HUS kuntayhtymä Lausunto 27.08.2017 Asia: TEM/1225/00.04.01/2016 Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaki Yleistä Onko ehdotettu uusi työaikalaki mielestänne hyväksyttävissä? Kyllä, eräin muutoksin Yleiset kommentit esityksestä: Pääsääntöisesti vaikuttaa hyvältä esitykseltä. Nykytilan kuvausta koskevat kommentit: Kohdistan kommenttini työni nykytilassa esiintyviin epäkohtiin. Epäkohdat liittyvät varallaoloon ja vapaaaikaan. Esityksen tavoitteita ja keskeisiä ehdotuksia koskevat kommentit: Vaikutukset Onko esityksen vaikutusarviossa jäänyt mielestänne joitain keskeisiä vaikutussuhteita huomioimatta? Jos kyllä, niin mitä? Esitys ei edelleenkään poista varallaoloon liittyviä todellisia käytännön ongelmia. Kun asiaa ei ole määritelty tarkemmin, varallaolo johtaa jatkuvasti kohtuuttomiin jopa yli 24!tunnin yhtäjaksoisiin työrupeamiin. Mitkä ovat sellaisia vaikutuksia, joita esityksessä tulisi analysoida tarkemmin? Varallaoloon vaikutus. Kuinka arvioitte esityksen vaikuttavan työnantajan hallinnolliseen taakkaan? Lisääkö vai vähentääkö esitys kokonaisuudessaan työnantajan hallinnollista taakkaa? Mikäli esitystä tarkennetaan varallaoloon suhteen, se eittämättä vaikuttaa aluksi työnantajan hallinnolliseen taakkaan mm. Varallaolojen uudelleen järjestelyinä, resurssien uudelleenarviointina Lausuntopalvelu.fi 1/7
jne. Mutta uskon, että lopputuloksena on kuitenkin työhönsä tyytyväinen jaksava hoitaja nykyisten uupuneiden sijaan. Onko teillä esittää materiaalia, lähteitä tai kirjallisuutta, joihin mielestänne jatkovalmistelun aikana olisi hyvä kiinnittää huomiota? Jatkovalmistelun aikana on hyvä käyttää kaikkea tutkimukseen perustuvaa kirjallisuutta etenkin työssä jaksamisesta. Muut vaikutusarviointiin liittyvät kommentit: 1 Luku Soveltamisala Minkä työntekijäryhmien/ammattien/työntekijöiden tulisi kuulua työaikalain soveltamisalaan ja vastaavasti keiden tulisi olla soveltamisalan ulkopuolella? 2 luku. Työajaksi luettava aika ja varallaolo Kaikki aika joka liittyy työnatajan antamiin tehtäviin, ei kuulu työajan määritelmän piiriin (esim. matkustaminen ja koulutus eräissä tilanteissa). Työryhmävalmistelun aikana keskusteltiin myös vaihtoehdosta, jossa laissa olisi säädetty työhönsidonnaisuus ajasta, joka ei olisi työaikaa, mutta sitä ei myöskään laskettaisi lepoaikoihin. Miten mielestänne esim. matkustamista ja koulutusta koskevaa työaikasääntelyä tulisi kehittää? Ottamalla käyttöön esim. työhönsidonnaisuus aika Voitte tarkentaa edellistä vastaustanne tähän: Teen työssäni leikkaus ja anestesia osaston erikoissairaanhoitajana hyvin paljon ts. 4 eri asiaan ( leikkaukseen) kohdistuvaa varallaoloa. Muutamat meistä tekevät jopa 5 eri päivystystä. Sairaalassa on oltava päivystystyypistä riippuen 3060 min sisällä. Matkaa työhön ei lasketa virallisesti työajaksi, vaikka työrupeamaan lähtiessäsi käytännössä jo matkalla suunnittelet tulevaan tehtävään liittyviä asioita. Matka työhön ei todellakaan ole maisemien katselua, vaan monesti adrenaliinilla höystettyä pelkoa siitä ehditkö ajoissa paikalle potilaan ollessa hengenvaarallisessa tilanteessa. Kaikesta varallaoloon liittyvästä matkustamisesta tulisi tehdä työaikaa. Olemme muutoinkin sidottuja Lausuntopalvelu.fi 2/7
varallaoloon eikä tällöin normaalin vapaaajan ( elokuvat, teatteriesitykset, vierailut kauempana kuin tunnin päässä jne.) viettäminen ole mahdollista. Määritelmää KOHTUUTTOMASTI pitää tarkentaa. Työssäni esiintyy jatkuvasti tilanteita, jolloin esim. Työntekijä on ensin tehnyt normaalin työviikon mape aamuja iltavuoroa. Seuraa viikonloppu, jossa on koko viikonloppu elinsiirtoon liittyvää varallaoloa. Varallaolo on työaikalaissa määritelty VAPAA AJAKSI, joten työvuorolista on näiltä osin oikein laadittu. Mutta käykin niin, että molempina päivinä varallaolo aktivoituu ja henkilö on töissä sekä lauantaina että sunnuntaina yleensä 820 tuntia tapauksesta riippuen. Seuraavalla viikolla työviikko jatkuu normaalisti, jolloin työntekijä on tehnyt yhtäjaksoisesti 12 vrk töitä ilman vapaapäiviä tai viikkolepoa. Pahimmassa tapauksessa, joka sekään ei ole tavatonta, myös työjakson seuraavaan viikonloppuun on sijoitettu varallaolo. Työvuorolistoissamme on hyvin tavallista, että normaalin kolmen viikon tuntimäärään lisäksi on sama tuntimäärä varallaoloa. Tämän mahdollistaa epämääräisesti määritelty termi KOHTUUTTOMASTI. 3 luku. Lakiin perustuvat säännöllisen työajan järjestelyt Puuttuuko säännöksestä sellaisia toimintoja, joiden osalta käytetään jaksotyöaikaa tai sitä olisi tarpeellista käyttää? Sisältyykö säännökseen sellaisia toimintoja, joiden osalta jaksotyöaikaa ei tulisi käyttää? Onko tehtäviä, joita tehdään jatkuvasti yöaikaan, mutta ne jäävät säännöksen ulkopuolelle? Mikä tulisi olla määräävä tekijä, joka mahdoillistaa yötyön tekemisen? Lausuntopalvelu.fi 3/7
4 luku. Sopimukseen perustuva säännöllinen työaika Missä tehtävissä joustotyön tulisi olla mahdollista ja vastaavasti mistä tehtävissä joustotyötä ei tulisi käyttää? 5 Luku. Säännöllisen työajan ylittäminen ja sunnuntaina ja kansallisena juhlapäivänä tehtävä työ Lausuntopalvelu.fi 4/7
6 Luku. Lepoajat Mitä vaikutuksia näette muutoksilla olevan erityisesti jaksotyössä? Vapaaaika ei saa sisältää varallaoloa. Tämä olisi ihan ehdoton lisäys lakiin. Mielestäni myös tulisi taata vähintään 35 tuntia kestävä vapaaaika ( EI pelkästään 24 tuntia ) monilla tasoilla kuormittavissa ammateissa. 7 luku. Työaikaasiakirjat Lausuntopalvelu.fi 5/7
8 luku. Säännösten pakottavuus 9 luku. Erinäiset säännökset Lausuntopalvelu.fi 6/7
14 luku. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Peltonen Paula HUS kuntayhtymä Meilahden anestesia ja Leikkausosasto Lausuntopalvelu.fi 7/7