Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 138/2010/1 Dnro LSSAVI/251/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee turkistarhatoimintaa ja sen laajentamista Evijärven kunnan Haapajärven kylässä. HAKIJA Pesosen Turkis Oy Yhteyshenkilö: Osmo Pesonen Ruunarinkuja 16 62520 Kautiainen SIJAINTI JA TOIMINTA Turkistarha ja sen laajennusosa sijaitsevat Evijärven kunnan Haapajärven kylässä tiloilla Kankaanpää RN:o 2:57 ja Ahopelto RN:o 2:107. Turkistarhalla on nykyisin 700 siitosnaaraskettua, 250 siitosnaarassupia ja 250 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Turkistarhalla on nykyisin 27 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 2 062,5 metriä. Kettujen varjotaloja on 26 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on noin 1 937,5 m. Minkkivarjotaloja on yksi ja sen pituus on noin 125 m. Turkistarhatoimintaa laajennetaan rakentamalla 9 uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 1 125 metriä. Laajennuksen jälkeen tarhalla on 1 000 siitosnaaraskettua ja 1 000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Kettujen varjotaloja tulee 6 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pituus on noin 750 metriä. Minkkien varjotaloja tulee 3 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pituus on noin 375 metriä. Laajennuksen jälkeen varjotaloja tulee yhteensä olemaan 36 kappaletta ja niiden yhteispituus tulee olemaan 3 187,5 metriä. Näistä kettuvarjotaloja 32 kappaletta, joiden yhteispituus on 2 687,5 metriä. Minkkivarjotaloja tulee yhteensä 4 kappaletta, joiden yhteispituus on 500 metriä. Kiipeilyhäkein varustetaan kaksi minkkivarjotaloa (yhteispituus 250 m). LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 23.3.2010. Hakemusta on täydennetty 31.5., 11.6. ja 4.11.2010. Hakijan kanssa on 15.12.2010 käyty puhelinkeskustelu koskien mm. haettavaa eläinmäärää ja varjotalojen pituutta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b alakohdan mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai vähintään 50 siitosnaarasketulle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 000 siitosnaarasminkille taikka 600 siitosnaarasketulle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (E-P:n ELYkeskus). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan toiminnalle 5.12.2002. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Haapajärven kylässä. Tarhan lähiympäristö on metsää ja peltoaluetta ja lähellä sijaitsee muita turkistarhoja. Tarhaalueen lähialueella (alle 300m) ei sijaitse asuinkiinteistöjä tai loma-asuntoja. Etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 315 metriä ja hakijan oma asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä. Lähimmän naapurin tyhjillään oleva kiinteistö sijaitsee noin 170 metrin etäisyydellä. Turkistarhan maaperä on hiekka- ja silttimoreenia. Turkistarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tarhan käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. TURKISTARHAN TOIMINTA Nykyinen toiminta käsittää 700 siitosnaaraskettua, 250 siitosnaarassupia ja 250 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Tarha-alueella on varjotalojen lisäksi huoltorakennus, varasto, lannan välivarasto ja kaksi rehusiiloa.
3 Tarha-alueen pinta-ala on hakemuksen mukaan noin 5 hehtaaria. Turkistarhalla on nykyisin 27 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 2 062,5 metriä. Kettujen varjotaloja on 26 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on noin 1 937,5 m. Minkkivarjotaloja on yksi ja sen pituus on noin 125 m. Turkistarhatoimintaa laajennetaan rakentamalla 9 uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 1 125 metriä. Laajennuksen jälkeen tarhalla on 1 000 siitosnaaraskettua ja 1 000 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Kettujen varjotaloja tulee 6 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pituus on noin 750 metriä. Minkkien varjotaloja tulee 3 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pituus on noin 375 metriä. Laajennuksen jälkeen varjotaloja tulee yhteensä olemaan 36 kappaletta ja niiden yhteispituus tulee olemaan 3 187,5 metriä. Näistä kettuvarjotaloja 32 kappaletta, joiden yhteispituus on 2 687,5 metriä. Minkkivarjotaloja tulee yhteensä 4 kappaletta, joiden yhteispituus on 500 metriä. Kiipeilyhäkein varustetaan kaksi minkkivarjotaloa (yhteispituus 250 m). Turkiseläinten nyljentä ja kaapiminen tapahtuu tarha-alueella sijaitsevassa huoltorakennuksessa. Muut työvaiheet tapahtuvat asuinrakennuksen lähellä olevassa huoltorakennuksessa. Ruhoalustana toimii huoltorakennuksen yhteydessä oleva betoninen laatta. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Nykyisistä varjotaloista vanhimmat (19 kpl) ovat maa-alustalla ja uudemmat varjotalot (8 kpl) on varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla. Varjotalojen lantaalustat on korotettu 30 cm ympäröivästä maanpinnasta. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta on 40 cm. Varjotaloissa ei ole räystäskouruja. Varjotaloissa on ympärivuotinen nippajuotto. Uudet varjotalojen lanta-alustat korotetaan 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varustetaan vesitiiviillä lanta-alustoilla (0,4-0,5 mm:n paksuinen HDPEkalvo). Varjotalojen räystäiden pituus tulee olemaan 40 cm ja uudet varjotalot varustetaan myös ympärivuotisella nippajuotolla. Turkistarha-alue on ympärysojitettu ja kuivatettu salaojituksella. Vanhimpien varjotalojen salaojavedet johdetaan hiekkasuodatuskentän (suodatuskenttä 2) kautta ympärysojaan. Kuuden varjotalon osalta, joissa on vesitiiviit lantaalustat, salaojat vedet johdetaan hiekkasuodatuskentän (suodatuskenttä 1) kautta ympärysojaan. Lannan, virtsan ja jätevesien käsittely Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta noin 350 m 3 vuodessa. Kuiviketta lisätään kerran vuodessa niin, että kuivikekerroksen paksuus on 5-10 cm. Lanta poistetaan lanta-alustoilta kerran vuodessa syksyllä.
4 Jätteet Lanta välivarastoidaan tarvittaessa noin 500 m²:n ( 1 100 m 3 :n) kokoisessa asfalttipohjaisessa lantalassa. Lantalassa on kolmella reunalla noin 1,2 metrin korkuiset seinät. Lantalassa on 50 senttimetrin korkuinen ajoluiska ja lantalan ulkopuolella asfalttipohjainen kuormauslaatta. Hakijalla on lannanvastaanottosopimus Lantalinkki Oy:n kanssa, jonne lantaa toimitetaan sopimuksen mukaan 400 m³ vuosittain. Lisäksi lantaa ja virtsaa käytetään peltolannoitteena. Hakijalla on käytössä omaa peltoa noin 8,03 hehtaaria ja sopimuspeltoa noin 24,02 ha. Uudempien (8 kpl) ja rakennettavien (9 kpl) varjotalojen vesitiiviiltä lantaalustoilta virtsa ja suotovedet johdetaan varjotalojen päissä sijaitseviin umpikaivoihin. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet johdetaan umpikaivoon ja toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kettujen, minkkien ja supien ruhot ja nahkontarasva toimitetaan Kaustisen Turkisrehu Oy:lle. Itsestään kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Sekajäte (500-1000kg/vuosi) ja muut ongelmajätteet (akut, lamput ym. noin 50 kg/vuosi) toimitetaan kunnalliselle hyötykäyttöasemalle. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella on 2 500 litran polttoainesäiliö ja huoltorakennuksen sisällä säilytetään polttoainetta 50 litran säiliössä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu normaalia hoito-, huolto- ja muuta kevyttä liikennettä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan varjotalojen salaojitusvedet johdetaan maaperäsuodattimien kautta tarha-alueen ulkopuolelle. Kaikki uudet varjotalot tullaan varustamaan vesitiiviillä lanta-alustoilla ja umpikaivoilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Evijärven kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 27.5. - 25.6.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Evijärven kunnanvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta (E-P:n ELY). Ha-
5 kemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto asianosaisille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Evijärven kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa Pesosen Turkis Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Evijärven tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, ettei Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalla teknisellä lautakunnalla ole huomautettavaa Pesosen Turkis Oy:n ympäristölupahakemuksesta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen, maatalouden ympäristönsuojeluryhmällä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Hakijan kuuleminen ja vastine Tarkastus Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista 1.12. 17.12.2010. Hakija on ilmoittanut puhelimitse 7.12.2010, että vastineen antotarvetta ei ole. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynnit 7.5.2010 ja 11.10.2010. Tarkastuskäynnistä (11.10.2010) laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Pesosen Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle Evijärven kunnan Haapajärven kylään tiloille Kankaanpää RN:o 2:57 ja Ahopelto RN:o 2:107 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 9.6.2010) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 1 000 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 8 000 kettua sekä enintään 1 000 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 6 200 minkkiä. Kettuvarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 2 590 metriä. Minkkivarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 570 metriä. Minkkivarjotalot varustetaan tavanomaisin häkein.
6 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lanta-alustojen hyvällä hoidolla. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli uusiin rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Uudet varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Uudet varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen uusien varjotalojen käyttöönottoa. Sitä mukaa kuin varjotaloja peruskorjataan ja uusitaan, tulee maavaraisten varjotalojen alle asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävät nesteet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma käytettävästä vesitiiviistä lannan- ja virtsankeräysjärjestelmästä ennen peruskorjaukseen ryhtymistä. Rakennettavat varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja minkkivarjotalojen alta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeena turvetta ja olkea. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Lanta tulee välivarastoida turkistarha-alueella sijaitsevassa noin 500 m 2 :n (1 100 m 3 :n) kokoisessa lantalassa siten, että valumat ympäristöön estetään.
7 Lantalaan kertyvät nesteet tulee imeyttää kuivikkeisiin. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkastaa sen rakenne ja kunto. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla. Hakemuksen mukaan toiminnasta muodostuvasta lannasta 400 m 3 tulee vuosittain toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä. Muu osa muodostuvasta lannasta ja virtsasta on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena. Lannanlevityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 33 hehtaaria. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, tulee niistä kirjallisesti ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lannan ja virtsan levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan/virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan levityssopimusten osalta toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia mitä lannan levityksestä on kulloinkin voimassa olevissa määräyksissä säädetty. Lannan ja virtsan levitys on tehtävä siten, että lannan ja virtsan levitysalojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta ja virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus on hoidettava siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. Lannan- ja virtsanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan-/virtsanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4 välisenä aikana. Lantaa/virtsaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan/virtsan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan/virtsan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan/virtsan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan/virtsan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan käyttö on kuitenkin sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Virtsaa, jätevesiä tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Mikäli toiminnanharjoittaja aikoo käyttää virtsaa pohjavesialueilla lannoitteena tästä määräyksestä poiketen, tulee toiminnanharjoittajan laatia valvontaviranomaiselle selvitys, jossa maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien tietojen perusteella osoitetaan, että toiminnasta ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa.
8 Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa lannan/virtsan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. 3. Virtsan varastointi ja hyödyntäminen Varjotalojen vesitiiviiltä lanta-alustoilta virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päissä sijaitseviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena kuten lanta tai se on toimitettava laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Virtsasta tulee ottaa lupamääräyksessä 9. edellytetyt ravinneanalyysit. 4. Valumavesien käsittely Turkistarha-alue tulee olla hakemuksen mukaisesti peruskuivatettu salaojituksella ja ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarhaalueelle. Turkistarha-alueen, jossa ei ole vesitiiviitä lanta-alustoja, valumavedet tulee puhdistaa suodatuskentässä 2 hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Turkistarha-alueen valumavedet on kerättävä toimivalla ojituksella ja käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että valumavesien keräilyoja ja kaadot ovat sellaiset, että valumavedet pääsevät virtaamaan suodatuskenttään 2 mahdollisimman hyvin. Valumavesien käsittelyssä tulee saavuttaa seuraava tavoitepitoisuus vuosikeskiarvona: puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuus alle 2 mg/l. Mikäli vuonna 2011 otettavien vesinäytetuloksien perusteella todetaan, että edellä mainittuun tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona päästä, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä esim. kemikaloinnista tai suodatuskentän uudistamisesta 31.3.2012 mennessä. Mahdollinen uusi/tehostettu valumavesien käsittelyjärjestelmä tulee ottaa käyttöön 31.8.2013 mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä jatkossakin, mikäli vuoden 2011 jälkeen otettavien vesinäytetuloksien perusteella todetaan, että tässä lupamääräyksessä mainittuun tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona päästä. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Sosiaalitilojen, ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä.
9 6. Jätehuolto Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, tuhoeläimiä, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä ja jätevesiä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt Etelä-Pohjanmaan ELYn ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet raaka-aine-erät sekä pilaantuneet rehut tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla olla asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Rasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maape-
10 rään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Toimenpiteet tulee tehdä 31.12.2011 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toimintaa, kuten valumavesien käsittelyjärjestelmän, kuivalantalan, ruhoalustan ja juomalaitteiston kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Valumavesien käsittelyjärjestelmästä tulee ottaa vesinäytteitä sekä tulevasta että lähtevästä jätevedestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteistä tulee analysoida kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Vuoden 2011 vesinäytetulokset tulee toimittaa vuosiraportoinnin yhteydessä vuoden 2012 helmikuun loppuun mennessä. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää ja analysoitavia parametrejä. Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä lantaanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta tulee ilmetä seuraavat vuosittaiset tiedot: turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain (kettu, minkki) ja kokonaiseläinmäärä
11 lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan levityspinta-alat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat lanta- ja virtsa-analyysin tulokset valumavesien puhdistusjärjestelmien tarkkailutulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää (www.tyvi.fi). 10. Muut määräykset Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Turkistarha-alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lokkien viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta valvontaviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa. 12. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.
12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Lupahakemuksesta annetuissa lausunnoissa tai muussa lupakäsittelyssä ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi, mikäli toiminta järjestetään lupahakemuksen ja tämän lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto on antanut edellä olevat lupamääräykset ympäristönsuojelulain tarkoittaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristölupa myönnetään enintään 1 000 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 8 000 kettua sekä enintään 1 000 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on
13 enintään 6 200 minkkiä. Kettuvarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 2 590 metriä. Minkkivarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 570 metriä. Minkkivarjotalot varustetaan tavanomaisin häkein. Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan hakemuksen mukaiselle siitoseläinmäärälle ja huomioinut siinä turkistarhan varjotalojen yhteispituuden, niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden määrän ja niiden tuottaman laskennallisen enimmäispentutuloksen vuodessa (7 pentua/siitosnaaraskettu ja 5,2 pentua/siitosnaarasminkki), häkkikoon ja siten turkistarhassa pidettävän kokonaiseläinmäärän. Eläinpaikkojen pitovaatimukset on laskettu MMM 16/EEO/1999 eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti. Toiminnan laajentamista koskevan hakemuksen perusteella turkistarhan sijoituspaikkaa voidaan edelleen pitää toiminnalle sopivana. Toiminnan laajennus toteutetaan vesitiiviillä lanta-alustoilla, jotka ovat alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä sekä uusien, uusittavien ja peruskorjattavien varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lantaalustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. (Lupamääräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lantalan rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 750 m³ vuodessa. Hakijalla on sopimus toimittaa lantaa Lantalinkki Oy:lle 400 m 3 vuodessa. Muu osa lannasta käytetään peltolannoitteena. Hakijalla on noin 500 m²:n (1 100m 3 :n) kokoinen lantala, mikä on riittävä lannan välivarastoimiseksi. Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä lantaa/virtsaa lannoitteena pellolla. Kyseessä olevalle toiminnalle tulee olla vähintään 33 ha lannan levitysalaa, kun otetaan huomioon, että lantaa toimitetaan 400 m 3 vuodessa ympäristöluvalliseen laitokseen. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 45 siitosnaarasminkkiä kohden ja yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. Lannan
14 hyödyntämisestä tulee pitää kirjaa määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Lannan/virtsan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Pohjavesialueita koskeva lannan-/virtsanlevitysrajoitus on annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 2) Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä säiliössä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Virtsan ravinteet tulee hyödyntää peltolannoitteena ja lannoituksen tulee tapahtua nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 3) Käsiteltäessä turkistarha-alueen valumavedet erillisessä hiekkasuodattimessa vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti typen ja fosforin osalta. Tehokas käsittely vaatii suunnittelua ja oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä voitaisiin käsitellä. Jotta puhdistusjärjestelmät toimisivat tehokkaasti, tulee niiden tarkkailuun ja hoitoon kiinnittää erityistä huomiota. Suunnitelman esittäminen valvontaviranomaiselle tehostetusta valumavesien käsittelystä on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 4) Johtamalla huoltorakennuksen, ruokintalaitteiden ja rehusiilojen jätevedet umpikaivoihin, varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt E-P:n ELYn ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. Ruhojen ja muun eläinjätteen varastointivaatimuksia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimittamalla kaikki nahoitusjätteet laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen toiminnan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (Lupamääräys 6) Polttonesteiden ja muiden öljytuotteiden asianmukaisella varastoinnilla ehkäistään maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. (Lupamääräys 7) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 8)
15 Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. (Lupamääräys 9) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja varauduttava parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon. (Lupamääräys 10) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 12) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Laajennettu toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen voi päättää luvan raukeamisesta.
16 Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa 5.12.2002 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan (LSU-2004-Y-3) turkistarhan toiminnalle. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä lupaviranomaiselle 31.1.2021 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 6 8, 28, 31, 35 38, 41 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) LISÄKSI ON HUOMIOITU Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmä ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005)
17 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Evijärven kunnanhallitus Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Evijärven kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
18 Ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela Ympäristötarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.1.2011 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.