvasuhteeseen. Henkilöstömäärän vähentämiseksi ohjelmistoalueen ja YLE Uutisten johtamismalli uudistettiin. Useat samanaikaiset ja poikkeuksellisen vaativat uudistukset vietiin läpi hallitusti ja yleisösuhteen kannalta onnistuneesti. YLEn uutis- ja urheilulähetysten katselu lisääntyi digisiirtymän jälkeen selvästi. Tyytyväisyys YLEn uutis- ja urheilutarjontaan pysyi erittäin korkealla tasolla ja YLE mitattiin Suomen luotetuimmaksi valtakunnalliseksi uutisorganisaatioksi. Internetin uutispalvelun käyttäjämäärä kasvoi noin 60 %. YLE Radio Suomen menestys jatkui vakaana ja kanavan yleisösuhde on poikkeuksellisen hyvällä tasolla. Kanavalla kehitettiin edelleen journalistista ajattelua ja uutisjohtamista. Radio Suomella on vastuu alueellisesta uutisseurannasta ja -hankinnasta myös valtakunnallisen uutistoiminnan tarpeisiin. Alueellisten tv-uutisten lähetysajan muutos onnistui. Vuoden aikana valmisteltiin YLE Radio Peilin valtakunnallistamista, mutta suunnitelma peruttiin osana talouden tasapainottamistoimia loppuvuodesta. Luopuminen Radio Peilin valtakunnallistamisesta ja YLE Extran lakkauttaminen johtavat YLEn tapahtumaurheilun strategian perusteelliseen uudelleenarviointiin vuonna 2008. 4.3 YLE Visio Lapset ja nuoret Vuonna 2007 vietettiin eri puolilla Suomea lasten tapahtumissa Pikku kakkosen 30. juhlavuotta. Juhlavuoden kunniaksi ohjelmistossa muisteltiin nostalgisia lastenohjelmia vuosien varrelta. Ohjelman nettisivut uudistettiin ja lastenohjelmien määrää lisättiin viikonloppuaamuisin tunnilla syksystä 2007 alkaen. Saamenkielinen lastenohjelmatuotanto aloitettiin syksyllä 2007. Nuorille (10 15-v.) tehtiin YLE TV2:een Summeria ja Wintteriä sekä tuotettiin oma vaaliohjelmapaketti maaliskuussa 2007. Viihde YLEn viihdeohjelmien vuoden 2007 kohokohta oli Eurovision laulukilpailut toukokuussa. YLE oli kilpailun hostbroadcaster ja finaalilähetys keräsi yli 100 miljoonaa televisionkatsojaa ympäri maailman. Kotimaassa sitä seurasi keskimäärin 1,9 miljoonaa katsojaa. Finaali toteutettiin ensimmäistä kertaa HD-tekniikalla. YLE Viihteen kehityshankkeet kohdistuivat erityisesti perheyleisöjen palvelun vahvistamiseen. Käsikirjoitetun viihdetuotannon osaamiseen sekä viihteen formaattiosaamiseen pureuduttiin YLE TV2:n lauantaiviihdettä sekä radioviihdettä kehittämällä. YLE TV1:n tarjonnassa paneuduttiin vuoden 2008 uusien sarjojen kehittämiseen. Uusia tapoja tehdä tv-viihdettä kokeiltiin ja toteutettiin YLE Extra -kanavalla ja internetissä. Musiikkiviihteessä aloitettiin uusia strategisia kehityshankkeita. Myös vuoden 2008 kotimaan Euroviisuja kehitettiin. Populaarimusiikki ja -kulttuuri Populaari- ja iskelmämusiikin kohdentamista eri sukupolville ja osayleisöille jatkettiin. Tällä alueella YleX:n tarjonta oli avainasemassa. YleX:n nettiuudistus aloitettiin vuonna 2007. Tavoitteena on, että YleX on merkityksellisiä julkisen palvelun sisältöjä tarjoava, nuoremmille yleisöille suunnattu populaarikulttuurimedia radion lisäksi myös internetissä. Keväällä 2007 käynnistetty uusi digitaalinen tv-kanava YLE Extra toi ison muutoksen YLEn populaarikulttuuritarjontaan. Kanava tarjosi populaarikulttuurisen näkökulman maailmaan ja esitteli erityisesti uutta kotimaista populaarimusiikkia. Joulukuussa 2007 kanava päätettiin osana talouden tasapainottamista lopettaa. Populaarikulttuuritarjonnan kanavavastuu jää pääosin YleX:n varaan. Uusi yle.fi/pop-nettipalvelu oli merkittävä avaus. Sen tavoitteena on olla musiikkijournalistisesti korkeatasoinen ja sisällöllisesti monipuolinen verkkopalvelu populaarikulttuurista kiinnostuneille yleisöille. YLEn rooli kotimaisen iskelmäkulttuurin vaalijana korostui YLE TV2:n ja ennen kaikkea YLE Radio Suomen toiminnassa. Yhteistyötä on tarkoitus jatkossa vieläkin tiivistää. 4.4 Svenska YLE Vuoden 2007 aikana tehtiin päätös Svenska YLEn ohjelma-alueiden supistamisesta kahdeksasta neljään genreen, jotka ovat Fakta, Nyheter och sport, Fiktion ja Ung (X3M). Uudistettu organisaatio astui voimaan vuoden 2008 alusta. Vuoden 2007 ohjelmatoiminta toteutettiin vanhan genreorganisaation puitteissa. Läsnäoloon suomenruotsalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa panostettiin vuoden aikana voimakkaasti ja palaute yleisöltä oli hyvä. Erityisen positiivisena yleisö koki kesän ohjelmaprojektit, jotka eri tavoin lisäsivät näkyvyyttä ja veivät ohjelmantekoa ja -tekijöitä yleisöjen luokse. Lisäksi radiokanavat olivat mukana erilaisissa konserteissa ja musiikkitapahtumissa ja YLE FST5:n ohjelma Närbild

6 teki kiitetyn kesäkiertueen. Samoin kulttuurin oma ohjelmaprojekti Stilbyrån kiersi erilaisissa kesätapahtumissa ja onnistui hyvin. Uutisten rooli ruotsinkielisen toiminnan selkärankana kaikissa medioissa korostui vuoden aikana. Uutisten yleisösuhde säilyi vahvana. Ruotsinkielinen uutistoiminta sai myös tukea ja kannustusta yleisöltään vuoden loppupuolella, kun osana talouden tasapainottamistoimia harkittiin ruotsin- ja suomenkielisten uutistoimintojen yhdistämistä. Vuoden 2007 tärkein kehittämishanke oli ruotsinkielisen uutispalvelun online-toiminta. Tavoitteena on olla käytetyin suomenruotsalainen internetin uutispalvelu ja yksi niistä uutispalveluista, joita suomenruotsalaiset käyttävät päivittäin. Vuoden 2007 aikana eri kävijöiden määrä kasvoi edellisen vuoden noin 25 000 30 000 viikoittaisen kävijän tasosta lähelle 40 000 kävijää. Svenska YLEn uutisten online-palvelu on selvästi kattavin suomenruotsalainen uutispalvelu. Uutisten online-palvelun kehittämisessä vahvistettiin erityisesti aluetoiminnan online-tuotantoa ja vuonna 2008 siihen liitetään myös urheilu ja kulttuuri. Interaktiivisuuden kehittäminen on oleellinen osa kehityshanketta. Asiaohjelmissa korostui nykyhetken johdonmukainen dokumentaatio. Erityisesti uusille asiaohjelmien ns. lifestyle-ohjelmille kohderyhmät määriteltiin entistä tarkemmin ja varsinkin YLE Radio Vegan lifestyle-ohjelmia (Sissi ja Lördax) kehitettiin. Suomenruotsalaisen draaman osuus ohjelmatuotannosta on erittäin pieni, mutta merkitys ohjelmiston osana on niin yleisösuhteen kuin Svenska YLEn palveluimagon kannalta suuri. Draamasarja Isabella oli vuoden suurin satsaus ja yleisömenestys. Råfilm-, Rådok- ja Råljud-yhteistyö nuorten tekijöiden kanssa jatkui. Viihteessä panostettiin suosittuun Fångad av en sång -hankkeeseen. Se on vakiinnuttanut asemansa yhtenä kesän must tapahtumista suomenruotsalaisten keskuudessa. Radion musiikkiohjelmien tarjontaa kehitettiin ja huumoriviihdettä lisättiin. Pienten lasten palveluissa vahvistettiin kaikissa välineissä toimivaa yhteisöä BUU-kerhon avulla. Aina yhtä suosittu Joulukalenteri löi vuonna 2007 taas oman edellisen vuoden yleisöennätyksensä. Uutta Joulukalenterissa oli Teppo-Nalle, joka opasti suomeksi suomenkielisiä lapsia kalenterin eri toimintojen ja pelien käytössä. Teppo-Nallea klikattiin kuukauden aikana 700 000 kertaa. Osallistuminen yhteispohjoismaiseen MGP-kilpailuun junioreille oli suuri menestys. Opetusohjelmien kouluille suunnatun Vetamix-internetpalvelun kehitystyötä jatkettiin. Opetushallituksen kanssa käynnistetyn yhteistyöhankkeen tavoite on tukea ja palvella sekä suomenruotsalaisia opettajia että oppilaita. 5 Palvelut 5.1 Radiokanavat Radio tavoitti vuonna 2007 viikoittain keskimäärin 96 % yli 9-vuotiaista suomalaisista eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Radion kuunteluun käytetty aika lisääntyi kahdella minuutilla, radiota kuunneltiin päivittäin keskimäärin 3 tuntia 16 minuuttia. YLEn osuus radion päivittäisestä kuuntelusta oli 53 % kuten edellisenäkin vuonna. YLE Radio Suomen kuunteluosuus kasvoi 2 prosenttiyksiköllä. YLEn radiokanavien keskimääräinen viikkoyleisö oli lähes edellisen vuoden tasolla: yhteensä 2,961 miljoonaa suomalaista kuunteli viikoittain YLEn radiokanavia. Tyytyväisyys valtakunnallisiin kanaviin oli edellisen vuoden tasolla; Radio Suomen osalta erittäin tyytyväisten osuus kasvoi peräti 5 prosenttiyksikköä. Radiokanavien nettijakelu aloitettiin YLE Areenan kautta. Tätä edisti uusi Gramex-sopimus, joka mahdollisti myös musiikkiohjelmien jakelun internetissä. Syksyllä yhdeksän YLEn radiokanavaa olivat netin kautta kuunneltavissa myös Suomen ulkopuolella. Helsingin hovioikeus vahvisti marraskuussa käräjäoikeuden aiemman päätöksen sopimusriidassa Yleisradion ja Gramexin välillä. Päätös oli YLEn tavoitteen mukainen: todellisen kuuntelijamäärän koko ratkaisee äänilevymusiikin esityskorvauksen suuruuden. Sama periaate koskee myös YLEn alueellisia radiolähetyksiä. 5.2 Televisiokanavat Television katselu Suomessa väheni hieman vuonna 2007. Keskimäärin televisiota katseltiin 2 tuntia 40 minuuttia päivässä (4+-väestö). YLEn tv-kanavien osuus katselusta oli 43,7 % ja YLE tavoitti keskimäärin päivittäin yli 3 miljoonaan katsojaa. Televisiolle vuosi 2007 oli suuren murroksen vuosi. Huhtikuussa YLE24:n paikalla aloitti YLE Extra. Syyskuussa antennitaloudet siirtyivät täysin digitaaliseen vastaanottoon ja YLEn tv-kanavien ohjelmakaavioissa tehtiin huomattavia muutoksia, jotka liittyivät sekä kanavien profilointiin että kilpailukyvyn varmistamiseen. Koko FST5:n ohjelmisto siirtyi omalle kanavalleen. Joulukuussa YLE Extra lakkautettiin. Lähetystuntimäärät vähenivät simul-

7 cast-lähetysten loputtua. Uudistuksissa onnistuttiin. YLEn kanavaperhe kasvatti syksyllä katseluosuuttaan, vaikka tv-tarjonta digisiirtymän myötä lisääntyi merkittävästi. YLE TV1 oli Suomen katsotuin kanava, YLE Teema kaksinkertaisti katseluosuutensa ja YLE FST5 nosti tavoittavuuteensa 70 prosenttiin. Myös tyytyväisyys YLEn tv-kanavia kohtaan kasvoi edelleen. 5.3 Uudet palvelut Yle.fi-sivustolla oli syksyllä 2007 eri kävijöitä keskimäärin 968 000 viikossa. YLE Teksti-TV on edelleen Suomen suosituin teksti-tv, ja sillä on päivittäin 1,3 miljoonaa käyttäjää. YLE Uudet palvelut toteutti vuoden aikana yle.fi-sivuston rakenneuudistuksen, jossa määriteltiin palvelun konsepti ja perusraamit. Tavoitteena on hyvä käytettävyys ja palvelujen käyttäjälähtöisyys. Yle.fi-palvelun reagoivuutta kehitettiin perustamalla yle.fi-etusivusta ja ohjelmaoppaasta vastaava toimitus Areenan, Elävän arkiston ja Teksti-TV:n yhteyteen. Kesäkuussa avatussa YLE Areenassa on mahdollisuus katsoa ja kuunnella ohjelmia internetissä lähetysajoista riippumatta, myös ulkomailta. Areenassa on tarjolla yli 400 ohjelmanimikettä. Elävän arkiston sisältötarjontaa lisättiin. Uutisten ja urheilun sekä YLE Radio Suomen alueiden internet-palvelujen uudistaminen käynnistyi vuoden aikana. Uudistukset valmistuvat vuonna 2008. YLE Uudet palvelut toteutti kymmeniä ohjelmakohtaisia sivustoprojekteja kuten Euroviisujen monimediaisen kokonaisuuden, YleX:n sekä oppimisen palvelujen kehittämisen. Myös urheilun ja urheilutapahtumien palveluita lisättiin. YLE Teksti-TV:tä kehitettiin uutisten, urheilun, ohjelma- ja hyötytiedon välineenä, ja sen talousinformaation sivuja jäsennettiin uudelleen. 5.4 Ruotsinkieliset palvelut Svenska YLE tavoittaa ainoana ruotsinkielisenä mediana Suomessa päivittäin miltei koko ensisijaisen kohdeyleisönsä eli kaikki suomenruotsalaiset. Vastuu suomenruotsalaisen yhtenäisyyden ja oman kulttuurin ylläpitämisestä on siis erityinen. Lisäksi Svenska YLE palvelee suomen- ja kaksikielistä väestöä tarjoamalla heille vaihtoehdon, annorlunda på svenska. Vuoden 2007 suurin haaste oli digikanava YLE FST5:n tunnettuuden ja tavoittavuuden kasvattaminen. Syksyn aikana ote suomenruotsalaisesta yleisöstä vakiintui ja viikkotavoittavuus nousi 70 %:iin. Koko yleisöstä FST5 tavoitti noin 40 %. Kanavan rooli osana YLE:n televisiokanavaperhettä vahvistui. Kanavan selkeä suomenruotsalainen ja pohjoismainen profiili sai yleisöltä hyvän vastaanoton. YLE Radio Vegan tavoittavuus ja tyytyväisyys ovat säilyneet korkeana. Yli 35-vuotiaiden viikkotavoittavuus oli 75 % ja tyytyväisyys 84 %. Tästä huolimatta Radio Vega on kadottanut osan iltapäivän vanhemmista kuuntelijoistaan vuoden 2007 alun uudistuksen vuoksi. Iltapäiväkuuntelun nostaminen ja nopeasti kasvava +60-vuotiaiden tavoittaminen on kanavan erityishaaste. YLE Radio X3M:n viikkotavoittavuus alle 35-vuotiaiden joukossa oli 56 %, mikä tekee siitä suurimman ruotsinkielisen radiokanavan kohderyhmässään. Kanava sai vuoden lopussa huomattavaa tukea kuuntelijoiltaan, kun sen mahdollista lakkauttamista pohdittiin osana talouden tasapainottamistoimia. X3M:n verkkoyhteisö on kasvanut ja vuoden lopussa jäseniä oli 26 000. Svenska.yle.fi:n viikoittaiset vierailut nousivat 75 000 kävijään. Tärkeimmät kehittämishankkeet olivat uutispalvelun uudistus samoin YLE Areenan lanseeraus ja Elävän arkiston ruotsinkielinen Arkivet. 6 Henkilöstö YLEn vakituisen henkilöstön määrä oli vuoden 2007 lopussa 3278 (v. 2006: 3401). Vuosituhannen alusta vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt yhteensä 663 henkilöllä (17 %). Henkilöstömäärän lasku näkyy tavoitteen mukaisesti tukitehtävissä, joihin yli 80 % vähennyksestä on kohdistunut. Ohjelmatoiminnassa työskentelee vajaa 4 % vähemmän väkeä kuin vuosituhannen alussa. Uusia työsuhteita solmittiin 125 ja työsuhteita päättyi 248 (122 henkilöä siirtyi eläkkelle). Työsuhderakenne kiinteytyi edelleen, vakinaisten osuus koko työvoimasta oli 83 %. Vuoden 2007 aikana käytiin yt-neuvotteluja YLE24:ssä, Svenska YLEssä, YLE Viestinnässä ja markkinoinnissa ja YLE Tuotannossa. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottiin 2 työsuhdetta. Talouden tasapainottamiseen liittyvä tavoite oli 160 työpaikan pysyvä vähentäminen vuoden 2008 loppuun mennessä. Työhyvinvointia mitattiin TYKE-kyselyllä. Tulokset olivat parantuneet edellisestä vuodesta kaikilla kyselyn osa-alueilla. Kokonaistyytyväisyys oli 3,46 (asteikolla 1 5) ja vastausprosentti 75 %. Koulutuksen ja kehittämisen suunnitelmallisuuden arvosanaksi annettiin 3,11 (asteikolla 1 5). Tulos kertoo, että kehittämisen suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta on lisättävä. YLEn strateginen tavoite on olla vuonna 2010 media-

8 ammattilaisten halutuin, dynaamisin ja osaavin työyhteisö. Tavoitteen toteutumista mitataan kahdella ulkopuolisella tutkimuksella. Tavoitteen yhdeksi osatekijäksi on määritelty työyhteisöjen keskustelukulttuurin avoimuus ja yhdessä tekemisen henki. Vuoden 2007 tavoite oli, että 60 % henkilöstöstä kokee keskustelukulttuurin avoimeksi ja yhteistyön toimivaksi. TYKE-kyselyssä tulos oli 55 % ja tavoite jäi siis saavuttamatta, vaikka siinä edettiinkin. Tavoite asetettiin uudelleen vuodelle 2008. Tarkemmat tiedot henkilöstöstä on esitetty erillisessä henkilöstökertomuksessa. 7 Talous 7.1 Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot Liikevaihto oli 385,4 miljoonaa euroa, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 0,5 % eli 1,8 miljoonaa euroa. Televisiomaksutuotot kasvoivat 11,9 miljoonalla eurolla. Tv-maksua korotettiin 3,7 %:lla vuoden 2007 alusta. Tv-maksukanta oli vuoden lopussa 1 947 044 kappaletta. Vähennystä vuoden takaiseen tilanteeseen oli 54 589 kappaletta. Noin 30 000 suomalaista kotitaloutta irtisanoi tv-maksunsa digisiirtymän yhteydessä. Kaupallisten yhtiöiden toimilupamaksut, joita perittiin 31.8.2007 asti, olivat 9,0 miljoonaa euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 23,7 miljoonaa euroa, jossa 10,9 miljoonan euron muutos edelliseen vuoteen johtuu pääosin Eurovision laulukilpailujen tuotoista. 7.2 Kulut ja liiketulos Yhtiön tilikauden kulut ja poistot olivat yhteensä 418,7 miljoonaa euroa, missä oli lisäystä edelliseen vuoteen 2,2 miljoonaa euroa. Kulut sisältävät Eurovision laulukilpailujen kuluja 13,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut nousivat kokonaisuudessaan 3,5 miljoonaa euroa. Tähän sisältyi 4,0 miljoonaa euron verran yhtiön rakennemuutokseen liittyvän ns. muutostuen kustannuksia. Eläkekulut olivat 15,0 miljoonaa euroa, mikä oli 4,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkesäätiön talous oli hyvä. B-osaston (TyEL) toimintapääomaprosentti oli 51,4 (mistä lisävakuutusvastuu 110,4 miljoonaa euroa), kun se vuotta aiemmin oli 49,6 % (86,3 miljoonaa euroa). Lisäksi A-osastolla (lisäetu) oli puskurina toimivaa indeksikorostusvastuuta 19,9 miljoonaa euroa, joka oli sama kuin edellisenä vuonna. Eläkesäätiön kirjanpidolliset nettotuotot olivat 67,5 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 44,9 miljoonaa euroa) ja eläkkeistä aiheutuneet suoritukset 40,1 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 37,6 miljoonaa euroa). Vastuuvajausta ei ole eikä yhtiö ole velkaa säätiölle. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 1,2 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmat. Esitysoikeuskorvaukset olivat 73,6 miljoonaa euroa, mikä oli 5,0 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna, johon ajoittui suuria urheilutapahtumia kuten Torinon olympialaiset. Liiketoiminnan muut kulut olivat 128,6 miljoonaa euroa, mikä oli 2,4 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Yhtiön liiketappio oli 9,6 miljoonaa euroa, mikä oli 10,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. 7.3 Tilikauden tulos Yhtiön tilikauden tulos oli 6,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Edellisen vuoden tulos oli 16,5 miljoonaa euroa tappiollinen 7.4 Investoinnit Tilikauden aikana käytettiin käyttöomaisuusinvestointeihin 25,5 miljoonaa euroa. Investointimenot olivat 1,4 miljoonaa euroa edellisvuotta suuremmat. 7.5 Tase Yhtiön rahoitusvarat olivat vuoden lopussa 76,9 miljoonaa euroa. Vähennystä edellisen vuoden lopun tilanteeseen oli 6,0 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 304,6 miljoonaa euroa, mikä oli 0,4 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Pitkäaikaista vierasta pääomaa oli musiikkitalohankkeeseen liittyen 4,5 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste laski 49,5 %:iin edellisen vuoden 51,6 %:sta. 8 Riskit ja riskienhallinta Yhtiöllä on hallituksen hyväksymät riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinta on keskitetty toiminto ja se kuuluu yhtiön talousjohtajan vastuualueeseen. Yhtiötasoiset avainriskit arvioidaan vuosittain ja niistä raportoidaan hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle vähintään kahdesti vuodessa. Riskit jaetaan liiketoimintariskeihin, operatiivisiin riskeihin, vahinkoriskeihin ja taloudellisiin riskeihin. Vuoden 2007 yhtiötasoiset avainriskit liittyvät pääasiassa liiketoimintariskien ja operatiivisten riskien alueelle. Riskejä arvioidaan mm. yleisösuhdemittareita sekä tv-mak-

9 sukannan kehitystä seuraamalla. Kullekin avainriskille on nimetty omistaja. Rahoitusriskien hallinta toteutetaan yhtiön hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Merkittävimmät rahoitusriskit muodostuvat valuuttamääräisistä eristä, joiden suojaukseen käytetään tavanomaisia markkinainstrumentteja. Yhtiön sisäinen valvonta on organisoitu laajennettuna tarkastuksena PricewaterhouseCoopers Oy:n kanssa, joka vastaa myös ulkoisesta tarkastuksesta. Laajennetun tarkastuksen tuloksista raportoidaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnalle. 9 Tulevaisuuden näkymät YLEn toimintaympäristö muuttuu nopeasti myös tulevina vuosina. Erityisesti jakeluteiden kehitys toimii muutosvoimana. Analogisen television loppuminen vapauttaa tilaa uusille tarjontatavoille. Laajakaistaisen internetin palveluiden ja lähivuosina ns. hybridivastaanottimien yleistyessä kuluttajilla on entistä enemmän mahdollisuuksia päästä käsiksi haku- ja tilauspohjaisiin sisältöihin. Kehitys merkitsee aitoa siirtymistä yhtiön strategiassa kuvailtuun sekä että-maailmaan: suomalaiset voivat helposti ja erilaisin päätelaittein käyttää broadcast-palveluiden ohella ondemand-palveluita. Kehityksen vauhti on ollut jopa ennakoitua nopeampaa. YLE on strategiassaan varautunut tähän kehitykseen ja tärkeintä on jatkuvasti seurata muutoksen nopeutta ja asiakkaiden käyttäytymisen muutoksia. Radio- ja tv-ohjelmien jakelu laajakaistan kautta on merkittävin keino, jolla muutokseen vastataan. Näitä palveluita edustavat YLE Areena ja YLE Elävä arkisto. YLEn mahdollisuudet menestyä toimintaympäristön ja kulutustottumusten muutosten haasteissa näyttävät hyviltä, sillä uusiin palveluihin ja asiakkaiden käyttäytymisen muutokseen on varauduttu ajoissa. Suomalaiset haluavat käyttää erityisesti suomalaisia sisältöjä. YLE on suurin suomalaisten sisältöjen tarjoaja jatkossakin. Jakelu- ja päätelaitekehitys tuo uusia ja erilaisia mahdollisuuksia saattaa YLEn ainutlaatuiset sisällöt suomalaisten käyttöön. Tämän vuoksi YLE aikoo jatkossakin olla merkittävä sisällöntuottaja laajakaistaisessa internetissä. Digisiirtymä muutti merkittävästi suomalaista televisiotoimialaa. Kanavien määrä on lisääntynyt nopeasti, ja erityisesti maksu-tv:n kanavat ovat kasvattaneet nopeasti markkinaosuuttaan ja kasvattavat sitä jatkossakin. Toistaiseksi maksu-tv:n kasvu on vaikuttanut erityisesti kaupallisen television katseluun. YLEn tarjonta on kestänyt kilpailun hyvin. Kehitys on lisäksi entisestään korostanut julkisen palvelun tarjonnan erityisluonnetta ja taannut laadukkaan vapaasti katseltavan kokonaistarjonnan suomalaisille. Asiakkaiden ajankäytön muutoksia on kyettävä ennakoimaan ja eri ryhmien tarpeita on seurattava tarkasti. Asiakkuutta järjestelmällisesti analysoimalla YLEn tarjonnan voidaankin ennakoida selviävän tulevasta kilpailuhaasteesta hyvin. Radion lähitulevaisuuteen ei odoteta suuria muutoksia. Markkinatilanne rakentuu paljolti toimilupapolitiikan mukaan. Kilpailutilanne muuttuu, mikäli toimialalle ilmaantuu uusia valtakunnallisia kaupallisia radioita. Radion digitaalinen jakelu ei tule ajankohtaiseksi vielä lähivuosina. Internetistä ladattava musiikki sitä vastoin muuttanee osittain tapoja kuunnella musiikkia. Tämä on haaste erityisesti musiikkia runsaasti soittaville formaattiradioille. YLE hyödyntää podcasting-palvelua yhtenä radio-ohjelmien jakelutienä. Palvelu- ja kilpailukykyisen kokonaistarjonnan varmistamiseksi YLE panostaa tulevinakin vuosina määrätietoisesti asiakaslähtöiseen toimintatapaan niin sisältötuotannossa kuin palvelujen tarjonnassa. Yhtiön talous saatetaan tasapainoon vuoden 2008 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kulutason säilyttämistä vuoden 2001 tasolla vielä vuonna 2008. Myös syksyllä 2007 suunnitellut säästötoimet on toteutettava. Yhtiön rahoitusasema säilyy vahvana. Lähivuosina Suomessa ja EU:ssa keskustellaan julkisen palvelun tehtävästä ja rahoituksesta. Arvioitavana on nykyisen tv-maksuun perustuvan järjestelmän toimivuus digitaalisessa maailmassa. Julkisen palvelun rahoituksesta tehdään poliittisia päätöksiä ennen vuotta 2010, johon saakka nyt voimassa oleva rahoitusmalli on voimassa. YLE valmistautuu suomalaisen julkisen palvelun yleisradiotoiminnan arviointiin strategiansa mukaisesti: tarjoamalla kaupallisesta tarjonnasta erottuvaa palvelua ja keskittymällä suomalaiseen sisällöntuotantoon. 10 Hallitus Yhtiön hallituksen ovat toimikautena muodostaneet Hannu Olkinuora (hallituksen puheenjohtaja), Maria Kaisa Aula, Jukka Alho, Jouni Backman, Gunvor Kronman, Velipekka Nummikoski ja Raija-Sinikka Rantala. Henkilöstön edustajana toimi Raino Hurme.

10 Vuodeksi 2008 YLEn hallintoneuvosto nimitti hallitukseen Hannu Olkinuoran (hallituksen puheenjohtaja), Maria Kaisa Aulan, Jouni Backmanin, Gunvor Kronmanin, Kari Neilimon, Tuomo Raasion ja Raija-Sinikka Rantalan. Henkilöstön edustajana jatkaa Raino Hurme. Hallituksen nimeäminä valiokuntina ovat toimineet nimitys- ja palkitsemisvaliokunta jäseninään Hannu Olkinuora, Jukka Alho ja Maria Kaisa Aula sekä tarkastusvaliokunta jäseninään Hannu Olkinuora, Jouni Backman ja Gunvor Kronman. Molempien valiokuntien puheenjohtaja on ollut Hannu Olkinuora. Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain. Arviointi tapahtuu itsearviointina. 11 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Yhtiön tilikauden tappio on 6 440 714,83 euroa ja vapaa oma pääoma tilikauden lopussa on 132 617 807,41 euroa Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiön tilikauden tappio siirretään edellisten tilikausien voittovarojen vähennykseksi.

11 TILINPÄÄTÖS Tunnusluvut (milj. euroa) 2005 2004 2003 TOIMINNAN LAAJUUS (milj. e/%) Liikevaihto 385,4 383,5 374,5 359,0 330,0 muutos % 0,48 2,4 4,3 8,8-3,1 Liiketoiminnan muut tuotot 23,7 12,8 40,8 9,4 11,2 muutos % 84,5-68,5 331,8-15,7 8,7 Kulut ja poistot 418,7 416,5 451,7 428,9 412,3 muutos % 0,5-7,8 5,3 4,0-4,7 Taseen loppusumma 304,6 304,1 321,3 409,2 457,6 Bruttoinvestoinnit 25,5 24,1 17,7 14,2 27,1 % liikevaihdosta 6,6 6,2 4,7 3,9 8,2 KANNATTAVUUS (milj. e/%) Käyttökate 13,7 2,0-13,7-36,3-44,3 % liikevaihdosta 3,6 0,5-3,7-10,1-13,4 Liikevoitto/-tappio -9,6-20,2-36,4-60,5-71,1 % liikevaihdosta -2,5-5,3-9,7-16,9-21,5 Tilikauden voitto/tappio -6,4-16,5-28,8-50,8 52,8 % liikevaihdosta -1,7-4,3-7,7-14,1 16,0 RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA Quick ratio 0,6 0,7 0,8 0,9 1,2 Omavaraisuusaste % 49,5 51,6 54,0 49,5 55,3 Korollinen vieras pääoma (milj. e) 4,5 0,0 0,0 72,0 72,0 HENKILÖSTÖ Vakinaisen henkilöstön lukumäärä 31.12. 3 278 3 401 3 517 3 600 3 586 Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä 31.12 477 447 445 516 612 Henkilöstön lukumäärä yhteensä 3 755 3 848 3 962 4 116 4 198 Palkat (milj. e) 154,6 146,4 150,3 146,9 143,6 Palkkiot (milj. e) 13,5 14,2 14,4 14,9 15,3 Palkat ja palkkiot yhteensä (milj. e) 168,1 160,6 164,7 161,8 158,9 Quick ratio= Rahoitusomaisuus- Esitysoikeusennakot Lyhytaikaiset velat Omavaraisuusaste= Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma Henkilöstö henkilötyövuosina= Aikapalkkaisen henkilöstön määrä tilikauden aikana henkilötyövuosina perustuen henkilötyöpäiväkohtaiseen laskentaan.

12 Tase Liite 31.12.2007 31.12.2006 VASTAAVAA 1 000 euroa 1 000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet (1) 16 292,9 8 704,9 Aineelliset hyödykkeet (2) 138 354,7 143 704,4 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet (3) 993,9 1 129,7 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 155 641,5 153 539,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset (4) 5 728,3 2 793,9 Lyhytaikaiset saamiset (5) 66 322,3 64 998,1 Rahoitusarvopaperit (6) 73 079,4 82 168,6 Rahat ja pankkisaamiset 3 787,4 648,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 148 917,4 150 608,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ 304 558,9 304 147,6 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA (7) Osakepääoma 8 000,0 8 000,0 Vararahasto 9 974,9 9 974,9 Muut rahastot 12 747,7 12 747,7 Edellisten tilikausien voitto 126 310,8 142 839,3 Tilikauden voitto/tappio -6 440,7-16 528,5 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 150 592,7 157 033,4 PAKOLLISET VARAUKSET (8) 6 231,1 6 532,8 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma (9) 4 546,8 0,0 Lyhytaikainen vieras pääoma (10) 143 188,3 140 581,4 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 147 735,1 140 581,4 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 304 558,9 304 147,6

13 Tuloslaskelma Liite 1.1. - 31.12.2007 1.1. - 31.12.2006 1 000 euroa 1 000 euroa LIIKEVAIHTO 385 377,1 383 546,1 Liiketoiminnan muut tuotot 23 674,3 12 828,3 Henkilöstökulut (11) 193 118,1 189 573,3 Poistot ja arvonalentumiset (12) 23 356,1 22 192,8 Esityskorvaukset 73 556,7 78 571,7 Liiketoiminnan muut kulut 128 644,2 126 198,3 LIIKEVOITTO/-TAPPIO -9 623,7-20 161,7 Rahoitustuotot ja -kulut (13) 3 183,0 3 633,2 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -6 440,7-16 528,5 Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2007 1.1. - 31.12.2006 1000 euroa 1000 euroa Liiketoiminnan rahavirta: Liikevaihdosta saadut maksut 385 881,1 385 834,2 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 23 153,7 10 954,3 Maksut liiketoiminnan kuluista -394 290,6-393 575,0 Liiketoiminnan rahavirta (A) 14 744,2 3 213,5 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -25 465,3-24 084,3 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 14,1 2 102,8 Myönnetyt lainat -2 934,4-2 291,4 Saadut osingot investoinneista 398,1 174,0 Investointien rahavirta (B) - 27 987, 5-24 098,9 Rahoituksen rahavirta: Muut sijoitukset 4 622,0 16 000,7 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 4 546,8 0,0 Maksetut korot -630,8-366,6 Saadut korot 3 377,5 3 974,8 Rahoituksen rahavirta (C) 11 915,5 19 608,9 Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) -1 327,8-1 276,6 Rahavarat tilikauden alussa 68 444,0 69 720,6 Rahavarat tilikauden lopussa 67 116,2 68 444,0

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Käyttöomaisuus ja poistot Käyttöomaisuuden tasearvo on alkuperäinen hankintahinta, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset kumulatiiviset poistot ja arvonalennukset. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot on laskettu arvioidun taloudelllisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat seuraavat: Aineettomat oikeudet 5 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 10 40 vuotta Koneet ja kalusto 3 10 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 10 vuotta Pienhankinnat on kirjattu kuluksi. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät säännölliset tuotot. Eläkejärjestelyt Henkilökunnan eläketurva on järjestetty Yleisradion eläkesäätiössä, joka on A-B eläkesäätiö eli se hoitaa sekä lakisääteistä että lisäeläketurvaa. Yleisradion eläkesäätiön eläkevastuu on täysimääräisesti katettu ja B-osaston (TyEL) vakavaraisuusasema on tavoitevyöhykkeellä. Osalle yhtiön johtajista on hyväksytty lisäeläketurva yhtiön omalla vastuulla. Lisäeläketurvan osalta Yleisradio Oy:llä on eläkevastuuta, jonka muutos on kirjattu tulosvaikutteisesti ja joka esitetään taseessa pakollisten varausten ryhmässä. Rahoitusarvopaperit Rahoitusarvopaperit arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan markkina-arvoon. Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan varsinaisen toiminnan tuotot, joita ovat televisio- ja toimilupamaksutuotot, ohjelmien esitysoikeuksien ja ohjelma-ajan myynnistä saadut tuotot. Tulot jaksotetaan tilinpäätökseen suoriteperiaatteen mukaan. Esitysoikeusmaksujen kirjausperiaatteet Ulkopuolisilta tuottajilta hankittujen ohjelmien esitysoikeusmaksut kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ohjelma esitetään. Esitysoikeuksista ennen esitysvuotta maksetut erät esitetään taseen saamisissa ennakkomaksuina. Tilikaudella esitettyjen ohjelmien esitysoikeuksien kulukirjaukset sisältyvät tuloslaskelman esityskorvauksiin. Valuuttamaääräiset erät Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikursseihin.

15 Taseen liitetiedot (1000 euroa) 1. Aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 31 983,5 29 972,2 Lisäykset 12 404,7 2 565,5 Vähennykset -39,7-788,3 Siirrot erien välillä -7,5 234,1 Hankintameno 31.12. 44 341,0 31 983,5 Kertyneet poistot 1.1. 23 278,6 20 304,7 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -44,1-687,0 Tilikauden poistot ja arvonalennukset 4 813,6 3 660,9 Kertyneet poistot 31.12. 28 048,1 23 278,6 Kirjanpitoarvo 31.12. 16 292,9 8 704,9 2. Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Hankintameno 1.1. 328,2 360,2 Vähennykset 0,0-32,0 Hankintameno 31.12. 328,2 328,2 Kirjanpitoarvo 31.12. 328,2 328,2 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 219 614,7 219 752,2 Lisäykset 6 827,2 2 972,0 Vähennykset 0,0-3 109,4 Hankintameno 31.12. 226 441,9 219 614,8 Kertyneet poistot 1.1. 126 097,2 122 017,5 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0-2 099,5 Tilikauden poistot ja arvonalennukset 6 390,6 6 179,2 Kertyneet poistot 31.12. 132 487,8 126 097,2 Kirjanpitoarvo 31.12. 93 954,1 93 517,6

16 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 237 214,4 236 767,3 Lisäykset 12 396,2 10 213,4 Vähennykset -6 404,8-9 696,1 Siirrot erien välillä 7,5-70,3 Hankintameno 31.12. 243 213,3 237 214,3 Kertyneet poistot 1.1. 201 803,2 199 165,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -6 400,4-9 699,6 Tilikauden poistot ja arvonalennukset 12 151,9 12 337,7 Kertyneet poistot 31.12. 207 554,7 201 803,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 35 658,6 35 411,2 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 231,6 395,4 Siirrot erien välillä 0,0-163,8 Hankintameno 31.12. 231,6 231,6 Kertyneet poistot 1.1. 28,9 99,9 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0-85,9 Tilikauden poistot ja arvonalennukset 0,0 15,0 Kertyneet poistot 31.12. 28,9 29,0 Kirjanpitoarvo 31.12. 202,6 202,6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 14 244,8 5 911,3 Lisäykset/vähennykset -6 033,8 8 333,5 Hankintameno 31.12. 8 211,0 14 244,8 3. Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 1 129,7 1 162,9 Vähennykset -135,8-33,2 Hankintameno 31.12. 993,9 1 129,7 Kirjanpitoarvo 31.12. 993,9 1 129,7 Osakkuusyritykset Omistusosuus Oma pääoma Tilikauden tulos % euroa euroa Platco Oy; Helsinki 33,3 18 345,45 631,08 Tebit Oy; Espoo 20 1 943 882,21 1 070 612,61 Kiinteistö Oy Helsingin Musiikkitalo; Hki 26,17 5 722 148,66-23 986,63

17 4. Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 5 728,3 2 793,9 Lainasaaminen Kiinteistö Oy Helsingin Musiikkitalolta. 5. Lyhytaikaiset saamiset Ennakkomaksut 51 548,5 43 997,7 Saamiset tv- ja radiorahastolta 6 242,3 7 978,7 Myyntisaamiset 2 611,5 2 193,0 Muut saamiset 1 703,6 2 837,1 Siirtosaamiset 4 216,4 7 991,6 Yhteensä 66 322,3 64 998,1 Ennakkomaksut ovat esitysoikeusmaksuja ohjelmista, joita ei ole esitetty. 6. Rahoitusarvopaperit Rahoitusarvopaperit sisältävät julkisen kaupankäynnin kohteena olevia joukkovelkakirjoja, sijoitus- ja kuntatodistuksia sekä rahastosijoituksia. Jälleenhankintahinta 78 116,2 85 543,3 Kirjanpitoarvo 73 079,4 82 168,6 Erotus 5 036,8 3 374,7 7. Oma pääoma Muutokset Edellisten tilikausien voitto 1.1. 126 310,8 142 839,3 Tilikauden voitto/tappio -6 440,7-16 528,5 Voittovarat 31.12. 119 870,1 126 310,8 Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. Vapaat rahastot 12 747,7 12 747,7 Voitto edellisiltä tilikausilta 126 310,8 142 839,3 Tilikauden voitto/tappio -6 440,7-16 528,5 Yhteensä 132 617,8 139 058,5

18 8. Pakolliset varaukset Sopimuseläkkeet 6 231,1 6 532,8 Pakollisten varausten muutos -301,7-132,5 9. Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 4 546,8 0,0 10. Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 13 371,8 11 885,3 Muut velat 7 957,5 8 853,6 Siirtovelat 121 859,0 119 842,5 Yhteensä 143 188,3 140 581,4 Siirtovelkojen erittely Jaksotettu osa tv-maksuista 84 223,1 85 455,5 Henkilöstökulujen jaksotuksia 35 210,1 31 279,7 Muut siirtovelat 2 425,8 3 107,3 Yhteensä 121 859,0 119 842,5 Tuloslaskelman liitetiedot (1000 euroa) 11. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 168 080,6 160 599,9 Eläkekulut 15 007,3 19 247,6 Muut henkilösivukulut 10 030,2 9 725,8 Yhteensä 193 118,1 189 573,3 Toimitusjohtajalle, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille maksetut palkat ja palkkiot 341,9 368,9 Kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärä keskimäärin 3 880 3 944 2007 Kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärä ohjelmistoalueittain tilikauden lopussa Asia- ja kulttuuri-yle 1 521 Svenska YLE 496 YLE24 1 018 YLE Visio 211 Muut 509 Yhteensä 3 755

19 12. Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muut pitkävaikutteiset menot 4 813,6 3 660,9 Rakennukset ja rakennelmat 6 390,6 6 179,2 Koneet ja kalusto 12 151,9 12 337,7 Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 15,0 Yhteensä 23 356,1 22 192,8 Poistot ja arvonalennukset yhteensä 23 356,1 22 192,8 13. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Osinkotuotot 398,1 173,9 Muut korko- ja rahoitustuotot 3 490,0 3 857,8 Yhteensä 3 888,1 4 031,7 Arvonalennukset Rahoitusarvopapereiden arvonalennukset -674,5-818,2 Rahoitusarvopapereiden arvonalennusten palautukset 545,0 545,1 Yhteensä -129,5-273,1 Rahoituskulut Korkokulut ja muut rahoituskulut -575,6-125,4 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 3 183,0 3 633,2 Vakuudet ja vastuusitoumukset (1000 euroa) Omasta puolesta annetut vakuudet Pantatut arvopaperit 15 600 15 600 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 470 1 750 Myöhemmin maksettavat 1 885 1 898 Yhteensä 3 355 3 648 Vuokravastuut Yleisradion Eläkesäätiö 63 309 71 948 Muut vuokravastuut 9 849 6 900 Yhteensä 73 158 78 848 Johdannaissopimukset Valuuttatermiinit Käypä arvo -174-158 Kohde-etuuden arvo 6 776 7312