21 Yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkojen kilpailutus tai osakkuus kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä ja palvelutehtävien siirto yhtiölle

Samankaltaiset tiedostot
JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ

3 Heikki Kotivuoren valitus koskien Kopola-Vuorela yksityistien vuosi-kokousta 2016

TSV-JÄTETAKSA LUONNOS

JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Tarkastuslautakunta 2/2019

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 4/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 3/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 2/2016

Matti Pahkala kunnanhallituksen puheenjohtaja

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 2/2013

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 6/2014

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1/2015 Tiejaosto. 1 Tieavustushakemus: Kaikuniemen yksityistie Tieavustushakemus: Paikkarin yksityistie...

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 3/2015

Tarkastuslautakunta 7/2018

Maanantai klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Muut esille tulevat asiat

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 4/2018

Tarkastuslautakunta 4/2018

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 1/2016 Tiejaosto. 1 Tieavustushakemus Kotirinteen yksityistie... 2

KÄSITELTÄVÄT ASIAT NRO LIITE 113 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallituksen jäsen ja varajäsen sekä tarkastuslautakunnan

Tarkastuslautakunta 2/2018

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 4/2018 Tarkastuslautakunta Sivu 15. Isonkyrön kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 4/2015

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 3/2012

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 4/2014

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 2/2013

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 5/2015

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 4/2012

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 5/2018 Tarkastuslautakunta Sivu 20

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 3/2018

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 3/2013

Tarkastuslautakunta 5/2018

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 1/2010

ISONKYRÖN KUNTA ESITYSLISTA No 4/2019 Tarkastuslautakunta Sivu 21. Isonkyrön kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 2/2015

Perjantai klo Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Muut esille tulevat asiat

Tarkastuslautakunta 4/2019

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 3/2011

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 7/2010

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 2/

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Varastokatu KAJAANI Hallituksen kokous nro 10/2006

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Varastokatu KAJAANI Hallituksen kokous nro 3/2006

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 3/2009

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 3/2013

ISONKYRÖN KUNTA ESITYSLISTA No 6/2019 Tarkastuslautakunta Sivu 35. Isonkyrön kunnanvirasto, hallituksen kokoushuone

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 8/2011 Tekninen lautakunta

Tarkastuslautakunta 1/2019

KAAVIN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSPÖYTÄKIRJA 10/2017. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

ISONKYRÖN KUNTA ESITYSLISTA No 7/2019 Tarkastuslautakunta Sivu 42. Isonkyrön kunnanvirasto, hallituksen kokoushuone

Limingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta

1. 66 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen Työjärjestyksen hyväksyminen.

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 7/2018 Tarkastuslautakunta Sivu 32. Isonkyrön kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Tarkastuslautakunta 7/2018

TSV-JÄTETAKSA 2019 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa Jyväskylä Muurame

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 5/2012

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 1/2011

Sydän-Suomen jätelautakunta Liite 1

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(8) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 4/2011

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 1/2019 Tarkastuslautakunta Sivu 1. keskiviikko klo

Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2019 valmistelutilanne

TÖYSÄN KUNTA Pöytäkirja Nro 7/2011 Tekninen lautakunta

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2/2016 Ympäristölautakunta Sivut Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 6/2014

Paikka Keskussairaala, M-talo 1. krs kokoushuone 2, Tikkamäentie 16, Joensuu. Pirskanen ilkka toimitusjohtaja poistui klo 10.

382 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 382 Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Kuntien yhteinen jätelautakunta,

PELLON KUNTA 6/2018 Tarkastuslautakunta AIKA Maanantai klo Pellon kunnanvirasto, valtuustosali TARKASTUSLAUTA- KUNTA

17 Teknisen lautakunnan toimintasuunnitelma ja talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2016

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 2/2017

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 5/2014 Kunnanhallitus Sivu 85

PÖYTÄKIRJA. Perjantai klo Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie TERVO. Perjantai

Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(9) Varastokatu KAJAANI Hallituksen kokous nro 8/2006

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 9/2016 Tekninen lautakunta. 47 Ehdotus käyttötalouden talousarvioksi vuodelle

PORNAISTEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 10/2007. Perusturvalautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.

Vehmaan kunta Kunnanhallitus Kokous 307 Nro 13 Kokoustiedot Aika: Maanantai , klo Kunnanvirasto, Vinkkilä Asialista:

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 12/2018 Tarkastuslautakunta Sivu 61

Tuusulan seudun vesilaitos ky PÖYTÄKIRJA 1/2018 Tarkastuslautakunta

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Outokummun kaupungin kiinteistöittäisen jätteenkuljetusalueen määrittely

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(5) Viestitie KAJAANI Tarkastuslautakunta nro 2/2011

LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2018 1

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 3/2012

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(6) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 6/2011

ALAVIESKAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ (8)

NRO 1/2018. Tarkastuslautakunta. 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2 Kokouksen järjestäytymistoimet

LUONNOS TSV-JÄTETAKSA Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluva jätetaksa. Jyväskylä Laukaa Muurame

TSV-JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen, Äänekoski SISÄLTÖ

Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie KAJAANI Hallituksen kokous nro 3/2008

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ ALKAEN

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

Transkriptio:

MULTIAN KUNTA Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan kokous torstaina 22.03.2018 16.00 ASIAT: 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 20 Pöytäkirjan tarkastajien vaali 21 Yhdyskuntajätteen vastaanottopaikkojen kilpailutus tai osakkuus kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä ja palvelutehtävien siirto yhtiölle 22 Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma 2018-2021 23 Ympäristösihteerin viranhaltijapäätökset 24 Ilmoitusasioita 25 Alustavat teknisen toimen tilipäätöstiedot 1.1. - 31.12.2017 26 Muut asiat Valitusosoitus

MULTIAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Tekninen lautakunta 2/2018 30. KOKOUSAIKA Torstaina 22.03.2018 klo 16.00 17.45 KOKOUSPAIKKA Kunnanhallituksen huone SAAPUVILLA OLLEET Läsnä Poissa Varajäsen JÄSENET Riihimäki Tarja x Puh. johtaja Jokipalo Kalevi x Kumpula Kauko x Varapuh.joht. Loukeinen Marie x Murtomäki Elisa x Lupa- ja valvontajaosto p.joht. Jokipalo Kalevi vp.joht. Loukeinen Marie Hänninen Timo MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Khall.puh.joht. Lehtomäki Pertti x Khall.edustaja Jalkanen Inka x Kunnanjohtaja Pyökkimies Erkki x Tekninen johtaja /sihteeri Löytömäki Tiina x Ympäristönsuoj.sihteeri Koivula Niina x Aluearkkitehti Järvinen Ulla x LAILLISUUS JA Todetaan :ssä 19 PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT :t 19-26 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kalevi Jokipalo Erkki Pyökkimies Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Allekirjoitukset Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla Elisa Murtomäki Marie Loukeinen varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Virka-asema Allekirjoitus

Tekninen lautakunta 22.03.2018 31. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Tekn.ltk. 19 Kun lautakunnan kokous on kutsuttu koolle Multian kunnan hallintosäännön ja teknisen lautakunnan 14.09.2017 48 :ssä tekemän päätöksen mukaisesti, sekä vähintään puolet jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varajäsenistään ovat paikalla, kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI Tekn.ltk. 20 Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi lautakunnan jäsentä. Tarkastusvuorossa ovat Kauko Kumpula ja Marie Loukeinen. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Elisa Murtomäki ja Marie Loukeinen.

Tekninen lautakunta 59 14.09.2017 94. Kunnanhallitus 210 26.09.2017 365. Kunnanvaltuusto 78 25.10.2017 138. Kunnanhallitus 255 28.11.2017 427. Kunnanvaltuusto 106 18.12.2017 175. Kunnanhallitus 9 16.01.2018 11. Kunnanvaltuusto 6 30.01.2018 4. Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 32. YHDYSKUNTAJÄTTEEN VASTAANOTTOPAIKKOJEN KILPAILUTUS TAI OSAKKUUS KUNNALLISESSA JÄTEHUOLTOYHTIÖSSÄ JA PALVELUTEHTÄVIEN SIIRTO YHTIÖLLE Tekn.ltk. 59 Suomessa jätehuollon palvelutehtävät järjestetään joko kunnan omana toimintana tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Yleisimmin käytetty yhteistoiminnan muoto on kuntien yhdessä omistama, osakeyhtiönä toimiva jätehuollon palveluyhtiö. Multialla jätehuolto on tähän mennessä järjestetty kunnan omana toimintanaan (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä). Kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt palvelevat osakaskuntiaan. Kunnallisen jätehuoltoyhtiöiden viranomaistehtävät on siirretty yhtiön osakaskuntien muodostamalle yhteislautakunnalle, joka toimii osakaskuntien yhteisenä jätelautakuntana ja jätehuoltoviranomaisena. Kuntaomisteiset yhtiöt eivät tee voittoa ja osakkuusmaksut palautuvat alueelle jätehuollon kehittämisen muodossa. Tällä hetkellä Multian kunta ei ole osakkaana kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä ja jätehuoltoviranomaisena Multialla toimii tekninen lautakunta. Multian kunnassa on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa jätteen haltija tekee suoraan sopimuksen jätteenkuljetusyrittäjän kanssa. Jätteiden käsittelystä Multian kunnalla on sopimus Mustankorkea Oy:n kanssa. Sopimus on voimassa 31.12.2017 asti. Sopimuksen jatkumisen ehdoksi Mustankorkea Oy on asettanut osakkuusneuvottelujen aloittamisen Mustankorkea Oy:n kanssa vuoden 2017 aikana. Jätehuoltoviranomaisen (teknisen lautakunnan) tulee tehdä päätös kunnan vastuulla olevan jätteen käsittely- ja vastaanottopaikasta vuoden 2018 alusta alkaen. Vaihtoehtona on Multian kunnan liittyminen osakkaaksi kuntien omistamaan jätehuoltoyhtiöön tai jätteen käsittely- ja vastaanottopaikkojen kilpailuttaminen yksityisten palvelutarjoajien joukosta. Nykyisin Multialla jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn ympärillä liikkuva vuosittainen rahavirta on arvioilta noin 50 000 60 000 euroa. Kuntien omistamien jätehuoltoyhtiöiden toimimista yksityisillä markkinoilla rajoitetaan Hankintalaissa. Sen mukaan sidosyksikköasemassa oleva yhtiö voi myydä palvelujaan ulkopuolisille, yksityisillä markkinoilla toimiville, vuoden 2018 ajan enintään 10 % liikevaihdostaan ja 1.1.2019 alkaen enintään 5 % liikevaihdostaan.

Tekninen lautakunta 59 14.09.2017 95. Kunnanhallitus 210 26.09.2017 366. Kunnanvaltuusto 78 25.10.2017 139. Kunnanhallitus 255 28.11.2017 428. Kunnanvaltuusto 106 18.12.2017 176. Kunnanhallitus 9 16.01.2018 12. Kunnanvaltuusto 6 30.01.2018 5. Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 33. Tekn.ltk. 59 Multian kunnan alueella syntyvät jätteet katsotaan olevan yksityisiltä markkinoilta peräisin. Hankintalain vuoksi kunnalliset jätehuoltoyhtiöt eivät ole kiinnostuneita tekemään markkinaehtoista sopimusta jätteiden käsittelystä Multian kunnan kanssa, vaan sopimuskumppanina olisivat yksityisillä markkinoilla markkinaehtoisesti toimivat jäteyhtiöt. Tämänhetkinen yhdyskuntajätteen käsittelymenetelmä on poltto jätevoimaloissa. Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt omistavat pääosin jätevoimalat ja valtaosa voimaloiden polttokapasiteetista on kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden hallussa. On epävarmaa saavatko yksityiset markkinaehtoisesti toimivat jäteyhtiöt jätteensä poltettaviksi Suomen jätevoimaloihin, vai joudutaanko jätteet toimittamaan ulkomaille käsiteltäviksi. Multian kunnassa on virkamiestyönä vuoden 2017 aikana käyty alustavia neuvotteluja kunnallisten jätteenhuoltoyhtiöiden (Lakeuden Etappi Oy, Sammakkokangas Oy, Mustankorkea Oy) sekä yksityisen jäteyhtiön kanssa (Lassila&Tikanoja Oyj). Näiden alustavien neuvottelujen perusteella jatkoneuvotteluita tulisi käydä Sammakkokangas Oy:n ja Mustankorkea Oy:n kanssa. Petäjäveden kunnassa on myös vireillä liittyminen osakkaaksi kunnalliseen jätehuoltoyhtiöön, jotta kahden kunnan synergiaetu saadaan hyödynnettyä, tulee Multian ja Petäjäveden yhteistyössä selvittää liittymistä osakkaaksi kunnalliseen jätehuoltoyhtiöön. Virkamiestasolla tämä yhteistyö on jo käynnissä. Petäjäveden kunnan kuntarakennelautakunta on tehnyt päätöksen, että osakkuusneuvottelut kunnallisten jäteyhtiöiden kanssa aloitetaan kunnanhallituksen toimesta ja neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2017 aikana. Keuruulla liittyminen kunnalliseen jätehuoltoyhtiöön on ollut vireillä tänä vuonna, mutta kunnanhallitus on palauttanut asian teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Sammakkokangas Oy on kuntaomisteinen jätehuoltoyhtiö, jonka alueella on sekä kunnan järjestämää, että kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Myös Mustankorkea Oy on kuntaomisteinen yhtiö, jonka alueella on kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteyhtiö kilpailuttaa jätteenkuljetuksen alueittain. Kuljetusalueet ovat suuria. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistönhaltija (asukas) itse kilpailuttaa jätteenkuljetuksen. Liitteessä 13 ovat tämänhetkiset jäteastioiden maksimi tyhjennyshinnat Multialla ja liitteessä 14 on Sammakkokangas Oy:n alueella oleva

Tekninen lautakunta 59 14.09.2017 96. Kunnanhallitus 210 26.09.2017 367. Kunnanvaltuusto 78 25.10.2017 140. Kunnanhallitus 255 28.11.2017 429. Kunnanvaltuusto 106 18.12.2017 177. Kunnanhallitus 9 16.01.2018 13. Kunnanvaltuusto 6 30.01.2018 6. Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 34. Tekn.ltk. 59 jätetaksa. Mustankorkea Oy:llä on eri kunnissa eri tyhjennyshinnat liitteessä 15 on jäteastian tyhjennyshinnat Muuramen kunnassa. Khall. 210 Yksityisillä markkinoilla Multian jätemäärä on pieni ja on epävarmaa ovatko yksityiset jäteyhtiöt kiinnostuneita kilpailemaan näistä jätteistä. Multia on kilpailun armoilla, jolloin jätteiden käsittelyn hintatasosta ei ole varmuutta. Lisätietoja jaetaan kokouksessa. Päätöspöytäkirjan liitteet: Liite 13/04/17: Multian kunnan jätehuoltotaksat Liite 14/04/17: Sydän-Suomen jätelautakunnan jätetaksa (Sammakkokangas Oy) Liite 15/04/17: Muuramen kunnan jätteenkuljetushinnasto (Mustankorkea Oy) Teknisen johtajan päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle seuraavaa: 1. Multian kunnan järjestämisvastuulla oleva jätehuolto ja jätehuollon palvelutehtävät tuotetaan 1.1.2018 alkaen yhteistoiminnassa kunnallisen jätehuoltoyhtiön kautta. 2. Kunnanhallitus aloittaa osakkuusneuvottelut ensisijaisesti Sammakkokangas Oy:n ja toissijaisesti Mustankorkea Oy:n kanssa Multian kunnan saamiseksi kunnallisen jätehuoltoyhtiön osakkaaksi. Jätehuoltoyhtiön osakkaana jätehuollon palvelutehtävät siirtyvät yhtiölle ja jätehuoltoviranomaiseksi tulee yhtiön kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. ---------------------------------- Liite 14/10/17: Multian kunnan jätehuoltotaksat Liite 15/10/17: Sydän-Suomen jätelautakunnan jätetaksa (Sammakkokangas Oy) Liite 16/10/17: Muuramen kunnan jätteenkuljetushinnasto (Mustankorkea Oy)

Kunnanhallitus 210 26.09.2017 368. Kunnanvaltuusto 78 25.10.2017 141. Kunnanhallitus 255 28.11.2017 430. Kunnanvaltuusto 106 18.12.2017 178. Kunnanhallitus 9 16.01.2018 14. Kunnanvaltuusto 6 30.01.2018 7. Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 35. Kunnanjohtajan ehdotus: 1. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, Multian kunnan järjestämisvastuulla oleva jätehuolto ja jätehuollon palvelutehtävät tuotetaan 1.1.2018 alkaen yhteistoiminnassa kunnallisen jätehuoltoyhtiön kautta. 2. Kunnanhallitus aloittaa osakkuusneuvottelut ensisijaisesti Sammakkokangas Oy:n ja toissijaisesti Mustankorkea Oy:n kanssa Multian kunnan saamiseksi kunnallisen jätehuoltoyhtiön osakkaaksi. Jätehuoltoyhtiön osakkaana jätehuollon palvelutehtävät siirtyvät yhtiölle ja jätehuoltoviranomaiseksi tulee yhtiön kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen. Tekninen johtaja ja ympäristösihteeri tulevat esittelemään asiaa kokoukseen. Kunnanhallitus: Tekninen johtaja ja ympäristösihteeri esittelivät jäteasiaa kokouksessa klo 16.05 16.50. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. ------------------------------- Kvalt. 78 Liite 17/04/17: Multian kunnan jätehuoltotaksat Liite 18/04/17: Sydän-Suomen jätelautakunnan jätetaksa (Sammakkokangas Oy) Liite 19/04/17: Muuramen kunnan jätteenkuljetushinnasto (Mustankorkea Oy) Oheismateriaalina Yhdyskuntajätehuollon toimintaympäristö ja kehitys; Jätehuollon lainsäädäntö. Kunnanvaltuusto: Tekninen johtaja Tiina Löytömäki ja ympäristösihteeri Niina Koivula esittelevät jäteasiaa valtuutetuille ennen kokousta klo 17.30 18.00. Kunnanvaltuusto: Timo Pienimäki ilmoitti esteellisyytensä ja poistui yleisön joukkoon pykälän käsittelyn ajaksi. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen. -----------------------------

Kunnanhallitus 255 28.11.2017 431. Kunnanvaltuusto 106 18.12.2017 179. Kunnanhallitus 9 16.01.2018 15. Kunnanvaltuusto 6 30.01.2018 8. Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 36. Khall. 255 Valmistelijat: tekninen johtaja Tiina Löytömäki, puh. 040 3016 220 ja ympäristösihteeri Niina Koivula puh. 014 267 3042. Kunnanvaltuuston päätöksen 78 25.10.2017 jälkeen sekä Sammakkokangas Oy:lle ja Mustankorkea Oy:lle on lähetetty kyselyt yhtiöiden toiminnasta (Liite 1 salainen). Yhtiöihin tehtiin vierailukäynti 17.11.2017, johon osallistui viisi kunnanhallituksen edustajaa, yksi teknisen lautakunnan edustaja ja valtuuston puheenjohtaja sekä viranhaltijoita. Multia, Keuruu ja Petäjävesi on yhteistyössä viranhaltijatasolla vuoden 2017 aikana selvittänyt liittymistä kunnalliseen jätehuoltoyhtiöön. Yhteisneuvotteluita on käyty Sammakkokangas Oy:n ja Mustankorkea Oy:n kanssa. Naapurikunnista Petäjävesi on tehnyt päätöksen (valtuusto 13.11.2017 66) ostaa osakkuuden Sammakkokangas Oy:stä. Keuruun kaupunki on tehnyt päätöksen (valtuusto 9.10.2017 63), että Keuruu ei hanki osakkuuksia kunnallisista jäteyhtiöistä vuosille 2017 tai 2018. Vuoden 2018 aikana Keuruulla selvitetään pitkän tähtäimen vaihtoehtoja jätehuollon järjestämiseksi. Verrattaessa Sammakkokangas Oy:tä ja Mustankorkea Oy:tä niin Sammakkokankaan osakkuushinta on pienempi kuin Mustankorkea Oy:n osakkuuden hinta. Myös yhtiöiden hallituspaikkojen jakaantumisessa on eroja. Liityttäessä Sammakkokangas Oy:n osakkaaksi Multian kunta saa yhden hallituspaikan yhtiön hallitukseen. Sammakkokangas Oy:n hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikat kiertävät eri kunnista valittujen jäsenten kesken. Mustankorkeaan liityttäessä Multia saisi todennäköisesti kiertävän hallituspaikan vuorovuosin pienten osakaskuntien kanssa. Mustankorkea Oy:n hallituksessa sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja tulevat Jyväskylän kaupungista. Lisäksi Mustankorkea kuuluu Jyväskylän kaupungin konserniin. Sammakkokangas ei ole tytäryhtiöasemassa mihinkään omistajakuntaansa nähden, joten se ei ole minkään omistajakuntansa konserninohjauksessa. Liityttäessä kunnalliseen jätehuoltoyhtiöön jätehuoltoviranomaiseksi tulee yhtiön omistajakuntien yhteinen jätelautakunta. Sammakkokankaan osakaskuntien lautakuntana on Sydän-Suomen jätelautakunta, johon Multian kunta saisi yhden edustajan. Mustankorkea Oy:n jätelautakuntana toimii Jyväskylän seudun jätelautakunta, johon uusi kunta nimeää yhden jäsenen ja varajäsenen ja Jyväskylän kaupunki yhden jäsenen ja varajäsenen. Ylläolevien eroavaisuuksien, kyselyiden ja vierailukäyntien perusteella on päädytty siihen, että osakkuusneuvottelut tulee tehdä Sammakkokangas Oy:n kanssa. Sammakkokangas Oy on yhdeksän

Kunnanhallitus 255 28.11.2017 432. Kunnanvaltuusto 106 18.12.2017 180. Kunnanhallitus 9 16.01.2018 16. Kunnanvaltuusto 6 30.01.2018 9. Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 37. Khall. 255 Pohjoisen-Keski-Suomen kuntien (Äänekoski, Saarijärvi, Viitasaari, Pihtipudas, Karstula, Uurainen, Kinnula, Kannonkoski, Kivijärvi) omistama jätehuoltoyhtiö. Suurimpana osakkaana Äänekosken kaupunki 33 % osuudella. Osa Sammakkokangas Oy:n omistajakunnista pieniä samankaltaisia kuntia kuin mitä Multian kunta on. Sammakkokangas Oy:ssä osakkuuden hinta määräytyy liittymishetkeä edeltäneen vuoden virallisen asukasluvun mukaan. Osakkuuden hinta on 18 osake/asukas. Vuoden 2016 asukasluku oli 1663, joten osakkuuden hinta on 29934. Multian kunnan jäteasemasta on mahdollisuus saada apporttia osakkuuden hintaan. Jäteaseman arvon määrittelyssä käytetään kirjanpidollista arvoa. Sammakkokangas Oy:n osakkeen arvo on 76,43. Osakkeen alhainen hinta sen arvoon nähden johtuu siitä, että Sammakkokangas Oy on voittoa tavoittelematon yhtiö, joka on perustettu hoitamaan osakaskuntiensa lukuun jätelaissa kuntien vastuulle määrättyjä palvelutehtäviä. Yhtiö tuottaa palvelut omakustannusperiaatteella, eivätkä kunnat osoita osakepääoman lisäksi muita varoja yhtiön toimintaan. Toiminnallisesti Sammakkokangas Oy tarjoaa Multian kunnalle ja kuntalaisille kaikki tarvittavat jätehuollon palvelut tavanomaisella kustannustasolla. Maantieteellisesti Multian kunta soveltuu hyvin Sammakkokangas Oy:n palvelurakenteeseen. Osakkuuden myötä jätehuollon palvelutehtävät siirtyvät Sammakkokangas Oy:lle ja tällöin myös jätehuoltoviranomaisen tehtävät siirtyvät Sydän-Suomen jätelautakunnalle, jonka vastuukuntana on Saarijärven kaupunki. Jätehuollon valvontatehtävät säilyvät Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Jätehuollon viranomaistehtäviin kuuluu mm. jätehuoltomääräysten antaminen sekä jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Multian kunnalla on sopimus jätteiden käsittelystä Mustankorkea Oy:n kanssa 31.12.2017 asti. Vuoden 2018 alusta Multian kunta voi harjoittaa kuntayhteistyötä Sammakkokangas Oy:n kanssa jätehuollon palvelutehtävien osalta. Sitten, kun osakkuus Sammakkokangas Oy:stä tulee lainvoimaiseksi, siirretään jätehuollon palvelutehtävät yhtiölle ja viranomaistehtävät Sydän-Suomen jätelautakunnalle. Osakkuuden ehtoihin kuuluu, että Multian kunnan tulee hyväksyä omistajakuntien solmima osakassopimus ja liittyä siihen. Osakassopimus tarkoittaa yhtiön osakkaiden välistä sopimusta, jolla ne ovat sopineet yhtiön toiminnassa ja hallinnossa noudatettavista tavoitteista ja periaatteista. Liitteessä 2 (salainen) Sammakkokangas Oy:n tämänhetkinen osakassopimus sekä yhtiöjärjestys. Osakassopimus muuttuu hieman uuden kunnan liittyessä yhtiöön.

Kunnanhallitus 255 28.11.2017 433. Kunnanvaltuusto 106 18.12.2017 181. Kunnanhallitus 9 16.01.2018 17. Kunnanvaltuusto 6 30.01.2018 10. Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 38. Khall. 255 Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Multian kunta ostaa osakkuuden Sammakkokangas Oy:stä. Jätehuollon palvelutehtävien osalta Multian kunta päättää harjoittaa kuntayhteistyötä Sammakkokangas Oy:n kanssa 1.1.2018 alusta alkaen ja siirtää jätehuollon palvelutehtävät yhtiölle sitten, kun osakkuus Sammakkokangas Oy:stä on lainvoimainen. Palvelutehtävien siirron yhteydessä jätelautakunnaksi tulee Sydän- Suomen jätelautakunta. Multian kunnan osakkuuden hinta on 29 934 euroa. Multian kunnan jäteasemasta on mahdollisuus saada pieni määrä apporttia osakkuuden hintaan (kirjanpidollinen arvo). Valtuusto valtuuttaa kunnanjohtajan ja teknisen johtajan suorittamaan osakkuusneuvottelut loppuun Sammakkokangas Oy:n kanssa. Liite 01/13/17: SALASSA PIDETTÄVÄ (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 kohdat 17 ja 20): Kyselyt yhtiöiden toiminnasta Sammakkokangas Oy:lle ja Mustankorkea Oy:lle. Liite 02/13/17: SALASSA PIDETTÄVÄ (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 kohdat 17 ja 20): Sammakkokangas Oy:n osakassopimus ja yhtiöjärjestys. Kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. -------------------------------- Kvalt. 106 Liite 01/06/17: SALASSA PIDETTÄVÄ (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 kohdat 17 ja 20): Kyselyt yhtiöiden toiminnasta Sammakkokangas Oy:lle ja Mustankorkea Oy:lle. Liite 02/06/17: SALASSA PIDETTÄVÄ (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 kohdat 17 ja 20): Sammakkokangas Oy:n osakassopimus ja yhtiöjärjestys. Kunnanvaltuusto: Pertti Lehtomäki ilmoitti, että hän vetää kunnanhallituksen esityksen pois käsittelystä. Asia valmistellaan uudelleen hallituksen käsittelyyn. Valtuusto ei käsitellyt kokouksessaan tätä asiaa/pykälää. ------------------------------

Kunnanhallitus 9 16.01.2018 18. Kunnanvaltuusto 6 30.01.2018 11. Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 39. Khall. 9 Kunnanjohtajan ehdotus: Valtuustoseminaarissa 10.1.2018 klo 17.00-18.00 Sammakkokangas Oy:n toimitusjohtaja Outi Ruuska esitteli; Jätehuollon infotilaisuudessa valtuutetuille yhtiön toimintaa, osakassopimukseen ja yhtiön käytännön toimintaan ja laskutukseen liittyviä yksityiskohtia. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Multian kunta ostaa osakkuuden Sammakkokangas Oy:stä. Jätehuollon palvelutehtävien osalta Multian kunta päättää harjoittaa kuntayhteistyötä Sammakkokangas Oy:n kanssa 1.1.2018 alusta alkaen ja siirtää jätehuollon palvelutehtävät yhtiölle sitten, kun osakkuus Sammakkokangas Oy:stä on lainvoimainen. Palvelutehtävien siirron yhteydessä jätelautakunnaksi tulee Sydän- Suomen jätelautakunta. Multian kunnan osakkuuden hinta on 29 934 euroa. Multian kunnan jäteasemasta on mahdollisuus saada pieni määrä apporttia osakkuuden hintaan (kirjanpidollinen arvo). Valtuusto valtuuttaa kunnanjohtajan ja teknisen johtajan suorittamaan osakkuusneuvottelut loppuun Sammakkokangas Oy:n kanssa. Liitteet ovat olleet kunnanvaltuuston kokouksessa 18.12.2017. Kunnanhallitus: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen. ------------------------------- Kvalt. 6 Kunnanvaltuusto: Maarit Mäkelä esitti käsittelyyn seuraavan lisäyksen, jota Kati Kekälinen kannatti. Lisäys on seuraavanlainen: Valtuusto päättää edetä kunnanhallituksen esityksen mukaisesti, mutta seuraavalla lisäyksellä. Valtuusto valtuuttaa kunnanjohtajan ja teknisen lautakunnan neuvottelemaan osakkuusneuvottelut loppuun ja tuomaan valmiin osakassopimuksen valtuuston hyväksyttäväksi, jonka jälkeen Multian kunnan osakkuudesta Sammakkokangas Oy:n kanssa päätetään. Valtuusto velvoittaa selvittämään muut vaihtoehdot ja laskemaan kustannukset mikäli kunta toteuttaa jätehuollon palvelutehtävät. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty esitys asian jatkokäsittelystä, jota Kati Kekälinen kannatti.

Kunnanvaltuusto 6 30.01.2018 11. Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 40. Puheenjohtaja tiedusteli valtuuston jäseniltä, voidaanko esitys hyväksyä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto hyväksyi yksimielisesti Maarit Mäkelän tekemän esityksen. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto päätti yksimielisesti edetä kunnanhallituksen ja Maarit Mäkelän esityksen mukaisesti. -------------------------------- Tekn.ltk. 21 Valtuusto on päätöksessään 30.1.2018 6 velvoittanut teknistä lautakuntaa Sammakkokangas Oy:n osakkuusneuvotteluiden lisäksi selvittämään jätehuollon järjestämisen muut vaihtoehdot ja laskemaan kustannukset, mikäli kunta toteuttaa jätehuollon palvelutehtävät. Jätelain 43 : 1. momentin mukaan kunta voi päätöksellään siirtää sille jätelaissa säädetyn jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn, jätemaksujen laskutuksen ja jäteneuvonnan sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tätä varten perustetulle yhtiölle, jonka kunta yhdessä muiden kuntien kanssa omistaa. Kunta vastaa siitä, että siirretyt jätehuollon palvelutehtävät tulevat hoidetuiksi tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Osakkuus Sammakkokangas Oy:ssä Sammakkokangas Oy:n varsinainen toiminta on alkanut 1.1.2004 ja siinä ovat osakkaina Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit sekä Pihtiputaan, Karstulan, Uuraisten, Kinnulan, Kannonkosken ja Kivijärven kunnat. Lisäksi Petäjäveden kunta on tehnyt päätöksen liittyä osakkaaksi Sammakkokangas Oy:hyn. Yhtiön osakkuussopimus on liitteenä 1 ja yhtiöjärjestys on liitteenä 2. Osakkuuden ehtoihin kuuluu, että Multian kunnan tulee yhtyä omistajakuntien solmimaan osakassopimukseen. Osakassopimuksella Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat sopivat yhteisistä toimintapoliittisista periaatteista, osakaskuntien ja yhtiön työnjaosta sekä kuntien osallistumisesta yhtiön kustannuksiin. Osakassopimuksen sopijapuolet ovat osakaskuntien lisäksi Sammakkokangas Oy. Sammakkokangas Oy:n tehtävänä on järjestää sellaisen sopimuskuntien alueella syntyvän jätteen hyödyntäminen ja käsittely, jonka kunta on jätelain 5 luvun 32 mukaan velvollinen järjestämään, sekä puhdistamolietteen käsittely ja hyödyntäminen. Yhtiö vastaa myös jätehuollon neuvonnasta, tiedottamisesta ja valistuksesta. Tässä tarkoituksessa yhtiö hoitaa jätehuoltotehtävät kuntien lukuun. Yhtiö vastaa myös jätelain mukaisesta tietojen keräämisestä ja tiedostojen ylläpidosta.

Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 41. Tekn.ltk. 21 Kunnan tehtävänä on huolehtia sakokaivolietteiden ja ylijäämämaiden käsittelystä sekä saastuneiden maa-alueiden saneerauksesta, maan- ja lumenkaatopaikkojen hoidosta, roskaantuneiden alueiden siivouksesta ja romuajoneuvoihin liittyvistä toimenpiteistä. Näiden osalta kunnat voivat tehdä sopimuksia yhtiön kanssa. Kunnalle jää edelleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät ja jätehuollon viranomaistehtävät. Jätelain 23 : 2. momentin mukaan, jos kunta on siirtänyt jätelain 43 :n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään. Sammakkokangas Oy osakaskuntien alueella tämä on Sydän-Suomen jätelautakunta. Sammakkokangas Oy:n hallitus koostuu kahdesta äänekoskelaisesta jäsenestä, muista osakaskunnista tulee hallitukseen yksi jäsen kustakin kunnasta. Hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhtiön hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Sammakkokangas Oy toimii omakustannusperiaatteella, eivätkä kunnat osoita osakepääoman lisäksi muita varoja yhtiön toimintaan. Yhtiön kustannukset pyritään kattamaan täysimääräisesti jätemaksuilla ja hyödynnettävien jätejakeiden myynnillä. Jätemaksuilla kerätään rahat myös tuleviin investointeihin. Yhtiö ei jaa omistajilleen osinkoa. Mikäli yhtiö tuottaa voittoa, on voitto käytettävä ensisijaisesti jätehuoltotoiminnan kehittämiseen yhtiön toimialueella ja toissijaisesti jätemaksujen alentamiseen. Sammakkokangas Oy noudattaa yhtenäisiä maksuperusteita koko toiminta-alueellaan. Yhtiön taksojen ja maksujen on oltava yhtiökokouksen päättämän maksupolitiikan mukaisia. Taksan hyväksyy jätehuollon viranomainen (Sydän-Suomen jätelautakunta). Yhtiö huolehtii laskutuksesta ja perinnästä. Jätemaksuilla ohjataan asiakkaita jätteen määrän vähentämiseen ja hyötykäytön lisäämiseen. Noin 30 000 osakepääomalla Multian kunta saa omistuksen vakavaraisesta jätehuoltoyhtiöstä, jolla on valmiudet tuottaa kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät. Omistajakunnilla on mahdollisuus saada tuotettua palvelutehtävät jätelain vaatimalla tavalla ilman muita rahallisia panoksia. Yhtiöllä on valmis jätehuollon konsepti ja tarvittava infrastruktuuri mukaan lukien osakkuus polttolaitoksessa. Yhtiön osakkeen verotuksellinen arvo on noin 75, nyt tarjotaan osakkeita merkittäväksi 18 /osake. Yhtiön omavaraisuus aste on noin 65 %. Tarvittaessa osakkuudesta voi luopua myymällä osakkeet kunnille, kuntayhtymälle tai kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöille tai neuvottelemalla osakkeiden lunastuksesta Sammakkokangas Oy:n

Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 42. Tekn.ltk. 21 kanssa. Taulukossa 1 on Sammakkokangas Oy:n osakkuuksien jakautuminen siinä tilanteessa, että myös Multia on mukana. Taulukko 1. Sammakkokangas Oy:n osakkeiden jakautuminen, jos myös Multian kunta on osakkaana. Kunta Osakkeita Omistus % Osakepääoma Äänekosken kaupunki 19367 30,274 348606 Saarijärven kaupunki 11623 18,169 151099 Viitasaaren kaupunki 7915 12,372 102895 Pihtiputaan kunta 5225 8,168 67925 Karstulan kunta 5137 8,030 66781 Petäjäveden kunta 3981 6,223 71658 Uuraisten kunta 3594 5,618 64692 Kinnulan kunta 2117 3,309 27521 Kannonkosken kunta 1741 2,721 22633 Multian kunta 1663 2,600 29934 Kivijärven kunta 1610 2,517 20930 YHTEENSÄ 63973 100 974674 Sydän-Suomen jätelautakunta Lautakunnan toimialue kattaa Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat. Oheismateriaalina on luonnos sopimuksesta Sydän-Suomen jätelautakunnasta. Lautakunnan isäntäkuntana on Saarijärven kaupunki. Lautakunta toimii sopijakuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena siten kuin jätelaissa ja jätelautakuntasopimuksessa säädetään. Äänekoski nimeää lautakuntaan kaksi jäsentä ja kukin muu kunta yhden jäsenen. Jokaisella lautakunnan jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja on Saarijärveltä ja varanpuheenjohtaja Äänekoskelta. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta. Lautakunnan isäntäkuntana on Saarijärven kaupunki. Lautakunta huolehtii sopijakunnille kuuluvista jätelain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä siinä laajuudessa kuin sopijakunta on siirtänyt palvelutehtäviään kuntien omistamalle yhtiölle. Lautakunnan keskeisin tehtävä on saada yhtenäinen toimintamalli jäteasioissa toiminta-alueellaan. Lautakunta toimii yhteistyössä sopijakuntien ympäristösuojeluviranomaisten ja Sammakkokangas Oy:n kanssa. Lautakunnan talousarviosta päättää isäntäkunta. Lautakunnan kustannukset katetaan Sammakkokangas Oy:n jäsenkuntien kiinteistöiltä kantamista perusmaksuista.

Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 43. Tekn.ltk. 21 Otteita Sydän-Suomen jätelautakunnan alueella olevasta jätehuoltomääräyksistä Kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen on jätelain velvoittamina liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätteen haltijan on luovutettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan tai aluekeräyspisteeseen. Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian käytöstä eli perustaa kimpan. Kimppa-astiaa voidaan käyttää sekä sekajätteen että erilaisten hyötyjätteiden keräämiseen. Lähikiinteistöillä tarkoitetaan taajamassa samassa tai viereisissä kortteleissa sijaitsevia kiinteistöjä, haja-asutusalueella naapuria tai tiekunnan tai vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavia kiinteistöjä. Vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon välisen kimpan voi perustaa, mikäli luonnollisen kulkureitin varrella kiinteistöjen välillä ei sijaitse kohtuullisesti saavutettavaa aluekeräyspistettä. Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön yhteinen. Jäteastioiden tyhjennysvälit on esitetty Taulukossa 2: Taulukko 2. Jätehuollon tyhjennysvälit. Jätelaji Pisin tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18 40) Pisin tyhjennysväli talviaikana (viikot 41 17) Sekajäte 4 4 Biojäte 2 4 Poikkeustapauksissa ja erityisin perustein voidaan poiketa tästä käytännöstä ja myöntää pidennetty tyhjennysväli. Sekajäteastian tyhjennysväli voi hakemuksen perusteella olla kahdeksan viikkoa vakituisesti asutulla kiinteistöllä, jossa asukkaita on enintään kaksi ja käytössä on 140 240 litran jäteastia. Poikkeamista tyhjennysväleistä haetaan jätehuoltoviranomaiselta. Kiinteistökohtaisen jäteastian tyhjennykset voidaan keskeyttää kiinteistö ollessa kokonaan käyttämätön. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueella määräaikaisen keskeytyksen kestäessä korkeintaan kuusi kuukautta, asiasta sovitaan kunnallisen jäteyhtiön kanssa. Tätä pidempien keskeytysten myöntämisen ratkaisee jätehuoltoviranomainen. Keskeytys voidaan myöntää korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan kalenterivuoden loppuun. Saostussäiliöistä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, kun kiinteistö on ollut vuoden aikana merkittävästi käytössä.

Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 44. Tekn.ltk. 21 Otteita jätetaksasta Sammakkokankaan täyden palvelun kunnat (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen) voimaan 1.1.2018 Kunnan on perittävä jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätemaksutaksan määrää jätehuoltoviranomainen eli Sydän-Suomen jätelautakunta. Tätä taksaa sovelletaan Sammakkokangas Oy:n toimialueen kunnissa, joissa on jätelain 36 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kiinteistöjen jätemaksu koostuu perusmaksusta sekä jäteastioiden tyhjennysmaksuista tai aluekeräyspistemaksusta. Tarvittaessa määräytyy myös lisäpalvelumaksuja. Perusmaksu o Jätelain mukaisesti jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta, vaarallisten ja hyötyjätteiden keräyksen järjestämisestä ja keräyspisteiden ylläpidosta aiheutuvien kulujen kattamiseksi voidaan periä erillistä perusmaksua. Perusmaksulla katetaan lisäksi viranomaistoiminnan kulut kokonaisuudessaan. o Perusmaksu on kiinteistökohtainen maksu ja se määrätään maksettavaksi jokaiselle asuinhuoneistolle. Perusmaksun suuruus on porrastettu kiinteistön käyttötarkoituksen mukaisesti (vakituinen tai vapaa-ajan asunto). Perusmaksuluokkia on useampia riippuen kiinteistön jätevesijärjestelmästä. o Perusmaksun voidaan aluksi, kunnan liittyessä Sammakkokangas Oy:n osakkaaksi, määrätä taksassa määriteltyä pienemmäksi ja sen suuruutta voidaan vaiheittain korottaa, sen mukaisesti, mikä on tuotetun jätehuoltopalvelun palvelutaso kokonaisuutena kunnassa (tiedoksianto 7.2.2018, Jätehuoltoasiamies, Sydän- Suomen Jätelautakunta) o Perusmaksun suuruus (Taulukko 3) Taulukko 3. Perusmaksun suuruus eri kiinteistötyypeillä. Kiinteistötyyppi Perusmaksu /vuosi (alv 24 %) Pientalo 34,69 Pientalo (+lietehuolto) 46,34 Rivi- ja kerrostalohuoneisto 20,11 Vapaa-ajan asunto 17,35 Vapaa-ajan asunto 27,52 (+lietehuolto)

Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 45. Jätemaksutaksa määrätään kiinteistöllä olevan jäteastian koon ja tyhjennyskertojen mukaan. Tyhjennysvälit määräytyvät jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteastian tyhjennysmaksu koostuu jätteiden kuljetusosuudesta ja käsittelyosuudesta. Sammakkokangas Oy:n toimialueella käsittely- ja kuljetusosuudet on määritelty tasataksan mukaisesti, eli maksut ovat samat jokaisessa jäsenkunnassa. Jäteastian tyhjennysmaksut valituilta astioilta on esitetty taulukossa 4 Taulukko 4. Valittujen tyhjennysastioiden jäteastian tyhjennysmaksut. Sekajäte Kuljetus Käsittely Tyhjenny s-hinta yht. (alv 0%) Tyhjenny s-hinta yht. (alv 24%) Jäteastia 140 l 2,81 2,06 4,87 6,04 Jäteastia 240 l 3,08 3,51 6,59 8,17 Jäteastia 600-4,27 8,27 12,55 15,56 660 Biojäte Jäteastia 140 l 3,11 1,94 5,05 6,26 Jäteastia 140 l + 4,12 2,14 6,26 7,76 säkki Jäteastia 240 l 3,49 3,33 6,81 8,45 Jäteastia 240 l + säkki 4,62 3,33 7,95 9,85 Täydenpalvelun osakaskunnat ovat kokonaan reittitiealuetta, jos tien kunnolle asetetut kriteerit täyttyvät. Mikäli kiinteistön keräysvälineet sijaitsevat jätelautakunnan vahvistaman jätteenkuljetusreitin ulkopuolella, peritään niiden tyhjentämisestä pihanoutomaksu, jonka hinta määräytyy astian etäisyytenä tiestä. Lisämatkaa ei jaeta kiinteistöjen kesken. Aluekeräyspisteet ovat jäteyhtiön ylläpitämiä keräyspisteitä, joissa kerätään sekajätteen lisäksi muitakin jätteitä, kuten lasia, metallia ja kartonkia. Käyttöoikeus aluekeräyspisteen sekajäteastialla on vain vuosimaksun maksaneilla kiinteistöillä. Aluekeräyspistemaksuilla katetaan keräyspisteiden ylläpidosta, sekajätteiden kuljetuksesta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset. o Kiinteistö, joka ei ole liittynyt kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, liittyy kunnan jätehuoltojärjestelmään aluekeräyspisteen kautta. Myös jätehuoltoviranomainen voi liittää kiinteistön aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Aluekeräyspistemaksu on kiinteistökohtainen ja sen suuruus on porrastettu kiinteistön käyttötarkoituksen ja kiinteistön asukasmäärän mukaisesti.

Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 46. Tekn.ltk. 21 Kuljetusjärjestelmän muutos Kuljetusjärjestelmätarkastelu on jätelain velvoittama ja kuuluu jätehuoltoviranomaisen tehtäviin. Kuljetusjärjestelmä tulee tarkastella ja siitä tehdään jätelain 35 :n mukaisesti päätös. Kaikilla kiinteistöillä tulee olla järjestetty jätteenkuljetuspalvelu (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus), joka on järjestämistavasta riippumatta toteutettava niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Kunta ei liity Sammakkokangas Oy:n osakkaaksi Jätehuollon palvelutehtävät ja jätehuoltoviranomaisen tehtävät säilyvät Multian teknisen lautakunnan alaisuudessa. Jätteen kuljetusjärjestelmänä säilyy kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa kiinteistön haltija kilpailuttaa jätteenkuljetusyritykset. Jätehuoltoviranomainen kilpailuttaa seka- ja biojätteiden vastaanotto ja kuljetuspalvelut. Jätehuoltoviranomainen myös ylläpitää jäterekisteriä. Muita jätelain mukaisia jätehuoltoviranomaisen tehtävät ovat mm. jätehuoltomääräysten antaminen/päivittäminen, kuljetusjärjestelmä tarkastelun tekeminen ja sen seuranta ja valvonta. Kustannukset/tuotot eri vaihtoehdoissa Toteutuneet kustannukset/tuotot Jätehuollosta koituneet kustannukset/tuotot vuosina 2014 2016 on esitetty taulukossa 5. Tiedot on saatu kirjanpidosta jätehuollon kustannuspaikalta siten että sako- ja umpikaivojätevesilietteistä saatavat tulot on poistettu tarkastelusta. Näin on toimittu, koska lietehuollon kulut veloitetaan eri kustannuspaikalta (Vesi- ja viemärilaitos) ja lietehuollon tulot säilyvät ennallaan myös siinä tapauksessa, että kunta menee osakkaaksi Sammakkokangas Oy:hyn. Taulukko 5 Jätehuollosta kunnalle aiheutuneet tuotot/kulut vuosina 2014 2017, (euroa). 2014 2015 2016 2017 Tulot 10079 8709 6877 9221 Menot 7073 7191 7336 4327 Tuotto 3006 1518-459 4894 Jätehuollon kuluja ovat aiheuttaneet jäteaseman eri jätejakeiden (mm. vaaralliset jätteet) käsittelykulut ja tuottoja astiakohtaisista jätemaksuista kunnalle tuloutettava osuus. Esimerkiksi 240 litran jäteastian tyhjennysmaksusta tuloutetaan kunnalle 0,96. Tämän mukaan jätehuollosta, josta on poistettu sako- ja umpikaivolietteistä tulevat tulot, on jäänyt tuottoja kunnalle keskimäärin 2240 /vuosi.

Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 47. Tekn.ltk. 21 Aiemmin jätehuollon rekisterin ylläpidosta tehtyjä kuluja ei ole veloitettu jätehuollon kustannuspaikalta vaan ne on tehnyt ympäristösihteeri virkatyönä ja erillisenä teknisen hallinnon projektina (1 kk). Kustannukset/tuotot jos liitytään osakkaaksi Samakkokangas Oy:hyn Liittyminen osakkaaksi Sammakkokangas Oy:n kustannuksia aiheutuu kertaluontoisesta osakkuusmaksusta 29 934 euroa. Tämän jälkeen kustannuksia kunnalle ei aiheudu. Sekä palvelutehtävien toteutus ja jätehuoltoviranomaisen kulut katetaan asiakkailta perittävillä jätemaksuilla. Lietehuollon tuotot pysyvät ennallaan liityttäessä Sammakkokangas Oy:hyn. Sako- ja umpikaivolietteiden laskutus hoidetaan Sammakkokangas Oy:n kautta ja käsittelymaksut tuloutetaan takaisin kuntaan. Jatkossa kunta saa tuloja jäteaseman maa-alueen vuokratuloista. Jätehuollosta aiheutuvat kustannukset mikäli kunta ei liity Sammakkokangas Oy:hyn Mikäli pysytään nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätehuollossa, kustannuksia aiheutuu pääasiallisesti jäteaseman sekä jäterekisterin ylläpidosta. Jäterekisterin ylläpito on aiemmin tehty viranhaltijatyönä, budjettivaroin. Jätelain 78 :n mukaan jätehuollosta aiheutuvat kulut tulee kerätä jätemaksuista. Jatkossa myös jäterekisterin ylläpidosta tulevat maksut tulee kattaa jätemaksuilla. Jäterekisteri tulee päivittää projektityönä ajan tasalle ja kehottaa liittymättömiä vakituisia asuntoja liittymään järjestettyyn jätehuoltoon. Jatkossa rekisterin ylläpitämiseksi tulee toimistosihteerin työajasta varata 10 % jäterekisterin ylläpitoon. Jäterekisteri ylläpidetään Louhiohjelmistolla. Vuosittainen jätteenkuljetusyrittäjiltä saatava asiakastieto ajetaan Louhi ohjelmistoon ohjelman ylläpitäjän (Sitowise Oy) toimesta. Jäteaseman kulut säilyvät todennäköisesti ennallaan taulukon 5 mukaisesti keskimääräinen (vuodet 2014 2017) kustannus vuosittain on 6 500. Taulukossa 6 on esitetty kustannukset, jos pysytään kiinteistön haltijan järjestämässä jätehuollossa ja jäterekisteri ylläpidetään kunnassa. Taulukko 6. Kustannukset siinä tapauksessa, että pysytään kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä ja jätehuoltoviranomaisena toimii tekninen lautakunta.

Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 48. Kertaluontoinen erä, Jäteaseman kustannukset Jäterekisterin ylläpito Projektityö 6 kk 15 300 Toimistotyöntekijä 10 % Vuosittaiset kustannukset, 6 500 3 000 Tietokoneajo 1 500 Yhteensä 15 300 11 000 Projektityöntekijän kertaluontoinen maksu on 15 300. Vuosina 2014 2017 jätehuolto on tuottanut keskimäärin 8 700 vuodessa. Tämän laskelman mukaisesti jätehuolto aiheuttaisi vuosittain 2300 kustannukset kunnalle. Jätelain mukaisesti tämä alijäämä tulisi kattaa nostamalla jätemaksuista kunnalle tuloutettavaa osuutta. Kuntalaisen jätemaksu eri vaihtoehdoissa Taulukossa 7 on verrattu Multian nykyisiä jätehintoja Sammakkokangas Oy:n alueen jätehintoihin. Multialla on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätemaksusta tuloutetaan osa kunnalle. Sammakkokangas Oy:n alueella on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätemaksut on jaettu tyhjennysmaksuun sekä perusmaksuun. Mikäli Multia liittyy osakkaaksi Sammakkokangas Oy:hyn, niin todennäköisesti Multialla otetaan käyttöön kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja Sammakkokangas Oy:n jätehinnat noin kolmen vuoden kuluttua osakkaaksi tulosta. Taulukko 7. Kuntalaisen jätemaksu (euro) eri vaihtoehdoissa (VE). VE 1 VE 2 VE 3 Omakotitalo Multian keskustaajamassa 240 l jäteastia tyhjennetään 4 viikon välein (12 tyhjennystä), biojätteen erilliskeräys 140 l biojäteastia sis. säkki tyhjennetään 1.4.-31.1 kahden viikon välin muulloin neljän viikon välein (19 tyhjennystä), kiinteistö liitetty jätevesiviemäriin Omakotitalo Multian keskustaajamassa 240 l jäteastia tyhjennetään 4 viikon välein (12 tyhjennystä), biojätteen kompostointi, kiinteistö liitetty jätevesiviemäriin Omakotitalo haja-asutusalueella jäteastia tyhjennetään 4 viikon välein (12 tyhjennystä), biojätteen kompostointi, kiinteistökohtainen jätevesienkäsittely (saostuskaivot ja maaperäkäsittely tai pienpuhdistamo)

Tekninen lautakunta 21 22.03.2018 49. Nykyinen järjestelmä Sammakkokangas Oy VE 1 VE 2 VE 3 VE 1 VE 2 VE 3 Sekajäteastian tyhjennys 117 117 137 98 98 98 Biojäteastian tyhjennys 223 187 Perusmaksu 35 35 Lieteperusmaksu 46 Kustannukset/vuosi 340 117 137 320 133 144 Tarkastelluissa vaihtoehdoissa jätemaksut säilyvät käytännössä ennallaan. Suurin korotus liityttäessä Sammakkokankaaseen on VE 2:ssä jossa kunnan keskustaajamassa oleva omakotitalo, jossa biojäte kompostoidaan. Korotus on 16 vuodessa. Vastaavasti VE 1 kunnan keskustaajamassa omakotitalo, jossa biojäte erilliskerätään on jätemaksu 20 vuodessa edullisempi, jos liitytään Sammakkokangas Oy:hyn. Oheismateriaali Luonnos sopimuksesta Sydän-Suomen jätelautakunnasta (ei julkinen, Laki viranomaisen toiminnan julkinen 6 kohta 8 sopimusta ei vielä ole allekirjoitettu) Päätöspöytäkirjan liitteet Liite 01/02/18: Sammakkokangas Oy:n osakkuussopimus 28.4.2017 (luonnos) Liite 02/02/18: Sammakkokangas Oy:n yhtiöjärjestys Teknisen lautakunnan puheenjohtajan päätösehdotus: 1. Multian kunnan teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa Sammakkokangas Oy:n osakkuussopimusluonnoksesta. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle esitettäväksi kunnanvaltuustolle, että Multian kunta päättää liittyä liitteenä 1 luonnoksen mukaiseen osakkuussopimukseen ja kunnanjohtaja ja tekninen johtaja valtuutetaan allekirjoittamaan Sammakkokangas Oy:n osakkuussopimuksen siten, että Multian kunta liittyy Sammakkokangas Oy:n osakkaaksi vuoden 2018 aikana. Jätehuollon palvelutehtävät siirtyvä Sammakkokangas Oy:lle 1.1.2019 alkaen. 2. Tekninen lautakunta esittää, kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että vuoden 2018 investointiosaan myönnetään 30 000 euron lisämääräraha Sammakkokangas Oy:n osakkeiden ostamista varten. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.

Tekninen lautakunta 22 22.03.2018 50. YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 2018-2021 Tekn.ltk. 22 Asiaa on valmistellut ympäristösihteeri Niina Koivula p. 014 267 3042. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvontaa niin, että se on laadukasta säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Ympäristövalvonnan tulee olla itsenäistä, riippumatonta ja puolueetonta. Ympäristövalvonta koostuu valvontaviranomaisten toimista lain noudattamiseksi ja luvan myöntämisen edellytysten varmistamiseksi sekä luvan ja lupamääräysten valvomiseksi. Siihen kuuluu ennakkovalvontaa sekä jälkivalvontaa. Valvontaan kuuluu esimerkiksi lausuntojen antamista ja näin osallistumista lupaprosessiin, valvonnan suunnittelua (valvontasuunnitelman ja -ohjelman laatimista valvonnan tavoitteiden asettaminen mukaan lukien), laitosten luvan ja lupamääräysten valvontaa, luparikkomusten saattamista poliisille esitutkintaan sekä muutoksenhakuprosesseihin osallistumista. Valvontaan kuuluu myös muita tehtäviä, kuten kansalaisten yhteydenottojen käsittelyä sekä valvontatilanteista tiedottamista yleisölle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava alueellaan säännöllistä valvontaa varten valvontasuunnitelma. Valvontasuunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Suunnitelmassa on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Valvontasuunnitelma on tarkastettava säännöllisesti valtuustokausittain. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on valvottava ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja säännöllisin määräaikaistarkastuksin. Valvontasuunnitelmaan on sisällytetty myös jätelain perusteella tehtävä valvonta. Tarkastuskohteet ja tiheys on määriteltävä ympäristöriskin perusteella. Valvonnan yksityiskohtainen toteuttaminen esitetään valvontaohjelmassa, joka ei ole julkinen asiakirja. Multian kuntaan laadittu ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma on esitetty liitteessä 3. Se on ollut julkisesti nähtävillä Multian kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla 8.1. 6.2.2018 välisen ajan. Siitä on pyydetty lausunto Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollolta, jolla ei ollut huomautettavaa valvontasuunnitelma luonnoksesta. Asiasta ei annettu muistutuksia eikä mielipiteitä. Päätöspöytäkirjaliitteet: Liite 03/02/18: Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma, Multian kunta 2018 2021.

Tekninen lautakunta 22 22.03.2018 51. Tekn.ltk. 22 Ympäristösihteerin päätösehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman, Multian kunta 2018 2021 tiedokseen. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.

Tekninen lautakunta 23 22.03.2018 52. YMPÄRISTÖSIHTEERIN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Tekn.ltk. 23 Ysvi 1.2018. Päätös ympäristönsuojelulain 118 mukaisessa asiassa, joka koskee melua ja tärinää aiheuttavaa tilapäistä toimintaa. 8.2.2018. Multia Team/potkukelkkakilpailut. Ysvi 2.2018. Päätös ympäristönsuojelulain 118 mukaisessa asiassa, joka koskee melua ja tärinää aiheuttavaa tilapäistä toimintaa. 15.2.2018. Sinikan Baari Tmi. Ysvi 3.2018. Päätös biojäteastian tyhjennysvälin pidentämiseksi. 16.2.2018. Teknisen lautakunnan puheenjohtajan päätösehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee ympäristösihteerin viranhaltijapäätökset tiedokseen. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.

Tekninen lautakunta 24 22.03.2018 53. ILMOITUSASIOITA Tekn.ltk. 24 Tiedoksi 1. Tutkimusraportti. 4.1.2018. Eurofins Nab Labs Oy. Rekisuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja purkuvesistötarkkailun vuosiyhteenveto 2018. 2. Tutkimusraportti. 9.1.2018. Eurofins Nab Labs Oy. Penkkisuon turvetuotantoalueen kuormitus- ja purkuvesistötarkkailun vuosiyhteenveto 2017. 3. Tutkimusraportti. 16.2.2018. Eurofins Nab Labs Oy. Kummunsuon turvetuotantoalueen kuormitus ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto 2017. 4. Päätös. Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Luonnonsuojelualueen perustaminen. Ympäristösihteerin päätösehdotus: Tekninen lautakunta merkitsee asiat tiedokseen. Päätös: Asiat merkittiin tiedoksi.

Tekninen lautakunta 25 22.03.2018 54. ALUSTAVAT TEKNISEN TOIMEN TILIPÄÄTÖSTIEDOT 1.1. - 31.12.2017 Tekn.ltk. 25 Valmistelu tekninen johtaja Tiina Löytömäki, puh. 040 3016 220 Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan teknisen lautakunnan toiminta vuonna 2017 ylittyi 71 956,17, kokonaisuudessaan tulos oli - 644 686,17 joka on 112,56 % talousarvioista. Vuodelle 2017 toimintatuottoja oli budjetoitu 1 173 500 tavoitteesta jäätiin 40 000 toimintatuotot olivat 96 % talousarvioista. Koko lautakunnan kuluista henkilöstökulut alittuivat noin 20 000, ne olivat 96 % budjetoidusta. Sen sijaan palveluiden ostot ylittyivät noin 30 000 ja aineet tarvikkeet ja tavarat ylittyivät noin 20 000. Suurimmat ylitykset palveluiden ostoissa ovat toimitila ja vuokrauspalvelujen sekä vesihuollon toimialoilla. Yhdyskuntasuunnittelun hallintopalvelut ja puistot ja yleiset alueet ylittyivät, johtuen osittain henkilöstökulujen oikaisusta. Vastaavasti toimitila ja vuokrapalvelut on alittunut samasta syystä. Yhdyskuntasuunnittelu on ylittynyt 6955, palvelujen ostot oli ratkaiseva (uusi rakennusvalvontaohjelma ja kaavojen isot kustannukset). Vesihuollon osalta ylitys oli 64 510, johtuen keväällä sattuneesta runkoputken vesivuodosta. Oheismateriaalina oleva kustannuspaikkakohtainen toteutumavertailu (Oheismateriaali A) on ennakoiva tieto tilinpäätöksestä 8.3.2018 tilanteen mukaan. Tulos voi hieman muuttua ennen hallituksen käsittelyä. Investointiraamiksi vuoden 2017 talousarvioissa on asetettu 400 000. Lisämääräraha muutoksen jälkeen investointien arvo oli 398 934. Toteutuneiden investointien määrä vuonna 2017 oli 372 862. Suurimmat toteutuneet investoinnit olivat Rauhalantien perusparannus (112 800 ) jatkuu v.2018, traktori (48 300 ) ja koulun pihapiirin kunnostus (45 500 ). Investointitaulukko on esitetty l Oheismateriaali B. Päätöspöytäkirjan liitteet Oheismateriaali A Toteumavertailu 1.1. 31.12.2017 Oheismateriaali B Investointitaulukko Teknisen lautakunnan puheenjohtajan päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä alustavan tilinpäätöksen 2017 ja antaa tekniselle johtajalle oikeuden tehdä tarvittaessa muutoksia tilinpäätökseen. Kunnanhallitus käsittelee tilinpäätöksen kokonaisuutena. Kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen tilinpäätös esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin.

Tekninen lautakunta 26 22.03.2018 55. MUUT ASIAT Tekn.ltk. 26 Käsiteltiin lyhyesti seuraavia asioita: - koulun sisäilma - Siltalamminkangas - kevyen liikenteen väylä Kissaniemeen Päätös: Tekninen lautakunta merkitsi asian tiedoksi.

OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Muutoksenhakukiellot: 22.03.2018 Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 19-26 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät HallintolainkäyttöL 5 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Tekninen lautakunta, Multianraitti 3, 42600 MULTIA Pykälät : Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tavallinen sähköinen tiedoksianto katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Nähtäville Multian kunnan verkkosivuille 28.03.2018 ja otteet postitettu 28.03.2018 Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Tuomioistuinmaksulain (11.12.2015/1455) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa.

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1, 13100 HÄMEENLINNA Puhelin: 029 56 42200 (vaihde) Faksi: 029 56 42269 Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika lasketaan samoin kuin oikaisuvaatimusajan alkaminen. Nähtäville Multian kunnan verkkosivuille 28.03.2018 ja otteet postitettu 28.03.2018 Muu valitusviranomainen, osoite Pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.

Tekn. ltk. liite 01/02/18 OSAKASSOPIMUS SAMMAKKOKANGAS OY Luonnos Sammakkokangas Oy:n hallituksessa käsitelty 14.12.2017 Y-tunnus 1857139-7

Sivu 2 / 7 OSAKASSOPIMUS Taustatiedot Tällä sopimuksella Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat sopivat yhteisistä toimintapoliittisista periaatteista, osakaskuntien ja yhtiön työnjaosta sekä kuntien osallistumisesta yhtiön kustannuksiin. Tässä tarkoituksessa Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungit sekä Pihtiputaan, Karstulan, Uuraisten, Kinnulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Petäjäveden kunnat ovat tehneet tämän sopimuksen. Sammakkokangas Oy perustettiin vuonna 19.8.2003 nimellä Pohjoisen Keski-Suomen Jätehuolto Oy. Yhtiön nimen muutos tehtiin 16.4.2004. Yhtiön varsinainen toiminta alkoi 1.1.2004. Yhtiön perustajat olivat Saarijärven ja Viitasaaren kaupungit sekä Pihtiputaan, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven, Kinnulan ja Pylkönmäen kunnat. Saarijärven ja Pylkönmäen välille syntyi kuntaliitos 1.1.2009. Uuraisten kunta liittyy samoin ehdoin ja periaattein yhtiön osakkaaksi 21.8.2014 ja tällä sopimuksella kaikki sopijapuolet hyväksyivät Uuraisten kunnalle suunnatun osakeannin. Äänekosken kaupunki liittyi samoin ehdoin ja periaattein yhtiön osakkaaksi 1.7.2017 ja tällä sopimuksella kaikki sopijapuolet hyväksyivät Äänekosken kaupungille suunnatun osakeannin. Petäjäveden kunta liittyy samoin ehdoin ja periaattein yhtiön osakkaaksi XX.XX.2018 ja tällä sopimuksella kaikki sopijapuolet hyväksyvät Petäjävedelle suunnatun osakeannin. Tämä osakassopimuksen päivitys korvaa 28.4.2017 allekirjoitetun osakassopimuksen. 1 Sopijapuolet Äänekosken kaupunki (liittyy yhtiöön tällä sopimuksella 1.7.2017) Y-tunnus 2045520-5 Saarijärven kaupunki (liittynyt yhtiöön 19.8.2003) Y-tunnus 0176975-1 Viitasaaren Kaupunki (liittynyt yhtiöön 19.8.2003) Y-tunnus 0208573-0 Pihtiputaan kunta (liittynyt yhtiöön 19.8.2003) Y-tunnus 0243027-4 Karstulan kunta (liittynyt yhtiöön 19.8.2003) Y-tunnus 9094917-1 Uuraisten kunta (liittynyt yhtiöön 21.8.2014) Y-tunnus 0177224-8 Kinnulan kunta (liittynyt yhtiöön 19.8.2003) Y-tunnus 0242816-6 Kannonkosken kunta (liittynyt yhtiöön 19.8.2003) Y-tunnus 0175798-8 Kivijärven kunta (liittynyt yhtiöön 19.8.2003) Y-tunnus 0176150-6 Petäjäveden kunta (liittyy yhtiöön tällä sopimuksella) Y-tunnus 0176759-6 Sammakkokangas Oy (perustettu 19.8.2003) Y-tunnus 1857139-7

Sivu 3 / 7 2 Yhtiön toiminta Yhtiön kotipaikka on Saarijärvi. Yhtiön toimintaa ohjaa jätelaki, jonka tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen, jätteen hyötykäyttö ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana, sekä jäljelle jäävän jätteen riskitön loppusijoittaminen. Muista osakaskunnista poiketen Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta ovat yhtiössä mukana osakkaina, mutta ovat siirtäneet vain osan jätelain mukaisista palvelutehtävistä yhtiön hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat jätteen käsittelypalvelut. Viitasaari ja Pihtipudas vastaavat muista palvelutehtävistä itse. Nämä kunnat voivat halutessaan sopia laajemmasta palvelutehtävien siirrosta yhtiön kanssa. Jätekeskuksen käsittelymaksut ovat samat kaikille yhtiön osakkaille. 3 Yhtiön tehtävät Yhtiön tehtävänä on järjestää sellaisen sopimuskuntien alueella syntyvän jätteen hyödyntäminen ja käsittely, jonka kunta on jätelain 5 luvun 32 mukaan velvollinen järjestämään, sekä puhdistamolietteen käsittely ja hyödyntäminen. Yhtiö vastaa myös jätehuollon neuvonnasta, tiedottamisesta ja valistuksesta. Tässä tarkoituksessa yhtiö hoitaa jätehuoltotehtävät kuntien lukuun. Yhtiö voi harjoittaa jätehuoltoon liittyvän perustehtävän kannalta tarpeellista palvelu- ja liiketoimintaa. Yhtiö voi harjoittaa yhteistoimintaa myös muiden osapuolten kuin osakkaiden kanssa kummankin osapuolen tarkoituksenmukaiseksi toteamien jätejakeiden käsittelyssä, hyödyntämisessä ja sijoittamisessa. Yhtiö voi sopimuksella ottaa vastaan muutakin jätettä sekä järjestää sen hyödyntämisen ja käsittelyn. Yhtiöllä on omistusoikeus keräämiinsä tai vastaanottamiinsa jätteisiin tai hyödynnettäväksi tarkoitettaviin aineisiin ja niistä lajittelemalla tai jalostamalla saatuihin tuotteisiin. Yhtiö voi myös itse hyödyntää hallussaan olevaa jätettä tai toimittaa sen muualle hyödynnettäväksi. Yhtiön tehtävänä on järjestää jätelain 5 luvun 36 :ssä tarkoittama kuntien järjestämä jätteen kuljetus ja vastata siten sen laajuudesta ja palvelutasosta alueellaan. Yhtiö päättää tarjouspyynnöstä ja urakoitsijoiden valinnasta. Jätekuljetukset kilpailutetaan kunnittain, kuntaryhmittäin tai jätereiteittäin. Yhtiö voi sopimuksella järjestää muunkin jätteen kuljetuksen. Yhtiö vastaa jätelain mukaisesta tietojen keräämisestä ja tiedostojen ylläpidosta. 4 Kuntien velvollisuudet Kunnat pyrkivät siihen, että niiden jätehuoltomääräykset ovat yhtiön toimintaan vaikuttavilta osiltaan samansisältöiset kaikissa sopimuskunnissa. Kunnat vastaavat omien kaatopaikkojensa maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteista. Sammakkokankaan jätekeskuksen alueella olevien loppusijoitusalueiden maisemointi- ja jälkihoitovelvoitteista vastaavat loppusijoitetun jätemäärän suhteessa kaatopaikalle jätteitä tuovat kunnat ja osakeyhtiö. Sammakkokankaan jätekeskuksen osalta osakaskunnilla (pl. Uurainen, Äänekoski, Petäjävesi) on vastuita vain ns. vanhan jätetäyttöalueen osalta, mikä on suljettu ja maisemoitu loppuun kesällä 2014. Lisäksi kunnat huolehtivat sakokaivolietteiden ja ylijäämämaiden käsittelystä sekä saastuneiden maa-aineiden saneerauksesta, maan- ja lumenkaatopaikkojen hoidosta, roskaantuneiden alueiden siivouksesta ja romuajoneuvoihin liittyvistä toimenpiteistä. Näiden osalta kunnat voivat tehdä sopimuksia yhtiön kanssa.

Kuntien huolehdittavaksi jäävät edelleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät ja jätehuollon viranomaistehtävät. Kunnat ovat sopineet jätelain 3 luvun 23 mukaisesti jätehuollon viranomaisyhteistyöstä. Sivu 4 / 7 5 Yhtiön pääoma Yhtiön perustamissopimuksessa vähimmäispääomaksi on määritelty 459 784 euroa ja enimmäispääomaksi 1 839 136 euroa, missä rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Saarijärven, Viitasaaren, Pihtiputaan, Karstulan, Kinnulan, Kannonkosken ja Kivijärven osakasmäärät määräytyvät perustamissopimuksen mukaisesti. Uuraisten, Äänekosken ja Petäjäveden osakkeiden määrä määräytyy liittymistä edeltäneen vuoden asukasmäärän mukaisesti. Pääoma ja äänimäärä jakautuvat yhtiössä kuntien kesken asukaslukujen suhteessa seuraavasti: Kunta Osakkeita Omistus % Osakepääoma Äänekosken kaupunki 19367 31,082 348606 Saarijärven kaupunki 11623 18,654 151099 Viitasaaren kaupunki 7915 12,703 102895 Pihtiputaan kunta 5225 8,385 67925 Karstulan kunta 5137 8,244 66781 Petäjäveden kunta 3981 6,389 71658 Uuraisten kunta 3594 5,768 64692 Kinnulan kunta 2117 3,398 27521 Kannonkosken kunta 1741 2,794 22633 Kivijärven kunta 1610 2,584 20930 YHTEENSÄ 62310 100 944740 Yhtiön kaikilla osakkeilla on yhtäläiset oikeudet ja äänimäärä (yksi ääni/osake). Osakeyhtiöön voi liittyä myöhemminkin, jolloin osakkeen arvo määritellään suunnatun osakeannin kautta. Uuden osakkeenomistajan tulee uudet osakkeet merkitessään allekirjoittaa tämä sopimus. Yhtiö varautuu perustamaan tarvittaessa tytäryhtiön muita kuin ns. kuntaosakkaita varten. Yhtiö voi osakepääomaa alentamatta vapaalla omalla pääomalla sille tehdystä tarjouksesta lunastaa yhtiön omia osakkeita. Päätöksen lunastamisesta tekee hallitus. 6 Yhtiön hallinto Osakaskunnat sitoutuvat käyttämään yhtiökokouksessa äänioikeutta siten, että yhtiön hallitukseen valitaan Äänekoskelta kaksi (2) jäsentä ja muista kunnista yksi (1) jäsen.

Sivu 5 / 7 Yhtiön hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Yhtiön hallituksessa äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajat osakeyhtiölain 7 luvun mukaisesti. Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. 7 Rahoitus Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella, eivätkä kunnat osoita osakepääoman lisäksi muita varoja yhtiön toimintaan. Yhtiön kustannukset pyritään kattamaan täysmääräisesti jätemaksuilla ja hyödynnettävien jätejakeiden myynnillä. Jätemaksuilla kerätään varat myös tuleviin investointeihin. Jätteen loppusijoitusalueen sekä maa-alueiden, rakennusten ja laitteiden hankinta rahoitetaan omalla pääomalla, yhtiön ottamilla lainoilla ja leasing- rahoituksella sekä mahdollisilla valtion- ja EU -avustuksilla. Yhtiö vastaa sopimuskuntiin perustettavien jätehuoltoon liittyvien rakennelmien rakentamisesta ja kustannuksista. Kunnat voivat halutessaan antaa takauksen. Takauksista vastaavat osakaskunnat osakepääomien suhteessa. Mikäli loppusijoitustoiminta siirtyy osakaskuntien alueen ulkopuolelle, on kunnilla mahdollisuus jättäytyä pois lainanannosta, takauksista ja osakepääoman korotuksista. Sopimuskunnat panevat yhtiöön perustamisasiakirjassa ja myöhemmin liittyvien kuntien osalta liittymisasiakirjoissa mainitut rakennelmat ja rakennukset apporttina, joista saavat vastineeksi yhtiön osakkeita luovutuksen arvoa vastaan. Apportointi on perustajakuntien osalta suoritettu vuoden 2001 loppuun. Myöhemmin liittyvien kuntien kohdalla apportointi tehdään edellisen vuoden loppuun. Perustamis- tai liittymisasiakirjaan sisältymättömien kuntakohtaisten jätehuoltoon liittyvien rakenteiden siirtymisestä osakeyhtiön omistukseen tai hallintaan sovitaan erikseen yhtiön ja kuntien kesken. Yhtiö ei jaa pääsääntöisesti omistajilleen osinkoa. Mikäli yhtiö tuottaa voittoa, on voitto käytettävä ensisijaisesti jätehuoltotoiminnan kehittämiseen yhtiön toimialueella ja toissijaisesti jätemaksujen alentamiseen. 8 Suunnittelu ja toteuttaminen Toimintaa varten yhtiö on vuokrannut Saarijärven kaupungin Sammakkokankaan kaatopaikka-alueen. Yhtiö on rakentanut alueelle Sammakkokankaan jätekeskuksen, jossa on mm. EU normit täyttävä loppusijoitusalue. Yhtiö huolehtii tarvittavien lupien hakemisesta jätteiden käsittelypaikkaa varten ja tekee sopimukset tarvittavien maa-alueiden ostamisesta tai vuokraamisesta sekä huolehtii tarvittavan rahoituksen saamisesta hanketta varten. 9 Taksat ja maksut Yhtiö noudattaa yhtenäisiä maksuperusteita koko toiminta-alueellaan. Yhtiön taksojen ja maksujen on oltava yhtiökokouksen päättämän maksupolitiikan mukaista. Taksan hyväksyy kuntien jätehuollon viranomainen. Yhtiö laatii ehdotuksen jätetaksaksi (julkisoikeudellinen taksa) ja se esitetään hyväksyttäväksi yhtiön hallituksen ehdotuksen pohjalta jätehuollon viranomaisella. Siltä osin kun on kyseessä yksityisoikeudellinen maksu, hinnaston hyväksyy yhtiön hallitus yhtiökokouksessa hyväksyttyjen maksupoliittisten perusteiden mukaisesti.

Sivu 6 / 7 Yhtiö laatii maksuunpanoluettelon vahvistetun jätetaksan mukaisesti ja hyväksyttää sen jätehuollon viranomaisella. Yhtiö huolehtii laskutuksista ja perinnästä. Jätemaksuilla ohjataan asiakkaita jätteen määrän vähentämiseen ja hyötykäytön lisäämiseen. 10 Osakkeiden luovutus Osakkeiden luovutus muille kuin kunnille tai niihin verrattaville yhteisöille on rajoitettu yhtiöjärjestyksen kahdeksannen pykälän mukaisella lunastuslausekkeella. Yhtiön osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön hallituksen suostumus. Suostumuksen antamisen edellytyksenä on, että suostumusta hakeva osakkeensaaja yhtyy yhtiön osakkeiden välillä voimassa olevaan osakassopimukseen allekirjoittamalla sen. 11 Yhtiön toimialan muuttaminen Yhtiön toimintaan oleellisesti vaikuttavissa päätöksissä, kuten jätteenkäsittelyaseman toimintaperiaatteen muuttamisessa, seudullisen jätteenkäsittelyaseman omistusrakenteen muutoksissa sekä osakepääoman korotuksissa tarvitaan 2/3 osakemäärän määräenemmistö. 12 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Yhtiöjärjestyksen muuttamiseen vaaditaan 2/3 määräenemmistöpäätös. Lunastus- ja suostumuslausekkeen muuttamista koskeva päätös on pätevä vain, jos kaikki annetut äänet sitä kannattavat. Yhtiön sulautumiseen ja jakautumiseen vaaditaan 2/3 määräenemmistö. 13 Yhtiön toiminnan lopettaminen Jos yhtiön toiminta loppuu tai se asetetaan selvitystilaan tai se päätetään purkaa, jaetaan yhtiön nettoomaisuus osakkeenomistajien kesken kunkin omistaman osakemäärän mukaisesti, käyttäväksi jätehuoltoa edistävään tarkoitukseen. Yhtiön purkamiseen vaaditaan 2/3 määräenemmistöpäätös. Yhtiön purkautuessa ja vastuun käsittelypaikoista siirtyessä sijaintikunnille jälkihoitotoimenpiteiden kustannukset ja riskit jaetaan kuntien kesken käsittelypaikalle tuotujen jätemäärien suhteessa. 14 Sopimusmuutokset Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien sopijapuolten yhtäpitävällä kirjallisella päätöksellä. 15 Erimielisyydet Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan paikallisessa alioikeudessa (käräjäoikeudessa).

Sivu 7 / 7 16 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen asti kunnes yhtiö katsotaan purkautuneeksi. Tämän sopimuksen määräykset sitovat kutakin sopijapuolta sopimuksen voimassaoloajan edellyttäen, että sopijapuoli on yhtiön osakkeenomistaja. Tämä sopimus astuu voimaan sen jälkeen kun kunkin osakaskunnan asiaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Aika ja paikka Allekirjoitukset Äänekosken kaupunki Saarijärven kaupunki Viitasaaren Kaupunki Pihtiputaan kunta Karstulan kunta Petäjäveden kunta Uuraisten kunta Kinnulan kunta Kannonkosken kunta Kivijärven kunta Sammakkokangas Oy

Tekn. ltk. liite 02/02/18 Sivu 1 / 3 YHTIÖJÄRJESTYS Yhtiö: Sammakkokangas Oy Y-tunnus: 1857139-7 1 Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Sammakkokangas Oy. 2 Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Saarijärven kaupunki. 3 Yhtiön toimiala Yhtiön toimialana on järjestää sopimuskuntien alueella asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan teollisuuden-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyneen muun kuin vaarallisen jätteen hyödyntäminen ja käsittely, asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen vaarallisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely, jollei kysymyksessä ole kohtuuttomasta määrästä jätettä sekä puhdistamolietteen käsittely ja hyödyntäminen. Yhtiö vastaa myös jätehuollon neuvonnasta, tiedottamisesta ja valistuksesta. Yhtiö voi harjoittaa jätehuoltoon liittyvää perustehtävänsä kannalta tarpeellista palvelu- ja liiketoimintaa. Yhtiö voi myös itse hyödyntää hallussaan olevaa jätettä. Tässä tarkoituksessa yhtiö hoitaa jätehuoltotehtävät kuntien lukuun. Yhtiö voi omistaa, myydä ja hallita maa-alueita ja muuta kiinteää tai irtainta omaisuutta sekä ylläpitää yleisiä jätteiden keräily- ja käsittelypaikkoja. 4 Yhtiön toiminnan tarkoitus ja varojen jako Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajalle, vaan mahdollinen voitto on käytettävä jätehuoltotoiminnan kehittämiseen. Yhtiö ei jaa osinkoa. Varoja vapaan oman pääoman rahastosta jaettaessa, osakepääomaa alennettaessa tai yhtiön hankkiessa tai lunastaessa omia osakkeitaan yhtiön varoista voidaan jakaa osakkeenomistajille enintään heidän yhtiöön sijoittamaansa pääomaa vastaava määrä. Yhtiön purkautuessa tai rekisteristä poistettaessa yhtiön nettovarallisuus jaetaan osakkeenomistajille osakeyhtiölain mukaisesti käytettäväksi jätehuollon järjestämistä edistävään toimintaan. 5 Yhtiön hallitus Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu kaksi jäsentä Äänekosken omistajakunnasta ja yksi jäsen jokaisesta muusta yhtiön omistajakunnasta. Hallituksen jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntaliitoksessa muodostetulla kunnalla on edelleen yksi hallituksen jäsen ja hänellä henkilökohtainen varajäsen riippumatta niiden kuntien lukumäärästä, jotka uuden kunnan muodostavat. Edellisestä poiketen kuntaliitoksessa Äänekoskella on edelleen kaksi jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta ja uusi hallitus valitaan aina uuden valtuustokauden aloitusta seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Sivu 2 / 3 6 Toimitusjohtaja Yhtiöllä on toimitusjohtaja. 7 Lunastuslauseke Jos osake muun saannon kuin sulautumisen ja jakautumisen kautta siirtyy uudelle omistajalle, joka ei ennestään ole yhtiön osakkeenomistaja, on siirron saajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi luovutuksen saaja, luovutushinta ja muut luovutusehdot. Hallituksen tulee kymmenen päivän kuluessa siirtoilmoituksesta lukien antaa ilmoituksesta tieto kirjallisesti ja todisteellisesti yhtiön kaikille osakkeenomistajille, joilla on oikeus lunastaa osake seuraavilla ehdoilla: 1. Lunastusoikeus ei koske osakkeen siirtymistä kuntaliitoksissa. 2. Jos useammat osakkeenomistajat haluavat käyttää lunastusoikeuttaan, hallituksen on jaettava osakkeet lunastukseen halukkaiden kesken heidän omistamiensa osakemäärien mukaisessa suhteessa. Mikäli osakkeiden jako ei näin mene tasan, jaetaan ylimääräiset osakkeet lunastusta haluavien kesken arvalla. 3. Lunastushinta on luovuttajan ja vastaanottajan sopima luovutushinta. 4. Osakkeenomistajien on esitettävä lunastusvaatimuksensa kirjallisesti yhtiölle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hallitus on vastaanottanut ilmoituksen osakkeiden siirtymisestä. 5. Lunastushinta on maksettava siirron saajalle tai talletettava aluehallintovirastoon kahden viikon kuluessa lunastusvaatimuksen tekemiselle varatun määräajan umpeen kulumisesta lukien. 6. Lunastusoikeutta sekä lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet ratkaistaan paikallisessa alioikeudessa. 7. Lunastuslausekkeesta on mainittava osakekirjoissa ja osakeluettelossa, mahdollisesti annettavassa väliaikaistodistuksessa ja osakeantilipussa. 8 Suostumuslauseke Yhtiön osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön hallituksen suostumus. 9 Osakkeiden omistamisoikeus Ilman yhtiön hallituksen suostumusta eivät yhtiön osakkeita voi omistaa muut kuin kunnat, kuntayhtymät tai muut kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöt. 10 Toiminimen kirjoittaminen Yhtiön toiminimen kirjoittaa toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja kumpikin yksin tai hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. 11 Tilikausi Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen täytyy luovuttaa tilintarkastajille tarkastettavaksi.

Sivu 3 / 3 12 Tilintarkastajat Yhtiön tilintarkastajavalinta tehdään kulloinkin voimassa olevan tilintarkastuslain mukaisesti. 13 Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämänä päivänä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. 14 Kutsu yhtiökokoukseen Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava todisteellisesti kirjallisesti osakkeenomistajille aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään kymmenen päivää ennen kokousta. Kokouksessa on: esitettävä 1) tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen 2) tilintarkastuskertomus päätettävä 3) tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen 4) toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta 5) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle 6) hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista 7) yhtiön maksupoliittisista perusteista valittava 8) hallituksen jäsenet ja varajäsenet 9) tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä käsiteltävä 10) muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Tekn. ltk. liite 03/02/18 YMPÄRISTÖNSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA MULTIAN KUNTA 2018-2021 Tekninen lautakunta 22.3.2018 22