Vuosikertomus

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 Kansikuva: LUVY ry, Siuntionjoen Huhmarkosken kalatie Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf Länsi-Louhenkatu 31, PL 51, Lohja, Västra Louhigatan 31, PB 51, Lojo puh./tel. (019) , faksi/fax (019) Y-tunnus

3 Sisältö 1 Yleistä Yhdistys ja jäsenistö Yhdistyksen jäsenistö vuonna Yhdistyksen hallinto ja kokoukset Yhdistyksen visio ja strategia Yhdistyksen sisäinen hallinto Aatteellinen toiminta Vesien ja muun ympäristönsuojelun edistäminen Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry Koulutus, tiedotus ja muu yhteistyö Vuoden 2016 vesien- tai ympäristönsuojelija Tutkimus- ja liiketoiminta Vesistötutkimus Yhteistarkkailut Muut vesistötarkkailut Pohjavesitutkimus Jätevesitutkimus Puhdistamotarkkailu Laboratorio Ympäristöpalvelut Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisio Hiidenveden kunnostushanke Mustionjoen kalatiet / Karjaanjoki LIFE IP -hanke Haja-asutusalueiden jätevedet LINKKI-hanke Jässi-hankkeet Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaalla Hajavesiraati Village Waters KEHÄ-hanke Vesistökunnostusverkostohanke Siuntionjoen taimenhanke NINA-hanke Muut ympäristöpalvelut Talous...22

4 1 Yleistä Yhdistys on yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on sääntöjensä mukaan edistää vesien- ja ympäristönsuojelua sekä ympäristöterveydenhuoltoa toimialueellaan Länsi-Uudellamaalla. Aatteellisen työn tukemiseksi yhdistys harjoittaa myös liiketoimintaa voittoa tavoittelematta ja koordinoi alueellisesti tärkeitä yhteishankkeita. Yhdistyksen uusi visio ja strategia hyväksyttiin syksyn jäsenkokouksessa. Toiminnan ytimen muodosti aikaisempien vuosien tapaan vesiensuojelun edistäminen ja tutkimus. Vuosi 2016 oli yhdistyksen 41. toimintavuosi ja 40-vuotisen historian kunniaksi käynnistetty juhlaseminaarien sarja jatkui mm. Suitian linnassa ja Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla juhlaseminaareilla Tule messiin. Yhdistyksen historian kokoaminen käynnistettiin historioitsija Torsti Salosen toimesta ja ensimmäiset koosteet julkistettiin yhdistyksen nettisivuilla loppuvuodesta Yhdistyksen jäsenistöön kuuluvat perinteisesti alueen kunnat, useat alueen merkittävimmistä teollisuuslaitoksista sekä merkittävä määrä pienempiä yrityksiä ja yhteisöjä. Jäsenistö tukee jäsenmaksuin yhdistyksen alueella tehtävää vesiensuojelutyötä ja jäsenistö tilaa myös merkittävän määrän yhdistyksessä tehtävistä tilaustutkimuksista. Yhdistys teki kuluneena vuonna perinteiseen tapaan aatteellista työtä antamalla neuvontaa ja osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin järjestäjänä ja luennoitsijoina resurssiensa puitteissa. Vuoden 2016 aikana jatkettiin aktiivisesti yhdistyksen toiminnasta tiedottamista ja yhdistys julkaisikin vuoden aikana lähes 50 tiedotetta ajankohtaisista asioista. Kaikki yhdistyksen tiedotteet löytyvät yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta Uutiset -otsikon alta. Yhdistys tekee lisäksi noin kerran kuukaudessa lähetettävän uutiskirjeen, jossa kootaan yhdistyksen keskeisimmät menneet ja tulevat asiat. Uutiskirjeen lukijaksi voi liittyä yhdistyksen nettisivulla. Hankkeilla on lisäksi omia uutiskirjeitään ja tiedotteitaan. Päänettisivun lisäksi yhdistyksellä on erilliset nettisivut hankkeille osoitteissa sekä osoitteessa Lisäksi yhdistyksellä on erilliset nettisivut vesien tilatiedon lähteeksi osoitteessa ja koululaisille tarkoitettu nettipeli järvien kunnostuksesta löytyy osoitteessa Oman yhdistyksen jäsenistön kanssa tehtiin yhteistyötä mm. järjestämällä jäsenryhmien tapaamisia aikaisempien vuosien tapaan. Yhdistys on aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa Facebook-sivujen kautta. Yhdistyksemme on mukana Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n toiminnassa. Liitossa yhdistyksen vastuusektorina ovat haja-asutuksen jätevedet ja yhdistyksemme koordinoi liittoon kuuluvien yhdistysten yhteistyötä haja-asutuksen jätevesiasioissa. Yhdistyksemme toiminnasta julkaistiin artikkeleita liiton vuosittain ilmestyvässä lehdessä Aquariuksessa, jonka levikki on valtakunnallinen. Tilaustutkimusten ja laboratoriopalveluiden lisäksi merkittäväksi osaksi yhdistyksen toimintaa ovat viime vuosina muodostuneet erilaiset alueellisesti tärkeät vesiensuojeluhankkeet. Hankkeilla pyritään tukemaan alueen vesienhoitotyötä. Merkittävä uusi hankeavaus saatiin, kun kuntien kanssa allekirjoitettiin lohikalojen palauttamiseksi Karjaanjokeen ja kalateiden rakentamiseksi nimellä Lohikalat Karjaanjoelle vesistövisio Vuoden alusta käynnistyikin em. vesistövisioon sisältyvä EU:n osin rahoittama FRESHABIT-hanke. Yhdistys koordinoi hanketta Länsi-Uudenmaan alueella ja siinä tavoitteena on myös raakkujen pelastaminen ja lohikalojen palauttaminen Karjaanjokeen. Kalateiden rakentamisesta Mustionjokeen on haaveiltu vuosikymmeniä ja kahden alimman kalatien rakentamisen rahoitus saatiin varmistettua vuoden 2016 aikana, kun myös valtio päätti osoittaa rakentamiseen merkittävästi kärkihankerahoitusta. Osana vesistövisiota saatiin myös kuntien hyväksyntä Hiidenveden kunnostuksen jatkamiseen seuraavalle 6-vuotiskaudelle Aiempaan tapaan kuntien kanssa vuonna 2004 aloitettu haja-asutuksen jätevesiyhteistyö jatkui ympäristöministeriön ja kuntien rahoittamana 5

5 LINKKI-hankkeena. Näiden lisäksi koordinoitiin ja oltiin mukana useissa pienemmissä hankkeissa ja saatiin rahoitusta uusille hankkeille, kuten Village Waters -, Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto- ja KEHÄ-hankkeet, jotka kaikki saivat rahoituspäätökset Seudullisesti tärkeiden vesistöjen tilan seurantaa jatkettiin laajojen yhteistarkkailuiden muodossa. Useiden yhteistarkkailuiden ohjelmia esitettiin viranomaisille supistettaviksi päästöjen ja tarkkailuvelvollisten vähentyessä. Myös kuntakohtaisesti ja paikallisesti tärkeiden vesistöjen ja pohjavesien seurantaa tehtiin niin eri toimijoiden velvoitteiden pohjalta kuin myös kuntien ja muiden toimijoiden vapaaehtoisena seurantana. Alueen jätevedenpuhdistamoiden tarkkailua ja käytön neuvontaa jatkettiin asiakkaan ja yhdistyksen tiiviinä yhteistyönä. Tämän lisäksi on tehty erilaisia selvityksiä ja puhdistamoiden ympäristölupahakemuksia. Tavoitteena oli aikaisempien vuosien tapaan auttaa käyttämään puhdistamoita vesiensuojelun kannalta mahdollisimman hyvin ja myös tutkimuksin todeta lupaehtojen täyttyminen. Vuonna 2016 tilattiin IT-järjestelmän laaja uudistustyö ja käyttöönottoprosessi tavoitteena mm. asiakkuuksien parempi hallinta, prosessien tehostaminen sekä projektien ja niiden kannattavuuden hallinta. Uuden järjestelmän osittainen käyttöönotto tehtiin vuoden 2017 alusta ja käyttöönotto jatkuu vielä 2017 puolella. Vuonna 2016 yhdistyksen tulos oli voitollinen. Liiketoiminnan tuotot kasvoivat noin 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. 2 Yhdistys ja jäsenistö 2.1 Yhdistyksen jäsenistö vuonna 2016 Yhdistykseen kuului vuonna 2016 yhteensä 61 jäsentä: 8 kuntaa, 15 teollisuuslaitosta tai suurempaa yritystä ja 36 pienyritystä, paikallista suojeluyhdistystä tai vesistön käyttöä edustavaa ryhmää sekä 2 kunniajäsentä. Yhteenlaskettu äänimäärä ja samalla perusmaksuyksiköiden määrä oli vuoden 2016 lopulla 1 794, kun se vuotta aikaisemmin oli Kunniajäseniksi nimitettiin yhdistyksen entinen pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Tvärminnen entinen johtaja Kalevi Keynäs ja yhdistyksen ensimmäinen toiminnanjohtaja Stig Lönnqvist. Vuoden 2016 alussa yhdistyksestä erosi Rasmin Oy Ab, Tammisaari. Vuoden 2017 alusta lukien yhdistyksestä ilmoittivat eroavansa Tarkeelanjärven ja Niemilammen hoitoyhdistys ry, Mondi Lohja Oy ja Componenta Finland Oy. Yhdistyksen jäsenistön sijoittuminen toiminta-alueelle on esitetty kuvassa 1. Muutaman jäsenen päätoimipiste sijaitsee muualla kuin Länsi-Uudenmaan alueella. 6

6 Kuva 1. Yhdistyksen jäsenet vuonna Yhdistyksen äänimäärän jakautuminen on esitetty kuvassa 2. Perusmaksuyksikön hinta oli 32,50 vuonna Yhdistyksen jäsenistö vuoden 2016 lopussa äänimäärineen on esitetty liitteessä 1. Kuva 2. Yhdistyksen äänimäärien jakautuminen jäsenryhmittäin. 7

7 2.2 Yhdistyksen hallinto ja kokoukset Yhdistyksen sääntöjen mukaisesti järjestetään vuosittain kevät- ja syyskokoukset, joissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhdistyksellä on hallitus, joka koostuu 12 jäsenestä henkilökohtaisine varajäsenineen. Hallitus voi muodostaa keskuudestaan työvaliokunnan, joka valmistelee asioita hallitukselle. Lisäksi voidaan sääntöjen mukaan muodostaa vaalitoimikunta valmistelemaan hallituspaikkojen täyttämistä ja tilintarkastajien valintaa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Suomen Sokerin tiloissa. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2015 vuosikertomus sekä tilit ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus hallitukselle. Kokouksen yhteydessä julkistettiin vuoden 2016 vuoden vesiensuojelija -tunnustus. Kokouksessa valittiin vaalitoimikunta valmistelemaan esitykset mm. yhdistyksen vapautuvien hallituspaikkojen jaosta. Vaalitoimikunnan jäseniksi valittiin Jussi Savela Lohjalta, Kirsi Hiillos HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä, Sanna Varjus Hangosta, Veera Komulainen Forcit Oy:stä sekä Ilkka Kalatie Hiidenveden kalastusalueelta. Yhdistyksen kevätkokous hyväksyi vapaaehtoisen lisäjäsenmaksun perimisen kunnilta hajaasutuksen jätevesiyhteistyöhön vuonna Asiasta tehtiin kunnille erillinen esitys. Yhdistyksen syyskokous pidettiin Lohjalla, Juhlaserviisin tiloissa, osoitteessa Länsi-Louhenkatu 31. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2017 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Kokouksessa kuultiin Pekka Kansasen alustus Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n toiminnasta sekä Jaana Pönnin alustus yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa yhdistyksen tiloihin. Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden 2016 aikana 5 kertaa ja hallituksen jäsenistä muodostettu työvaliokunta kokoontui 4 kertaa. Työvaliokuntaan kuuluivat hallituksen jäsenistä Jussi Savela, Jenni Kukkonen, Veera Komulainen ja Mikko Mäkelä sekä varajäseninä Veli-Pekka Vuorilehto ja Sanna Varjus. 8

8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hallitus ja hallituksen varajäsenet vuonna 2016: 2.3 Yhdistyksen visio ja strategia Yhdistyksen vuonna 2012 hyväksytty visio ja strategia päivitettiin ja uusi visio ja strategia hyväksyttiin yhdistyksen syyskokouksessa. 9

9 Yhdistyksen uudesta strategiasta on laadittu erillinen asiakirja. Yhdistyksen hyväksytty visio vuoteen 2021 on seuraava: YHDESSÄ ONNISTUMME Yhdistys on Länsi-Uudellamaalla toimialansa johtava palveluntarjoaja ja halutuin yhteistyökumppani, joka rohkeasti uudistaa toimintamuotojaan ja -palveluitaan asiakastarpeisiin pohjautuen. Yhdistyksen vision toteuttamiseksi on määritetty erikseen kriittiset päämäärät ja lisäksi tehdään vuosittaiset toimenpideohjelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. 3 Yhdistyksen sisäinen hallinto Yhdistyksen organisaatio muodostuu kahdesta osastosta: laboratorio ja tutkimus/ympäristöpalvelut. Näiden tukena on hallinto, jossa työskentelee toimistohenkilökunta ja tukipalvelut. Yhdistyksen varsinaista toimintaa eli vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistämistä tehtiin suunnitellusti yhdistyksen henkilökunnan toimesta. Työhön käytettyjä resursseja seurattiin erikseen ja muodostuneet kustannukset kohdennettiin aatteellisen toiminnan kuluiksi. Yhdistyksen johtamisessa jatkettiin jo luotuja käytäntöjä ja kehitettiin toimintaa edelleen. Johtoryhmän lisäksi pidettiin koko henkilökunnan kokouksia. Yhdistyksen eri osastot kokoontuivat myös säännöllisesti. Työsuojelun edistämiseksi yhdistyksessä työskentelee työsuojelutoimikunta. Yhdistyksessä seurataan suunnitelmallisesti läheltä piti -tilanteita. Yhdistys järjestää henkilökunnalleen vuosittain kevätretken, jonka kohteena oli vuonna 2016 Nurmijärven Golfkeskus. Kuva 3. Yhdistyksen henkilökunnan kevätretki Nurmijärven Golfkeskukseen. 10

10 IT- ja taloushallinnossa jatkettiin kehitystyötä tavoitteena järjestelmien ja prosessien kehittäminen toimivimmiksi ja järjestelmien kehittämistyötä jatkettiin yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Yhdistyksen henkilökunnan määrä on vakiintunut viime vuosina noin 35 henkilötyövuoteen. Yhdistyksen henkilöstösuunnitelma päivitettiin vuoden 2016 lopulla. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksien mukaan vuosittain harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. 4 Aatteellinen toiminta 4.1 Vesien ja muun ympäristönsuojelun edistäminen Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ympäristöterveydenhuoltoa Länsi-Uudenmaan alueella. Aatteellinen toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, joiden osuus yhdistyksen tuotoista on noin 2 %. Aatteellisen työn lisäksi yhdistys harjoittaa edistämistyötä tukevaa liiketoimintaa voittoa tavoittelematta ja koordinoi erilaisia hankkeita. Ilman aatteellista liiketoimintaa ei nykyisen laajuisen toiminnan ylläpitäminen olisi mahdollista ja tällöin aatteelliseen työhön olisi tarjota merkittävästi suppeammin asiantuntemusta. Liiketoiminnan tuotot Jäsenmaksut Jäsenmaksut; 2 % Liiketoiminna n tuotot; 98 % Kuva 4. Yhdistyksen tulojen jakautuminen. Vesien ja muun ympäristönsuojelun yleistä edistämistä on kuluneen vuoden aikana harjoitettu mm. antamalla puhelimitse neuvontaa vesien- ja ympäristönsuojelu- sekä ympäristöterveysasioissa, pitämällä esitelmä- ja koulutustilaisuuksia eri puolilla toimialuetta sekä osallistumalla joidenkin alueella toimivien paikallisten suojeluyhdistysten kokouksiin tai muihin tapahtumiin. Vesiensuojelua on edistetty myös osallistumalla erilaisten neuvottelu- ja seurantaryhmien työskentelyyn. Aatteellisen puolen toimintana järjestetään alueella mm. säännönmukaisesti vesi- ja viemärilaitosten / teollisuuden sekä ympäristönsuojeluviranhaltijoiden tapaamisia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja kehitetään yhteistyötä edelleen. Vesien- ja ympäristönsuojelua sekä ympäristöterveyttä edistäviin hankkeisiin ja niiden valmisteluun on osallistuttu asiantuntijan ominaisuudessa erityisesti toiminnanjohtajan työpanoksella tai niihin ohjataan omarahoitusta jäsenmaksuvaroista. Tällaisia hankkeita vuonna 2016 olivat Hiidenveden kunnostushanke, FRESHABIT-hanke ja vesistökunnostusverkostohanke. 11

11 Vesienhoitosuunnitelmatyö Yhdistys on osallistunut aktiivisesti vesipuitedirektiivin toimeenpanoon liittyvän Kymijoen-Suomenlahden alueen vesihoitosuunnitelman laatimistyöhön. Ryhmä vieraili yhdistyksessä syksyllä 2016 ja heille esiteltiin yhdistyksen toiminnan esittelyn lisäksi Lohikalat Karjaanjoelle vesistövisiota sekä käytiin tutustumisretkellä Peltokosken ja Mustionkosken voimalaitospadoilla. Yhteistarkkailutyöryhmät Laajat yhteistarkkailuna toteutettavat vesistötutkimukset ovat oleellinen osa vesistöjen tilan seurantaa. Osalle pistekuormittajista on asetettu velvoitteeksi päästöjen vesistövaikutusten seuranta ja samalla vesistöalueella tehtävä seuranta on toteutettu tarkkailuvelvollisten kesken yhteistarkkailuna. Joissakin yhteistarkkailuohjelmista on mukana myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia vastaten kunnan velvoitteesta seurata ympäristön tilaa. Yhteistarkkailun käytännön toteutus on tilattu yhdistykseltä. Tarkkailua ohjaa tarkkailuvelvollisten muodostama työryhmä, jossa yhdistys on ollut asiantuntijana koordinoimassa ja kehittämässä tarkkailua yhteistyössä asianosaisten kanssa. Kuluneena vuonna Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry koordinoi kaikkiaan kahdeksaa vesistön yhteistarkkailua. 4.2 Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n sivutoimisena toiminnanjohtajana jatkoi vuonna 2016 Pekka Kansanen ja tukiyhdistyksenä Helsingin ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys ry. Liiton käytännön toimia hoidettiin entiseen tapaan sen työryhmien kautta. Yhdistyksemme on vastuuyhdistyksenä liiton haja-asutuksen jätevesien osalta. Liiton koulutuspäivät järjestettiin syksyllä Pohjanmaalla Kuortaneen urheiluopistolla. Koulutuspäivät järjestetään aina 2 vuoden välein eri yhdistysten toiminta-alueella. Koulutuspäivät ovat merkittävä koulutus- ja verkostoitumistapahtuma eri yhdistysten asiantuntijoille. 4.3 Koulutus, tiedotus ja muu yhteistyö Vuoden aikana yhdistyksen henkilökuntaa osallistui koulutus- ja ajankohtaisiin tapahtumiin, jotka ovat pääosin olleet erilaisia seminaareja ja neuvottelupäiviä, joko asiantuntijoina tai alustajina. Yhdistyksen tiedotustoimintaa hoidettiin paitsi henkilötason yhteydenpidoin myös internet-kotisivujen välityksellä. Yhdistys tiedotti toiminnastaan aktiivisesti julkaisemalla lähes 50 erilaista tiedotetta ja näiden lisäksi julkaistiin vielä hankkeiden tiedotteet. Yhdistyksellä on kotisivujensa lisäksi hankkeilla omat nettisivustonsa osoitteissa ja sekä Uudenmaan järvikeskuksen osalta Lisäksi vesien tilatietoa ylläpidetään osoitteessa ruotsiksi ja järvien kunnostuksesta julkaistiin netissä koululaisille suunnattu peli osoitteessa Yhdistys on aktiivisesti mukana myös sosiaalisessa mediassa. 4.4 Vuoden 2016 vesien- tai ympäristönsuojelija Vuoden vesiensuojelijan tunnustus myönnettiin yhdistyksen kevätkokouksessa Risto Kivistölle Vihtijärveltä. Perusteluina valinnalle oli hänen tekemänsä vuosikymmenten mittainen työ Vihdin vesistöjen hyväksi. Risto Kivistö on ollut yli 50 vuotta Vihtijärven kalastuskunnan puheenjohtajana sekä useita vuosia myös Hiidenveden kalastusalueen puheenjohtajana. Kivistö on myös edistänyt kosteikkojen perustamista Lapoonjärven laskeviin jokiuomiin järven vedenlaadun parantamiseksi. Lisäksi Risto Kivistön panos Hiidenveden kunnostamisen edistämiseksi on ollut erittäin merkittävä. Lisäksi myönnettiin vuoden vesistöteko -tunnustus Siuntiojoesta kertovalle elokuvalle Joen lumo. 12

12 Kuva 5. Vuoden vesiensuojelija 2016 Risto Kivistö (kuvassa keskellä), toiminnanjohtaja Jaana Pönni kuvassa vasemmalla ja hallituksen puheenjohtaja Jussi Savela. Kuva 6. Kuvassa oikealla Joen lumon ohjaaja Antti Rahikka sekä toiminnanjohtaja Jaana Pönni 5 Tutkimus- ja liiketoiminta Yhdistyksen tutkimus- ja liiketoiminta tuottaa asiakastoimeksiantoihin perustuen erilaisia laboratoriotutkimuksia, pintavesien ja pohjavesien seurantapalveluita sekä puhdistamotarkkailua. 5.1 Vesistötutkimus Yhdistyksen tutkimustoiminta perustuu asiakastilauksiin. Merkittävä määrä yhdistyksen tutkimustilauksista tulee yhdistyksen jäseniltä, mutta tilauksia tulee myös muilta asiakkailta Yhteistarkkailut Seudullisesti tärkeiden vesistökokonaisuuksien tilaa seurattiin kahdeksan yhteistarkkailun avulla. Yhteistarkkailujen vuosiraportit julkistetaan pääosin yhdistyksen julkaisusarjassa. Uusimmat julkaisut löytyvät myös PDF-muodossa yhdistyksen nettisivuilta. 13

13 Kuva 7. Kasviplanktonnäytteenottoa Pohjanpitäjänlahdella. Vuosittain toistuvien fysikaalis-kemiallisten selvitysten lisäksi yhteistarkkailuissa tehdään määrävuosin vedenlaatututkimusta täydentävä biologinen tutkimus, joka sisältää muun muassa kasviplankton-, pohjaeläin- ja vesikasvillisuusselvityksiä. Viime vuosina myös kalataloustarkkailuja on yhdistetty samoihin ohjelmiin muun biologisen tarkkailun kanssa Muut vesistötarkkailut Muita vesistötarkkailuja ja pintavesiin liittyviä selvityksiä toteutettiin vuonna 2016 useissa kymmenissä kohteissa saatujen tilausten pohjalta. Huomattava osa tarkkailuista perustui ympäristölupien velvoitteisiin (esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden vesistötarkkailut, kaatopaikkojen ja läjitysalueiden seurannat, golfkenttien ja puutarhojen vesistötarkkailut ym.). Lisäksi toteutettiin runsaasti erilaisia pienempiä tutkimus- ja seurantahankkeita liittyen paikallisten vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien ja muiden vastaavien ylläpitämään seurantaan. Kunnat seuraavat myös pintavesiensä tilaa perustuen kuntien lakisääteiseen velvollisuuteen. Seurannan tulokset viedään jo suurelta osin myös yhdistyksen nettisivuille alueensa vesistä kiinnostuneiden kansalaisten käyttöön osoitteeseen 14

14 Kuva 8. Sähkökalastusta Siuntionjoen Sågarsforsilla. 5.2 Pohjavesitutkimus Pohjavesien tarkkailuun liittyvät toimeksiannot ovat vakiintuneet osaksi yhdistyksen toimintaa. Kohteita ovat tyypillisesti mm. maa-ainesten otto tai kiviaineksen louhintakohteet, vedenottamot, jätevedenpuhdistamot, kaatopaikat, tienpito ja erilaiset teollisuuslaitokset. Yksittäisten pohjavesitarkkailuihin liittyvien toimeksiantojen lisäksi vastasimme Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun toteutuksesta. Osana Uudenmaan liiton koordinoimaa VEDET-hanketta jatkui vuonna 2014 käynnistynyt pohjavesiyhteistarkkailujen kehittämishanke, jossa olimme mukana Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen (VHVSY) kanssa. Pohjavesitarkkailujen lisäksi laadittiin pohjaveden tarkkailuohjelmia ja ympäristölupahakemuksiin liittyviä selvityksiä sekä annettiin asiantuntijalausuntoja. Kuva 9. Pohjaveden havaintoputki Turku-Helsinki moottoritien varressa. 15

15 5.3 Jätevesitutkimus Puhdistamotarkkailu Yhdistyksen tarjoaman puhdistamotarkkailupalvelun tavoitteena on auttaa käyttämään puhdistamoita mahdollisimman hyvin vesiensuojelun kannalta ja todeta lupaehtojen täyttyminen. Tarkkailu perustuu osaltaan ympäristölupien lupamääräyksiin. Käytännön työ tapahtuu yhdistyksen ja puhdistamoiden yhteistyönä. Puhdistamotoiminnan kehittämiseen osallistuminen oli keskeinen työmuoto myös vuonna Puhdistamonhoitajien neuvottelu- ja koulutuspäivät järjestettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa käytiin vierailuilla Forssan ja Someron puhdistamoilla ja päivän päätteeksi siirryttiin Helsinkiin Länsisatamaan, josta lähdettiin 22 h risteilylle kohti Tallinnaa. Toisena koulutuspäivänä kuunneltiin luentoja laivalla. 5.4 Laboratorio Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivuilta Laboratoriotulosten laadun seuraamiseksi laboratorio osallistuu vuosittain vertailukokeisiin ja toimintajärjestelmää auditoidaan säännöllisesti. FINAS suoritti akkreditoidun testauslaboratorion määräaikaisarvioinnin marraskuussa Laboratorion toiminta perustuu asiakastilauksiin ja noin puolet tilauksista sisältää myös näytteenoton ja tulosten raportoinnin. 6 Ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut sisälsivät lähinnä erilaisten hankkeiden koordinointia. Hankkeiden tarkoituksena on edistää vesien tilan parantamista Länsi-Uudenmaan alueella. Tällaisia hankkeita vuonna 2016 olivat: Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisio 2021 Hiidenveden kunnostushanke ja siihen liittyvät muut liitännäishankkeet FRESHABIT Life IP -hanke (2) haja-asutuksen jätevesihanke LINKKI kuntien yhteistyöhankkeena ja HARA-hanke Village Waters -hanke Siuntionjoen taimenhanke Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostohanke KEHÄ-hanke vähäisessä määrin muut palvelut. Hankkeiden rahoitus perustuu hankittuun hankerahoitukseen. Hankkeet ovat paikallisia, alueellisia tai kansainvälisiä. 16

16 6.1 Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisio 2021 Karjaanjoen valuma-alueen kuntien (Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi) kanssa allekirjoitettiin sopimus Lohikalat Karjaanjokeen vesistövisio asiakirja. Sopimus kattaa vuodet ja sisältää Hiidenveden kunnostuksen jatkamisen, Freshabit Life IP -hankkeen koordinoinnin sekä vesistövisioon sisältyvän muun toiminnan koordinoinnin. Osana vesistövisiota käynnistettiin Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla Karjaanjoen säännöstelyn kehittämisen tarkastelu. Tarkastelu tilattiin SYKE:stä ja tulokset valmistuvat vuonna Lisäksi määrätietoisen työn tuloksena saatiin valtion euron rahoituspäätös kalateiden rakentamiseen. Rahoitus ohjataan Raaseporin kaupungille, joka vastaa kalateiden rakentamisesta. Kalateiden rakentaminen on tarkoitus aloittaa lupapäätösten saannin jälkeen Hiidenveden kunnostushanke Vuonna 2016 alkoi Hiidenveden kunnostushankkeen uusi kuusivuotinen kausi osana Lohikalat Karjaanjoelle vesistövisiota. Hiidenveden jo vuosikymmeniä kestäneeseen kunnostustyöhön saatiin rahoittajien pidempiaikainen sitoutuminen, kun sopimus hankkeen rahoituksesta allekirjoitettiin vuosille Hankkeen yhdistyksen omarahoitus katetaan jäsenmaksuvaroista. Hanke sai vuonna 2016 kosteikkojen rakentamiseen avustusta Uudenmaan ELY-keskukselta ja hanke jatkoi vuonna 2016 ympäristöministeriöltä saadun erillisrahoituksen turvin raakkuja ja lohikaloja tukevia toimia Hiidenveden valuma-alueella. Yhdistys on Hiidenveden kunnostushankkeessa yhteistyökumppanina ja rahoittajana sekä toimii hankkeen koordinaattorina. Hankkeessa toimi vuonna 2016 osaaikaisesti hankepäällikkö ja -koordinaattori ja lisäksi hankkeessa työskenteli muuta osa-aikaista henkilökuntaa. Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelman mukaisesti hanke suuntaa resurssinsa ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Itse vesistössä suoritettavien kunnostustoimien aika on, kun kriittistä kuormitusta saadaan alennettua noin puoleen nykyisestä. Tehdyn toimintasuunnitelman mukaisesti ulkoista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta pyrittiin vuonna 2016 vähentämään Hiidenveden valuma-alueella mm. tilakohtaisen neuvonnan kautta, perustamalla kosteikkoja sekä antamalla haja-asutuksen jätevesineuvontaa. Hiidenveden kunnostushankkeen seurantaohjelman tavoitteena on, että Hiidenveteen vaikuttavista tekijöistä olisi riittävät pohjatiedot kunnostustoimien kohdentamiselle ja lisäksi seurantaohjelman avulla seurataan kunnostustoimien vaikuttavuutta. Seurantaohjelma huomioi sekä Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa esitetyt pitkän tähtäimen tavoitetasot että muut seurantatarpeet. Vuonna 2016 hankkeessa seurattiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa Hiidenveden kalaston tilaa ja Helsingin yliopiston kanssa sulkasääskien kannan tiheyttä. Lisäksi jatkettiin vedenlaadun seurantaa Hiidenveden yhteistarkkailun yhteydessä Isontalonselällä, Sirkoonselällä ja Retlahdessa. Vuonna 2016 valmistui myös järven rehevöitymishistoriaa selvittävä paleolimnologinen tutkimus. 17

17 Kuva 10. Sedimenttinäyte ja surviaissääsken pääkapseli (kuva: Tomi Luoto). Hiidenveden kunnostushankkeen toimintaa tehtiin tutuksi yleisö- ja informaatiotilaisuuksien sekä käytännön kunnostustoimien kautta, jotta kynnys osallistua Hiidenveden ja sen valuma-alueen hoitoon olisi mahdollisimman matala. Hiidenvesi-hanke oli mukana mm. viljelijäilloissa, monien paikallisyhdistysten tilaisuuksissa, pellonpiennartilaisuuksissa, Porlan järviluontoseikkailussa sekä perinteisessä Hiidenvesiillassa v Kuva 11. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa pystytettiin maastokylttejä kosteikoille näkyvyyden parantamiseksi. 18

18 6.3 Mustionjoen kalatiet / Karjaanjoki LIFE IP -hanke EU:n päätös FRESHABIT LIFE IP -hankkeen rahoituksesta saatiin loppuvuodesta 2015 ja hanke käynnistyi vuoden 2016 alusta. FRESHABIT-hankkeen ( ) tavoitteena on Natura-arvojen turvaaminen Karjaanjoella ja erityisesti raakun elinolosuhteiden parantaminen erilaisin keinoin mm. rakentamalla kalateitä Mustionjoen patoihin. Hankkeen pääkoordinaattorina Suomessa on Metsähallitus ja Länsi- Uudellamaalla hanketta koordinoi yhdistyksemme. Karjaanjoen aluehankkeen osuus hankepotista on noin 1,3 miljoonaa euroa. Karjaanjoen aluehankkeen kansallisesta rahoituksesta vastaavat Raaseporin ja Lohjan kaupungit, Koskienergia Oy sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Hankkeen yhdistyksen omarahoitus katetaan jäsenmaksuvaroista. Karjaanjoen aluehankkeen tavoitteet pohjautuvat laadittuun Lohikalat Karjaanjoelle vesistövisioon 2021, jonka sisältämät keskeiset tavoitteet ovat kalateiden rakentaminen ja lohikalojen palautus, elinaluekunnostukset lohikalojen ja raakun lisääntymisen näkökulmasta sekä vedenlaadun parantaminen. Vuonna 2016 hankkeessa tehtiin Mustionjoen raakkupopulaatioiden nykytilan selvitys sekä siirrettiin aikuisia raakkuja laitoshoitoon Konneveden tutkimusasemalle. Lohikalojen osalta hankkeessa selvitettiin Mustionjoen Åminneforsin alapuolista lohikalatilannetta DIDSON-kaikuluotaimen avulla sekä tehtiin sähkökoekalastuksia ylempänä vesistössä. Vedenlaadun parantamiseksi aloitettiin Mustionjokilaakson kosteikkoyleissuunnitelman tekeminen sekä seurattiin ja kartoitettiin Mustionjoen sivupurojen vedenlaatua. Osana FRESHABIT-hanketta Raaseporin kaupunki vastaa kalatiesuunnittelun ja rakentamisen edistämisestä. Yhdistys osallistui aktiivisesti paitsi ohjausryhmätoimintaan myös kalateiden lupaprosessin edistämiseen toimittamalla asiantuntijalausuntoja mm. vaikutuksista raakkuihin ja vedenlaatuun sekä edistämällä lisärahoituksen hankkimista valtion kärkihankerahoista. Kuva 12. Sukelluspari lähdössä etsimään raakkuja Åminneforsin alapuolelta Mustionjoesta (kuva: Jouni Taskinen). 6.4 Haja-asutusalueiden jätevedet LINKKI-hanke Kuntayhteistyö Länsi-Uusimaa Vuonna 2016 jatkettiin vuonna 2004 aloitettua haja-asutusalueiden jätevesiprojektia, joka tähtää hajajätevesilainsäädännön täytäntöönpanon edistämiseen yhdistyksen toimialueella. Projektin menestys nojaa tiiviiseen kuntayhteistyöhön, jonka tuloksena pyritään siihen, että asetuksen edellyttämät asiakirjat ja toimenpiteet olisivat mahdollisimman samanlaiset kaikissa Länsi-Uudenmaan kunnissa. Tärkeänä 19

19 käytännön toimintamuotona on ollut tiedotus ja koulutus, joilla asetuksen keskeistä sisältöä on tuotu paikallisviranomaisten ja kansalaisten käyttöön. Vuonna 2008 laadittiin strategia kuntien hajajätevesiyhteistyön pohjaksi vuosille Strategia päivitettiin vuonna 2013 ja uutta strategiaa ryhdyttiin toteuttamaan vuonna Strategia koskee vuosia Vuosien aikana edistettiin jätevesiosuuskuntien syntymistä sekä parannettiin jätevesisuunnitelmien tasoa alueella Uudenmaan liiton rahoituksella. Vuosille saatiin Uudenmaan liitolta rahoitusta hankkeelle, jossa painopisteinä ovat maankäytön suunnittelun ja vesiensuojelun kannalta erityiset alueet sekä maastossa tehtävä kiinteistökohtainen kartoitus- ja neuvontatyö. Vuonna 2011 Uudenmaan liitolta saatiin rahoitusta LINKKI-hankkeelle, jossa toteutettiin mm. palautekysely ja tehtiin kartoitus- ja neuvontakäyntejä kiinteistöillä. Vuoden 2011 lopulla tuli haettavaksi valtion avustuksia kiinteistökohtaiseen neuvontaan, myös Uudenmaan alueelle ja rahoitusta on saatukin vuosille Näiden vuosien aikana keskityttiin toteuttamaan kartoitus- ja neuvontakäyntejä jätevesien vaikutukselle herkillä alueilla. Yhteensä kartoitus- ja neuvontakäynti tehtiin vuonna 2016 noin kohteella. Yhteensä vuosien aikana on tehty noin kartoitus- ja neuvontakäyntiä ja selvitetty näin noin 150 alueen jäteveden käsittelyn tila. LINKKI hanke jatkuu vielä vuoden 2017 keväälle asti. Jatkorahoitusta haettiin uudelle hankkeelle vuodelle 2017, neuvontatyön jatkamiseksi. Kuva 13. Kartoitus- ja neuvontakäynnillä kartoitetaan jätevesijärjestelmän nykytila yhdessä asukkaan kanssa. 6.5 Jässi-hankkeet Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjanmaalla Länsi-Uudellamaalla kehitettyä kiinteistökohtaisen neuvonnan mallia jalkautettiin Saimaan alueelle vuonna 2011 Jässi-jätevesihankkeessa. Yhdistys osallistui Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kautta ympäristöministeriön neuvontapilottihankkeeseen Etelä-Karjalassa. Vuonna 2012 toimintaa laajennettiin hyvien kokemusten innoittamina myös Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan ja Imatralle. Yhdistyksen asiantuntija Minttu Peuraniemi toimi Jässi-hankkeissa laatuvastaavana vastaten SVYL:n osuudesta hankkeessa. Jässi-hankkeet ovat jatkuneet näillä alueilla vuosina yhteistyössä paikallisten sisaryhdistysten sekä Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa. Jässi-hankkeita on tarkoitus jatkaa vuonna 2017, mikäli neuvonta-avustusta on näille alueille saatavissa. Yhdistyksemme osuus muiden yhdistysten hankkeissa tuotetaan ostopalveluna. 6.6 Hajavesiraati HAJAVESIRAATI on Etelä-Suomen hajajätevesiosaamisen ja -tiedon koordinointihanke (HA- RA-hanke). Hankkeen tavoitteena on kehittää haja-asutuksen eri taustaisten jätevesiosaajien vuoro- 20

20 vaikutusta ja tätä kautta tarttua hallitusti alan haasteisiin. Hankkeen ensimmäisenä vuonna 2015 perustettiin verkkokeskustelufoorumi osaajien vuorovaikutusmahdollisuuksia parantamaan ja kiperimpiä kysymyksiä ratkomaan kutsuttiin huippuasiantuntijaryhmä HAJAVESIRAATI. Vuonna 2016 hanketta jatkettiin selvittämällä, millainen tarve ja millaisia mahdollisuuksia yhteistyön jatkamiselle on. Hanke saa päätöksensä vuonna 2017 kun käyttöön otetaan uusi verkkofoorumi ja järjestetään laivaseminaari yhteistyössä Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian kanssa. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto sekä läntisen Uudenmaan kunnat. 6.7 Village Waters Village Waters -hankkeen tavoitteena on etsiä ja jakaa kokemuksia parhaista haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuista Itämeren maiden välillä. Hankkeessa kehitetään digitaalinen palvelu, joka auttaa asukkaita ja kyläyhteisöjä valitsemaan sopivimman ratkaisun jätevesien käsittelyyn. Palvelua varten hankkeessa kartoitetaan ja arvioidaan markkinoilla olevia ratkaisuja ja niiden soveltuvuutta erilaisiin olosuhteisiin. Tietoa ja käytännön kokemuksia saadaan pilottikylistä. Suomen pilottikylä on Raaseporin Gennarbyssä, jossa asukkaat osuuskunnaksi järjestäytymällä liittävät kiinteistönsä kunnalliseen vesihuoltoon. Automaattisen vedenlaatumittauksen sekä vesistössä ja pohjavedestä otetuin näyttein seurataan uudistamisen mahdollisia vaikutuksia ympäristöön. Hankkeen kesto on kolme vuotta ( ) ja sen päätoimet alueellamme tapahtuvat Hanke on kansainvälinen (Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) ja sitä johtaa Luonnonvarakeskus. Muut kotimaiset partnerit ovat Sykli ja Novago. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna 2016 LUVY käynnisti Gennarbyträsketin vedenlaadun seurannan sekä vesistönäyttein, että automaattisella vedenlaatumittarilla. Näytteitä otettiin myös talousvesikaivoista sekä eräästä saostuskaivosta. LUVY palkkasi määräaikaisen projektisuunnittelijan koordinoimaan pilottikylän asukkaiden työtä vesiosuuskunnan perustamiseksi ja rakennustöiden toteuttamiseksi. Rakennustöiden ensimmäinen vaihe saatiin valmiiksi syksyllä 2016 ja toisen vaiheen on määrä valmistua keväällä LUVY:n vesistöseuranta jatkuu läpi hankkeen. 6.8 KEHÄ-hanke Energian ja ravinteiden kierrätyksen uudet mahdollisuudet vesihuollossa -hanke (Kehä-hanke) on kaksivuotinen ( ) ylimaakunnallinen (Uusimaa ja Kanta-Häme) hanke, jota vetää Hämeen ammattikorkeakoulu. Hanke alkoi Hankkeen päätavoite on tehostaa sitoutuvan energian ja/tai ravinteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä kunnallisessa ja maatalouden vesihuollossa ja laajemminkin vesiliiketoiminnassa taloudellisesti ja luontoa säästävällä tavalla. Partnereina ovat Aalto-yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Sykli. LUVY:n tehtävänä hankkeessa on vesitiedon hallinnan pilotointi toiminta-alueellaan. Hanke tukee Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesiyhteistyön strategiaa. LUVY käynnisti hankkeen osaltaan tietoinventaariolla, jossa hahmotetaan haja-asutuksen vesihuoltotiedon käyttäjien tietotarpeita sekä tiedon sijaintipaikkaa. Tietoinventaario on pohja tiedonhallintamallin rakentamiselle, jota pilotoidaan laatimalla jätevesineuvonnan sähköinen tiedonkeräysjärjestelmä sekä kunnan käyttöliittymä kerätyn tiedon katselemiseksi. 6.9 Vesistökunnostusverkostohanke Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto -hanke käynnistyi syksyllä Hankkeen myötä alkoi Länsi-Uusimaalaisen toimintamallin rakentaminen vesistökunnostustoimenpiteiden toteutukselle, verkostoviestintään ja osaamisen vaihtoon. Tavoitteena on koota alueelliset vesistötoimijat yhteen ja mallintaa vesistökunnostusprosessin kulku alun selvitysvaiheesta käytännön toimenpiteiden ja kun- 21

21 nostustoimien valintaan sekä lisärahoituksen hakemiseen sekä ylläpitää tehokasta tiedon ja osaamisen vaihtoa tahojen välillä yhteisten vesistökunnostustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Hankkeen viidessä pilottikohteessa mallinnetaan kunnostusprosessin kulkua ja toteutetaan vapaaehtoisvoimin käytännön vesiensuojelutoimenpiteitä. Hanke toteutetaan vuosina Siuntionjoen taimenhanke Vuonna 2015 aloitettua Siuntionjoen meritaimenhanketta jatkettiin vuonna 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saadulla rahoituksella. Ensimmäisen hankekauden tuloksena laaditun taimenkannan hoitosuosituksen pohjalta taimenkannan elvyttämiseksi aloitettiin siirtoistutukset uusille elinalueille. Siirtoistutuksiin sopivien, uusien elinalueiden löytämiseksi kartoitettiin vesistön vedenlaatua ja pohjaeläimistöä. Lisäksi taimenen levinneisyyden selvittämiseksi jatkettiin sähkökoekalastuksia. Parhaat tyhjillään olevat uudet elinalueet löytyivät Palojoen koskialueelta ja Kvarnbynpurosta Sågarsforsin alueelta, joihin siirrettiin nuoria taimenia pääuomasta ja Kirkkojoen haarasta. Resurssien salliessa siirtoistutuksia jatketaan vuonna NINA-hanke Vuonna 2015 aloitettua yhteistyötä Norjan luonnontutkimuslaitoksen (NINA) kanssa jatkettiin Norjan tiedeakatemian rahoittamassa hankkeessa, missä tutkitaan Barentsin alueen ja erityisesti Tenojoen lohikantoja. Hanke ostaa yhdistyksen työpanoksen ostopalveluna. Hankkeessa hyödynnetään geneettisiä työkaluja lohien alkuperän, lohikantojen vaelluskäyttäytymisen sekä kalastuskuolleisuuden selvittämiseksi ja pohjoisten jokien lohikantojen hoitamiseksi. Norjan luonnontutkimuslaitoksen ja yhdistyksen lisäksi hankkeeseen osallistuu tutkijoita lisäksi myös Luonnonvarakeskuksesta. Hanke jatkuu vuoden 2017 loppuun Muut ympäristöpalvelut Yhdistys vastasi edelleen vuonna 2016 Lohjan seudun ympäristöklusterin toiminnan koordinoimisesta. Lisäksi on ylläpidetty liiton jätevesisivuston hakukonetta. Hakukoneella ylläpidetään kuntien tietoja yhdistysten toimesta sekä maksullisena toimintana yritysten tietoja. 7 Talous Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n taloudellinen tulos vuodelta 2016 oli voitollinen. Yhdistyksen liikevaihto vuonna 2016 oli Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto kasvoi noin 5 %. Lakisääteisten poistojen ja verojen jälkeen yhdistyksen tulos oli ,40, mikä on samalla tilikauden ylijäämä. 22

22 Liikevaihto Voitto/tappio Kuva 14. Yhdistyksen liikevaihdon ja tuloksen kehitys vuosina

23 Jäsenet äänimäärineen Medlemmar jämte röstetalen Liite 1. Riviotsikot Summa / pmy/kpl jäsen 1794 Kunta ,92 % Hangon kaupunki, Hangö stad 90 Inkoon kunta, Ingå kommun 56 Karkkilan kaupunki, Högfors stad 90 Kirkkonummen kunta, Kyrkslätts kommun 170 Lohjan kaupunki, Lojo stad 244 Raaseporin kaupunki, Raseborgs stad 181 Siuntion kunta, Sjundeå kommun 62 Vihdin kunta, Vichtis kommun 182 Muut 94 5,24 % Averia-järven suojeluyhdistys ry, Vihti, Vichtis 2 Enäjärven Suojeluyhdistys ry, Sammatti 3 Folkhälsan Välfärd Ab 3 Hiidenveden Kalastusalue 3 Hiidenveden suojeluyhdistys ry, Vihti, Vichtis 2 Hormajärvi-yhdistys ry 3 Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys ry, Ingå-Sjundeå Miljövårdsförening r.f. 3 Iso-Ruokjärven suojeluyhdistys ry 2 Karhujärven Suojeluyhdistys ry, Siuntio, Björnträsks Skyddsförening r.f., Sjundeå 2 Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KIRVES ry 2 Kirmusjärven Suojeluyhdistys ry, Sammatti 2 Kisakallion Urheiluopisto, Lohja, Lojo 3 Krogarsin vesiensuojeluyhdistys ry, Hanko, Krogars vattenskyddsförening r.f., Hangö 3 Källträsk miljövårdsförening r.f., Lähdejärven ympäristönsuojeluyhdistys ry 2 Lohilammen kyläyhdistys ry 2 Lohjanjärven Kalastusalue 3 Lohjanjärven suojeluyhdistys ry 2 MilaPro Oy, Nuorisokoti Kotolampi 4 MTK-Uusimaa 4 ProAgria Etelä-Suomi ry, Uudenmaan aluetoimisto 4 Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry, Karjalohja, Karislojo 3 Puutarha Tahvoset Oy, Pohja, Pojo 3 Päivölän Virkistyskoti, Nummela 2 Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vesiensuojeluyhdistys 2 Saarijärvi-Saloveden vesienhoitoyhdistys ry 2 Santalan kartano 3 Strömsön Vesi- ja Jätehuolto Oy, Helsinki 4 Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistys ry 2 Tarkeelanjärven ja Niemilammen hoitoyhdistys ry, Nummi-Pusula 2 Tvärminnen eläintieteellinen asema (Helsingin yliopisto), Hanko, Hangö 2 Understödsföreningen för Västankvarn skolor rf 4 Urheiluopisto Kisakeskus (TUL:n Kisakeskussäätiö), Fiskars 3 Vapaan Kyläkoulun kannatusyhdistys ry, Sammatti 2 Vihdin Enäjärven Suojeluyhdistys ry 2 Vihdin Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven vesiensuojeluyhdistys ry (PoTeHu) 2 34,84 % Vihtijärven-Lapoojärven Suojeluyhdistys ry 2 Teollisuus 625 Cembrit Production Oy, Lohja 30 Componenta Finland Oy Högfors, Karkkila 30 Forcit Oy Ab, Hanko, Hangö 50 Fortum Power and Heat Oy, Inkoon voimalaitos, Inkoo, Ingå 70 Hangon Puhdistamo Oy, Hanko 50 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 70 IDO Kylpyhuone Oy, Tammisaari, IDO Badrum Oy Ab, Ekenäs 30 Mondi Lohja Oy, Lohja 50 Nylands Brigad, Dragsvik 15 Rosk n Roll Oy Ab 30 Santalan Betoni Oy - Sandö Betong Ab, Hanko, Hangö 15 Sappi Finland Operations Oy, Kirkniemen tehdas 70 SSAB Europe Oy 15 Suomen Sokeri Oy, Kantvik 50 ViskoTeepak Oy Ab, Hanko, Hangö 50 Kunniajäsen Keynäs Kalevi Lönnqvist Stig 100,00 % Kaikki yhteensä 1794