Tietoja Pyhän Laurin kirkkomaan haudoista

Tietoja Pyhän Laurin kirkkomaan haudoista Citynomadin opas https://citynomadi.com/route/29a5ab4c9eaba23518436e9e95cf8bf4 Adlercreutz Hedvig Elisabet Charlotta 5.5.1810 (hautakivessä 1808) Siuntio 19.7.1883 Lohja Adlercreutz -suku on kotoisin Iso-Teutarista, josta Biskopsin ratsutilan poika Tomas Eriksson lähti Tukholmaan 1660-luvulla ja oli kuollessaan 1710 kuninkaan kassanhoitaja. Hänet aateloitiin vuonna 1700 nimellä Adlerzreutz. Vuodesta 1810 Iso-Teutarin kartanon omisti Siuntion Suitiassa asunut laamanni Carl Henrik Adlercreutz. Vuonna 1846 Iso- Teutariin muutti laamannin vävy Johan Gustaf Florin (katso Florin) ja vuonna 1851 sinne mutti laamannin naimaton tytär nuoruudestaan saakka sokea Hedvig Elisabet Charlotta Adlercreutz, joka asui siellä veljensä perheen luona kuolemaansa 73-vuotiaana 19.7.1883 saakka. Arckenholtz Muistokivi paikalla, jossa 1700-luvulla on ollut Veijolan kartanon omistaneen Arckenholtzin suvun puinen hautakappeli kirkon alttariseinän luona. Sinne haudattiin ainakin 1729 kuollut lääninsihteeri Johan Arckenholtz ja tämän toinen vaimo Veijolan edellisen isännän tytär Helena Sofia Bosin, joka kuoli 1759. Arckenholtzin poika ensimmäisestä avioliitosta Lohjan kirkkoherran tyttären Helena Forseniuksen kanssa oli 1695 syntynyt Johan Arckenholtz nuorempi, josta tuli merkittävä historioitsija. Hän kuoli 1777 ja haudattiin Ruotsiin. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät pystytti muistokiven 1923. Artola ent. Ahlgrén Reino Evert 10.10.1907 7.1.1994 https://fi.wikipedia.org/wiki/reino_artola Boldt Robert 3.1.1861 Kuopio - 25.6.1923 Helsinki https://lohjankotiseutuyhdistys.wordpress.com/robert-boldt/ Bäckman Henrik Wilhelm 5.8.1871 10.12.1943 Lohja Paksalon Akustin ratsutilan isäntä 21-vuotiaana vuona 1892. Kunnanvaltuutettu valtuuston perustamisesta 1910 kuolemaansa saakkka, puheenjohtaja vuosina 1932-1933. Monissa eri kunnallisissa luottamustehtävissä. Toimi myös seurakunnan kirkkovaltuustossa. Oli Osuuskunta Tuotekunnan (osuusmeijeri) hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä muun muassa Länsi-Uudenmaan Osuusteurastamon, Lohjan Osuuskassan ja Lohjanvesistön metsäosakeyhtiön hallintoelimissä. Useiden lohjalaisten maatalousalan järjestöjen johtotehtävissä. Pohjois-Lohjan suojeluskunnan esikunnan jäsen vuodesta 1926. Candolin Anders Adrian 15.12.1828 Lieto 7.3.1901 Lohja Lietolaisen tilanomistajan poiika, Lohjan kirkkoherra vuosina 1887-1901. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16911 Candolin Einar Napoleon 1.5.1869 Ullava 10.3.1957 Lohja Anders Adrian Candolinin poika, Turun tuomiorovasti 1920-1935, toimi myös arkkipiispan sijaisena. Haki Lohjan kirkkoherraksi, kun ei tullut nimitetyksi arkkipiispaksi, vaikka sai eniten ääniä piispanvaalissa. Ensimmäinen Lohjan kirkkoherra, joka ei ollut tässä virassa kuolemaansa saakka, vaan jäi eläkkeelle 1950. Toimi Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1918-1933. Kerrotaan omistaneen Lohjan ensimmäisen potkukelkan, jolla kulki koulu- ja opiskeluvuosinaan 1880- ja 1890-luvulla Helsingin ja Lohjan välillä. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=22470

https://fi.wikipedia.org/wiki/einar_candolin Candolin Emil Alarik 16.6.1867 Ullava 15.10.1933 Lohja Anders Adrian Candolinin poika, Einar Candolinin vanhempi veli. Lohjan kappalainen 1896-1915, kirkkoherra 1915-1933. Sai eniten ääniä kirkkoherranvaalissa 1902 isänsä kuoleman jälkeen, mutta keisarin nimitysoikeudella vaalissa kolmanneksi tullut Adolf Neovius nimitettiin. Taustalla oli riita suomalaisten määräämisestä Venäjän armeijaan: Neovius oli Porvoossa kuuluttanut lainvastaiset kutsunnat, mutta vt. kirkkoherrana toiminut Candolin oli Lohjalla kieltäytynyt tekemästä sitä. Naimaton. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=22180 Carling Herman Henrik 19.3.1797 Kaskinen 10.7.1849 Lohja Outamon ratsutilan isäntä, joka syntyi Kaskisissa paikallisen tullinhoitajan perheeseen ja muutti Lohjan Outamon isännäksi naituaan edellisen ratsutilallisen kasvattityttären 3.2.1786 Kirkkonummella syntyneen Gustava Boströmin. Vaimo kuoli tuntemattomasta syystä 54-vuotiaana 22.3.1839 ja aviomies teetti hänelle holvihaudan, jonka kansi on valurautaa. Herman Carling meni uusiin naimisiin 1842 Nummelta kotoisin olleen 30.7.1801 syntyneen Christina Landénin kanssa, mutta tämä kuoli jo 44-vuotiaana keuhkotautiin 18.3.1846 ja haudattiin Outamon hautaholviin. Carling haudattiin itse kolmantena samaan hautaholviin kuoltuaan niinikään ilmeisesti toiselta vaimoltaan saamansa keuhkotautiin 52-vuotiaana 10.7.1849. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=13528 Outamon holvihaudassa ovat Carlingin ja hänen molempien vaimojensa lisäksi heidän 10.5.1825 syntynyt tyttärensä Maria Sophia Carling, joka kuoli keuhkotautiin 22-vuotiaana 11.3.1848. Hän oli naimisissa äitipuolensa Christina Landénin veljen Elias Lindénin kanssa. Haudassa on todennäköisesti myös edellämäinittujen 2.2.1847 syntynyt ja 9 kuukauden ikäisenä kuollut tytär Maria Henrietta Lindén. von Christierson Carl Gustaf 22.8.1836 Helsinki 26.10.1919 Tukholma Maanviljelysneuvos, Kirkniemen kartanon isäntä vuoteen 1916. Eversti Gustaf Wilhelm Conradin tyttären 14.1.1815 Kirkniemessä syntyneen Charlotta Sophia Conradin ja tämän miehen Helsingissä 6.2.1795 syntyneen esittelijäsihteeri Carl Ulrik von Christiersonin vanhin poika. Tuli Kirkniemen isännäksi 24-vuotiaana 25.2.1861 isänsä kuoltua 66- vuotiaana rintatautiin. Äiti kuoli 53-vuotiaana nälkävuoden uhrina pilkkukuumeeseen 9.7.1868. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=12896 Carl Gustaf von Christierson oli Kirkniemen isäntä 55 vuoden ajan ja kehitti kartanon maataloutta maan tilojen eturiviin. Hän hankki ayrshire -karjaa Skotlannista ja kartanossa oli maan ensimmäisiä puimakoneita sekä traktoreita. Ensimmäisen sortokauden aikana von Christierson vastusti venäläistämistä ja joutui olemaan maanpaossa Ruotsissa 1904-1906. Myi kartanon 1916, mutta pysyi kirjoilla Lohjalla. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=17471 Louise (Sofia Lovisa) von Christierson, os. Aspegren, Carl Gustaf von Christiersonin puoliso syntyi 10.4.1837 Vikingstadissa Ruotsissa, josta muutti Suomeen 1862 mennessään naimisiin. Rouva von Christierson oli tunnettu hyväntekeväisyydestään ja muun muassa perusti 1875 koulun kartanon työntekijöiden lapsille. Hän kuoli 16.3.1908. Conradi Gustaf Wilhelm 3.9.1761 Tukholma 15.9.1846 Lohja Eversti ja Hallannin läänin maaherra, joka osti Kirkniemen kartanon ja muutti sinne 1813. Conradi oli mennyt 1810 salassa Kööpenhaminassa naimisiin sisarentyttärensä Elonora Elisabet Koschellin kanssa vastoin Ruotsin lakia. Siksi hän joutui eroamaan maaherran

virasta ja "pakenemaan" Kirkniemeen. Conradi rakennutti valmiiksi Kirkniemen keskeneräisen päärakennuksen ja vaimonsa kuoltua muutti kartanon maalle rakennettuun Gustafsbergiin luovuttaen kartanon vävylleen Carl Ulrik von Christiersonille. Eversti Conradi kuoli 85-vuotiaana "vanhuudenheikkouteen". Eleonora Elisabet Koschell, Conradin toinen vaimo, syntyi kauppaneuvoksen tyttärenä Tukholmassa 20.5.1778 ja kuoli Kirkniemessä 60-vuotiaana 25.5.1838. Ehrnrooth Magnus Erik 27.7.1776 Rantasalmi 1.7.1845 Porlan terveyslähteellä Ruotsissa Laakspohjan kartanon hautakappelin rakennuttaja 1824. Everstiluuntantti Ehrnrooth tuli Laakspohjan kartanon omistajaksi 1813. Hän kuoli 68-vuotiaana ollessaan hoidattamassa vaivojaan Ruotsissa. Ennen häntä kappeliin haudattiin hänen vaimonsa 11.3.1790 Sarvilahden kartanossa Pernajassa syntynyt Christina Charlotta von Morian, joka kuoli hermokuumeeseen 42-vuotiaana 6.10.1832 Loviisassa. Lisäksi kappeliin on haudattu vuodesta 1836 Laakspohjassa asunut entinen Porvoon henkikirjoittaja 6.7.1770 Helsingissä syntynyt Gustaf Bohm, joka kuoli halvaukseen 74- vuotiaana 16.1.1845. Enquist Bruno 14.12.1890 Rantsila 21.4.1934 Taivassalo Lohjalaissukuinen jääkäri. Toinen hautausmaalle haudattu jääkäri. http://torsti.pp.fi/guide/bruno%20enquist.pdf Favorin Ellen 31.12.1853 Kuorevesi 27.11.1919 Kuusamo Taidemaalari, joka asui Lohjalla vuodesta 1907 sisartensa opettaja Hanna Favorinin ja neiti Andrietta Favorinin sekä veljensä taidemaalari Alfred Favorinin kanssa. Vuoteen 1918 sisarukset asuivat Haikarinniemen tyvessä sijainneessa huvilassa Hasselbackassa (nykyisen Kohtolankadun varrella), mutta muuttivat keskustaan torin yläpuolelle taloon, joka paloi 27.11.1919. Ellen ja Hanna kuolivat tulipalossa, Alfred pelastui, Andrietta ei enää asunut sisarten kanssa. Ellen maalasi mielellään Lohjanjärven rantamaisemia. https://fi.wikipedia.org/wiki/ellen_favorin Florin Johan Gustaf 4.5.1809 Piikkiö 26.1.1883 Lohja Katso myös Adlercreutz. Sotakamreeri, Iso-Teutarin kartanon isäntä avioliiton kautta. Hänen puolisonsa oli Sofia Lovisa Amalia Adlercreutz, joka oli syntynyt Siuntion Sjundbyn kartanossa 20.10.1816. Muuttivat Iso-Teutariin 1846, jolloin rakennettiin kartanon nykyinen empiretyylinen päärakennus. Toimi Raaseporin itäisen kihlakunnan kruununvoutina 1844-1859. Florin kuoli "vanhuudenheikkouteen" 73-vuotiaana 2.1.1883. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=14247 Florin Sofia Lovisa Amalia 20.10.1816 Siuntio 26.12.1873 Lohja Katso edellä sekä myös Adlercreutz. Iso-Teutarin kartanon emäntä, o.s. Adlercreutz. Kuoli keuhkotautiin 57-vuotiaana 26.12.1873. Forssman Karl Henrik 13.3.1773 Lohja 27.9.1839 Lohja Lohjan kirkkoherra vuosina 1834-1839, ennen sitä Siuntion kirkkoherra 1812-1833. Kuului Vaanilan kartanon ainakin 11 sukupolven ajan 1500-luvulta vuoteen 1864 omistaneeseen sukuun. Vanhempi veli Jakob Forssman oli kartanon isäntänä ja toimi muun muassa kirkonisäntänä ja nimismiehenä. Hänet vaimoineen on haudattu vieresten valurautaristien alle.

Karl Henrik Forssmanin aloitteesta Lohjan kirkon maalaukset kalkittiin valkeiksi ja kirkon keskiaikaiset puuveistokset hävitettiin. Hänen tarkoituksensa oli nykyaikaistaa kirkko siten, kun hänen johdollaan oli tehty Siuntiossa. Ennen kuin suunnitelma ehdittiin toteuttaa, Forssman kuoli 66-vuotiaana halvaukseen. Samassa haudassa on myös hänen puolisonsa Lovisa Magdalena Eklund, joka syntyi Turussa 1768 ja kuoli 76-vuotiaana 21.2.1844 Turussa, jonne hän oli muuttanut miehensä kuoleman jälkeen. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=10573 van Gilse van der Pals Max Hendrik 5.12.1885 Pietari - 6.10.1966 Lohja Laakspohjan kartanon isäntä, maanviljelysneuvos. Hänen isänsä Hollannista Pietariin liikemieheksi muuttanut Hendrik van Gilse van der Pals osti Laakspohjan kartanon vuonna 1914 ja Max van der Pals lunasti sen isältään 1926, jolloin muutti perheineen Lohjalle. Hän tuki vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja toimi suojeluskunnan paikallispäällikkönä 1926-1933 ja 1936-1941. Hän kuoli 79-vuotiaana 6.10.1966. Samassa haudassa on myös hänen puolisonsa Sara o.s. Stjernvall, joka syntyi Mäntsälän Linnaisten kartanossa 20.6.1892 ja kuoli 72-vuotiaana 27.7.1970. Hän toimi Pohjois- Lohjan Lotta-Svärdin puheenjohtajana 1939-1944. Kolmantena samassa haudassa on heidän vanhempi poikansa Roby, joka syntyi 19.2.1917 ja kuoli 14-vuotiaana 31.1.1932. Laakspohjan haudassa on oman hautakiven alla myös heidän nuoremman poikansa Adalbertin puoliso Kristina o.s. Hackzell, syntynyt 14.3.1915 Pietarissa ja kuollut 54- vuotiaana 4.3.1969 Helsingissä. Hänen isänsä oli Antti Hackzell, joka toimi pääministerinä vuonna 1944. Kolmannen hautakiven alla on kreivi Friedrich Wilhelm Björn Sigurd von Limburg Stirum, joka syntyi Saksassa 29.11.1939 ja kuoli tapaturmaisesti 26-vuotiaana Ahvenanmaalla 28.5.1966. Hän oli mennyt naimisiin 2.4.1966 Adalbert van der Palsin tyttären Helenan kanssa. Granstedt Albert Fridolf 22.6.1833 Helsinki 27.7.1904 Lohja Arkkitehti Anders Fredrik Granstedtin poika, insinöörikapteeni, joka toimi Valtionrautateiden apulaispääjohtajana, josta virasta jäi eläkkeelle 1890 ja muutti Lohjalle Paloniemen kartanoon, jonka hän oli ostanut kesänviettopaikakseen 1880. Fridolf Granstedt toimi 1894 perustetun Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Hänen tyttärensä Signe avioitui Suomen kotiseututyön alullepanijan Robert Boldtin kanssa. Granstedtin sisar Hilda Granstedt oli taidemaalari, joka oleskeli paljon veljensä luona ja maalasi näkymiä Paloniemen seudulta. Fridolf Gransted myi Paloniemen pietarilaiselle konsuli Hendrik van Gilse van der Palsille 1897 ja rakennutti Hormajärven rannalle Villa Granstedt -nimisen huvilan. Heitmann Carl 14.2.1832 Westfalen Saksa 3.10.1897 Lohja Vaanilan kartanon jugendtyylinen hauta-alue, suunnittelijana arkkitehti Albert Leidenius. Saksalaissyntyinen Carl Heitmann tuli Suomeen köyhänä 21-vuotiaana nuorukaisena vuonna 1853 Nuutajärven lasitehtaalle töihin hyttimestariksi. Pian hän vuokrasi tehtaan ja johti sen liiketoimintaa. 1869 hän osti puolet Nuutajärven tehtaasta sekä Königstedtin lasitehtaan Vantaan Riipilästä. Lohjalle hän muutti ostettuaan Vaanilan kartanon 1879. Lohjalla Heitmann oli kuntakokouksen puheenjohtajana 1881-1887 ja perusti kunnalliskodin 1887. Hän sai kunnallisneuvoksen arvon. Carl Heitmann perusti 1894 Vaanilaan sanatorion eli vesiparannuslaitoksen. Hän kuoli 65-vuotiaana 1897. Samassa haudassa ovat myös muun muassa: Anna Karolina Heitmann os. Johansen, Carl Heitmannin ensimmäinen vaimo, joka syntyi Urjalassa 16.3.1834 ja kuoli Lohjalla halvaukseen 52-vuotiaana 19.5.1886.

Bertha Hilpiä Heitmann os. Dahlberg, Carl Heitmannin toinen vaimo vuodesta 1887. Kunnallisneuvoksetar Bertha Heitmann syntyi Kaarinassa 4.4.1863 ja hoiti Vaanilan kartanoa miehensä kuoleman jälkeen. Hän oli muun muassa Lohjan Yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtaja 1915-1939, Lohjan Kotiseututukimuksen Ystävät ry:n puheenjohtaja 1917-1939 ja Pohjois-Lohjan Lotta-Svärdin puheenjohtaja 1921-1939. Bertha Heitmann kuoli Vaanilassa 13.3.1951. Lisa Leidenius os. Heitmann, Carl ja Bertha Heitmannin tytär. Hän syntyi Vaanilassa 3.4.1892 ja meni naimisiin kartanorakennuksen uudistusta suunnittelemaan tulleen arkkitehti Albert Leideniuksen kanssa. Emännöi Vaanilan kartanoa äitinsä kuoleman jälkeen vuosina 1951-1984. Kuoli 20.12.1984. Albert Leidenius. Syntyi 31.5.1879 ja opiskeli arkkitehdiksi. Meni naimisiin Lisa Heitmannin kanssa ja suunnitteli Lohjalle Yhteiskoulun talon, Evankeliumiyhdistyksen rukoushuoneen ja Pullin kansakoulun. Kuoli 24.4.1959. Heidän lisäkseen haudassa ovat Lisa ja Albert Leidenuksen jälkeläiset. Helsingius Gustaf Adolf 15.2.1855 Turku - 7.6.1834 Lohja Lohjan kirkkoherran poika, joka muutti 4-vuotiaana Lohjalle vuonna 1859. Valmistui insinööriksi 1879. Suunnitteli Lohjalle Hiidensalmen ensimmäisen sillan 1882 ja rakennutti 1880-luvun puolivälissä Helsingtorp -huvilan, jonka myi 1892. Sittemmin Lutherin huvilan nimellä tunnettu rakennus on edelleen olemassa Linnaistenkadun varrella. Helsingiuksesta tuli "Suomen sosiaalitoimen isä", kun hänet nimitettiin maan ensimmäiseksi köyhäinhoidon tarkastajaksi 1889 "Valtion vaivaishoidon tarkastelija". Hän palasi Lohjalle jäätyään virasta eläkkeelle 1915 ja asui 79-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa 7.6.1934 saakka Virkkalassa Rauhalaksi nimittämässään huvilassa. Helsingiuksen sukuhaudan sijasta hän halusi tulla haudatuksi sillloiselle köyhien rivihauta-alueelle hautausmaan perälle, koska oli tehnyt elämäntyönsä köyhien aseman parantamiseksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/gustaf_adolf_helsingius Helsingius Gustaf Fredrik 27.8.1815 Hattula - 27.4.1886 Lohja Teologian tohtori, Lohjan kirkkoherra 1859-1886. Arvostettu pappismies, joka ensi töikseen Lohjalle tultuaan rakennutti uuden (nykyisen museon) Pappilan päärakennuksen. Hänen luvallaan Lohjan kirkon maalaukset otettiin esille ja entistettiin ensimmäisen kerran 1886. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=15120 https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/537 Hillner Henrik 13.1.1849 Uskela 17.2.1919 Lohja Uskelassa syntynyt ja Turussa koulutuksen saanut nahkurimestari, joka meni naimisiin Anttilan tilan tyttären Ida Karolina Karlssonin kanssa 1877 ja perusti 1930-luvulle saakka toimineen merkittävän nahkurinverstaan nykyisen Nahkurinkadun varrelle. Hillner osallistui eri tavoin lohjalaiseen yhteiskuntaelämään ja hänen jälkeläisensä olivat vuosikymmenien ajan paikkakunnan liike-elämässä muun muassa kenkä- ja rautakauppiaina. Hirsjärvi Wäinö 18.9.1890 Kiikka 1.12.1973 Lohja Lohjan yhteiskoulun rehtori 1921-1954. Toimi Lohjan kauppalan kunnallispolitiikassa ja laati muun muassa Lohjan keskustan kadunnimet 1930-luvun alussa. Oli kauppalanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja 1937-1945. Toimi Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n puheenjohtajana 1939-1966. Länsi-Uusimaan pitkäaikainen päätoimittaja. https://fi.wikipedia.org/wiki/w%c3%a4in%c3%b6_hirsj%c3%a4rvi https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/31325-ennevvanhaa-lohjal Hynninen Jussi 7.12.1890 Räisälä 28.5.1980 Lohja

Karjalasta Räisälästä syntyisin ollut liikemies, joka perusti Lohjalle 1915 maatalouskoneliikkeen, jonka myi 1933 Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:lle ja jatkoi sen myymälänhoitajana. Rakennutti yhdessä pankinjohtaja Verner Joenpellon kanssa 1929 Laurin- ja Tehtaankadun kulmaan 3-kerroksisen kivitalon (nykyinen verotoimisto), jossa liike toimi. Luottamustehtäviä muun muassa kauppalanhallituksessa, Lohjan liikemiesyhdistyksen puheenjohtajana ja valtakunnallisen Yksityisyrittäjäliiton hallituksessa. Oli kauppias Oskari Hännisen esikuva Eeva Joenpellon Lohja- kirjasarjassa. Jäger Gustaf? - 8.4.1918 Lohja Sisällissodassa Lohjan valtauksessa Kirkniemen taistelussa punakaartilaisia vastaan kaatunut Saksan itämeren divisioonan sotilas. Hänen henkilöllisyydestään ei ole täyttä varmuutta; sotilasarvo ja sukunimi ovat saattaneet sekaantua. Kiitolliset lohjalaiset pystyttivät muistomerkin 1919, kun tapahtumasta tuli kuluneeksi vuosi. Kajanti Akseli Alfons 2.6.1886 Helsinki 23.3.1970 Lohja Lohjan kappalainen 1925-1950 ja kirkkoherra 1950-1957. Hänen aikanaan kirkon maalaukset entistettiin. https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/971 Karstén Rafael 16.8.1879 Koivulahti - 21.2.1956 Helsinki Helsingin Yliopiston käytännöllisen filosofian professori, uskontotieteilijä, kansainvälisesti arvostettu, Etelä-Amerikan intiaanikulttuurien tutkija, ja tutkimusmatkailija. Vietti kesänsä Lohjalla. Naimisissa Robert Boldtin ainoan lapsen Margitin kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/rafael_karsten Krabbe Anna Beata Margareta 9.10.1771 Lohja 25.8.1794 Helsingin pitäjä Paloniemen kartanon omistajan kapteeni Reinhold Krabben tytär, joka meni 1791 naimisiin helsinkiläisen laamanni Gustaf Adolf Sederholmin kanssa. Kuoli 22-vuotiaana Helsingin pitäjän Pukinmäessä, jossa asuivat. Laamanni Sederholm oli Helsingin pormestarin Johan Sederholmin poika. Kronqvist Jakob 16.6.1835 Kruunupyy 19.4.1893 Lohja Lohjan ensimmäinen rakennusurakoitsja, joka omisti Kässän höyrysahan 1870-luvulta kuolemaansa ja rakensi Kässän päärakennuksen. Hän urakoi rakennuksia erityisesti Hankoon. Myös Lohjan kappalaisen pappilan Lindkullan päärakennus on hänen urakoimansa. Toiminnalle ei ollut jatkajaa, sillä hänen ainoa poikansa kuoli nuorena pian isänsä jälkeen. Leski ja tyttäret myivät sahan ja pitivät Kässässä täysihoitolaa. http://kässäntalo.fi/historia/ Kylander Karl Fredrik 22.10.1860 Lohja 23.4.1927 Lohja Lohjan lukkari-urkuri 1895-1927, kotoisin Muijalan Keimon tilalta. Monissa luottamustehtävissä, muun muassa kunnallislautakunnan (kunnanhallituksen) puheenjohtajana 1902-1904 ja kunnanvaltuustossa 1915-1920. Puuhasi Lohjalle suojeluskuntaa jo 1917 ja oli seuraavasta vuodesta lähtien keskeisissä tehtävissä suojeluskunnassa. Asui nykyisen kirkkoherranviraston paikalla sijainneessa lukkarin virkatalossa (Laurinkatu 40). Director cantus -arvonimi. https://lohja1918.net/index.php/tietoja/tirehtoori-karl-fredrik-kylander/ Lagerborg Fredrik Wilhelm 1.6.1755 Turku 14.4.1821 Lohja Vohloisten kartanon isäntänä 1811-1821, osti tilan leskeksi jääneeltä sisareltaan. Everstiluutnantti Turun jalkaväkirykentissä, josta erosi 1810 jouduttuaan sotavangiksi Suomen sodassa. Kuoli 65-vuotiaana halvaukseen 1.4.1821. Samassa haudassa on myös

2.6.1801 Tammelassa Saaren kartanossa syntynyt tytär Johanna Vilhelmina, joka kuoli 27- vuotiaana tuberkuloosiin Ojamolla 5.3.1828. Lagus Jakob Johan Wilhelm 5.5.1821 Turku 2.4.1909 Lohja Valtioneuvos, Helsingin Yliopiston rehtori osti Ojamon kartanon alueesta 1867 erotetun Vähä-Ojamon alueen vuonna 1886 jäädessään eläkkeelle ja muutti Lohjalle. Hän ja hänen toinen puolisonsa Kristina Vilhelmina (Mimmi) Kunelius, joka syntyi 1831 ja kuoli Lohjalla 28.7.1906 haudattiin ensin Lohjalle, mutta siirrettiin myöhemmin vuonna 1909 Paraisille af Tengströmin sukuhautaan. Valtioneuvos Laguksen äiti oli Hedvig Maria af Tengström. https://fi.wikipedia.org/wiki/wilhelm_lagus http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/wilhelm-lagus Porlan kalanviljelyslaitoksen perustaja ja Haikarin huvilan rakennuttaja oli Wilhelm Laguksen poika Hugo Lagus. Kenraali Ruben Lagus oli Wilhelm Laguksen pojanpoika ja asui viimeisenä Laguksena Lohjalla 1940-luvun lopusta kuolemaansa 1959 saakka. Lauraeus Alexander 25.7.1758 Turku 11.2.1832 Lohja Lohjan kirkkoherra 1816-1832. http://torsti.pp.fi/guide/alexander%20lauraeus.pdf Leidenius katso Heitmann Léman Fredrik Vilhelm 20.9.1859 Lohja 24.7.1904 Lohja Karstun Lamminpellon ratsutilallisen poika. Opiskeli kansakoulunopettajaksi ja toimi Lohjankylän kansakoulun johtajaopettajana vuodesta 1882 kuolemaansa saakka. Toimi kuntakokouksen (kunnanvaltuuston edeltäjä) puheenjohtajana vuodesta 1888 kuolemaansa saakka. Hoiti Lohjan kunnan hallintoa aikana, jolloin kunnalla ei ollut yhtään varsinaista hallintovirkamiestä. Hautamuistomerkin pystyttivät Kiitolliset kuntalaiset. Leivo-Larsson Tyyne 3.3.1902 Uusikirkko - 1.8.1977 Helsinki Kansanedustaja, ministeri ja suurlähettiläs, ensimmäinen Suomen pääministerin tehtävää hoitanut nainen. Hänen puolisollaan insinööri Bror Nils Larssonilla oli asuinpaikka Osuniemssä. https://fi.wikipedia.org/wiki/tyyne_leivo-larsson https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/ministeri/-/m/tyyne-leivo-larsson Lintuniemi Antero 30.8.1902 Karjalohja 19.11.1964 Lohja Lohjan kanttori vuodesta 1927 kuolemaansa saakka. Lintuniemelle rakennettiin uusi kanttorin virkatalo Sibeliuksenkadun ja Nummentien risteykseen (nykyisen seurakuntatalon vierellä oleva valkoinen kivitalo) Lintuniemi oli valtakunnallisesti merkittävä kirkkomuusikko, muun muassa Kirkko ja musiikki -lehden päätoimittaja. Sai director musices -arvonimen. https://lohjankotiseutuyhdistys.files.wordpress.com/2014/07/kirkhakkinen-47-2012.pdf Lintuniemi Raimo 12.4.1934 Lohja 24.9.2000 Helsinki Antero Lintuniemen poika, ekonomi. Tupakkatehtaiden yhdistyksen asiamies. Musiikin tuntija, joka juonsi paljon radion musiikkiohjelmia ja erilaisia konsertteja. Kirjoitti useita järjestö-ja yrityshistoriikkeja Lohjalta. https://fi.wikipedia.org/wiki/raimo_lintuniemi https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000003914355.html Neovius Adolf Alarik 20.6.1858 Uusikaupunki 16.11.1913 Lohja

Lohjan kirkkoherra 1902-1913. Valtakunnallisesti merkittävä kirkkohistorian ja kansanrunouden tutkija. Kirjoitti kahdeksan kartano- ja tilahistoriaa Lohjalta. Porvoon vanhakaupungin pelastaja. http://www.sci.fi/~torstis/lohja/kirjoit/vaesto/neovius.htm Niemi Oskari 26.10.1886 Kangasala - 13.1.1964 Helsinki. Kansallismuseon ylikonservaattori, Lohjan kirkon maalausten entistäjä 1953-1957. Piti sitä päätyönään ja toivoi tulevansa haudatuksi kirkon luokse. https://fi.wikipedia.org/wiki/oskari_niemi Nordberg Berndt Wilhelm 22.5.1797 Siuntio 30.8.1872 Lohja Karnaisten Koivulan isännäksi avioliiton kautta 1825 tullut maanmittausinsinööri jäi leskeksi 1844 ja meni 1847 uusiin naimisiin 4.11.1815 Lemussa syntyneen Emilia Charlotta Freudenthalin kanssa. Nordberg toimi maanmittarina läntiselllä Uudellamaalla ja kuoli 75-vuotiaana 30.8.1872 vesipöhöön ja toinen vaimo kuoli 46-vuotiaana 16.1.1861 keukotautiin. Samassa haudassa ovat Berndt Wilhelm Nordbergin isä kapteeni Claes Vilhelm Nordberg Navalan kartanosta Kirkkonummelta, syntynyt 31.12.1763 Pommerissa, kuollut 93- vuotiaana 19.7.1857 ja äiti Anna Hedvig os. Birkman syntynyt Siuntiossa 25.3.1768 ja kuollut 7-vuotiaana 1843. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=13540 Samalla alueella on Berdt Wilhelm Nordbergin vävyn maanmittari Ivar Heribert Hanneliuksen ja tämän puolison Anna Amalia Nordbergin sekä heidän jälkeläistensä hauta. Nordbergin suku myi Koivulan tilan 1877. Nordberg Carolina 13.2.1775 Siuntio 7.11.1844 Lohja Karnaisten Koivulan isäntä 28.3.1770 syntynyt Johan Dahl kuoli 53-vuotiaana halvaukseen 5.2.1824 ja haudattiin hautaan, johon jo aikaisemmin oli haudattu hänen tyttärensä 5.2.1822 kuollut ja 13-vuotiaana tapaturmaisesti kuollut 1.10.1808 syntynyt Anna Eva Dahl. Leski Carolina, os. Wikström meni 1825 uudelleen naimisiin kirkkonummelaisen maanmittausinsinöörin itseään 22 vuotta nuoremman Berndt Wilhelm Nordbergin kanssa, josta siten tuli Koivulan uusi isäntä. Kun Carolina Nordberg kuoli 69-vuotiaana kuoli, hänet haudattiin ensimmäisen miehensä ja tyttärensä kanssa samaan hautaan. Nummi Armas 6.1.1895 Nummi 29.8.1958 Lohja Nummella syntynyt, Lohjalla lapsuutensa ja suuren osan aikuisiästään viettänyt jääkäri. Toinen hautausmaalle haudattu jääkäri. http://torsti.pp.fi/guide/armas%20nummi.pdf Pacchalenius Thomas 12.5.1703 Vanaja 26.1.1784 Lohja Lohjan kirkkoherra 1762-1784. Joutui poliittisen vehkeilyn kohteeksi 1740-luvun lopulla ja sai Lohjan kirkkoherran viran osittain korvauksena siitä. Hänen aikanaan vuonna 1769 rakennettiin Lohjan pedagogiolle oma talo, joka edelleen on jäljellä museon alueelle siirrettynä. Pacchaleniuksen ja hänen vaimonsa Regina Roosin hautaholvin Fagervikin ruukissa tehty valurautainen kansi on kirkon kuorin pohjoisosassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/thomas_pacchalenius Peltonen Toivo Harald 4.3.1921 Lohja 4.1.2000 Lohja Lohjan kauppalanjohtaja 1952-1968, kaupunginjohtaja 1969-1982. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n puheenjohtaja 1966-1992. https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000003854521.html

Schulman Carl Willy Edvard 22.7.1896 Helsinki 10.9.1975 Lohja Katso myös Adlercreutz ja Florin. Agronomi Willy Schulmanin äidinäiti oli Iso-Teutarin Florinien tytär. Hän lunasti kartanon muilta sukulaisiltaan 1960 ja muutti perheineen sinne. Hänen aloitteestaan kartanon puisto rauhoitettiin, kun 1960-luvun alussa rakennettu uusi Inkoon maantie uhkasi kartanomiljöötä. Hänen jälkeensä Iso-Teutarin omisti hänen poikansa Henrik Schulman ja pojanpoika Max Schulman. Willy Schulman kuoli 79-vuotiaana Lohjalla 10.9.1975 ja hänen puolisonsa oli Ulla o.s. Tammelander. joka syntyi Tampereella 15.12.1907 ja kuoli Lohjalla 92-vuotiaana 23.12.1997. https://schulmans.net/historia/1-schulman-suku/ Sippola Jalo Ilmari 14.9.1880 Kauhava 22.12.1927 Lohja Suomen nuorisoseuraliikkeen perustajan poika, Lohjankylän kansakoulun johtajaopettaja 1906-1927. Perusti Lohjalle nuorisoseuran. Keskeinen kunnalliselämän vaikuttaja, kunnanvaltuutettu 1910-1921, kauppalanvaltuutettu 1926-1927, Lohjan kauppalahankkeen vetäjä, Lohjan kaupungin isä. Lohjan Säästöpankin toimitusjohtaja 1906-1927. Lohjan Osuuskaupan hallinnossa, keksi nimen Osuusliike Keko. Pyrki eheyttämään yhteiskuntaa sisällissodan jälkeen. Nimikkokatu kaupungin keskustassa Ilmari Sippolan katu. Swertschkoff Augusta Carolina 19.4.1818 Turku - 1.5.1869 Lohja Ojamon kartanon rouva, syntyi Turussa kirjanpainaja Johan Christopher von Frenckellin perheeseen 19.4.1818. https://fi.wikipedia.org/wiki/johan_christopher_frenckell_(1789%e2%80%931844) Augusta von Frenckell meni 1845 naimisiin venäläisen everstiluutnantti Dmitri Swertschkoffin kanssa ja osti seuraavana vuonna Ojamon kartanon omissa nimissään, sillä venäläinen aviomies ei saanut omistaa maatilaa Suomessa. Kartanoon rakennettiin uudet rakennukset ja virallisesti Lohjalle muutettiin 1852. Aviomies kuoli 8.6.1863 ja ortodoksina hänet haudattiin kartanon puistoon. Augusta Carolina von Frenckell kuoli halvaukseen 51-vuotiaana 1.5.1869. Swertschkoff Fanny 1846 Helsinki - 2.7.1899 Lohja Everstiluutnantti Dmitri Swertschkoffin ja Augusta Carolina von Frenckellin naimaton tytär, joka peri pääosan Ojamosta vanhempiensa kuoleman jälkeen sekä osti kartanon kokonaan 1881. Hän asui osittain Ojamolla, osittain Helsingissä ja myi Ojamon 1898 velipuolelleen kenraali Isidor Swertskoffille. Neiti Swertschkoff harjoitti kalkkikiven louhintaa tilan maalla ja toimi muun muassa Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävien rahastonhoitajana vuosina 1897-1899. Hän kuoli 53-vuotiaana 2.7.1899 ja haudattiin äitinsä vierelle, vaikka olikin uskonnoltaan ortodoksi. Teksti hautakivessä on venäjäksi: "Faina Dmitrjeva Swertshkova". Sederström Henrik 8.3.1766 Lohja 19.9.1848 Lohja Setolan ratsutilan hautakappeli. Henrik Sederström halusi näyttää varakkuuttaan ja vaikka olikin vain tavallinen ratsutilallinen, rakennutti Setolalle hautakappelin 1825 eli vuosi sen jälkeen kun Lohjan suurin kartano Laakspohja oli rakennuttanut oman kappelinsa. Hän rakennutti vain vähän yli 20-vuotiaana Setolaan Lohjan ainoan kivisen kaksikerroksisen päärakennuksen näyttääkseen naapuritilan Hiiden ratsutilan isännälle, joka oli rakennuttanut uuden puisen päärakennuksen. Ratsutilallinen Sederström kuoli 82- vuotiaana vanhuudenheikkouteen. Kappeliin haudattiin myös 16.8.1849 hänen vaimonsa Kirkkonummella 1776 syntynyt ja 73-vuotiaana myös vanhuudenheikkouteen kuollut Anna Catharina Wessman. Simolin Werner 30.10.1840 Lohja 1895 Porvoo

Simolinin veljekset olivat lähtöisin Honginston ratsultilalta Pohjois-Lohjalta. Vanhempi veli Oskar muutti Porvooseen 1853, jossa menestyi hyvin kauppiaana ja oli Porvoon varakkaimpia liikemiehiä 1800-luvun lopulla. Hänen veljensä Werner muutti 1970-luvulla myös Porvooseen ja avioitui siellä. Puoliso kuoli 1931. Porvoolainen kuvanveistäjä Ville Vallgrén teki tuolloin pystytettyyn hautakiveen pronssireliefin, jossa enkeli vie naishahmoa kohti taivasta. On kerrottu, että Vallgrén olisi nuoruudessaan rakastunut Wernerin tulevaan puolisoon. Stråhle Eva Maria 6.1.1892 Iitti 25.12.1972 Lohja & Stråhle Karin Augusta 19.3.1891 Iitti 22.12.1984 Lohja Vivamon tädit. Iitin Perheniemen kartanon tyttäret tulivat auttamaan Vivamon perustajaa Karin af Björkesteniä. Tämän kuoltua he hoitivat Vivamoa ja lahjoittivat sen 1952 Kansan Raamattuseuralle. https://www.kansanraamattuseura.fi/sinulle/loma-_ja_kurssikeskukset/vivamo_- _lohja/esittely/vivamon_tarina Sundman Gustaf Walfrid 28.11.1867 Siuntio 18.9.1936 Lohja Ekbergin leipomossa Helsingissä sekä myös Pietarissa oppinsa saanut ja leipurimestariksi valmistunut siuntiolainen torpparinpoika perusti ensin leipomoliikkeen Degerbyhyn, josta muutti Lohjalle 1906. Täällä hänellä oli leipomo, siirtomaatavarakauppa ja kahvila nykyisen Laurinkadun varrella. 1920-luvun puolivälissä toiminimi G.W. Sundman siirtyi hä'nen jälkeläistensä hoitoon. Sundman osallistui yhteiskunnallisten asioiden hoitoon muun muassa Lohjannummen taajaväkisen yhdyskunnan valtuustossa ja Lohjan Liikemiesyhdistyksessä. von Wright Gustaf Fredrik 20.6.1766 Tammela 13.5.1811 Lohja Vanhin säilynyt hautakivi. Eversti ja Uudenmaan rakuunarykmentin varapäällikkö, joka jättäytyi venäläisten vangiksi huhtikuussa 1808 Raahessa, josta hänet tuomittiin poissaolevana kuolemaan Tukholmassa. Haminan rauhansopimuksen perusteella hänet armahdettiin, mutta kokemus vei hänen terveytensä ja hän kuoli pian sen jälkeen. Von Wright asui Hiiden kartanossa, jonka omisti hänen appensa ruotsalainen ruukinpatruuna ja vuorineuvos Detlof Heijkenskiöld. Leskeksi jäänyt puoliso Johanna Maria Hejkenskiöld muutti Ruotsiin 1822. Vuorinen Juho Jalmari 5.6.1890 Loimaa 21.12.1951 Lohja Lohjan ensimmäinen kauppalanjohtaja. Valittiin Lohjan kauppalankamreeriksi Nurmijärven kunnansihteerin virasta 1927 ja seuraavana vuonna kauppalanjohtajaksi. Merkittäviä maakunnallinen luottamustehtäviä olivat Kiljavan tuberkuloosisairaalan ja Kellokosken mielisairaalan johtotehtävät, viimeksi mainitussa hallituksen puheenjohtajuus vuosina 1939-1951. Kuului myös Lohjan seurakunnan kirkkovaltuustoon ja -neuvostoon.