Vuosikertomus 2017 26.4.2018
Kansikuva: Tutkimussukeltaja Jaakko Leppänen sukeltamassa ja siirtämässä simpukoita turvaan Billnäsin voimalaitokselle rakennettavan kalatien vaikutusalueelta (kuva: Tiina Asp). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf Länsi-Louhenkatu 31, PL 51, 08101 Lohja, Västra Louhigatan 31, PB 51, 08101 Lojo puh./tel. (019) 323 623, faksi/fax (019) 325 697 www.luvy.fi Y-tunnus 0213960-4
Sisältö 1 Yleistä.......................................................5 2 Yhdistys ja jäsenistö...6 2.1 Yhdistyksen jäsenistö vuonna 2017... 6 2.2 Yhdistyksen hallinto ja kokoukset... 7 2.3 Yhdistyksen visio ja strategia............................................ 8 3 Yhdistyksen sisäinen hallinto...9 4 Aatteellinen toiminta...10 4.1 Vesien ja muun ympäristönsuojelun edistäminen... 10 4.2 Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry... 11 4.3 Koulutus, tiedotus ja muu yhteistyö... 11 4.4 Vuoden 2017 vesien- tai ympäristönsuojelija... 11 5 Tutkimus- ja liiketoiminta...12 5.1 Vesistötutkimus... 12 5.2 Pohjavesitutkimus... 13 5.3 Jätevesitutkimus... 14 5.4 Laboratorio... 14 6 Ympäristöpalvelut...15 6.1 Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisio 2021... 15 6.2 Hiidenveden kunnostushanke... 16 6.3 Mustionjoen kalatiet / Karjaanjoki LIFE IP -hanke... 17 6.4 Haja-asutusalueiden jätevedet LINKKI-hanke... 18 6.5 Jässi-hankkeet Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaalla... 19 6.6 Hajavesiraati... 19 6.7 Village Waters....................................................... 20 6.8 KEHÄ-hanke... 21 6.9 Vesistökunnostusverkostohanke... 21 6.10 NINA-hanke... 22 6.11 Muut ympäristöpalvelut... 22 7 Talous...22 Liite 1. Jäsenet äänimäärineen 31.12.2017
1 Yleistä Yhdistys on yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on sääntöjensä mukaan edistää vesien- ja ympäristönsuojelua sekä ympäristöterveydenhuoltoa toimialueellaan Länsi-Uudellamaalla. Aatteellisen työn tukemiseksi yhdistys harjoittaa myös liiketoimintaa voittoa tavoittelematta ja koordinoi alueellisesti tärkeitä yhteishankkeita. Yhdistyksen uusi visio ja strategia hyväksyttiin syksyn 2016 jäsenkokouksessa ja se on voimassa vuoteen 2021. Toiminnan ytimen muodosti aikaisempien vuosien tapaan vesiensuojelun edistäminen ja tutkimus. Vuosi 2017 oli yhdistyksen 42. toimintavuosi. Yhdistyksen jäsenistöön kuuluvat perinteisesti alueen kunnat, useat alueen merkittävimmistä teollisuuslaitoksista sekä merkittävä määrä pienempiä yrityksiä ja yhteisöjä. Jäsenistö tukee jäsenmaksuin yhdistyksen alueella tehtävää vesiensuojelutyötä ja jäsenistö tilaa myös merkittävän määrän yhdistyksessä tehtävistä tilaustutkimuksista. Yhdistys teki kuluneena vuonna perinteiseen tapaan aatteellista työtä antamalla neuvontaa ja osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin järjestäjänä ja luennoitsijoina resurssiensa puitteissa. Vuoden 2017 aikana yhdistys järjesti tai osallistui yhtenä järjestäjistä yhteensä 13 tilaisuuteen, joihin osallistui yli 1 200 ihmistä. Osallistujamäärältään suurin tapahtuma oli Porlan järviluontoseikkailu. Vuoden 2017 aikana jatkettiin aktiivisesti yhdistyksen toiminnasta tiedottamista ja yhdistys julkaisikin vuoden aikana lähes 50 tiedotetta ajankohtaisista asioista. Kaikki yhdistyksen tiedotteet löytyvät yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta www.luvy.fi Uutiset -otsikon alta. Yhdistys tekee lisäksi noin kerran kuukaudessa lähetettävän uutiskirjeen, jossa kootaan yhdistyksen keskeisimmät menneet ja tulevat asiat. Uutiskirjeen lukijaksi voi liittyä yhdistyksen nettisivulla. Hankkeilla on lisäksi omia uutiskirjeitään ja tiedotteitaan. Päänettisivun www.luvy.fi lisäksi yhdistyksellä on erilliset nettisivut hankkeille osoitteissa www.hiidenvesi.fi, www.hajavesi.fi sekä osoitteessa www.porla.fi. Lisäksi yhdistyksellä on erilliset nettisivut vesien tilatiedon lähteeksi osoitteessa www.vesientila.fi ja koululaisille tarkoitettu nettipeli järvien kunnostuksesta löytyy osoitteessa www.pelastajarvi.fi. Oman yhdistyksen jäsenistön kanssa tehtiin yhteistyötä mm. järjestämällä jäsenryhmien tapaamisia aikaisempien vuosien tapaan. Yhdistys on aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa Facebook-sivujen kautta. Yhdistyksemme on mukana Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n toiminnassa. Liitossa yhdistyksen vastuusektorina ovat haja-asutuksen jätevedet ja yhdistyksemme koordinoi liittoon kuuluvien yhdistysten yhteistyötä haja-asutuksen jätevesiasioissa. Yhdistyksemme toiminnasta julkaistiin artikkeleita liiton vuosittain ilmestyvässä lehdessä Aquariuksessa, jonka levikki on valtakunnallinen. Tilaustutkimusten ja laboratoriopalveluiden lisäksi merkittäväksi osaksi yhdistyksen toimintaa ovat viime vuosina muodostuneet erilaiset alueellisesti tärkeät vesiensuojeluhankkeet. Hankkeilla pyritään tukemaan alueen vesienhoitotyötä. Merkittävä uusi hankeavaus saatiin vuonna 2015, kun kuntien kanssa allekirjoitettiin lohikalojen palauttamiseksi Karjaanjokeen ja kalateiden rakentamiseksi nimellä Lohikalat Karjaanjoelle vesistövisio 2021. Vuoden 2016 alusta käynnistyikin em. vesistövisioon sisältyvä EU:n osin rahoittama FRESHABIT-hanke, joka jatkuu 2022 kevääseen. Yhdistys koordinoi hanketta Länsi- Uudenmaan alueella ja siinä tavoitteena on myös raakkujen pelastaminen ja lohikalojen palauttaminen Karjaanjokeen. Osana vesistövisiota myös Hiidenveden kunnostus jatkuu vuosina 2016 2021. Aiempaan tapaan kuntien kanssa vuonna 2004 aloitettu haja-asutuksen jätevesiyhteistyö jatkui ympäristöministeriön ja kuntien rahoittamana LINKKI-hankkeena. Näiden lisäksi koordinoitiin useita muita hankkeita. Seudullisesti tärkeiden vesistöjen tilan seurantaa jatkettiin laajojen yhteistarkkailuiden muodossa. Useiden yhteistarkkailuiden ohjelmia esitettiin viranomaisille supistettaviksi päästöjen ja tarkkailuvelvollisten vähentyessä. Myös kuntakohtaisesti ja paikallisesti tärkeiden vesistöjen ja pohjavesien seurantaa tehtiin niin eri toimijoiden velvoitteiden pohjalta kuin myös kuntien ja muiden toimijoiden vapaaehtoisena seurantana. Alueen jätevedenpuhdistamoiden tarkkailua ja käytön neuvontaa jatkettiin asiakkaan 5
ja yhdistyksen tiiviinä yhteistyönä. Tämän lisäksi on tehty erilaisia selvityksiä ja puhdistamoiden ympäristölupahakemuksia. Tavoitteena oli aikaisempien vuosien tapaan auttaa käyttämään puhdistamoita vesiensuojelun kannalta mahdollisimman hyvin ja myös tutkimuksin todeta lupaehtojen täyttyminen. Vuonna 2016 tilattu IT-järjestelmän laaja uudistustyö ja käyttöönottoprosessi jatkui vuonna 2017 tavoitteena mm. asiakkuuksien parempi hallinta, prosessien tehostaminen sekä projektien ja niiden kannattavuuden hallinta. Uuden järjestelmän täysimääräinen käyttöönotto tehtiin vuoden 2017 lopussa. Vuonna 2017 yhdistyksen tulos oli voitollinen. Liiketoiminnan tuotot kasvoivat noin 3,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. 2 Yhdistys ja jäsenistö 2.1 Yhdistyksen jäsenistö vuonna 2017 Yhdistykseen kuului vuonna 2017 yhteensä 59 jäsentä: 8 kuntaa, 13 teollisuuslaitosta tai suurempaa yritystä ja 36 pienyritystä, paikallista suojeluyhdistystä tai vesistön käyttöä edustavaa ryhmää sekä 2 kunniajäsentä. Yhteenlaskettu äänimäärä ja samalla perusmaksuyksiköiden määrä oli vuoden 2017 lopulla 1 711, kun se vuotta aikaisemmin oli 1 794. Kunniajäseniksi on nimitetty yhdistyksen entinen pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Tvärminnen entinen amanuenssi Kalevi Keynäs ja yhdistyksen ensimmäinen toiminnanjohtaja Stig Lönnqvist. Vuoden 2017 alussa yhdistyksestä erosi Tarkeelanjärven ja Niemilammen hoitoyhdistys ry, Mondi Lohja Oy ja Componenta Finland Oy. Yhdistyksen jäsenistön sijoittuminen toiminta-alueelle on esitetty kuvassa 1. Muutaman jäsenen päätoimipiste sijaitsee muualla kuin Länsi-Uudenmaan alueella. Kuva 1. Yhdistyksen jäsenet vuonna 2017. 6
Yhdistyksen äänimäärän jakautuminen on esitetty kuvassa 2. Perusmaksuyksikön hinta oli 33 vuonna 2017. Yhdistyksen jäsenistö vuoden 2017 lopussa äänimäärineen on esitetty liitteessä 1. Kuntajäsen Yritysjäsen Yhdistysjäsen 5 % 32 % 63 % Kuva 2. Yhdistyksen äänimäärien jakautuminen jäsenryhmittäin. 2.2 Yhdistyksen hallinto ja kokoukset Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti järjestetään vuosittain kevät- ja syyskokoukset, joissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhdistyksellä on hallitus, joka koostuu 12 jäsenestä henkilökohtaisine varajäsenineen. Hallitus voi muodostaa keskuudestaan työvaliokunnan, joka valmistelee asioita hallitukselle. Lisäksi voidaan sääntöjen mukaan muodostaa vaalitoimikunta valmistelemaan hallituspaikkojen täyttämistä ja tilintarkastajien valintaa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 26.4.2017 Karkkilan kaupungin tiloissa. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2016 vuosikertomus sekä tilit ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus hallitukselle. Kokouksen yhteydessä julkistettiin vuoden 2017 vuoden vesiensuojelija -tunnustus. Kokouksessa valittiin vaalitoimikunta valmistelemaan esitykset mm. yhdistyksen vapautuvien hallituspaikkojen jaosta. Vaalitoimikunnan jäseniksi valittiin Eero Soinio Lohjalta, Kirsi Hiillos HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä, Sanna Varjus Hangosta, Veera Komulainen Forcit Oy:stä sekä Ilkka Kalatie Hiidenveden kalastusalueelta. Yhdistyksen kevätkokous hyväksyi vapaaehtoisen lisäjäsenmaksun perimisen kunnilta haja-asutuksen jätevesiyhteistyöhön vuonna 2018. Asiasta tehtiin kunnille erillinen esitys. Yhdistyksen syyskokous pidettiin 23.11.2017 Lohjalla, Lohjan kaupungin pääkirjaston tiloissa. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2018 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kokouksessa kuultiin Pekka Puistosalon alustus Lohjan kaupungin ajankohtaisista asioista sekä Raaseporin kaupungin edustajan Piia Nordströmin alustus Mustionjoen kalateistä. Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden 2017 aikana 6 kertaa ja hallituksen jäsenistä muodostettu työvaliokunta kokoontui kerran. Työvaliokuntaan kuuluivat hallituksen jäsenistä Eero Soinio, Jenni Kukkonen, Veli-Pekka Vuorilehto, Juha-Pekka Isotupa ja varajäseninä Mikko Mäkelä ja Sanna Varjus. 7
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hallitus ja hallituksen varajäsenet vuonna 2017: Hallitus / Styrelse 2017 puh.joht./ordf. Eero Soinio Lohjan kaupunki / Lojo stad 2017-2019 varaj./suppl. Risto Murto Lohjan kaupunki / Lojo stad varapuh.j./viceordf. Jenni Kukkonen Sappi Finland Operations Oy 2015-2017 varaj./suppl. Arto Uimi Sappi Finland Operations Oy jäsen/ledamot Veera Komulainen Oy Forcit Ab, Hanko / Hangö 2017-2019 varaj./suppl. Henry Sammalniemi Fortum Power and Heat Oy, Inkoon voimalaitos jäsen/ledamot Piia Nordström Raaseporin kaupunki / Raseborgs stad 2017-2019 varaj./suppl. Guy Westerholm Raaseporin kaupunki / Raseborgs stad jäsen/ledamot Veli-Pekka Vuorilehto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 2017-2019 varaj./suppl. Tove Lagerström IDO Kylpyhuone, Geberit Production Oy jäsen/ledamot Marko Reinikainen Tvärminnen eläintieteellinen asema 2015-2017 varaj./suppl. Erkki Santala Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistys ry jäsen/ledamot Mikko Mäkelä Vihdin kunta / Vichtis kommun 2015-2017 varaj./suppl. Jorma Luhtasela Vihdin kunta / Vichtis kommun jäsen/ledamot Maria Lehtinen Kirkkonummen kunta / Kyrkslätt kommun 2016-2017 varaj./suppl. Sari Soini Kirkkonummen kunta / Kyrkslätt kommun 2017 jäsen/ledamot Juho Oravala Karkkilan kaupunki / Högfors stad 2017-2018 varaj./suppl. Tommi Malinen Hangon Puhdistamo Oy 2016-2018 jäsen/ledamot Juha-Pekka Isotupa Siuntion kunta / Sjundeå kommun 2016-2018 varaj./suppl. Patrik Skult Inkoon kunta / Ingå kommun jäsen/ledamot Sanna Varjus Hangon kaupunki / Hangö stad 2016-2018 varaj./suppl. Saija Kajala Hangon kaupunki / Hangö stad jäsen/ledamot Jouni Koivisto Suomen Sokeri Oy 2016-2018 varaj./suppl. Joachim Lund Visko Teepak Oy 2.3 Yhdistyksen visio ja strategia Yhdistyksen vuoden 2016 syyskokouksessa hyväksytty visio vuoteen 2021 on seuraava: YHDESSÄ ONNISTUMME Yhdistys on Länsi-Uudellamaalla toimialansa johtava palveluntarjoaja ja halutuin yhteistyökumppani, joka rohkeasti uudistaa toimintamuotojaan ja -palveluitaan asiakastarpeisiin pohjautuen. 8
Yhdistyksen vision toteuttamiseksi on määritetty erikseen kriittiset päämäärät ja lisäksi tehdään vuosittaiset toimenpideohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuodelle 2017 määriteltiin seuraavat strategiset painopisteet: toiminnan kannattavuutta ja yhteistoimintaa koskevat selvitykset yhdistyksen uuden CRM-järjestelmän käyttöönotto täydessä laajuudessaan uuden paikkatietojärjestelmän sekä julkaisujärjestelmän rakentaminen yhdistyksen markkinointisuunnitelmatyön käynnistäminen yhdistyksen organisaation uudistaminen uusia tarpeita ja toimintaa vastaavaksi sisäisten kulujen selvitykset sekä kustannusten karsinta Strategisesti tärkeät asiat etenivät suunnitellusti, ainoastaan yhdistyksen markkinointisuunnitelmatyön käynnistäminen siirtyi vuodelle 2018 ja sisäisten kulujen selvityksiä jatketaan vuonna 2018. 3 Yhdistyksen sisäinen hallinto Yhdistyksen organisaatiota uudistettiin vuoden 2017 siten, että tutkimus ja ympäristö/hankepalveluille nimettiin uudet esimiehet. Näin yhdistyksessä on kolme osastoa: laboratorio, tutkimuspalvelut ja hankepalvelut. Näiden tukena on hallinto, jossa työskentelee toimistohenkilökunta ja tukipalvelut. Yhdistyksen varsinaista toimintaa eli vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistämistä tehtiin suunnitellusti yhdistyksen henkilökunnan toimesta. Työhön käytettyjä resursseja seurattiin erikseen ja muodostuneet kustannukset kohdennettiin aatteellisen toiminnan kuluiksi. Toiminnan kannattavuuden kehittämistä koskevia selityksiä tehtiin suunnitellusti ja sisäisten kustannusten muodostumista selvitettiin ja uudistettiin työajan kirjauskäytäntöjä. Yhdistyksen johtamisessa jatkettiin jo luotuja käytäntöjä ja kehitettiin toimintaa edelleen. Johtoryhmän lisäksi pidettiin koko henkilökunnan kokouksia. Yhdistyksen eri osastot kokoontuivat myös säännöllisesti. Työsuojelun edistämiseksi yhdistyksessä työskentelee työsuojelutoimikunta. Yhdistyksessä seurataan suunnitelmallisesti läheltä piti -tilanteita. Yhdistys järjestää henkilökunnalleen vuosittain pikkujoulut, jotka pidettiin 1.12.2017. Kuva 3. Yhdistyksen pikkujoulut Kettukallion elämystilalla (kuva: LUVY, Jaana Pönni). 9
IT- ja taloushallinnossa jatkettiin kehitystyötä tavoitteena järjestelmien ja prosessien kehittäminen toimivimmiksi ja järjestelmien kehittämistyötä jatkettiin yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Uusi CRMjärjestelmä otettiin täysimääräisesti käyttöön vuoden 2017 aikana. Paikkatietojärjestelmän osalta siirryttiin käyttämään pääosin QGIS-järjestelmää. Yhdistyksen henkilökunnan määrä on vakiintunut viime vuosina noin 35 henkilötyövuoteen. Yhdistyksen henkilöstösuunnitelma päivitettiin vuoden 2017 lopulla. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksien mukaan vuosittain harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. 4 Aatteellinen toiminta 4.1 Vesien ja muun ympäristönsuojelun edistäminen Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ympäristöterveydenhuoltoa Länsi-Uudenmaan alueella. Aatteellinen toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, joiden osuus yhdistyksen tuotoista on noin 2 %. Aatteellisen työn lisäksi yhdistys harjoittaa edistämistyötä tukevaa liiketoimintaa voittoa tavoittelematta ja koordinoi erilaisia hankkeita. Ilman aatteellista liiketoimintaa ei nykyisen laajuisen toiminnan ylläpitäminen olisi mahdollista ja tällöin aatteelliseen työhön olisi tarjota merkittävästi suppeammin asiantuntemusta. Liiketoiminnan tuotot Jäsenmaksut Jäsenmaksut; 2 % Liiketoiminna n tuotot; 98 % Kuva 4. Yhdistyksen tulojen jakautuminen. Vesien ja muun ympäristönsuojelun yleistä edistämistä on kuluneen vuoden aikana harjoitettu mm. antamalla puhelimitse neuvontaa vesien- ja ympäristönsuojelu- sekä ympäristöterveysasioissa, pitämällä esitelmä- ja koulutustilaisuuksia eri puolilla toimialuetta sekä osallistumalla joidenkin alueella toimivien paikallisten suojeluyhdistysten kokouksiin tai muihin tapahtumiin. Vesiensuojelua on edistetty myös osallistumalla erilaisten neuvottelu- ja seurantaryhmien työskentelyyn. Aatteellisen puolen toimintana järjestetään alueella mm. säännönmukaisesti vesi- ja viemärilaitosten / teollisuuden sekä ympäristönsuojeluviranhaltijoiden tapaamisia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja kehitetään yhteistyötä edelleen. Vesien- ja ympäristönsuojelua sekä ympäristöterveyttä edistäviin hankkeisiin ja niiden valmisteluun on osallistuttu asiantuntijan ominaisuudessa erityisesti toiminnanjohtajan työpanoksella tai niihin ohja- 10
taan omarahoitusta jäsenmaksuvaroista. Tällaisia hankkeita vuonna 2017 olivat Hiidenveden kunnostushanke, FRESHABIT-hanke ja vesistökunnostusverkostohanke. Vesienhoitosuunnitelmatyö Yhdistys on osallistunut aktiivisesti vesipuitedirektiivin toimeenpanoon liittyvän Kymijoen-Suomenlahden alueen vesihoitosuunnitelman laatimistyöhön. Yhteistarkkailutyöryhmät Laajat yhteistarkkailuna toteutettavat vesistötutkimukset ovat oleellinen osa vesistöjen tilan seurantaa. Osalle pistekuormittajista on asetettu velvoitteeksi päästöjen vesistövaikutusten seuranta ja samalla vesistöalueella tehtävä seuranta on toteutettu tarkkailuvelvollisten kesken yhteistarkkailuna. Joissakin yhteistarkkailuohjelmista on mukana myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia vastaten kunnan velvoitteesta seurata ympäristön tilaa. Yhteistarkkailun käytännön toteutus on tilattu yhdistykseltä. Tarkkailua ohjaa tarkkailuvelvollisten muodostama työryhmä, jossa yhdistys on ollut asiantuntijana koordinoimassa ja kehittämässä tarkkailua yhteistyössä asianosaisten kanssa. Kuluneena vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi kaikkiaan kahdeksaa vesistön yhteistarkkailua. Pistekuormittajien määrän vähentyessä yhteistarkkailuiden raportointia ja toteutusta ollaan siirtymässä toteuttamaan isompina kokonaisuuksina. Pikkalanlahden ja Siuntionjoen yhteistarkkailun raportointia yhdistetään keväällä 2018 ja Pohjanpitäjänlahden ja Lohjanjärven yhteistarkkailuraportit yhdistetään syksyllä 2018. 4.2 Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n sivutoimisena toiminnanjohtajana jatkoi vuonna 2017 Pekka Kansanen ja tukiyhdistyksenä Helsingin ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys ry. Liiton käytännön toimia hoidettiin entiseen tapaan sen työryhmien kautta. Yhdistyksemme on vastuuyhdistyksenä liiton haja-asutuksen jätevesien osalta. 4.3 Koulutus, tiedotus ja muu yhteistyö Vuoden aikana yhdistyksen henkilökuntaa osallistui koulutus- ja ajankohtaisiin tapahtumiin, jotka ovat pääosin olleet erilaisia seminaareja ja neuvottelupäiviä, joko asiantuntijoina tai alustajina. Yhdistyksen tiedotustoimintaa hoidettiin paitsi henkilötason yhteydenpidoin myös internet-kotisivujen välityksellä. Yhdistys tiedotti toiminnastaan aktiivisesti julkaisemalla lähes 50 erilaista tiedotetta ja näiden lisäksi julkaistiin vielä hankkeiden tiedotteet. Yhdistyksellä on kotisivujensa www.luvy.fi lisäksi hankkeilla omat nettisivustonsa osoitteissa www.hiidenvesi.fi, www.hajavesi.fi ja www.glesbygdensvatten.fi sekä Uudenmaan järvikeskuksen osalta www.porla.fi. Lisäksi vesien tilatietoa ylläpidetään osoitteessa www. vesientila.fi ruotsiksi www.vattnenskvalitet.fi ja järvien kunnostuksesta julkaistiin netissä koululaisille suunnattu peli osoitteessa www.pelastajarvi.fi. Yhdistys on aktiivisesti mukana myös sosiaalisessa mediassa. 4.4 Vuoden 2017 vesien- tai ympäristönsuojelija Vuoden vesiensuojelijan tunnustus myönnettiin yhdistyksen kevätkokouksessa Veli-Matti Halstille. Perusteluina valinnalle on hänen tekemänsä vuosikymmenten työ Lohjanjärven ja Hiidenveden vesistöalueiden hyväksi. Hän on hoitanut aiemmin Helsingin kaupungille, nyt Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle kuuluvia Hiidenveden latvajärvien säännöstelyjä ympäristövaikutukset huomioiden ja 11
hänen aloitteesta on poistettu useita kalojen vaellusesteitä kuten Väänteen kalatie ja venesulku sekä Kerityn, Sakaran ja Punelian kalatiet. Kuva 5. Vuoden vesiensuojelija 2017 Veli-Matti Halsti ja toiminnanjohtaja Jaana Pönni (kuva: LUVY). 5 Tutkimus- ja liiketoiminta Yhdistyksen tutkimus- ja liiketoiminta tuottaa asiakastoimeksiantoihin perustuen erilaisia laboratoriotutkimuksia, pintavesien ja pohjavesien seurantapalveluita sekä puhdistamotarkkailua. 5.1 Vesistötutkimus Seudullisesti tärkeiden vesistökokonaisuuksien tilaa seurattiin kahdeksan yhteistarkkailun avulla. Yhteistarkkailujen vuosiraportit julkistetaan pääosin yhdistyksen julkaisusarjassa. Uusimmat julkaisut löytyvät myös PDF-muodossa yhdistyksen nettisivuilta. Vuosittain toistuvien fysikaalis-kemiallisten selvitysten lisäksi yhteistarkkailuissa tehdään määrävuosin vedenlaatututkimusta täydentävä biologinen tutkimus, joka sisältää muun muassa kasviplankton-, pohjaeläin- ja vesikasvillisuusselvityksiä. Viime vuosina myös kalataloustarkkailuja on yhdistetty samoihin ohjelmiin muun biologisen tarkkailun kanssa. Muita vesistötarkkailuja ja pintavesiin liittyviä selvityksiä toteutettiin useissa kymmenissä kohteissa saatujen tilausten pohjalta. Huomattava osa tarkkailuista perustui ympäristölupien velvoitteisiin (esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden vesistötarkkailut, kaatopaikkojen ja läjitysalueiden seurannat, golfkenttien ja puutarhojen vesistötarkkailut ym.). Lisäksi toteutettiin runsaasti erilaisia pienempiä tutkimus- ja seurantahankkeita liittyen paikallisten vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien ja muiden vastaavien ylläpitämään seurantaan. Kunnat seuraavat myös pintavesiensä tilaa perustuen kuntien lakisääteiseen velvollisuuteen. Seurannan tulokset viedään jo suurelta osin myös yhdistyksen nettisivuille alueensa vesistä kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön osoitteeseen www.vesientila.fi. 12
Kuva 6. Kanootilla Kerklammella 18.10.2017 (kuva: LUVY, Arto Muttilainen). Kuva 7. Näytteenottoa kelluntarenkaasta Karkkilan pikkujärvillä elokuussa 2017 (kuva: LUVY, Arto Muttilainen) 5.2 Pohjavesitutkimus Pohjavesien tarkkailuun liittyvät toimeksiannot ovat vakiintuneet osaksi yhdistyksen toimintaa. Kohteita ovat tyypillisesti mm. maa-ainesten otto tai kiviaineksen louhintakohteet, vedenottamot, jätevedenpuhdistamot, kaatopaikat, tienpito ja erilaiset teollisuuslaitokset. Yksittäisten pohjavesitarkkailuihin liittyvien toimeksiantojen lisäksi vastasimme kahden pohjavesien yhteistarkkailun toteutuksesta. Osana Uudenmaan liiton koordinoimaa VEDET-hanketta jatkui vuonna 2014 käynnistynyt pohjavesiyhteistark- 13
kailujen kehittämishanke, jossa olimme mukana vuonna 2017 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen (VHVSY) kanssa. Pohjavesitarkkailujen lisäksi laadittiin pohjaveden tarkkailuohjelmia ja ympäristölupahakemuksiin liittyviä selvityksiä sekä annettiin asiantuntijalausuntoja. Kuva 8. Pohjaveden esipumppausta ennen näytteenottoa (kuva: LUVY, Johan Lindholm). 5.3 Jätevesitutkimus Yhdistyksen tarjoaman puhdistamotarkkailupalvelun tavoitteena on auttaa käyttämään puhdistamoita mahdollisimman hyvin vesiensuojelun kannalta ja todeta lupaehtojen täyttyminen. Tarkkailu perustuu osaltaan ympäristölupien lupamääräyksiin. Käytännön työ tapahtuu yhdistyksen ja puhdistamoiden yhteistyönä. Puhdistamonhoitajien neuvottelu- ja koulutuspäivät järjestettiin vuonna 2017 yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sekä Lounais-Suomen vesitutkimus Oy:n kanssa. 5.4 Laboratorio Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivuilta www.finas.fi. Laboratoriotulosten laadun seuraamiseksi laboratorio osallistuu vuosittain vertailukokeisiin ja toimintajärjestelmää auditoidaan säännöllisesti. FINAS suoritti akkreditoidun testauslaboratorion määräaikaisarvioinnin marraskuussa 2017. Laboratorion toiminta perustuu asiakastilauksiin ja noin puolet tilauksista sisältää myös näytteenoton ja tulosten raportoinnin. 14
Kuva 9. Vesimikrobiologinen perusanalyysi (kuva: LUVY). 6 Ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut sisälsivät lähinnä erilaisten hankkeiden koordinointia. Hankkeiden tarkoituksena on edistää vesien tilan parantamista Länsi-Uudenmaan alueella. Keskeisimmät hankkeet vuonna 2017 olivat: Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisio 2021 Hiidenveden kunnostushanke 2016 2021 ja siihen liittyvät muut liitännäishankkeet FRESHABIT Life IP -hanke 2016 2021(2) haja-asutuksen jätevesihanke LINKKI kuntien yhteistyöhankkeena Village Waters -hanke Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostohanke KEHÄ-hanke Hankkeiden rahoitus perustuu hankittuun hankerahoitukseen. Hankkeet ovat paikallisia, alueellisia tai kansainvälisiä. 6.1 Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisio 2021 Karjaanjoen valuma-alueen kuntien (Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi) kanssa allekirjoitettiin sopimus Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisio 2021 -asiakirja. Sopimus kattaa vuodet 2016 2021 ja sisältää Hiidenveden kunnostuksen jatkamisen, Freshabit Life IP -hankkeen koordinoinnin sekä vesistövisioon sisältyvän muun toiminnan koordinoinnin. Osana vesistövisiota käynnistettiin Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla Karjaanjoen säännöstelyn kehittämisen tarkastelu. Tarkastelu tilattiin SYKE:stä ja tulokset valmistuivat vuonna 2017. Säännöstelyn kehittämistyötä jatketaan vuonna 2018. Kalateiden rakentaminen kilpailutettiin Raaseporin kaupungin toimesta vuoden 2017 lopulla ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2018. 15
Kuva 10: Freshabit-hankkeessa perustettiin Pitkälänkoskelle uusia kutusoraikkoja talkoovoimin (kuva: LUVY, Juha-Pekka Vähä). 6.2 Hiidenveden kunnostushanke Vuonna 2016 alkoi Hiidenveden kunnostushankkeen uusi kuusivuotinen kausi 2016 2021 osana Lohikalat Karjaanjoelle vesistövisiota. Hiidenveden jo vuosikymmeniä kestäneeseen kunnostustyöhön saatiin rahoittajien pidempiaikainen sitoutuminen, kun sopimus hankkeen rahoituksesta allekirjoitettiin vuosille 2016 2021. Hankkeen yhdistyksen omarahoitus katetaan jäsenmaksuvaroista. Hanke sai vuonna 2017 kosteikkojen rakentamiseen avustusta Uudenmaan ELY-keskukselta ja hanke jatkoi ympäristöministeriöltä saadun erillisrahoituksen turvin raakkuja ja lohikaloja tukevia toimia Hiidenveden valuma-alueella. Yhdistys on Hiidenveden kunnostushankkeessa yhteistyökumppanina ja rahoittajana sekä toimii hankkeen koordinaattorina. Hankkeessa toimi vuonna 2017 osa-aikaisesti hankepäällikkö ja -koordinaattori ja lisäksi hankkeessa työskenteli muuta osa-aikaista henkilökuntaa. Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelman mukaisesti hanke suuntaa resurssinsa ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Itse vesistössä suoritettavien kunnostustoimien aika on, kun kriittistä kuormitusta saadaan alennettua noin puoleen nykyisestä. Tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti ulkoista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta pyrittiin vähentämään Hiidenveden valuma-alueella mm. tilakohtaisen neuvonnan kautta, perustamalla kosteikkoja sekä antamalla haja-asutuksen jätevesineuvontaa. Vuonna 2017 hankkeessa edistettiin kosteikkojen rakentamista voimakkaan kiintoainekuormituksen alueille ja uomakunnostuksia taimenen elin- ja lisääntymisalueiden lisäämiseksi. Lisäksi kartoitettiin jokihelmisimpukan esiintymistä sähkökalastusten avulla, tutkittiin kunnostettavien kohteiden luonnontilaa ja täydennettiin taimen levinneisyysalueen tietoja. Hankkeen toimista on koottu erillinen loppuraportti. Hiidenveden kunnostushankkeen seurantaohjelman tavoitteena on, että Hiidenveteen vaikuttavista tekijöistä olisi riittävät pohjatiedot kunnostustoimien kohdentamiselle ja lisäksi seurantaohjelman avulla seurataan kunnostustoimien vaikuttavuutta. Seurantaohjelma huomioi sekä Hiidenveden kunnostus- ja 16
hoitosuunnitelmassa esitetyt pitkän tähtäimen tavoitetasot että muut seurantatarpeet. Vuonna 2017 hankkeessa seurattiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa Hiidenveden sulkasääskien kannan tiheyttä. Lisäksi jatkettiin vedenlaadun seurantaa Hiidenveden yhteistarkkailun yhteydessä Isontalonselällä, Sirkoonselällä ja Retlahdessa. Vuonna 2017 jatkettiin myös kosteikkojen vaikuttavuuden arviointia sekä aloitettiin osavaluma-alue kohtaisten kuormitusselvitysten tekeminen Vihtijärven valuma-alueella. Kuva 11. Hiidenveden kunnostushankkeessa seurataan vedenlaatua sekä valuma-alueen järvillä että virtavesissä. Kuvassa Juha-Pekka Vähä mittaamassa Vihtijärven vedenlaatua (kuva: Soile Petrell). Hiidenveden kunnostushankkeen toimintaa tehtiin tutuksi yleisö- ja informaatiotilaisuuksien sekä käytännön kunnostustoimien kautta, jotta kynnys osallistua Hiidenveden ja sen valuma-alueen hoitoon olisi mahdollisimman matala. Hiidenvesi-hanke oli mukana mm. viljelijäilloissa, monien paikallisyhdistysten tilaisuuksissa, pellonpiennartilaisuuksissa, Porlan järviluontoseikkailussa sekä perinteisessä Hiidenvesiillassa. 6.3 Mustionjoen kalatiet / Karjaanjoki LIFE IP -hanke EU:n päätös FRESHABIT LIFE IP -hankkeen rahoituksesta saatiin loppuvuodesta 2015 ja hanke käynnistyi vuoden 2016 alusta. FRESHABIT-hankkeen (2016 2022) tavoitteena on Natura-arvojen turvaaminen Karjaanjoella ja erityisesti raakun elinolosuhteiden parantaminen erilaisin keinoin mm. rakentamalla kalateitä Mustionjoen patoihin. Hankkeen pääkoordinaattorina Suomessa on Metsähallitus ja Länsi- Uudellamaalla hanketta koordinoi yhdistyksemme. Karjaanjoen aluehankkeen osuus hankepotista on noin 1,3 miljoonaa euroa. Karjaanjoen aluehankkeen kansallisesta rahoituksesta vastaavat Raaseporin ja Lohjan kaupungit, Koskienergia Oy sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen yhdistyksen omarahoitus katetaan jäsenmaksuvaroista. Karjaanjoen aluehankkeen tavoitteet pohjautuvat laadittuun Lohikalat Karjaanjoelle vesistövisioon 2021, jonka sisältämät keskeiset tavoitteet ovat kalateiden rakentaminen ja lohikalojen palautus, elinaluekunnostukset lohikalojen ja raakun lisääntymisen näkökulmasta sekä vedenlaadun parantaminen. Vuonna 2017 hankkeessa tehtiin Mustionjoen alasvaellustutkimus, missä tavoitteena oli selvittää alasvaellusratkaisujen tarpeellisuus Mustionjoen voimalaitoksissa. Hankkeessa tehtiin myös elinaluekunnostuksia yhteistyössä Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja WWF:n Freshabit -hankkeen kanssa. Vedenlaadun parantamiseksi tehtiin Mustionjokilaakson kosteikkoyleissuunnitelma ja kartoitettiin Mustionjoen sivupurojen vedenlaatua. Osana FRESHABIT-hanketta Raaseporin kaupunki vastaa kalatiesuunnittelun ja rakentamisen edistämisestä. Yhdistys osallistui aktiivisesti paitsi ohjausryhmätoimintaan myös kala- 17
teiden lupaprosessin edistämiseen toimittamalla asiantuntijalausuntoja mm. vaikutuksista raakkuihin ja vedenlaatuun sekä edistämällä lisärahoituksen hankkimista valtion kärkihankerahoista. Kuva 12: Jokijuhlassa 26.8.2017 LUVY:n hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä kiitti Pitkälänkoskeen ensimmäisen soraämpärillisen kaatanutta ministeri Tiilikaista ja lahjoitti hänelle oman ämpärin sadonkorjuukauden tarpeisiin (kuva: LUVY, Maija Venäläinen). 6.4 Haja-asutusalueiden jätevedet LINKKI-hanke Kuntayhteistyö Länsi-Uusimaa Vuonna 2017 jatkettiin vuonna 2004 aloitettua haja-asutusalueiden jätevesiprojektia, joka tähtää hajajätevesilainsäädännön täytäntöönpanon edistämiseen yhdistyksen toimialueella. Projektin menestys nojaa tiiviiseen kuntayhteistyöhön, jonka tuloksena pyritään siihen, että asetuksen edellyttämät asiakirjat ja toimenpiteet olisivat mahdollisimman samanlaiset kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa. Tärkeänä käytännön toimintamuotona on ollut tiedotus ja koulutus, joilla asetuksen keskeistä sisältöä on tuotu paikallisviranomaisten ja kansalaisten käyttöön. Vuonna 2008 laadittiin strategia kuntien hajajätevesiyhteistyön pohjaksi vuosille 2009 2013. Strategia päivitettiin vuonna 2013 ja uutta strategiaa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2014. Strategia koskee vuosia 2014 2021. Vuosien 2007 2008 aikana edistettiin jätevesiosuuskuntien syntymistä sekä parannettiin jätevesisuunnitelmien tasoa alueella Uudenmaan liiton rahoituksella. Vuosille 2009 2010 saatiin Uudenmaan liitolta rahoitusta hankkeelle, jossa painopisteinä ovat maankäytön suunnittelun ja vesiensuojelun kannalta erityiset alueet sekä maastossa tehtävä kiinteistökohtainen kartoitus- ja neuvontatyö. Vuonna 2011 Uudenmaan liitolta saatiin rahoitusta LINKKI-hankkeelle, jossa arvioitiin ja parannettiin toimintamallin vaikuttavuutta ja tehtiin kartoitus- ja neuvontakäyntejä kiinteistöillä. Vuoden 2011 lopulla tuli haettavaksi valtion avustuksia kiinteistökohtaiseen neuvontaan, myös Uudenmaan alueelle ja rahoitusta on 18
saatukin vuosille 2012 2017. Näiden vuosien aikana keskityttiin toteuttamaan kartoitus- ja neuvontakäyntejä jätevesien vaikutukselle herkillä alueilla. Yhteensä kartoitus- ja neuvontakäynti tehtiin vuonna 2017 noin 900 kohteella. Yhteensä vuosien 2009 2017 aikana on tehty noin 7 000 kartoitus- ja neuvontakäyntiä ja selvitetty näin reilun 160 alueen jäteveden käsittelyn tila. LINKKI 2017 -hanke jatkuu vielä vuoden 2018 keväälle asti. Jatkorahoitusta haettiin uudelle hankkeelle vuodelle 2018, neuvontatyön jatkamiseksi. Kuva 13. Kartoitus- ja neuvontakäynnillä kartoitetaan jätevesijärjestelmän nykytila yhdessä asukkaan kanssa (kuva: LUVY). 6.5 Jässi-hankkeet Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaalla Länsi-Uudellamaalla kehitettyä kiinteistökohtaisen neuvonnan mallia jalkautettiin Saimaan alueelle vuonna 2011 Jässi-jätevesihankkeessa. Yhdistys osallistui Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kautta ympäristöministeriön neuvontapilottihankkeeseen Etelä-Karjalassa. Vuonna 2012 toimintaa laajennettiin hyvien kokemusten innoittamina myös Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Imatralle. Yhdistyksen asiantuntija Minttu Peuraniemi toimi Jässi-hankkeissa laatuvastaavana vastaten SVYL:n osuudesta hankkeessa. Jässi-hankkeet ovat jatkuneet näillä alueilla vuodesta 2013 lähtien yhteistyössä paikallisten sisaryhdistysten sekä Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa. Jässi-hankkeita on tarkoitus jatkaa edelleen, mikäli neuvonta-avustusta on näille alueille saatavissa. Yhdistyksemme osuus muiden yhdistysten hankkeissa tuotetaan ostopalveluna. 6.6 Hajavesiraati HAJAVESIRAATI on Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke 2014 2016 (HARA-hanke). Hankkeen tavoitteena on kehittää haja-asutuksen eri taustaisten jätevesiosaajien vuorovaikutusta ja tätä kautta tarttua hallitusti alan haasteisiin. Hankkeen ensimmäisenä vuonna 2015 perustettiin verkkokeskustelufoorumi osaajien vuorovaikutusmahdollisuuksia parantamaan ja kiperimpiä kysymyksiä ratkomaan kutsuttiin huippuasiantuntijaryhmä HAJAVESIRAATI. Vuonna 2016 hanketta 19
jatkettiin selvittämällä, millainen tarve ja millaisia mahdollisuuksia yhteistyön jatkamiselle on. Hanke päättyi vuonna 2017 ja käyttöön otettiin uusi verkkofoorumi ja lopuksi järjestettiin laivaseminaari yhteistyössä Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian kanssa. Hanketta rahoitti Uudenmaan liitto sekä läntisen Uudenmaan kunnat. Kuva 14. HARA-hankkeen loppuseminaarissa tutustuttiin n. 70 asiantuntijan voimin Utvecklingscentrum för Vatten:n toimintaan Norrtäljessä (kuva: Erkki Santala). 6.7 Village Waters Village Waters -hankkeen tavoitteena on etsiä ja jakaa kokemuksia parhaista haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuista Itämeren maiden välillä. Hankkeessa kehitetään digitaalinen palvelu, joka auttaa asukkaita ja kyläyhteisöjä valitsemaan sopivimman ratkaisun jätevesien käsittelyyn. Palvelua varten hankkeessa kartoitetaan ja arvioidaan markkinoilla olevia ratkaisuja ja niiden soveltuvuutta erilaisiin olosuhteisiin. Tietoa ja käytännön kokemuksia saadaan pilottikylistä. Suomen pilottikylä on Raaseporin Gennarbyssä, jossa asukkaat osuuskunnaksi järjestäytymällä liittävät kiinteistönsä kunnalliseen vesihuoltoon. Automaattisen vedenlaatumittauksen sekä vesistössä ja pohjavedestä otetuin näyttein seurataan uudistamisen mahdollisia vaikutuksia ympäristöön. Hankkeen kesto on kolme vuotta (2016 2019) ja sen päätoimet alueellamme tapahtuvat 2016 2017. Hanke on kansainvälinen (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) ja sitä johtaa Luonnonvarakeskus. Muut kotimaiset partnerit ovat Sykli ja Novago. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna 2016 LUVY käynnisti Gennarbyträsketin vedenlaadun seurannan sekä vesistönäyttein, että automaattisella vedenlaatumittarilla. Näytteitä otettiin myös talousvesikaivoista sekä eräästä saostuskaivosta. LUVY palkkasi määräaikaisen projektisuunnittelijan koordinoimaan pilottikylän asukkaiden työtä vesiosuuskunnan perustamiseksi ja rakennustöiden toteuttamiseksi. Rakennustöiden ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi syksyllä 2016 ja toinen vaihe valmistui keväällä 2017. LUVY:n vesistöseuranta jatkuu läpi hankkeen. 20
6.8 KEHÄ-hanke Energian ja ravinteiden kierrätyksen uudet mahdollisuudet vesihuollossa -hanke (Kehä-hanke) on kaksivuotinen (2016 2018) ylimaakunnallinen (Uusimaa ja Kanta-Häme) hanke, jota vetää Hämeen ammattikorkeakoulu. Hankkeen päätavoite on tehostaa sitoutuvan energian ja/tai ravinteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä kunnallisessa ja maatalouden vesihuollossa ja laajemminkin vesiliiketoiminnassa taloudellisesti ja luontoa säästävällä tavalla. Partnereina ovat Aalto-yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Sykli. LUVY:n tehtävänä hankkeessa on vesitiedon hallinnan pilotointi toiminta-alueellaan. Hanke tukee Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategiaa. LUVY käynnisti hankkeen osaltaan tietoinventaariolla, jossa hahmotettiin haja-asutuksen vesihuoltotiedon käyttäjien tietotarpeita sekä tiedon sijaintipaikkaa. Tietoinventaarion pohjalta kehitettiin neuvonnan tarpeeseen sopiva sähköinen tiedonkeräyslomake sekä tallennuspaikka (paikkatietokanta). Vuoden 2018 aikana rakennetaan kunnille käyttöliittymä kerätyn tiedon tarkastelemista varten. 6.9 Vesistökunnostusverkostohanke Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke käynnistyi syksyllä 2016. Hankkeen myötä alkoi Länsi-Uusimaalaisen toimintamallin rakentaminen vesistökunnostustoimenpiteiden toteutukselle, verkostoviestintään ja osaamisen vaihtoon. Tavoitteena on koota alueelliset vesistötoimijat yhteen ja mallintaa vesistökunnostusprosessin kulku alun selvitysvaiheesta käytännön toimenpiteiden ja kunnostustoimien valintaan sekä lisärahoituksen hakemiseen sekä ylläpitää tehokasta tiedon ja osaamisen vaihtoa tahojen välillä yhteisten vesistökunnostustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Hankkeen viidessä pilottikohteessa mallinnetaan kunnostusprosessin kulkua ja toteutetaan vapaaehtoisvoimin käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä. Hanke toteutetaan vuosina 2016 2019. Kuva 15: Paikallisten Leader toimintaryhmien Ykkösakselin ja Pomovästin osarahoittaman Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hankkeen kasvien tunnistuspisteellä riitti vilinää Sammatin järvipäivillä. (kuva: LUVY, Maija Venäläinen). 21
6.10 NINA-hanke Vuonna 2015 aloitettua yhteistyötä Norjan luonnontutkimuslaitoksen (NINA) kanssa jatkettiin Norjan tiedeakatemian rahoittamassa hankkeessa, missä tutkitaan Barentsin alueen ja erityisesti Tenojoen lohikantoja. Hanke ostaa yhdistyksen työpanoksen ostopalveluna. Hankkeessa hyödynnetään geneettisiä työkaluja lohien alkuperän, lohikantojen vaelluskäyttäytymisen sekä kalastuskuolleisuuden selvittämiseksi ja pohjoisten jokien lohikantojen hoitamiseksi. Norjan luonnontutkimuslaitoksen ja yhdistyksen lisäksi hankkeeseen osallistuu tutkijoita lisäksi myös Luonnonvarakeskuksesta. Hanke jatkuu vuoden 2018 kevääseen. 6.11 Muut ympäristöpalvelut Yhdistys vastasi edelleen vuonna 2017 Lohjan seudun ympäristöklusterin toiminnan koordinoimisesta. Lisäksi on ylläpidetty liiton jätevesisivuston www.vesiensuojelu.fi/jatevesi hakukonetta. Hakukoneella ylläpidetään kuntien tietoja yhdistysten toimesta sekä maksullisena toimintana yritysten tietoja. 7 Talous Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n taloudellinen tulos vuodelta 2017 oli voitollinen. Yhdistyksen liikevaihto vuonna 2017 oli 2 954 661. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto kasvoi noin 3,7 %. Lakisääteisten poistojen ja verojen jälkeen yhdistyksen tulos oli 34 425,56, mikä on samalla tilikauden ylijäämä. Liikevaihto Voitto/tappio -53370 101 052 47 227 35 165 34 425 2 509 658 2 662 842 2 712 516 2 850 310 2 954 661 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 16. Yhdistyksen liikevaihdon ja tuloksen kehitys vuosina 2013 2017. 22
Jäsenet äänimäärineen 31.12.2017 Medlemmar jämte röstetalen 31.12.2017 Liite 1. Riviotsikot Summa / pmy/kpl jäsen 1711 Kunta 1071 62,59 % Hangon kaupunki, Hangö stad 89 Inkoon kunta, Ingå kommun 55 Karkkilan kaupunki, Högfors stad 90 Kirkkonummen kunta, Kyrkslätts kommun 171 Lohjan kaupunki, Lojo stad 243 Raaseporin kaupunki, Raseborgs stad 180 Siuntion kunta, Sjundeå kommun 62 Vihdin kunta, Vichtis kommun 181 Muut 95 5,55 % Averia-järven suojeluyhdistys ry, Vihti, Vichtis 2 Enäjärven Suojeluyhdistys ry, Sammatti 3 Folkhälsan Välfärd Ab 3 Hiidenveden Kalastusalue 3 Hiidenveden suojeluyhdistys ry, Vihti, Vichtis 2 Hormajärvi-yhdistys ry 3 Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys ry, Ingå-Sjundeå Miljövårdsförening r.f. 3 Iso-Ruokjärven suojeluyhdistys ry 2 Karhujärven Suojeluyhdistys ry, Siuntio, Björnträsks Skyddsförening r.f., Sjundeå 2 Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KIRVES ry 2 Kirmusjärven Suojeluyhdistys ry, Sammatti 2 Kisakallion Urheiluopisto, Lohja, Lojo 3 Krogarsin vesiensuojeluyhdistys ry, Hanko, Krogars vattenskyddsförening r.f., Hangö 3 Källträsk miljövårdsförening r.f., Lähdejärven ympäristönsuojeluyhdistys ry 2 Lohilammen kyläyhdistys ry 2 Lohjanjärven Kalastusalue 3 Lohjanjärven suojeluyhdistys ry 2 MilaPro Oy, Nuorisokoti Kotolampi 4 MTK-Uusimaa 4 ProAgria Etelä-Suomi ry, Uudenmaan aluetoimisto 4 Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry, Karjalohja, Karislojo 3 Puutarha Tahvoset Oy, Pohja, Pojo 3 Päivölän Täysihoitola ja Virkistyskoti Oy, Nummela 2 Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vesiensuojeluyhdistys 2 Saarijärvi-Saloveden vesienhoitoyhdistys ry 2 Santalan kartano 3 Strömsön Vesi- ja Jätehuolto Oy, Helsinki 4 Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistys ry 2 Tvärminnen eläintieteellinen asema (Helsingin yliopisto), Hanko, Hangö 2 Understödsföreningen för Västankvarn skolor rf 4 Urheiluopisto Kisakeskus (TUL:n Kisakeskussäätiö), Fiskars 3 Vapaan Kyläkoulun kannatusyhdistys ry, Sammatti 2 Vihdin Enäjärven Suojeluyhdistys ry 2 Vihdin Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven vesiensuojeluyhdistys ry (PoTeHu) 2 Vihti Hill Side Golf & Country Club Oy 3 Vihtijärven-Lapoojärven Suojeluyhdistys ry 2 Teollisuus 545 31,85 % Cembrit Production Oy, Lohja 30 Forcit Oy Ab, Hanko, Hangö 50 Fortum Power and Heat Oy, Inkoon voimalaitos, Inkoo, Ingå 70 Hangon Puhdistamo Oy, Hanko 50 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 70 IDO Kylpyhuone, IDO Badrum (Geberit Production Oy), Tammisaari, Ekenäs 30 Nylands Brigad, Dragsvik 15 Rosk n Roll Oy Ab 30 Santalan Betoni Oy - Sandö Betong Ab, Hanko, Hangö 15 Sappi Finland Operations Oy, Kirkniemen tehdas 70 SSAB Europe Oy 15 Suomen Sokeri Oy, Kantvik 50 ViskoTeepak Oy Ab, Hanko, Hangö 50 Kunniajäsen Keynäs Kalevi Lönnqvist Stig Kaikki yhteensä 1711 100,00 %