Rakentamisen edistäminen ja puu Petri Heino, Ohjelmapäällikkö Puurakentamisen ohjelma
Puun käyttö rakentamisessa? 22.2.2018
Ovatko rakennettavat rakennukset? - Energiatehokkaita? - Vähähiilisiä? - Terveellisiä? - Turvallisia? - Kestäviä? - Kierrätettäviä? - Kotimaisia? - Tuotettu tehokkaasti ja kehittyvästi? - Vientikelpoisia? - Kauniita? - Erittäin - Eivät! - Eivät? - Hyvin - Riippuu tapauksesta. - Muuntojoustavia ja siirrettäviä osa. - Puu 100 % - Teolliset tuotantoprosessit, LEAN ajattelu, jne. (?) - Hirsitalot? - Puuarkkitehtuuri Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
Suomen kestävyystavoitteet Hiilineutraali Suomi 2045 Edelläkävijä kiertotaloudessa 2025 Petri Heino 4
Rakentamisen rooli Hiilineutraali Suomi 2045 Petri Heino 5
Kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma Vähähiiliset kaupungit Älykkäät kaupungit Sosiaalisesti kestävät kaupungit Terveelliset kaupungit Vähähiilisyys Kiertotalous, resurssitehokkuus Kestävä ruokajärjestelmä, ravinnekierrot, lähiruoka Puurakentaminen Innovatiiviset ja kestävät julkiset hankinnat Liikenne ja kestävä liikkuminen Älykäs infra ja älykäs energia Älykkäät palvelut ja palveluketjut Segregaation torjunta Eriarvoisuuden kaventaminen Terveet sisä- ja ulkotilat Viheralueet, virkistys, ekosysteemipalvelut, luontopohjaiset ratkaisut Esteettömyys
Kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma Vähähiiliset kaupungit Älykkäät kaupungit Sosiaalisesti kestävät kaupungit Terveelliset kaupungit Vähähiilisyys Kiertotalous, resurssitehokkuus Kestävä ruokajärjestelmä, ravinnekierrot, lähiruoka Puurakentaminen Innovatiiviset ja kestävät julkiset hankinnat Liikenne ja kestävä liikkuminen Älykäs infra ja älykäs energia Älykkäät palvelut ja palveluketjut Segregaation torjunta Eriarvoisuuden kaventaminen Terveet sisä- ja ulkotilat Viheralueet, virkistys, ekosysteemipalvelut, luontopohjaiset ratkaisut Esteettömyys
Energiatehokkuus keskittyy käytön aikaiseen energiankäyttöön Valmistus Rakentaminen Käyttö End-of-Life Seuraavaksi kiinnitetään huomiota tuotteiden ja palveluiden valmistamisen päästöihin ja emissioihin Kohti koko elinkaaren aikaista säätelyä
Rakennusmateriaalien ja tuotteiden hiilijalanjäljen alentaminen Ohjata julkisia hankintoja oikeaan suuntaan Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
Terveet tilat 2028 valmistelun tilanne Yli-insinööri Katja Outinen, ympäristöministeriö
Terveet tilat 2028 -hankkeen aikataulu Eduskunnassa PM ilmoitus 28.11. 2 0 1 7 Toimenpideohjelmaehdotuksen julkistaminen 13.12. Keskustelutilaisuudet 17.1. Oulussa 18.1. Helsingissä 2.2. Joensuussa 13.2. Turussa 2 0 1 8 Toteutus käynnistyy Kevät 2018 vuoden 2028 loppu 21.2.2018 VN.FI Kuntaseminaari 10.11. Helsingissä Hankeryhmä 16.2. Tiedotus- ja kuulemisvaihe 28.11. 15.2. Hankeryhmän päätöskokous 7.3. Toimenpideohjelma viimeistelty palaute huomioon ottaen 28.2.
Tavoitetila vuonna 2028 julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset tilat ovat terveelliset ja turvalliset käyttää riippumatta siitä, kuka omistaa rakennuksen. Palvelutarvelähtöisen ja kestävän kiinteistönpidon sekä rakennusten ennakoivan ylläpidon hyvät käytännöt ovat vakiintuneet kuntien toimintatavoiksi. (Terveet tilat toimintamalli) Sisäilmaongelmien tunnistaminen, selvittäminen ja korjaaminen kuuluvat hyvän kiinteistönhoidon arkeen. Sisäilmasta oireilevien auttamiseksi on käytössä sujuvat ja toimivat hoitopolut itsehoidosta perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen. Sisäilmasta oireilevien sosiaaliturva on selvitetty, mahdolliset puutteet tunnistettu ja korjattu. 21.2.2018 VN.FI 12
Terveet tilat 2028 visio ja toimintamalli Kohti kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja käyttäjien huomioon ottamista julkisissa rakennuksissa - Strateginen kiinteistönhallinta - Terveydenhuollon vahvempi tuki sisäilmasta oireileville - Osaamisen varmistaminen - Prosessien vahvistaminen (rakentaminen, ylläpito ja huolto) - Tilat antavat lisäarvoa niiden käyttäjille (tilojen toiminnallisuus) VN.FI Ohjelmatyössä rakennetaan luottamus ihmisten, eri toimijoiden, viranomaisten ja kuntien päätöksenteon kesken Ohjelmaa toteutetaan yhdessä ja laajasti viestien
#TerveetTilat2028 terveet-tilat@vnk.fi vnk.fi/terveet-tilat-2028 21.2.2018 VALTIONEUVOSTO.FI
Vähähiilisen rakentamisen hankintaopas ja -kriteerit hankintaopas@ym.fi www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen #VähähiilinenRakentaminen
Kansallisen tason strategiat Energia- ja ilmastostrategia Valtioneuvoston periaatepäätökset Kestävän kaupunkikehityksen ohjelma Hankintastrategia STRATEGIA HANKINTAYKSIKKÖ Valtion, kuntien, kuntayhtymien ja niiden liikelaitosten ympäristöstrategiat Hankintayksiköiden tavoitteet Esim. vähähiilisyys, cleantech, biotalous, innovatiivisuus hankintaorganisaatio toimii päätettyjen ympäristöllisten strategioiden mukaisesti
Hankintalaki Tulevat rakennusmääräykset
Energiatehokkuus Terveellisyys Kohtuuhintaisuus Pudasjärven koulu Kuva: Juha Nyman 7 mrd EUR / v = 30% Hankintailmoitusten vuosittaisesta arvosta
Esittäjän nimi alatunnisteeseen Pienennetään rakennusmateriaalien ja tuotteiden hiilijalanjälkeä rakentamisessa Annetaan tätä koskeva hankintaohjeistus julkiseen rakentamiseen
Elinkaariajattelu Koko elinkaaren vaikutukset huomioon
Hankinnan valmisteluun lisää resursseja Parhaat vaikuttamisen mahdollisuudet 1. Hankintoja koskevat strategiat 2. Hankinnan suunnittelu 3. 4. Sopimus 5. Hankintavaihe Käyttöönotto 6. Käytön aikaiset toimet Tarvitaan strateginen valtuutus
Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit Laatukriteerit Vähähiilisyys Soveltuvuus Energia Materiaalit Innovaatiot Kustannukset Suunnittelupalvelut Tuotteet Rakennusurakat Kokonaisvastuurakentaminen (KVR) Elinkaarimallit
Puurakentamisen ohjelma (2016-2021) VISIO 2020+ Puuyhdyskuntien rakentaminen on luontevaa! Suuret puurakenteet Kaupunkirakentaminen Alueellinen osaaminen Julkinen rakentaminen Vientiedellytysten tukeminen @ Informaatio-ohjauksella vaikuttaminen Asennemuutoksen aikaansaaminen Teollisen puurakentamisen ratkaisujen edistäminen Osaamisen ja koulutuksen varmistaminen Kansainvälinen tutkimus- ja kehitysyhteistyön edistäminen @ Puurakentamisen perinne, osaamisperusta ja positiivinen kehitystrendi - vastataan terveellisen ja turvallisen rakentamisen tarpeeseen! Petri Heino 23
Puurakentamisen ohjelma 2016-2021 - YM organisoi ja toteuttaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa - Rahoitus kärkihankerahasta 2016-2018 - Energia- ja ilmastostrategia - rahoitus 2018-2021 (2 milj. /vuosi) VISIO: Puusta on luontevaa rakentaa (mitä vaan)! TAVOITTEET: - Puun käytöllä rakentamisessa tuetaan yhdyskuntien positiivista kehittymistä. Tavoitteena kestävyys (ekologinen/ekonominen/sosiaalinen), terveellisyys, turvallisuus ja arkkitehtoninen korkea laatu. - Teollisen puurakentamisen ratkaisut edistävät korkealaatuista rakentamista - Informaatio-ohjauksen toimenpiteitä suunnataan kuluttajille sekä rakentamisen alan ammattilaisille, että asenteet ja konventiot muuttuisivat puun käytölle suotuisimmiksi. - Puurakentaminen edistää koko rakentamisen sektorin kehittymistä: kierto- ja jakamistalous, asumisen yhdenvertaisuus, energiaverkot, elinkaarimalli, hiilijalanjälki jne. Petri Heino 24
Puukerrostalorakentamisen tilanne 1 600 1 400 1 200 asuntokpl jatkuva vuosisumma Asunnot puukerrostaloissa 1 000 800 600 400 200 0 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 luvat aloitukset valmistuneet Lähde: Forecon
26 Puukerrostalorakentamisen tilanne Uusia puukerrostaloasuntoja eri kehitysvaiheessa: - Varmat: 87 942 k-m² n. 1 250 asuntoa - Todennäköiset: 337 102 k-m² n. 4 780 asuntoa - Mahdolliset: 227 073 k-m² n. 3 220 asuntoa - Yhteensä: 652 117 k-m² n. 9 250 asuntoa - Ruotsissa rakennettiin vuonna 2017 noin 4000 asuntoa yli 2-krs. puukerrostaloissa. 1,25 x 56,4 h-m² = 70,5 k-m²
27 Hankkeiden maantieteellinen sijoittuminen
28 Yhteenveto kehityksestä - Uusia rakennushankkeita ilmenee päivittäin - Kerrostalorakentamiskohteita - Tuottajamuotoisia rivi- ja omakotialueita - Kouluja ja päiväkoteja - Hotelleja - Teollisen puurakentamisen toimijoita lisää - Imua kaupungeissa puuohjelmien ja sitä myötä tonttitarjonnan kautta - Osaamispohjaa vahvistetaan täydennyskoulutuksissa - Oppilaitoksissa kehitetään puualan koulutusta - Arkkitehti- ja insinööritoimistot panostavat osaamisen kehittämiseen - Kiinnostus suomalaiseen puurakentamiseen yleistä maailmalla - Vientimahdollisuuksia avautuu
6kaupunkien ilmastoryhmä, hyv. 13.12.2017 Aloite 13. Puurakentamisella vahvistetaan kaupunkien kestävää kasvua Suomen kuusi suurinta kaupunkia haluavat vauhdittaa puurakentamista ja näin edistää biotaloutta ja kestävää kasvua. Kuuden kaupungin kaupunginjohtajien ilmastoverkosto esittää, että entistä suurempi osa uusista asuinrakennuksista, julkisista rakennuksista sekä lisä- ja täydennysrakentamisesta tehdään puusta. Kaupunginjohtajat esittävät, että kukin kaupunki nimeää uuden kohteen tai alueen, jossa erityisenä tavoitteena on puurakentamisen määrällinen lisääminen ja laadullinen kehittäminen yhteistyössä puualan toimijoiden kesken. Tavoitteena on myös kehittää vähähiilisen rakentamisen kannustimia ja puurakentamisen ohjauskeinoja yhdessä puualan toimijoiden ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Petri Heino 29
Edistämisohjelman rakenne / Tampere Ohjelman tavoitteena on muodostaa Tampereesta Suomen johtava ja kansainvälisesti tunnettu puurakentamisen ja siihen liittyvän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä koulutuksen keskus. Tämän lisäksi tavoitteena on lisätä merkittävästi puurakentamisen ja puutuoteratkaisujen käyttöä ja kilpailukykyä Suomessa, edistää niiden vientiä sekä edistää ekotehokasta puurakentamista Tampereen kaupungin alueella. Ohjelman osapuolet tekevät tutkimus-, kehittämis- ja testaustoimintaa, keräävät kokemuksia eri ratkaisuista etenkin Vuoreksen alueella, jotta suunnittelun ja toteuttamisen tavoitetaso pysyy koko ajan riittävän korkealla ja tavoitteet saavutetaan eri rakennushankkeiden toteuttamisessa. Ohjelman neljä osa-aluetta ovat: - Rakentaminen - Tutkimus ja kehitys, oppilaitosyhteistyö - Kuntayhteistyö - Tapahtumat ja viestintä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 30
Kolme teollista puurakennejärjestelmää Tilaelementi Pilari-palkki Suurelementti
Architect Anssi Lassila, OOPEAA Photos: Mikko
22.2.2018 Mikko Viljakainen Architect Minna Lukander, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Photos: Tuomas Uusheimo
Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Photos: Kontio
22.2.2018 Mikko Viljakainen KIITOS MIELENKIINNOSTA PETRI.HEINO@YM.FI