Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Samankaltaiset tiedostot
Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

SFS 7022 muutokset Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa

Betoniperheitä ja arvostelueriä Betonien luokittelu perheisiin, arvostelueriin ja toimenputeet, kun vaatimukset eivät täyty

Johanna Tikkanen, TkT

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Ilmavaivaista betonia?

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

VALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

Siltabetonien P-lukumenettely

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

Johanna Tikkanen, TkT

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Kiviaineksen laatuvaatimukset Asfalttinormit Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

Siltabetonien P-lukumenettely. Tiehallinnon selvityksiä 30/2005

ELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op

BETONIMASSOJEN SUUNNITTELU, TESTAAMINEN JA RAKENTAMISAJAN HAASTEISIIN VARAUTUMINEN YDINLAITOSHANKKEISSA

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

RakMK B4 SFS-EN by50. Mitä uutta

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

Muutokset tuoteryhmäohjeissa TR14:2017 ja TR15:2017

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

ELEMENTTITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Elementtitehtaan betonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 4 op Tuotantotekniikkaa 2 op

Syyt lisäaineiden käyttöön voivat olla

1. JAKSO Helsinki BETONIN OSA-AINEET, SUHTEITUS JA OMINAISUUDET

Harjoitus 10. Betonirakenteen säilyvyys ja käyttöikä. Betoninormit 2004 mukaan BY 50

1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO ja (3 pv) 3. JAKSO (3 pv) 4. JAKSO

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

Betonin valinta Vesa Anttila, diplomi-insinööri Valmisbetonin kehityspäällikkö, Rudus Oy

Siltabetonien P-Iukumenettely

Betonin laadunvarmistaminen työmaalla

Itsetiivistyvä betoni, ITB

Siltabetonien P-lukumenettely

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

kuva Vladimir Pohtokari 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (3 pv)

Rasitusluokat - Suunnittelukäyttöikä

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Fiksumpi sementti, vähemmän päästöjä

Betonin valamisen vaikeudesta

Rakennusaineena käytettävä, betonimassasta kovettumalla syntyvä tekokivi. Ihmisen maailmassa eniten valmistama materiaali.

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

BETONILABORANTTI JA -MYLLÄRI pätevöitymiskurssi. Paikka: Technopolis Espoo, Osoite: Tekniikantie 12 ja Vaisalantie 6 ( ), Otaniemi, Espoo.

Mitä betoni on? Perustietoa betonista Risto Mannonen. Suomen Betoniyhdistys ry. Suomen Betoniyhdistys r.y. 1 (95) Risto Mannonen

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

kuva: Rakennusteollisuus RT MODUULI 1 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (2 pv)

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonilaborantin ja betonimyllärin pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Nestesäiliöelementit, massiivibetoniset laattaelementit ja muut massiivibetoniset elementit

BETONILABORANTTI JA -MYLLÄRI pätevöitymiskurssi. Paikka: Technopolis Espoo, Osoite: Tekniikantie 12, Otaniemi, Espoo.

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Rakentaminen ja hiilidioksidipäästöt. Rakennuksen elinkaaren aikaiset CO2 päästöt

Johanna Tikkanen, TkT, Suomen Betoniyhdistys ry

HUOKOSTETUN BETONIN VALMISTUS

Kolmannen osapuolen valvonta betoniteollisuudessa

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

Betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelu

Betoniaseman laadunvalvonta automaattiseksi? Ilmamäärän, vesi-sementtisuhteen ja kiviaineskosteuden automaattinen mittaus. Vesa Anttila 30.5.

Lattiamassoista on löydetty mm. suuria ilmamääriä ja myös epäilty massan ilmamäärän muuttuvan kuljetuksen aikana.

kuva: Rakennusteollisuus RT MODUULI 1 1. JAKSO (2 pv) 2. JAKSO (2 pv)

Betonilaborantin ja betonimyllärin pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

Betoni materiaalina. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

Betoniperheet ja valvontakorttimenettely

Betonin huokostus. Pirjo Tepponen, Semtu Oy

2. Betoni, rakenne ja ominaisuudet.

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

BETONIJULKISIVU- TYÖNJOHTAJA Betonijulkisivutyönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 3 op Tuotantotekniikkaa 2 op

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

BETONI. LABORANTTI & -MYLLÄRI - pätevöitymiskurssi 2014

Kolmannen osapuolen valvonta betoniteollisuudessa

BETONIJULKISIVU- TYÖNJOHTAJA Betonijulkisivutyönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 3 op Tuotantotekniikkaa 2 op

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

VALMISBETONIHINNASTO TILAUKSET P F

Sulfaatinkestävän sementin valinta siltojen suunnittelussa ja rakentamisessa

BETONIPÄIVÄT. Minna Torkkeli

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

kurssijakso kurssijakso kurssijakso + lopputentti (14.3.)

Kun teet betonia tee se oikein

Tiivistyykö, erottuuko? valamisen oikeat työmaatekniikat. Betonirakentamisen laatukiertue Jouni Punkki

VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326

1-lk betonityönjohtajan ja 1-lk valmisbetonityönjohtajan pätevöityskoulutus nro 44

Betonin korjausaineiden SILKOkokeet

Transkriptio:

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki 6.2.2018 Kim Johansson Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Suomen Betoniyhdistys ry

Pakkasenkestävyyden laadunvalvonta ja vaatimustenmukaisuuden toteaminen rasitusluokissa XF1 XF4 jakautuu kolmeen osaan: Ennakkokokeet Jatkuva laadunvalvonta Tasokokeet Betonilaadut jaetaan testausta varten osa-aineiden perusteella arvostelueriin Ennakkokokeissa, jatkuvassa laadunvalvonnassa ja tasokokeissa arvosteluerää edustaa arvosteluerään kuuluva betonilaatu 2

Arvosteluerät muodostetaan siten että samantapaiset betonit sijoitetaan samaan arvosteluerään Saman tyyppinen sementti Sementin lujuus sama (esim. 42,5) Sementin tyyppi sama (esim. CEM II A-S) Sementin lujuudenkehittymisten nopeus sama (esim. N) Lisä- ja seosaineet samanlaiset Lujuusluokka-alue sama (esim. 50 MPa ja > 50 MPa) Rasitus joko suolan kanssa tai ilman Sama suunnittelukäyttöikä Voidaan sijoittaa samaan arvosteluerään. Silloin noudatetaan 100 vuoden käyttöiän vaatimuksia myös 50 vuoden käyttöiän betoneille 3

Ennakkokokeilla varmistetaan että suunniteltu betonikoostumus täyttää betonille asetetut vaatimukset lujuuden, notkeuden, ilmamäärän ja pakkasenkestävyyden suhteen Betonin valmistaja valitsee tuotannon vähimmäisilmamäärän ja testaa ennakkokokeilla valitun betoni- koostumuksen toimivuuden Ennakkokoe katsotaan pakkasenkestävyyden osalta hyväksytyksi kun betonin ilmamäärävaatimus täyttyy ja kovettuneen betonin ennakkokokeen tulos täyttyy (vaatimukset by 65 taulukko L4.3). Myös muut vaatimukset kuten lujuuden tulee täyttyä 7

Käytettäessä taulukkomitoitusta tulee betonin ilmamäärän ja vesi-sementtisuhteen täyttää BY65 taulukoiden 3.8 tai 3.9 vähimmäisvaatimukset Betonin valmistaja määrittää kuitenkin reseptikohtaisesti tuotannon vähimmäisilmamäärän, joka on riippuvainen käytetyistä raaka-aineista sekä tuotantomenetelmistä Vaaditun huokosjaon saavuttaminen voi edellyttää suurempaa ilmamäärää kuin taulukkojen 3.8 ja 3.9 vähimmäisvaatimukset Ennakkokokeissa tuoreen betonin ilmamäärä saa ylittää tuotannon vähittäisilmamäärän korkeintaan 1%-yksiköllä 8

Ennakkokokeilla tutkitaan betonin ilmamäärän lisäksi ne tekijät, joiden avulla pakkasenkestävyys laskennallisesti todetaan. (Pluku) Kiviaineksen kosteuspitoisuus määritetään ennakkokoemassaan käytetyistä kaikista lajitteista vähintään kahtena erillismäärityksenä todellisen vesi-sideainesuhteen laskemiseksi. Ilmamäärä mitataan heti sekoituksen jälkeen ja tunnin kuluttua sekoituksesta. Ennakkokokeiden yhteydessä selvitetään hidastimen ja nesteyttimen vaikutusaika betonointiolosuhteissa. Tarvittaessa tutkitaan myös lisäaineiden vaikutuksia eri lämpötiloissa ja ilmamäärän pysyvyyttä betonin kuljetuksen ja betonoinnin aikana. 9

Ennakkokokeilla varmistetaan myös riittävä sekoitusaika jotta betonin ilmamäärä ei haitallisesti nouse kuljetuksen, työmaalla tapahtuvan sekoituksen, mahdollisen lisänotkistuksen ja betonin siirron aikana Erityisen tärkeää tämä on kun betonin valmistuksessa käytetään notkistimia ja huokostimia, tai kun massan notkeus on S4 tai S5 10

Betonin huokosjaon määrittämistä, jäädytys-sulatuskoetta ja laattakoetta pidetään vaihtoehtoisina betonin pakkasenkestävyyden toteamismenetelminä. Betonin valmistaja valitsee käytettävän menetelmän. Sarakkeen 2 mukaisista vaatimuksista toisen tulee täyttyä. Sarakkeen 3 mukaisten vaatimusten tulee täyttyä rasitusluokissa XF1 ja XF3 sekä rapauman että kimmokertoimen osalta. Kovettuneen betonin pakkasenkestävyyden tulee täyttää joko sarakkeessa 1, 2 tai 3 esitetty, rakenteen suunnitellun käyttöiän ja rakenteen rasitusluokan mukainen vaatimus. 12

Jäädytys-sulatuskokeessa kelpoisuus voidaan osoittaa joko betonin vetolujuuksien suhteen tai dynaamisten kimmokertoimien suhteen perusteella Laattakokeessa kelpoisuus osoitetaan rasitusluokissa XF1 ja XF3 betonin pinnan rapautumisen ja dynaamisten kimmokertoimien suhteen perusteella, joista kummankin vaatimuksen on täytyttävä Laattakokeessa kelpoisuus osoitetaan rasitusluokissa XF2 ja XF4 betonin pinnan rapautumisen perusteella. 13

Ennakkokokeet on uusittava, mikäli materiaaleissa tai valmistustavoissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Tällöin riittää kahden arvosteluerän ennakkokokeiden uusiminen. Muut arvosteluerät käydään läpi mahdollisimman nopeasti muutoksen jälkeen tasokokeilla Pieni muutos ei automaattisesti edellytä ennakkokokeiden uusintaa, ellei muutoksen ole todettu vaikuttavan merkittävästi betonin vedentarpeeseen tai tarvittavaan huokostimen annostukseen 14

Muutoksen merkitys tulee kuitenkin osoittaa kokeellisesti. Osoittaminen voidaan tehdä esimerkiksi tuoreen betonin ilmahuokosten kokojakautumaa mittaavalla laitteistolla (AVA-mittarilla) 15

Jatkuvalla laadunvalvonnalla varmistetaan, että valmistusprosessi tuottaa jatkuvasti vaatimukset täyttävää betonia. Tarkoituksena on havaita ne materiaaleissa tai valmistuksessa tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttavat valmistettavan betonin ilmamäärään Betonimassan vaaditut ominaisuudet selvitetään betonin valmistuksen aikana mittaamalla tuoreen betonin ilmamäärä Ilmamäärän mittaukset tehdään arvosteluerittäin BY 65 taulukon L4.4 mukaisesti. Jos materiaaleissa tai tuotantomenetelmissä tapahtuu muutoksia, betonin ilmamäärä mitataan ensimmäisestä muutoksen jälkeisestä betonista. 16

17

Ilmamäärän mittaukset jaetaan arvosteluerän sisällä satunnaisesti kaikille betonikoostumuksille valmistusmäärien suhteessa Rasitusluokissa XF1 ja XF3 betoni täyttää ilmamäärän osalta vaatimuksen, jos tuotannon vähimmäisilmamäärä alittuu korkeintaan 0,5 prosenttiyksikköä. Rasitusluokassa XF1 lujuusluokaltaan vähintään C50/60 betonien pakkasenkestävyys voidaan osoittaa BY 65 taulukon L4.3 sarakkeen 3 mukaisella pakkaskokeella ilman ilmamäärä- tai F-lukuvaatimusta 18

Mikäli tuotantomenetelmä edellyttää betonilta sellaista notkeutta, että ilmamäärää ei standardin SFS-EN 12350-7 mukaisesti pystytä määrittämään, vähimmäisilmamäärävaatimusta ei tarvitse noudattaa. Tällöin pakkasenkestävyys todetaan taulukon BY 65 L4.3 sarakkeen 2 tai 3 mukaisella pakkaskokeella P-lukuvaatimukset täyttymistä on seurattava

Tasokokeilla varmistetaan betonin pakkasenkestävyysominaisuuksien säilyminen ennakkokokeissa todetulla tasolla sekä havaitaan mahdolliset hitaat vaihtelut materiaaleissa ja valmistuslaitteistossa. Tasokokeiden tulee täyttää BY 65 taulukossa L4.3 esitetyt vaatimukset Tasokokeessa tuoreen betonin ilmamäärä saa ylittää tuotannon vähimmäisilmamäärän korkeintaan 1 prosenttiyksiköllä.

Tasokokeet jaetaan tuotantolaitoksittain tasaisesti pitkin vuotta Enintään puolet tasokokeista voidaan tehdä myös tuoreen betonin huokosjakoa mittaavalla menetelmällä. Myös suoria pakkaskokeita on syytä tehdä. Tasokokeet tehdään vaihtelevasti arvosteluerään kuuluvista eri betonilaaduista, jos niitä kuuluu tuotantoon. Tasokokeet painotetaan eniten valmistettaviin betonilaatuihin.

Mikäli tuotantomenetelmä edellyttää betonilta sellaista notkeutta, että ilmamäärää ei standardin SFS-EN 12350-7 mukaisesti pystytä määrittämään, vähimmäisilmamäärävaatimusta ei tarvitse noudattaa. Tällöin pakkasenkestävyys todetaan BY 65 taulukon L4.3 sarakkeen 2 tai 3 mukaisella pakkaskokeella

Hyväksyttävä ilmamäärä rasitusluokissa XF1 ja XF3 Jatkuva tuotanto: -0,5%, ei ylärajaa Ennakko- ja tasokokeet +1 %-yksikkö Tuotannon vähimmäisilmamäärä BY 65 vähimmäilmamäärä BY65 - Tarvittaessa suurempi kuin edellinen esim. huokosjaon takia - Valitaan joka reseptille erikseen Vähimmäisilmamäärä BY 65 Taulukkomitoitus Laskennallinen mitoitus Tuoreen betonin ilmamäärä [%]

Jos pakkasenkestävyyden käyttöikämitoitus tehdään laskennallisella mitoituksella tulee vesi-sementtisuhde ja ilmamäärä valita siten että rasitusluokissa XF1 ja XF3 F luku-vaatimus täyttyy kun: XF1 ja 50 vuotta F-luku 1 XF3 ja 50 vuotta F-luku 1,5 XF1 ja 100 vuotta F-luku 2 XF3 ja 100 vuotta F-luku 3 Vähimmäisilmamäärä on esitetty taurasitusluokissa XF2 ja XF4 käyttöikä voidaan laskea seuravaasti XF2: käyttöikä = 2 x P-luku XF4: käyttöikä = 1,25 x P-luku 25

26

XF2- ja XF4-luokat Betonin pakkas-suolakestävyys riippuu vesi-sementtisuhteesta Sideaineen koostumuksesta ilmamäärästä Jälkihoidon pituudesta Näistä laskettu P-luku kertoo pakkassuolakestävyyden P-luku voidaan määrittää myös suoralla pakkaskokeella 27

28

Rasitusluokassa XF1 lujuusluokaltaan vähintään C50/60 betonien pakkasenkestävyys voidaan osoittaa suoralla pakkaskokeella ilman ilmamäärä- tai F-lukuvaatimusta. Tasokokeessa sallitaan yksittäisen huokosjakotestin tuloksessa 0,03 mm ylitys verrattuna huokosjaon enimmäisarvoon, mikäli kyseisen tuotantolaitoksen kahden edellisen huokosjakotestin molemmat testitulokset täyttävät vaatimuksen ja kaikki nämä huokosjakokokeet on suoritettu viimeisen 13 kuukauden aikana.

Tapauksissa, joissa kohdekohtaisesti on todettu, etteivät koostumusvaatimukset eikä F- lukuvaatimus täyty, voidaan betonin pakkasenkestävyys osoittaa suoralla pakkaskokeella.

Jos pakkasenkestävyyden käyttöikämitoitus tehdään laskennallisella mitoituksella tulee vesi-sementtisuhde ja ilmamäärä valita siten että rasitusluokissa XF1 ja XF3 F luku-vaatimus täyttyy kun: XF1 ja 50 vuotta F-luku 1 XF3 ja 50 vuotta F-luku 1,5 XF1 ja 100 vuotta F-luku 2 XF3 ja 100 vuotta F-luku 3 Vähimmäisilmamäärä on esitetty taurasitusluokissa XF2 ja XF4 käyttöikä voidaan laskea seuravaasti XF2: käyttöikä = 2 x P-luku XF4: käyttöikä = 1,25 x P-luku 31

XF1- ja XF3-luokissa betonin pakkasenkestävyys riippuu betonin ilmamäärästä ja vesisementtisuhteesta (sekä kiviaineksen maksimiraekoosta). Esimerkiksi vesi-sementtisuhdetta pienentämällä voidaan ilmamäärävaatimusta pienentää (F-luku). F-luku kuvaa betonin pakkasenkestävyyttä rasitusluokissa XF1 ja XF3

33

BY 65 taulukko 3.8. XF1ja 50 vuotta: vesi-sementtisuhde 0,6 ja ilmamäärä 4 %, maksimiraekoko 16 mm. BY 65 taulukko 3.9. XF1 ja 100 vuotta: vesi-sementtisuhde 0,5 ja ilmamäärä 4 %, maksimiraekoko 16mm

35

36

37

38