SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2006 N:o 1149 1157 SISÄLLYS N:o Sivu 1149 Laki Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 3169 1150 Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 :n muuttamisesta... 3171 1151 Valtioneuvoston asetus eräiden valtioneuvoston yleisistunnossaan tekemien, opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvien päätösten maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta... 3172 1152 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta... 3173 1153 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta... 3174 1154 Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta... 3179 1155 Opetusministeriön asetus Valtion taidemuseon suoritteiden maksullisuudesta... 3182 1156 Opetusministeriön asetus Suomenlinnan hoitokunnan suoritteiden maksullisuudesta... 3183 1157 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta... 3184 N:o 1149 Laki Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain 95 :n 2 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään: 1 Roomassa 29 päivänä lokakuuta 2004 Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Tällä lailla kumotaan: 1) Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1540/1994) 2 :n 1, 2 ja 4 15 kohta; 2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehdyn Amsterdamin sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 10 päivänä heinäkuuta 1998 annettu laki (505/1999); 3) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muutta- HE 67/2006 UaVM 13/2006 EV 218/2006 172 2006 895029
3170 N:o 1149 misesta tehdyn Nizzan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 4 päivänä tammikuuta 2002 annettu laki (1/2002); sekä 4) Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 19 päivänä joulukuuta 2003 annettu laki (1259/2003). Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
3171 N:o 1150 Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty on sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta 23 päivänä helmikuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (145/2006) 1 sekä 2 :n 2 ja 3 momentti seuraavasti: 1 Neuvottelukunta ja sen tavoitteet Julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi on ministeriöiden, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Kuntaliiton pysyvänä yhteistyö- ja neuvotteluelimenä sisäasiainministeriön yhteydessä julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (Juhta). 2 Neuvottelukunnan kokoonpano Neuvottelukunnassa on vähintään 10 ja enintään 20 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnan toimikaudeksi valtioneuvosto nimeää jäsenistä ja varajäsenistä puolet sisäasiainministeriön ehdottamista ja puolet Suomen Kuntaliiton ehdottamista henkilöistä. Neuvottelukunnassa tulee olla edustus ainakin sisäasiainministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetusministeriöstä ja Kansaneläkelaitoksesta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen Ylijohtaja Silja Hiironniemi
3172 N:o 1151 Valtioneuvoston asetus eräiden valtioneuvoston yleisistunnossaan tekemien, opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvien päätösten maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, muutetaan eräiden valtioneuvoston yleisistunnossaan tekemien, opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvien päätösten maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta 31 päivänä heinäkuuta 1995 annetun asetuksen (994/1995) 1, sellaisena kuin se on asetuksissa 872/2001 ja 1118/2002, seuraavasti: 1 Seuraavat valtioneuvoston yleisistunnossa tehtävät päätökset ovat valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :n 2 momentissa tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista peritään kiinteä, omakustannusarvon mukainen maksu: 1) ammattikorkeakoululain (351/2003) 6 :ssä tarkoitettu toimilupa ja toimiluvan muutos; 2) perusopetuslain (628/1998) 7 :ssä tarkoitettu lupa opetuksen järjestämiseen; 3) sellaisen opetusministeriön viran ja sen toimialaan kuuluvan viraston viran kelpoisuusvaatimuksia koskeva erivapauspäätös, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvoston yleisistunto nimittää. Maksun suuruus on ammattikorkeakoulun toimiluvasta 2 275 euroa ja toimiluvan muutoksesta 1 735 euroa, opetuksen järjestämisluvasta 1 860 euroa ja erivapaushakemukseen annetusta päätöksestä 490 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Sellaisen 1 :n 2 momentissa tarkoitetun suoritteen maksun suuruus, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, määräytyy ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki Ylitarkastaja Matti Hietanen
3173 N:o 1152 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2006 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta 19 päivänä tammikuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (31/2006) 5 seuraavasti: 5 Tuen suuruus Perunantuotannon tukea myönnetään enintään 281 euroa hehtaarilta. Tuki myönnetään 118 eurolla hehtaarilta korotettuna viljelyalalta, jolla tuotetun perunan markkinoinnista viljelijällä on 6 :ssä tarkoitettu viljelysopimus. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain (574/2002) 1 :ssä tarkoitetulla tuotantoalueella lisätukea myönnetään 2 :n kohdissa 2 6 tarkoitetulle tuotannolle enintään 61 euroa hehtaarilta tai viljelyalalta, jolla tuotetun perunan markkinoinnista viljelijällä on 6 :ssä tarkoitettu viljelysopimus, enintään 87 euroa hehtaarilta. Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä joulukuuta 2006. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Maatalousneuvos Esko Juvonen
3174 N:o 1153 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (557/2005) 3 :n 5 momentin nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä neuvoston tilatukiasetus, 69 artiklan mukaisesti maksetaan tuotantopalkkiota eräille peltokasveille ja naudoille siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) komission asetuksella III neuvoston tilatukiasetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen annettua komission asetusta (EY) N:o 1973/2004; 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1760/2000 nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1760/2000; 3) komission asetuksella I neuvoston tilatukiasetuksessa säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 796/2004; 4) neuvoston asetuksella (EY) N:o 1673/2000 kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1673/2000; 5) valkuaiskasvin ja viljan seoskasvustolla viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 76 ar-
N:o 1153 3175 tiklan mukaisten valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä; 6) peltoalalla maatalous- ja puutarhakasvien tuotantoa varten viljeltyä maata, neuvoston tilatukiasetuksen 63 artiklan 2 kohdan mukaista velvoitekesantoa, neuvoston tilatukiasetuksen 5 artiklan mukaisesti hoidettua viljelemätöntä peltoa, tilapäisesti viljelemättömäksi ilmoitettua maatalousmaata, kasvimaata ja kasvihuonealaa; 7) viljelijällä neuvoston tilatukiasetuksen 2 artiklassa tarkoitettua viljelijää; 8) todetulla peltoalalla viljelijän ilmoittamaa tai mahdollisessa valvonnassa todettua peltoalaa, kuitenkin edellä mainituista peltoaloista pienempää; 9) hieholla vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaa; 10) emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä saatua vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä; 11) liharodulla muita, kuin tämän asetuksen liitteessä 1 mainittuja nautarotuja; sekä 12) nautarekisterillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaista nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää. 2 luku Peltokasvien tuotantopalkkio 3 Tukikelpoiset kasvit Tukikelpoisia kasveja ovat syysruis, syysvehnä, ruisvehnä, syyskylvöinen spelttivehnä, syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, soijapapu, peltoherne, härkäpapu, makea lupiini, öljypellava, kuitupellava ja kuituhamppu sekä 2 :n 5 kohdassa tarkoitetut seoskasvustot. 4 Tuotantopalkkion määrä Peltokasvien tuotantopalkkiota voidaan myöntää tukikelpoisten kasvien viljelyksessä olevalle peltoalalle enintään 50 euroa hehtaaria kohti. Peltokasvien tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 5,84 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava peltokasvien tuotantopalkkion määrä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, tuotantopalkkiota alennetaan suhteessa ylittymiseen. 5 Peltokasvien tuotantopalkkion myöntämisen edellytykset Tuotantopalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että viljelijän ilmoittama tai mahdollisessa valvonnassa todettu tukikelpoisten kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala on vähintään 15 prosenttia todetusta peltoalasta. Yksittäiselle kasville tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 50 prosentille viljelijän todetusta peltoalasta. Peltokasvien tuotantopalkkioon ei ole oikeutettu syysrukiin, ruisvehnän, syysvehnän, syyskylvöisen spelttivehnän, syysrypsin ja syysrapsin peltoala, jota on käytetty täyttämään luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 16 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen kasvipeitteisyysvaatimuksen vähimmäisalaa. 6 Kuituhamppua ja makeaa lupiinia koskevat erityissäädökset Kuituhampun tuotannon tukikelpoisia lajikkeita ovat komission asetuksen I liitteessä
3176 N:o 1153 II luetellut kuiduntuotantoon tarkoitetut lajikkeet. Viljelijän on säilytettävä kuituhampun kasvusto siihen asti, että komission asetuksen I 33 artiklan 1 kohdassa säädetty tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkistamisvelvollisuus on täytetty. Tuotantopalkkioon oikeuttavan makean lupiinin lajikkeita ovat komission asetuksen III 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut lajikkeet, joiden tuottamista siemenistä enintään viisi prosenttia on karvaita. 3 luku Nautojen tuotantopalkkio 7 Tuotantopalkkion määrä Emolehmien tuotantopalkkiota voidaan myöntää emolehmille ja hiehoille enintään 200 euroa tukikelpoista eläintä kohden vuodessa. Urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 80 euroa teurastettua eläintä kohden. Emolehmien tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 7,0 miljoonaa euroa ja urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 3,118 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuotantopalkkion määrä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, tuotantopalkkiota alennetaan suhteessa ylittymiseen. 8 Emolehmien tuotantopalkkion myöntämisen edellytykset Tuotantopalkkiota myönnetään emolehmistä ja hiehoista, jotka ovat vähintään 50 prosenttisesti liharotuisia. Tuotantopalkkio määräytyy 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, nautarekisterin perusteella viljelijän hallinnassa olleiden tukikelpoisten emolehmien ja hiehojen keskimääräisten lukumäärien perusteella. Tuotantopalkkion myöntämisen perusteena olevien emolehmien ja hiehojen yhteenlasketusta keskimääräisestä lukumäärästä voi olla enintään 40 prosenttia hiehoja. Emolehmien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla summa luvulla 365. Tuotantopalkkion myöntämisen perusteena olevien emolehmien ja hiehojen yhteenlaskettu keskimääräinen lukumäärä lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella. Tuotantopalkkioon oikeutettujen emolehmien ja hiehojen on oltava merkitty ja rekisteröity Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti. 9 Urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkion myöntämisen edellytykset Tuotantopalkkiota myönnetään 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, teurastetuille urospuolisille naudoille, joiden ruhopaino on vähintään 330 kiloa sekä teurashiehoille, joiden ruhopaino on vähintään 210 kiloa. Tuotantopalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) eläin on merkitty ja rekisteröity Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti; 2) teurastettu eläin on ollut viljelijän hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta teurastusta edeltävien 90 vuorokauden aikana; 3) eläin on teurastettu Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen hyväksymässä pienteurastamossa, ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin; sekä 4) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi.
N:o 1153 3177 Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tuotantopalkkiota. Jos eläimen ruho on hylätty osittain, ruho on oikeutettu tuotantopalkkioon, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa edellä 1 momentissa säädetyn vähimmäispainon. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen. 4 luku Voimaantulo 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Maatalousneuvos Esko Juvonen 2 895029/172
3178 N:o 1153 Liite 1 NAUTARODUT, JOITA EI KATSOTA LIHAROTUISIKSI Angler Rotvieh (Angeln) - Rød dansk maelkerace (RDM) Ayrshire Armoricaine Bretonne Pie-Noire Fiesian: Groninger Blaarkop Guernsey Jersey Malkeborthorn Reggiana Valdostana Nera Itäsuomenkarja Länsisuomenkarja Pohjoissuomenkarja Fries Holland (FH), Francaise frisonne pie noire (FFPN), British Friesian, Friesian- Holstein, Holstein, Black and White Friesian, Red and White Friesian, Frisona Italiana, Frisona Espanola, Zwartbonten van Belgie/ Pie-noire de Belgique, Sørtbrøget dansk maelkerace (SDM), Deutsche Schwartzbunte, Swartzbunte Milchrasse (SMR)
3179 N:o 1154 Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan maaseudun kehittämisestä 21 päivänä kesäkuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000) 1 :n 2 momentti, 57 :n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 85 :n 3 momentin johdantokappale ja 4 momentti sekä 87 ja 87 a, sellaisena kuin niistä ovat 1 :n 2 momentti asetuksessa 356/2002, 57 :n 1 momentin johdantokappale asetuksessa 712/2001, 57 :n 3 momentti asetuksessa 29/2002, 85 :n 3 momentin johdantokappale ja 4 momentti asetuksessa 428/2005 ja 87 ja 87 a asetuksessa 81/2005 ja, sekä lisätään 57 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 712/2001, uusi 4 a kohta, 57 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa asetuksessa 712/2001 sekä asetuksissa 29/2002 ja 428/2005, uusi 4 momentti ja 85 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 428/2005, uusi 5 momentti seuraavasti: 1 Soveltamisala Vesivarahankkeisiin tätä asetusta sovelletaan siltä osin kuin tukea ei voida myöntää vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) tai vesistötoimenpiteiden tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (651/2001) nojalla. Tätä asetusta sovelletaan kuitenkin, jos kysymys on maaseutualueella toteutettavasta kiinteistökohtaisesta, kahden tai useamman kiinteistön yhteisestä vesihuoltohankkeesta, vähäisestä yhdyskunnan vesihuoltohankkeesta taikka INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmaa toteutettaessa rajan ylittävää yhteistoimintaa hyödyttävästä vesihuoltohankkeesta. 57 Tuen enimmäismäärä Tukea voidaan myöntää enintään 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, jotka liittyvät: 4 a) Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman alueella toteutettavaan vesivarahankkeeseen; Edellä 52 :n 2 momentin 1 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin sisältyviin 56 :n mukaisiin investointeihin sekä 52 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin tukea voidaan myöntää enintään 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Tukea 1 momentin 4 a kohdassa tarkoitettuun vesivarahankkeeseen voidaan myöntää 100 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista vain, jos asianomainen kunta tai kuntayhtymä tai, jos hanke toteutetaan Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 2 :ssä tarkoitetulla kokeilualueella, maakuntavaltuusto on antanut sitoumuksen maksaa se osuus hankkeen kustannuksista, jota ei voida rahoittaa Euroopan yhteisön varoin, ja että se noudattaa, mitä kyseisten varojen käyttämisestä Euroopan yhteisön lainsäädännössä, rahoituslaissa ja sen nojalla säädetään tuen myöntämisestä, maksamisesta, valvonnasta ja seurannasta. Jos hanke toteutetaan Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) 2 :ssä tarkoitetulla kokeilualueella, on lisäksi otettava huomioon maakuntavaltuuston lain
3180 N:o 1154 11 :n 3 momentin nojalla asettamat ehdot ja ohjeet. 85 Maksatuksen hakuaika Jos avustus myönnetään ohjelman toimeenpanoon osoitetuista varoista 7 9 luvussa tarkoitettuun toimenpiteeseen tai hankkeeseen taikka sellaiseen 26 :ssä tai 27 :ssä tarkoitettuun investointiin, joka koskee maatalouden ensiasteen jalostusta tai muuta yritystoimintaa kuin maataloutta, avustusta tai sen osaa ei saa maksaa seuraavien määräpäivien jälkeen: Sen lisäksi, mitä rahoituslain 64 :n 2 momentin nojalla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella avustuksen maksamisen hakemisesta säädetään, 3 momentissa tarkoitetun avustuksen maksamista koskeva hakemus on toimitettava avustuksen maksajalle siten, että se saapuu maksavalle viranomaiselle myös asianomaisen ohjelman mukaisessa määräajassa. Edellä 3 momentista poiketen osarahoitettuna tavoite 1 -ohjelmasta myönnetty 26 :ssä tarkoitettu maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnetty investointituki maksetaan kokonaan kansallisista varoista, jos tuen maksamista koskeva hakemus tulee vireille 1 päivänä heinäkuuta 2008 tai sen jälkeen. Osarahoitettuna myönnetty nuorten viljelijöiden aloitustuki maksetaan kokonaan kansallisista varoista 1 päivästä syyskuuta 2008. 87 Nuoren viljelijän aloitustuen maksaminen Nuorten viljelijöiden aloitustuen 42 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitettu avustusosuus maksetaan ilman erillistä hakemusta kolmena vuotuisena eränä. Ensimmäinen avustuserä maksetaan tuen myöntämistä ensiksi seuraavan maaliskuun tai lokakuun viimeisenä päivänä. Toinen erä maksetaan vuoden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta ja kolmas erä vuoden kuluttua toisen erän maksamisesta. Jos avustusta on 42 :n 1 momentin nojalla myönnetty 25 000 euroa, avustus maksetaan kolmena vuotuisena eränä, joista ensimmäinen on 10 000 euroa ja kaksi seuraavaa 7 500 euroa. Ensimmäisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset ovat koulutusvaatimusta lukuun ottamatta täyttyneet. Kolmannen erän maksamisen edellytyksenä on, että koulutusvaatimuksen täyttymisestä on esitetty selvitys. Jos avustusta on 42 :n 3 momentin nojalla myönnetty 30 000 euroa, avustuksen ensimmäinen erä on 12 000 euroa ja kaksi seuraavaa 9 000 euroa. Ensimmäisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen myöntämisen ja maksamisen edellytykset ovat koulutusta ja kokoyksikköjä koskevia vaatimuksia lukuun ottamatta täyttyneet. Kolmannen erän maksamisen edellytyksenä on, että myös koulutuksesta ja kokoyksikköjen täyttymisestä on esitetty hyväksyttävät selvitykset. Jos tuen saaja on määräajassa esittänyt hyväksyttävän selvityksen koulutusvaatimuksen, mutta ei kokoyksikköjä koskevien vaatimusten täyttymisestä, kolmas avustuserä on 4 000 euroa ja myönnetyn lainan korkotukena saa käyttää enintään 25 000 euroa. Jos tukea on myönnetty 42 :n 1 momentissa tarkoitettu 25 000 euroa ja 42 :n 5 momentissa tarkoitettu lisätuki 25 000 euroa, ensiksi mainittu avustusosuus maksetaan 2 momentissa säädetyn mukaisesti ja lisätuki kolmena eränä. Lisätuen ensimmäinen erä 8 500 euroa maksetaan vuoden kuluttua, toinen erä 8 500 euroa kahden vuoden kuluttua ja kolmas erä 8 000 euroa kolmen vuoden kuluttua siitä, kun 42 :n 1 momentissa tarkoitetun aloitustuen viimeinen erä on maksettu. Lisätuen ensimmäisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja on esittänyt selvityksen kokoyksikkövaatimuksen täyttymisestä. Jos aloitustukena on myönnetty 42 :n 3 momentissa tarkoitettu 30 000 euroa ja 42 :n 5 momentissa tarkoitettu lisätuki 25 000 euroa, ensiksi mainittu avustusosuus maksetaan 3 momentissa säädetyn mukaisesti ja lisätuki kolmena eränä. Lisätuen ensimmäinen erä 8 500 euroa maksetaan vuoden kuluttua, toinen erä 8 500 kahden vuoden kuluttua ja kolmas erä 8 000 kolmen vuoden
N:o 1154 3181 kuluttua siitä, kun 42 :n 3 momentissa tarkoitetun aloitustuen viimeinen erä on maksettu. Jollei hyväksyttävää selvitystä neuvontapalvelujen käytöstä ole esitetty määräajassa, lisätuen kolmas erä on kuitenkin 3 000 euroa. Tuen maksaminen aloitetaan 1 momentin mukaisesti ainoastaan, jos tuen maksamisen edellytykset ovat 2 5 momentissa säädetyin poikkeuksin täyttyneet. Edellytysten täyttymistä koskeva selvitys on toimitettava tuen myöntäjälle kahden kuukauden kuluessa ennen avustuksen maksamiselle säädetyn määräajan päättymistä. Kokoyksikkövaatimuksen täyttymistä koskeva selvitys on kuitenkin toimitettava kahden kuukauden kuluessa mainittujen edellytysten täyttymiselle 42 :n 3 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä. Mitä 85 :n 2 momentissa säädetään tuen maksamisen hakuajan pidentämisestä, sovelletaan edellä mainittujen ja 7 momentissa tarkoitettujen selvitysten toimittamiseen. Hyväksyttyjen selvitysten perusteella maksetaan kolmas erä sinä säännönmukaisena maksuajankohtana, joka ensiksi seuraa hyväksyttävien selvitysten toimittamista määräaikana. Edellä 42 :n 4 momentissa tarkoitettujen neuvontapalvelujen käyttämisestä on toimitettava selvitys tuen myöntäneelle työvoimaja elinkeinokeskukselle kerran vuodessa tilanpidon aloittamisesta lukien kolmen täyden kalenterivuoden ajan viimeistään kutakin kalenterivuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. 87a Nuoren viljelijän aloitustuen korkotuen määrän varmistaminen Jollei nuori viljelijä, jolle on myönnetty 42 :n 3 momentissa tarkoitettua korkotukea 30 000 euroa, ole kahden kuukauden kuluessa mainitussa 3 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä osoittanut momentissa säädetyn edellytyksen täyttyneen määräajassa ja samoin kahden kuukauden kuluessa osoittanut 42 :n 4 momentissa tarkoitetun edellytyksen täyttyneen momentissa säädetyssä määräajassa, korkotukea maksetaan ainoastaan 25 000 euroa. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on ilmoitettava luottolaitokselle ja tuen saajalle kolmen kuukauden kuluessa 42 :n 4 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä korkotuen lopullinen määrä. Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä joulukuuta 2006. Tämän asetuksen 57 :n 1 momentin 4 a kohtaa ja 4 momenttia sovelletaan tuen myöntämistä koskeviin hakemuksiin, jotka tulevat vireille tämän asetuksen tultua voimaan. Tämän asetuksen 85 :n 3 momentin johdantokappaletta sekä 4 ja 5 momenttia sovelletaan sellaisiin maksatushakemuksiin, jotka koskevat 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sen jälkeen myönnettyä tukea. Tämän asetuksen 87 ja 87 a :ää sovelletaan myös tuen myöntämistä koskevaan hakemukseen, joka on vireillä tämän asetuksen tullessa voimaan, sekä sellaiseen tuen myöntämistä koskevaan päätökseen, joka on annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004 tai sen jälkeen vireille tulleeseen hakemukseen ja jolla myönnetyn avustuksen tai korkotuen maksaminen on kesken. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa
3182 N:o 1155 Opetusministeriön asetus Valtion taidemuseon suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2006 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n ja kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun lain (115/1999) 8 :n nojalla, sellaisina kuin niistä on edellinen laissa 348/1994: 1 Kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta annetussa laissa (115/1999) tarkoitetuista maastavientiluvista peritään kiinteä maksu, jonka suuruus on 60 euroa. Lain 7 :n 3 momentissa tarkoitetuista luvista maksu voidaan kuitenkin Valtion taidemuseon harkinnan mukaan jättää perimättä. 2 Valtion maksuperustelain (150/1992) 7 :n 1 momentissa tarkoitettuja muita suoritteita, jotka Valtion taidemuseo hinnoittelee liiketaloudellisin perustein ovat: 1) taidenäyttelyt; 2) taiteiden väliset esitykset ja muut ohjelmat; 3) julkaisut ja muut myyntiin tarkoitetut tuotteet; 4) asiantuntija- ja tietopalvelut; 5) kuvien käyttö; 6) tilojen käyttö; 7) muut tilauksesta tehdyt suoritteet ja asiantuntijapalvelut. 3 Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Valtion taidemuseo ottaen huomioon, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. 4 Kokoelmien, kuva- ja tietoaineistojen sekä hakemistojen rajattu käyttö museon tiloissa on maksutonta itsepalvelua. 5 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2009. Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2006 Kulttuuriministeri Tanja Saarela Hallitusneuvos Tuula Lybeck
3183 N:o 1156 Opetusministeriön asetus Suomenlinnan hoitokunnan suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2006 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n ja Suomenlinnan hoitokunnasta 23 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain (1145/1988) 3 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, edellinen laissa 348/1994 ja jälkimmäinen laissa 1079/2001: 1 Valtion maksuperustelain (150/1992) 7 :n 1 momentissa tarkoitettuja muita suoritteita, jotka Suomenlinnan hoitokunta hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) tilauspohjaiset konsultointi- ja asiantuntijapalvelut; 2) asuinhuoneistojen, toimitilojen, alueiden ja laitteiden luovuttaminen ulkopuoliseen käyttöön; 3) julkaisut ja muut myyntiin tarkoitetut painotuotteet; 4) valokopiot ja muut jäljennökset; 5) muut tilauksesta tuotetut suoritteet. Asuin- ja toimitiloista voidaan kuitenkin periä kulloinkin käyvän hintatason mukainen vuokra. 2 Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Suomenlinnan hoitokunta ottaen huomioon, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2009. Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2006 Kulttuuriministeri Tanja Saarela Hallitusneuvos Tuula Lybeck
3184 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1157 Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti, muutetaan maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1289/2002) 28 :n 1 momentin 2 kohta, ja lisätään 31 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 28 Tuen enimmäismäärä Tukea voidaan myöntää muu julkinen rahoitus mukaan luettuna enintään: 2) 100 prosenttia 10 :ssä tarkoitettua toimintaa koskevista Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman alueella toteutettavan vesivarahankkeen, 2 luvussa tarkoitettua toimintaa koskevista valtioneuvoston asetuksen 53 :ssä tarkoitetuista kehittämishankkeen ja 65 :ssä tarkoitetun tutkimushankkeen hyväksyttävistä kustannuksista; 31 Voimaantulo Tätä asetusta sovelletaan hakemuksiin, jotka ovat tulleet vireille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2006 lukuun ottamatta valtioneuvoston asetuksen 53 :ssä tarkoitettuja kehittämishankkeita ja 65 :ssä tarkoitettuja tutkimushankkeita. Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä joulukuuta 2006. Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Sirpa Karjalainen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 1149 1157, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2006 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904