PIHTIPUTAAN LUONTOPOLKUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

PIHTIPUTAAN LUONTOPOLKUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Sini Malminiemi 24.10.2018

Sisällys 1. Luontopolut... 3 1.1. Rapeikon luontopolku... 3 1.1.1. Kuntokartoitus... 3 1.2. Heinäjoen luontoreitti... 4 1.2.1. Kuntokartoitus... 5 1.3. Kivimäen kierros... 6 1.3.1. Kuntokartoitus... 6 2. Kehittämistarpeiden selvitys... 7 2.1. Kehittämisen tavoitteet... 7 3. Kehittämistoimenpiteet ja kustannusarvio... 8 3.1. Hankinnat ja kustannusarviot... 8 3.1.1. Rapeikon luontopolku... 8 3.1.2. Heinäjoen luontoreitti... 9 3.1.3. Kivimäen kierros... 9 3.2. Reittien merkintä maastoon... 10 3.2.1. Maali- ja puumerkit... 10 3.2.2. Opasteviitat... 11 3.2.3. Kyltit... 11 3.2.4. Pitkospuut ja sorastus... 11 3.2.5. Metsänhoito alueilla... 12 3.3. Reittien markkinointi... 12 4. Ylläpitosuunnitelma... 13 5. Liitteet... 13 Kuvat Kartat Tämä kehittämissuunnitelma on laadittu osana Harjuntakasesta maailmankartalle Sydän-Suomen luontoreitistön kehittäminen -esiselvityshanketta. Kannen kuva: Pixabay 2

1. Luontopolut Esiselvityshankkeen piirissä on ollut kolme Pihtiputaan kunnan alueella olevaa luontopolkua: Rapeikon luontopolku, Heinäjoen luontoreitti ja Kivimäen kierros. 1.1. Rapeikon luontopolku Rapeikon luontopolku sijaitsee noin 2,5 km Pihtiputaan kirkonkylän eteläpuolella (Kartat 1-2). Reitille pääsee niin polkua pitkin kylältä kuin ajoneuvolla nelostieltäkin. Metsäinen luontopolku on noin 1,5 km pitkä rengasreitti, jonka varrelta löytyy lähteitä, pieni suolampi, 1990-luvulla rakennettu tervahauta ja laavu (Kuvat 1-4). Luontopolun parkkipaikan läheisyydessä on myös alueella 1900-luvun alussa sijainneen tilan pitkä aittarakennus (Pihtiputaan kulttuuriympäristöohjelma) (Kuva 5). Luontopolku kulkee kokonaan kunnan omistamalla maalla. Laavulla ei ole vieraskirjaa, joten kävijämääriä on mahdoton arvioida. 1.1.1. Kuntokartoitus Esiselvityshankkeen alussa tehdyn kuntokartoituksen mukaan reitti on puuttuvien merkintöjen ja lahonneiden pitkospuiden vuoksi paikoin vaarallinen kulkea (Kartat 3-4). Luontopolku on puolen matkaa kapeaa ja juurista kinttupolkua ja toisella puolella leveää vanhaa metsäuraa. Polku haarautuu muutamassa kohtaa ja puuttuvien reittimerkkien seurauksena eksymisvaara on suuri (Kuva 6). Huonokuntoiset pitkospuut puolestaan aiheuttavat loukkaantumisvaaran (Kuva 7). Reitin pohjoispäässä pitkospuille on lisäksi kaatunut puita, jotka hankaloittavat liikkumista (Kuva 8). Parkkipaikan puinen infotaulu on taaksepäin kallellaan ja lasin sisälle on päässyt kosteutta (Kuva 9). Samaten luontopolun luontoa esittelevien kylttien suojalasit ovat joissakin kylteissä rikki (Kuva 10). Kohde Opastus Kunto - Reittimerkit puuttuvat - Opaste nelostieltä löytyy, mutta kylältä tullessa opastus heikkoa - Puiset viitat ovat suurimmaksi osaksi huonossa kunnossa ja vaikealukuisia - Parkkipaikan puutaulu on kallellaan taakse - Luontopolun kyltit ovat luettavissa, mutta sisällöltään osin vanhentuneita 3

- Kylttien suojalasi on paikoin rikki Polku ja polkurakenteet Taukopaikkarakenteet - Reitin pitkospuut ovat joko huonossa kunnossa tai täysin lahonneet - Ojat ylittävät sillat ovat hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa - Reitin pohjoisosassa pitkospuiden ylle on kaatunut puita - Alueelle nelostieltä saapuva metsäautotie on kuoppainen ja kapea ja reitin parkkipaikka ruohottunut - Reitin itäsivun lähteen aitaus ja portaat ovat hyvässä kunnossa - Laavu sekä laavun vieressä oleva maastopöytä-penkki samaten ovat hyvässä kunnossa - Nuotiopaikka koostuu betonirenkaasta ja sen päälle ladotuista kivistä. Kivet eivät pysy paikoillaan ja nuotiokehä onkin sortunut renkaan ulkopuolelle haitaten liikkumista nuotion ympärillä. - Ulkokäymälöiden (2 kpl) ikkunat ovat rikki 1.2. Heinäjoen luontoreitti Heinäjoen luontoreitti sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Pihtiputaan kirkonkylän pohjoisreunalla, Heinäjoen rannassa (Kartta 5). Noin 6,5 km pitkä reitti kulkee 1,5 km polkua ja pitkospuita pitkin Heinäjoen rannassa ja Jokisaaressa ylittäen joen kahdella sillalla. Muut 5 kilometriä reitti kulkee hiekkatietä tai päällystettyä tietä pitkin muodostaen yhtenäisen rengasreitin (Kartta 6). Parkkipaikkoja reitillä on kaksi: 1,5 kilometrin polun etelä- ja pohjoispäässä, joen kummallakin puolella. Paikoille autoja mahtuu parisen kappaletta kumpaiseenkin. Reitin varrelta löytyy eteläisen parkkipaikan läheisyydessä oleva lähtöportti, yksi laavu, katettu evästelypiste, kolme nuotiopaikkaa, kaksi jätepistettä, kaksi ulkokäymälää, kaksi lintutornia, katselutasanne, puinen Heinäjoensilta, ponttoonisilta ja Ruukintien museosilta (Kuvat 11-16). Reitti on merkitsemätön, mutta kulkee joko autotietä tai pitkostettua tai hyvin erottuvaa polkua pitkin. Reitin alkuun on opasteet kummastakin suunnasta autoteiden risteyksissä ja kartta reitistä löytyy jo esimerkiksi linja-autoaseman seinästä. Lisäksi kartta löytyy kummaltakin lähtöpisteeltä. Heinäjoen luontoreitti syntyi 2000-luvulla yhden miehen ajatuksesta rakentaa joenrantaan pitkospuupolku ja lintutorni. Ajatus kasvoi ja luontopolku laajeni hankerahoituksella 2007 (Pihtiputaan hankerekisteri). Sittemmin reittiä on pitänyt kunnossa Heinäjoen Luonto ry ja Pihtiputaan Rotaryklubi (pihtipudas.fi). Alueella voi seurata kosteikko- ja järvialueen lintuja ja reitin pohjoiselle taukopaikalle pääsee myös vesiteitse Heinäjokea pitkin. Nykyiseltään reitti kulkee useamman maanomistajan mailla, myös kunnan maalla. 4

Pohjoisella lähtöpaikalla, Rasinahontien varressa, on vieraskirja, johon oli 1.1.-29.8.2018 kirjoittanut nimensä 253 kävijää. Todellisuudessa luku on varmasti suurempi, sillä kaikki eivät kirjaa käyntiään vieraskirjaan. Reitin ylläpitäjien arvio kävijämääristä on yli 1 000 kävijää vuosittain. Reitille on olemassa maankäyttösopimus vuoteen 2037 asti. 1.2.1. Kuntokartoitus Reitillä tehtiin esiselvityshankkeen aikana jonkin verran kunnostusta, lähinnä pitkospuiden vaihtoa. Vaihtamatta jääneet pitkospuut ovat erittäin huonossa kunnossa ja käyttökelvottomia. Samoin ovat katselutasanne ja toinen lintutorni (Kuvat 17-18). Uudet pitkospuut, isompi lintutorni, hyväkuntoiset sillat ja pohjoispään tulipaikat katoksineen toimivat hyvin ja luovat puitteet miellyttävälle ja helppokulkuiselle luontopolulle. Reitti kulkee suurimman osan autotiellä, mikä tuskin on tarkoituksenmukaista. Oletettavaa on, että autolla paikalle saapuvat eivät lähde kiertämään koko kierrosta, vaan kävelevät 1,5 kilometrin pitkostetun pätkän edestakaisin. Aluetta tuntemattomalle kannattaisikin tarjota kartat, joissa on merkitty ainoastaan varsinainen luontopolku, eli pitkospuin rakennettu osuus parkkipaikalta toiselle (Kartta 7). Heinäjoen luontoreitti on kaikista luontopoluista lähimpänä keskustaa. Kirkonkylällä asuvat pääsevätkin helposti reitille vaikka kävellen ja aktiivisimmat reitin käyttäjät löytyvät todennäköisesti juuri heistä. Tämä huomioiden voikin miettiä, kuinka monta ulkokäymälää lyhyt, lähellä keskustan palveluita oleva reitti tarvitsee. Vaikka polku ei olisikaan rengasreitti, voisi sille riittää vain yksi ulkokäymälä. Loogisin sijainti sille olisi pohjoisen tulipaikan yhteydessä. Toisen ulkokäymälän (ja myös tämän yhteydessä olevan jätekatoksen) poistaminen vähentäisi huoltokäyntejä omalta osaltaan. Keskustaa lähellä olevana, pääosin pitkostettuna reittinä, Heinäjoen luontoreitti voisi palvella myös esteettömänä reittinä. Keskustan läheisyyden kääntöpuolena ovat reitillä mahdollisesti tapahtuvat väärinkäytökset, esimerkiksi moottoriajoneuvolla ajaminen. Haasteita aiheuttavat myös Heinäjoen korkea silta. Reitin varrella olevalla laavulla tulenteko on sulan maan aikaan kielletty. Reitin käyttäjien kannalta loogisinta on, että tulistelu keskitetään reitin pohjoispäähän ja puuhuolto laavulla lopetetaan. Kohde Opastus Kunto - Autoteiltä löytyy opastuskyltit lähtöpisteisiin ja lähtöpisteiltä P- merkintä 5

Polku ja polkurakenteet Taukopaikka- ja muut rakenteet - Reittimerkinnät puuttuvat - Alueen kartta löytyy kummastakin lähtöpisteestä sekä kylän keskustasta keskeiseltä paikalta - Luontoa esitteleviä kylttejä ei ole - Pitkospuut vaihtelevassa kunnossa - Sillat ovat hyvässä kunnossa - Etelässä pitkospuiden ylle kaatunut puita - Eteläisen lähtöpaikan portti on kunnoltaan ok - Eteläisen lähtöpaikan lajittelu- ja käymäläkatos on kunnoltaan ok - Pohjoisen lähtöpaikan ulkokäymälä on hyvässä kunnossa, samaten katettu taukopaikka tulirinkeineen - Pohjoisen taukopaikan laituri on hieman kallistunut - Isompi lintutorni on käytettävässä kunnossa, sen sijaan pieni lintutorni on käyttökelvoton ja potentiaalisesti vaarallinen - Katselutasanne käyttökelvoton - Eläinten ruokintapiste hajonnut 1.3. Kivimäen kierros Kivimäen kierros on vuonna 2007 hankkeella valmistunut 4,5 km pitkä rengasreitti Korppisen kylän läheisyydessä, Keiteleentien varressa (Kartat 8-9). Polkureitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa, järven rannassa sekä Isolla ja Pienellä Kivimäellä. Reitin varrelta löytyvät laavu, kaksi tulipaikkaa sekä iso näkötorni (Kuvat 19-20). Lähtöpaikkana toimii pieni parkkialue nimettömän tien päässä. Parkkipaikalta pääsee suoraan polulle. Osa kävijöistä ajaa läntisempää metsäautotietä lähelle Ison Kivimäen päällä olevaa näkötornia ja laavua. Reitti on osin pitkostettu ja Syväjärven rannalla kulkevien pitkospuiden yhteydessä on myös laituri (Kuva 21). Kivimäen kierros kulkee useamman yksityisen maanomistajan alueella ja polusta on suulliset sopimukset maanomistajien kanssa. Reittiä ylläpitää Korppisen kyläseura. 1.3.1. Kuntokartoitus Esiselvityshankkeen aikaan Kivimäen kierros on ollut kuljettavissa, mutta kierroksen reittimerkit ovat olleet puutteellisia (Kuva 22) (Kartta 10). Reittimerkinnän väri vaihtuu jossain kohtaa ja merkinnät katoavat kokonaan hakkuuaukealla saavuttaessa Isolle Kivimäelle (Kuva 23). Kosteissa paikoissa polku kulkee pääosin pitkospuilla. Lisäsi hankalimmat kivikkoiset maastot on mahdollista ylittää pitkospuita pitkin. Pitkospuut ovat reitillä vaihtelevassa kunnossa, mutta pääosin kuljettavissa. 6

Kohde Opastus Polku ja polkurakenteet Taukopaikkarakenteet Kunto - Opasteviittojen maali on rapissut ja osa opasteista heiluu - Lähtöpaikan infotaulu on kaatunut - Polun ja teiden risteyksistä puuttuvat opasteviitat - Reittimerkinnät puutteellisia ja välillä katoavat kokonaan - Pitkospuut vaihdettava - Parkkipaikalle vievä hiekkatie ja parkkipaikka kuoppainen - Näköalatorni on hyvässä kunnossa ja tarkastetaan vuosittain - Laavu on hyvässä kunnossa - Syväjärven laituri on vinossa - Parkkipaikan nuotiopaikan penkit lahonneet - Laavun nuotiopaikalta puuttuu penkit 2. Kehittämistarpeiden selvitys Luontoreittien kehittämistarpeita selvitettiin esiselvityshankkeessa kuulemalla paikallisia alueen kehittämisestä kiinnostuneita, luontomatkailuyrityksiä ja retkeilijöitä. Luontomatkailuyrittäjille järjestettiin oma tapaaminen (liite 1) ja kiinnostuneiden ihmisten mielipiteitä kysyttiin luontoreittien käyttäjäkyselyssä (liite 2). 2.1. Kehittämisen tavoitteet Selvitysten pohjalta Pihtiputaalla sijaitseville luontopoluille laadittiin kehittämisen kärjet, jotka ovat kansikuvassakin mainitut saavutettavuus, helppous ja informatiivisuus. Monilla alueen luontopoluilla on mahdollista liikkua muutenkin kuin kävellen. Esimerkiksi Heinäjoen luontoreittiä voi lähestyä vesiteitse ja Rapeikon luontopolku soveltuu myös pyöräilyyn. Lyhyet luontoreitit lähellä asutusta ovat oivia paikkoja vaikka päivittäiseenkin virkistäytymiseen luonnossa, jolloin ne tukevat asukkaiden jaksamista ja terveyttä. Kolmesta luontopolusta Rapeikon ja Heinäjoen luontoreitit ovat hoidettuina helppokulkuisia ja nopeita kulkea. Kivimäen kierros pidempänä ja hankalakulkuisempana reittinä palvelee päiväretkeilijöitä. Luontopolkujen potentiaalisia käyttäjäryhmiä ovat paikalliset, erityisesti lapsiperheet, koululuokat sekä Rapeikon luontopolun tapauksessa myös Niemenharjulla pysähtyvät matkailijat. 7

3. Kehittämistoimenpiteet ja kustannusarvio Kohde Rapeikon luontopolku Heinäjoen luontoreitti Kivimäen kierros Kehittämistoimenpiteet Puiset merkkilaatat puihin Opasteviitat polkujen risteyksiin Luontotaulujen uusinta Pihtiputaan Mummo -teemalla Parkkipaikan ja autotien lanaus Parkkipaikalle lähtöportti reitille Koko luontopolusta tehdään esteetön (käytännössä lanataan ja sorastetaan noin 1 km polusta) Sarvilammen pitkokset vaihdetaan esteettömiin pyörätuolipitkoksiin Laavun nuotiopaikka korjataan turvalliseksi ja esteettömäksi liikkua Nuotiopaikan ulkokäymälästä tehdään esteetön Reitin itälaidalla oleva ulkokäymälä poistetaan tai sen ikkuna korjataan Vaaralliset ja lahot rakenteet puretaan ja korjataan pois Vaihdetaan pitkospuut 300 metrin matkalta Laji-infokyltti linnuista isoon lintutorniin Laji-infokyltti kasveista esimerkiksi pohjoisen lähtöpisteen taukokatokseen Poistetaan eteläisen lähtöpisteen ulkokäymälä ja jätekatos Poistetaan kartoista merkinnät autoteillä kulkevasta reitistä Maalimerkkien uusinta Opasteviittojen uusinta Polun risteyksiin nuoliviitat Infotaulun uusinta tarvittaessa Pitkospuiden uusinta Laiturin korjaus Nuotiopaikkojen penkit Tien ja parkkipaikan kunnostus Pitkän ruohon niitto ja polun raivaus pahimmin umpeen kasvaneista kohdin Laavulle puidenpilkkomisvälineet ja sahapukki 3.1. Hankinnat ja kustannusarviot 3.1.1. Rapeikon luontopolku Reittimerkit 1,5 km, 300 Opasteviitat 7 kpl materiaalikustannus 20 /kpl työkustannus 75 /kpl Yht. 665 Luontotaulut 10 kpl sisällöntuotanto 1 000 materiaalikustannus 100 /kpl 8

työkustannus 600 Yht. 2 600 Tien kunnostus ja parkkipaikan kunnostaminen 5 autolle, 5 000 Lähtöportti 1 kpl, 2 000 Polun muuttaminen esteettömäksi, 15 000 Esteettömät pitkospuut 140 m materiaalikustannus 60 /pitkospuumetri työkustannus 1 200 Yht. 9 600 Laavun nuotiopaikan muuttaminen esteettömäksi, 800 Nuotiorinki 1 kpl, 200 Esteetön ulkokäymälä 1 kpl materiaalikustannus 4 000 työkustannus 7 500 Yht. 11 500 Infomateriaali, 1 000 Yhteensä: 48 665 3.1.2. Heinäjoen luontoreitti Pitkospuut 300 m materiaalikustannus 15 /pitkospuumetri työkustannus 720 Yht. 5 220 Infokyltti 2 kpl sisällöntuotanto 2 500 painatus 100 /kpl Yht. 2 700 Päivitetyt karttataulut 3 kpl painatus 250 /kpl Yht. 750 Infomateriaali, 1 000 Yhteensä: 9 670 3.1.3. Kivimäen kierros Reittimerkit 4,5 km, 700 Opasteviitat 11 kpl 9

materiaalikustannus 20 /kpl työkustannus 75 /kpl Yht. 1 045 Pitkospuut 400 m materiaalikustannus 15 /pitkospuumetri työkustannus 960 Yht. 6 960 Laituri 1 kpl, 400 Penkit, 200 Tien ja parkkipaikan kunnostus, 2 000 Infomateriaali, 1 000 Yhteensä: 12 305 3.2. Reittien merkintä maastoon 3.2.1. Maali- ja puumerkit Kolmesta luontopolusta Heinäjoen luontoreitti ei tarvitse puihin tehtäviä reittimerkintöjä. Sen sijaan Rapeikon luontopolulla ja Kivimäen kierroksella merkinnät ovat olennaisia reitin selkeyden ja turvallisuuden vuoksi. Maalimerkein reittiä merkittäessä pyöreät merkit maalataan puihin tai isoihin kiviin. Tätä varten ostetaan spray-maalia ja valmistetaan sapluuna sorvaamalla levyyn pyöreä, halkaisijaltaan noin 15 senttimetrin kokoinen reikä. Maalimerkinnän tulee olla selkeä, siisti ja näkyvä, jolloin se viestii hyvin hoidetusta ja turvallisesta reitistä (Kuva 24). Maalimerkki tulee puuhun pään korkeudelle, rungon kummallekin puolelle. Ennen maalin ruiskutusta puun pinta puhdistetaan: männystä poistetaan varovasti uloin kaarnakerros ja muiden puiden rungot pyyhitään maalialueelta puhtaaksi kasvustosta ja kuivuneesta pintakerroksesta. Maalimerkit sijoitetaan niin, että niitä esiintyy polun molemmin puolin ja ne on selkeästi nähtävissä polkua pitkin lähestyttäessä. Merkkaus tehdään sillä tiheydellä, että merkin vieressä seistessä näkee kaksi seuraavaa merkkiä. Kivimäen kierros maalataan yhdellä värillä. Rapeikon luontopolulle voisi harkita puihin kiinnitettäviä puukiekkoja (Kuva 25). Nämä voisivat olla esimerkiksi piirretyn Pihtiputaan Mummon muotoisia ja osoittaa oikean kulkusuunnan. 10

3.2.2. Opasteviitat Heinäjoen luontoreitillä polkureitin kummassakin päässä on reitin kartta, josta näkee reitin pituuden ja taukopaikat. Lisäksi reitillä on helppo pysyä pitkospuiden ansiosta eikä matkan varrella ole risteyksiä. Reitti ei siis tarvitse erillisiä opasviittoja. Sen sijaan Rapeikolle ja Kivimäen kierrokselle olisi hyvä saada viitat polkujen risteyksiin. Kivimäellä voi vaihtaa uudet opasviitat tai maalata ja pystyttää uudelleen vanhat. Lähtöpaikan opasviitan olisi hyvä kertoa reitin pituus ja kulkusuunta. Laavulla olisi hyvä olla viitta, joka kertoo jäljellä olevan matkan parkkipaikalle. Lisäksi jokaiseen risteykseen, jossa on mahdollista kävellä harhaan, olisi hyvä pystyttää selkeät nuoliviitat. Opasteviitat pystytetään maahan puisin tai metallisin jaloin, kuitenkin niin, että jalasta on maata vasten aina metallinen osa. Puisia jalkoja käytettäessä voi käyttää esimerkiksi metallista tuppea. Vanhat, käytöstä poistetut opasteviitat tulee kerätä pois alueelta väärinkäsitysten välttämiseksi. 3.2.3. Kyltit Infokylttien tekstit ja kuvat tulostetaan tarrana alumiinipohjalle. Taiton tulee olla selkeä ja tekstien tarpeeksi suuret, jotta ne pystyy lukemaan hämärässäkin. Kaikki kyltit pystytetään omin jaloin, milloin niitä ei saada kiinnitettyä otollisella paikalla esimerkiksi rakennuksen seinään tai muuhun rakennelmaan. Opasteviittojen lailla jalasta tulee olla maata vasten aina metallinen osa. Kyltit pyritään sijoittamaan suojaan auringolta ja suuntaamaan pohjoiseen. Kyltin taulu on hyvä suojata pienellä lipalla, joka suojaa sitä sateelta ja lumelta. 3.2.4. Pitkospuut ja sorastus Pitkospuuksi tulee valita mahdollisimman kestävä puumateriaali, kestopuu, siperianlehtikuusi tai lämpökäsitelty puu. Vanhat sähköpylväät saattavat sisältää käytöstä poistettuja CCA-kyllästeitä, jotka ovat ympäristömyrkkyjä ja altistavat ihokosketuksessa syövälle (http://www.ttl.fi/ova/ccakyll.html). CCAkyllästettyjä puita ei saa käyttää paikoissa, missä ne saattavat joutua ihokosketukseen tai kosketukseen ihmisten tai eläinten ravinnon kanssa (Tukes). Pitkospuut nostetaan kostean maan yläpuolelle aluspuilla tai tuetaan kiviin. Nosto ehkäisee myös tulvaveden nousua pitkoksille. Pitkospuulankkuja laitetaan aina kaksi vierekkäin. Maastopyöräilyä ajatellen lankkujen välinen rako saa olla korkeintaan 2 cm. Rapeikon luontopolkua muokattaessa esteettömäksi tulee käyttää harkintaa ja ottaa huomioon reitin luonnonmukaisuus materiaalivalinnoissa. Reitti on itäreunaltaan luonnonkaunista hiekkapolkua, jota ei 11

tarvitse muokata. Reitin tulee kuitenkin olla yhtenäinen kuljettava. Siellä, missä polkua on muokattava, voikin harkita soran lisäksi myös muita vaihtoehtoja, jotka eivät muuta alueen ulkonäköä ja polun kuljettavuutta. 3.2.5. Metsänhoito alueilla Poluilla, jotka kulkevat kunnan hallinnoimalla maalla, tulee metsätaloustoimia rajoittaa tai suunnitella siten, etteivät ne vahingoita reitin ympäristön luonnollisuutta. Esimerkiksi Rapeikon luontopolku tulisi säästää hakkuutoimilta kokonaan. 3.3. Reittien markkinointi Reiteistä suunnitellaan ja painetaan selkeälukuiset kartat, joista näkyvät reittien pituudet, nähtävyydet ja taukopaikkojen varustelu symbolein. Yksi kartta painetaan aina A4-kokoiselle esitteelle, jonka kääntöpuolelta löytyy infoa alueesta ja sen nähtävyyksistä sekä reittien haastavuudesta ja pituuksista. Esitteestä tulee löytyä myös saapumis- ja pysäköimisohjeet. Esitteitä viedään saataville kunnan eri info-pisteisiin ja jaettavaksi tapahtumissa, joissa reitistöä tai Pihtiputaan luontomatkailua markkinoidaan. Reitistöille tehdään oma alasivu Pihtiputaan kunnan sekä Lomaseudun nettisivuille, jolta löytyy: - tietoa alueen luonnosta ja kulttuurihistoriasta - alueen kartta - saapumistiedot - tiedot parkkipaikoista - reittien nimet ja merkintätapa - reittien pituus - reittien vaikeustaso (Suomen Ladun kehittämän kolmiportaisen luokituksen mukaan) - reittien esteettömyystiedot - reittien nousuprofiili - taukopaikat ja palvelut reittien varrella - lähtö- ja taukopaikkojen GPS-koordinaatit - alueen nähtävyydet - harrastusmahdollisuudet reiteillä - linkit paikallisten matkailuyrittäjien palveluihin Uudet reittitiedot viedään LIPAS (liikuntapaikat.fi) -palveluun, mistä ne päivittyvät Retkikarttaan (retkikartta.fi). Reittien tiedot toimitetaan myös Jyväskylän seudun viralliselle matkailusivustolle (visitjyvaskyla.fi) retkeily-alasivuille. 12

4. Ylläpitosuunnitelma Luontoreitti Ylläpitäjä Vuosittaiset toimenpiteet Hinta-arvio Rapeikon luontopolku Pihtiputaan kunta - Rakenteiden turvallisuuden tarkistus - Polttopuuhuolto tulipaikalla - Ulkokäymälöiden tyhjennys ja kuivikkeen vienti 2 500 Heinäjoen luontoreitti Kivimäen kierros Heinäjoen Luonto ry lopettaa luontoreitin ylläpidon Korppisen kyläseura - Yleisestä siisteydestä huolehtiminen - Rakenteiden turvallisuuden tarkistus - Painuneiden pitkospuiden nosto - Polttopuuhuolto tulipaikoilla - Ulkokäymälöiden tyhjennys ja kuivikkeen vienti - Jätehuolto - Yleisestä siisteydestä huolehtiminen - Rakenteiden turvallisuuden tarkistus - Polttopuuhuolto tulipaikoilla - Yleisestä siisteydestä huolehtiminen 3 000 1 000 5. Liitteet Liite 1: Luontomatkailuyrittäjätapaamisen muistio Liite 2: Luontoreittien käyttäjäkyselyn tulokset 13

Kuvat Kuva 1. Rapeikon luontopolun lähde. Kuvat: Sini Malminiemi Kuva 2. Sarvilammen soinen ranta Rapeikon luontopolulla Kuva 3. 90-luvulla rakennettu tervahauta Rapeikon luontopolulla 14

Kuva 4. Rapeikon luontopolun laavu Kuva 5. Rapeikon luontopolun parkkipaikan läheisyydessä on vanha aittarakennus. Kuva 6. Tässä kohtaa tie jatkuu leveänä suoraan, mutta luontopolku kääntyy oikealle. Risteyksessä ei ole opasteviitoitusta ja aluetta tuntematon käveleekin helposti harhaan. 15

Kuva 7. Rapeikon luontopolun pitkospuut ovat olleet erittäin huonossa kunnossa. Kuva 8. Reitin ylle kaatuneita puita Rapeikon luontopolulla Kuva 9. Infotaulu Rapeikon luontopolun parkkipaikalla Kuva 10. Luontopolun kylttien suojalasi on paikoin rikki Rapeikon luontopolulla. 16

Kuva 11. Heinäjoen luontoreitin eteläpään lähtöportti Kuva 12. Heinäjoen luontoreitin laavu Kuva 13. Heinäjoen luontoreitin pohjoispään taukopaikka 17

Kuva 14. Heinäjoen luontoreitin isompi lintutorni Kuva 15. Puinen Heinäjoen silta Heinäjoen luontoreitillä Kuva 16. Ponttoonisilta Heinäjoen luontoreitillä 18

Kuva 17. Huonokuntoinen katselutasanne Heinäjoen luontoreitillä Kuva 18. Heinäjoen luontoreitin pienempi, laho lintutorni 19

Kuva 19. Kivimäen kierroksen laavu ja nuotiopaikka Kuva 20. Kivimäen kierroksen näkötorni Kuva 21. Syväjärven laituri Kivimäen kierroksella on päästä vino. 20

Kuva 22. Kivimäen kierroksen reittimerkit ovat paikoin vaikeita havaita puiden kaaduttua. Kuva 23. Hakkuuaukealle tultaessa maalimerkinnät katoavat kokonaan. 21

Kuva 24. Siistit ja selkeät merkinnät parantavat turvallisuutta reitillä. Täplät merkataan puihin katseen korkeudelle rungon molemmin puolin pyöreällä sapluunalla. Ennen maalaamista runko puhdistetaan pyyhkäisemällä. Kuva Peuran polulta. Kuva 25. Reitin voi merkitä maalin sijaan myös puukiekoilla. Esimerkiksi Rapeikon luontopolulle voisi tulla Mummo-teemaiset reittimerkit. Kuva Liessaaren luontopolulta. 22

Kartat Kartta 1. Rapeikon luontopolku Pihtiputaan keskustan eteläpuolella Kartta 2. Rapeikon luontopolulle pääsee polkuja ja teitä pitkin keskustasta kävellen tai pyörällä, esimerkiksi Ritovuoren kautta. 23

Kartta 3. Rapeikon luontopolun pitkospuiden ja siltojen sijainnit Kartta 4. Opasteviittojen tarve Rapeikon luontopolulla. Risteykset on merkitty ympyröin. 24

Kartta 5. Heinäjoen luontoreitti Pihtiputaan keskustan pohjoispuolella Kartta 6. Heinäjoen luontoreitti kokonaisuudessaan 25

Kartta 7. Heinäjoen luontoreittiä yksinkertaistetaan poistamalla kartoista autoteillä kulkevat osuudet sekä eteläinen ulkokäymälä. Lisäksi laavun puuhuolto lakkautetaan. Kartta 8. Kivimäen kierros 26

Kartta 9. Kivimäen kierros lähellä Korppisen kylää Kartta 10. Opasteviittojen tarve Kivimäen kierroksella. Risteykset on merkitty ympyröin. 27